Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Transkriptio

1 Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen

2 Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot Hajalevitys Letkulevitys Multaus Kasvin NP-otto Hävikit Ammoniakin haihtuminen Liukoisen typen sijainti Fosforin sijainti Sijoittaminen Kylvölannoitus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Johdanto Lannan kuljetuksessa ja levityksessä suurin pullonkaula ei ole levitys vaan kuljetus. jos lanta kuljetetaan ja levitetään samalla kalustolla siihen käytetään järeää kalustoa, joka aiheuttaa maan tiivistymistä seurauksena ainakin pitkällä aikavälillä sadon alenemista Kun levityskalustolla kuljetetaan lantaa, menetetään aikaa päätehtävästä eli lannan levityksestä ja investoinnin tehokkuus huononee. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Johdanto Lantavaraston ympäristön ja peltoteiden kunnolla on ratkaiseva vaikutus kuljetuskapasiteettiin. Suurin ongelma lannankuljetus ja -levitysketjussa on usein kuljetusten suunnittelemattomuus. Hyvään lopputulokseen voidaan päästä vain varastoimalla lanta levitysalueiden yhteydessä tai tehokkaalla lannankuljetusketjulla. Tarve tehokkaaseen lannankuljetusketjuun on kuitenkin sesonkiluonteista, joten kalliit investoinnit ovat käyttämättä suuren osaa vuodesta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Kuljetuskalustona rekka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Siirrettävä kontti pellolla puskurivarastona Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Lannan levityskaluston vaatimukset Painon pitäisi olla kohtuullinen. Pienet akseli- ja telipainot Rengasvarustuksen pitäisi olla suuri. Pienet pintapaineet Työleveyden pitäisi olla suuri. Levityskapasiteetin pitäisi olla suuri. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Lannanlevitysajat Lantaa tulisi levittää vain määrä, jonka sisältämä liukoisen typen määrä vastaa jäljellä olevan kasvukauden ravinteiden käyttöä. Syyslevityksestä pitäisi luopua lukuun ottamatta syksyllä tapahtuvaa kasvuston perustamista. Lannan fosforia voidaan käyttää vastaamaan usean vuoden tarvetta. Muiden ravinteiden tarvetta korkeampi lannoitus? Ei vielä todettua ympäristökuormitusta Maan ravinnesuhteet voivat vääristyä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Levitystekniikan vaatimukset Liukoisen typen ammoniakkitappioiden minimoiminen ja typen kohdistaminen kasvien kannalta optimaaliseen paikkaan Lannan liukoisen typen oikea paikka on lähes sama kuin mineraalilannoitteidenkin Viljoilla sijoitettuna ja vakioetäisyydellä kasvin juuriin nähden Nurmilla maan pinnalla, mutta ammoniakin haihtumisen takia olisi hieman sijoitettava tai käytettävä muita keinoja Lannan fosforin suurin ympäristönkuormitusriski on sen pintalevityksessä monivuotisille nurmille ja aidossa suorakylvössä oleville viljapelloille. Lannan fosfori rikastuu pintaan ja, koska siitä merkittävä osa on vesiliukoista, huuhtoutuu valumavesien mukana. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Hajalevitys Perinteinen menetelmä Sekä kuivalanta että lietelantaa voidaan hajalevittää. Ainoa kiinteille lannoille käytettävissä oleva levitysmenetelmä. Suurin ongelma on levityskuvion muuttuminen lannan ominaisuuksien ja levitysnopeuden (esim. t/min) mukaan. Oikea tehollinen työleveys pitäisi määrittää jokaisessa levitystilanteessa Levilogi-hankkeessa tuloksia ja ohjeita Menetelmä vastaa mineraalilannoitteilla 60-luvun alkupuolella käytettyä levitystä keskipakoislevittimellä tai vastaavalla ja sitä seuraavaa kylvömuokkausta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Pystykelalevitin Vaakakelalevitin levityslautasilla