Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT



Samankaltaiset tiedostot
Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kasvien ravinteidenotto ja siihen vaikuttavat tekijät

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

MegaLab tuloksia 2017

Myllyvehnän lannoitus AK

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kasvuohjelmaseminaari

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Rikinpuute AK

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kaura vaatii ravinteita

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Lisälannoitus kasvukaudella

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Biohiili ja ravinteet

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Pellon kunnostus ja maanhoito

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kipsi vähentää peltomaan

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Rehumaissin viljelyohjeet

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Karjanlannan hyödyntäminen

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Karjanlannan käyttö nurmelle

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Lannan typpi

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Hannamari Jaakkola. Ravinteiden vaikutus sokerijuurikkaan sokeripitoisuuteen

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Transkriptio:

Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT

Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta vaihtelee lajin, lajikkeen ja sadonkorjuun ajankohdan mukaan Alhainen lannoitus vähentää satoa ja usein myös ulkoista laatua Korkea lannoitus johtaa ravinnehävikkeihin ja voi myös heikentää laatua

Menetelmiä ravinnetalouden hallintaan viljavuusanalyysit (1-5 vuoden välein, makro- ja mikroravinteet) lannoitussuositukset (VISU, Viljavuuspalvelu, Yara Suomi ) liukoisen typen analyysit (kevät, kasvukausi) typpilannoituksen jakaminen, myös kalium jaettuna ravinnetaseet (N, P, K ) lannoitteiden tarkka levitys sijoitus, kastelulannoitus, viljelemättömät alueet toiminta kasvuhäiriön ilmaantuessa (ravinnepuutos?)

Ravinteiden kokonaisotot Vuosi Ravinteiden otto Ravinteita Ravinteista satotonnia satojätteissä kohden kg/ha % N P K N P K N P K Syyskaali 1998 214 36 302 2,6 0,4 3,6 30 25 20 Castello 1999 246 39 338 2,5 0,4 3,4 30 26 27 Talvikaali 1998 330 45 446 4,5 0,6 6,1 46 42 45 Lennox 1999 316 50 508 3,2 0,5 5,1 35 33 41 Porkkana 1998 187 31 449 2,1 0,3 5,0 25 12 24 Panther 1999 187 24 352 2,3 0,3 4,3 21 13 19 Sipuli 1998 101 17 86 2,1 0,3 1,8 17 9 5 Sturon 1999 167 28 137 2,9 0,5 2,4 10 6 8

N otto kg/ha 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sadon ja typenoton suhde keräkaali, N=3,5x sato 0 25 50 75 100 125 Korjattava sato tn/ha Castello9395 Castello98 Castello99 Lennox9899 3,5x

Typen otto N kg/ha 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1.5. 31.5. 30.6. 30.7. 29.8. 28.9. 28.10. Syyskaali 98 Autumn cabbage Syyskaali 99 Autumn cabbage Talvikaali 98 Winter cabbage Talvikaali 99 Winter cabbage Porkkana 98 Carrot Porkkana 99 Carrot Sipuli 98 Onion Sipuli 99 Onion

Sato ja typpilannoitus koetulosten tulkinta lannoittamattoman maan mineraalityppi paljonko maassa on mineraalityppeä ja paljonko maasta vapautuu orgaanista typpeä lajien/lajikkeiden kasvurytmi erot esim. ohra, nurmi, sipuli, keräkaali, kukkakaali, salaatti viljelytekniikka (lannoituksen ajankohdat, kasvunsääteet, kasvinsuojelu yms.) typen hävikit (huuhtoutuminen, denitrifikaatio)

Viljavuuslaboratorio,1997

Viljavuuspalvelu,1997

Lannoitussuositukset ja tarve Typpilannoitustasot ovat lähellä kasvuston kokonaisottoa Fosforilannoitustasot ovat selvästi korkeampia kuin kasvuston P otto tyydyttävillä maan P arvoilla Maan korkeilla P arvoilla lannoitussuositukset ovat korkeampia kuin porkkana- ja sipulikasvuston tarve K lannoitustasot ovat alhaisempia (kaali, porkkana) tai lähellä kasvuston K ottoa (sipuli)

Täydennyslannoitus Estää liukoisten ravinteiden huuhtoutumista Tarjonta voidaan sopeuttaa kasvin kysyntään Haja/pintalannoitus, lehtilannoitus, tihkukastelu, (sijoitus tai nauha kasvirivin viereen)

Täydennyslannoitustarpeen arviointi: maan mineraalityppi N min mineraalityppimäärä kasvukauden alussa (kasvin typpitarve maan mineraali N) KNS-järjestelmä (osissa Saksaa) Mineraalityppianalyysi ennen kasvukautta ja kasvukauden aikana (kasvin tarve + puskuriarvo maassa) (maan mineraali N + arvioitu N mineralisaatio)

Täydennyslannoitustarpeen arviointi: Kasvianalyysit Tavoitteena kasvulle optimaalinen ravinnepitoisuus nitraatti-n, kokonais-n Yleensä ravinnepitoisuudet lehtivihreämittaus Valokuvat, kasvuston värimittaukset Tulkinta usein vaikeaa Korjaavat toimenpiteet voivat tulle myöhässä

Täydennyslannoitustarpeen arviointi: Mallit Tietokoneohjelmia,jotka käsittelevät dataa kuten taulukot esim. Peltotohtori, http://peltotohtori.bootti.net/ Esim. N mineralisaatio 5kg/kasvukausi/1% orgaanista ainesta Periaatteessa helppokäyttöisiä Voidaan yhdistää useita vaikuttavia tekijöitä Dynaamiset simulointimallit, jotka käyttävät mitattuja ja ennustettuja tietoja (sää, maaperä, kasvusto ) N-Able (Well-N) Englanti, N-Expert (Saksa) Greenwood: http://www.qpais.co.uk/

Lajikohtaisia esimerkkejä: Kaalit suuri tarve typen jakaminen, rikki, boori ja mangaani ph:n noustessa mangaanin saanti vähenee rikin puutos nuorten lehtien vaaleana värinä booria huuhtoutuu veden mukana, mutta liika boori on haitallista molybdeenin puutos yleisin kukkakaalilla

Lajikohtaisia esimerkkejä: Salaatit nopea kasvurytmi typen jakaminen vaikeaa nopea kasvu -> laatuvirheitä puutoksista harson käyttö vähentää haihdutusta, jolloin kalsiumin saannista voi tulla ongelmia -> lehtien käpertymistä ja reunat ruskettuvat (mielellään Ca > 2500 mg/l) kloorinarkoja

Lannoitusmenetelmät Hajalevitys Melko tasainen Suuria määriä mahdollista levittää kerralla Helppo, täydennyslannoitus yleensä näin Sijoitus Lannoite kosteaan maahan Voidaan kohdentaa halutulle etäisyydelle kasvista Eniten hyötyä: Kasvien väliset etäisyydet suuret Lyhyt kasvukausi Maan viljavuus alhainen

Lannoitusmenetelmät (jatkuu) Kastelulannoitus + Tehokas veden käyttö + Lannoituksen ajoittaminen helppoa + Ravinteet juuriston lähelle + /-Ravinteet ja vesi liikkuvat yhdessä - Kallis laitteisto Purettava muokkausten vuoksi o Lehtilannoitus o Pieniä määriä täydennyslannoitukseen