Keskipakoislevitin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Letkulevitys Kehityksessä seuraava vaihe olisi letkulevitys. Syöttöletkulevitys on vaihtoehto, jossa tiivistyminen vähenee Letkulevityksen etuna on varsin tasainen levityskuvio poikittaissuunnassa. Levityskuvio on lähes riippumaton lietelannan ominaisuuksista, ja oikea tehollinen työleveys on aina sama. Letkulevitys ei oleellisesti vähennä ammoniakkiemissiota verrattuna hajalevitykseen. Se vastaa mineraalilannoitteilla 60-luvun loppupuolella käytettyä levitystä laatikkolevittimellä ilman sijoitusta ja sitä seurannutta kylvömuokkausta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Letkulevitys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Tietotekniikan mahdollisuudet Ajo-opastin Päällekkäinen levitys ja aukot ajolinjojen välissä voidaan helposti välttää. Määränsäätöjärjestelmät levitysmäärä saadaan täsmälliseksi Paikkakohtainen levitys Levitysmäärän paikkakohtainen säätö tiedossa olevien typpi- ja fosforitarpeiden mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Lannan sijoittaminen Seuraava kehitysvaihe lannanlevityksessä on ollut sijoitus. Letkulevityksen ja sijoituksen välillä on erilaisia välimuotoja lievästä pinnan rikkomisesta täysin peittävään sijoitukseen. Peittävä sijoitus vastaa mineraalilannoitteilla 60- ja 70 lukujen taitteessa käytössä ollut rivilannoitusmenetelmää. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Lietelannan sijoitus mullokseen Peittävä nurmisijoituslaite Lietelannan sijoitus oraalle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Kylvölannoitus lietelannalla Sijoittamalla lietelanta kylvölannoitustekniikalla, voidaan lietelanta sijoittaa oikeaan paikkaan suhteessa kylvöriviin. Samalla voidaan antaa täydennyslannoitus oikeaan paikkaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Ammoniakin osuus ammoniumtypen ja ammoniakin typen yhteismäärästä Vaikuttavia tekijöitä ovat: ph ja lämpötila Oleellisin osa on ammoniummuodossa, kun ph on 6 tai alle lämpötilasta riippumatta. ph:n ollessa tätä suurempi lämpötilan merkitys on oleellinen. Lämpimässä on suurin osa ammoniakkina ja tappiot suuret. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 Hapottaminen Hapottamisella saadaan eniten hyötyä levitettäessä lietelantaa tai nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita pintaan joko hajalevityksenä tai letkulevityksenä. Siitä voi olla merkittävää etua myös vähän peittävän sijoituksen yhteydessä. Hapottamisesta on eniten hyötyä: Lietelannan tai muun lietteen ph:n ollessa korkea (ph>7), Lämpötilan ollessa korkea Tuulen nopeuden suuri. Tavoitearvo ph:lle on 6. Alhaisemmasta ph:sta ei ole juuri hyötyä ammoniakkiemission pienentämisessä. Happamuuden alentaminen tästä vaatii merkittävästi suuremman happoannoksen. Suuren happoannoksen mukana voi tulla liikaa rikkiä. Rikkiä rikkihapossa on 570 g/l. Esim. 40 m 3 /ha, 1 l/m 3 rikkihappoa => 22,8 kg/ha rikkiä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 Hapottaminen Hapotettu lietelanta ehtii imeytyä maahan ennen kuin sen ammoniumtyppi pelkistyy ammoniakiksi ja haihtuu ilmaan. Ammonium-ioni on varaukseltaan positiivinen ja tarttuu maan negatiivisesti varautuneille pinnoille eikä haihdu ilmaan ammoniakkina. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Jaettu lannoitus: lantaa ja mineraalityppeä Jaettu lannoitus vähentää lannan mukana tulevan liukoisen typen annoksen aiheuttamaa vaihtelua kasvussa Mineraalilannoitteen annostelu on tarkkaa Mineraalilannoitteen typpi voidaan sijoittaa kasvin ravinteiden oton kannalta optimaaliseen paikkaan. Typen optimaalinen sijoituspaikka on viljoilla oleellinen orastumisen alussa, koska juuristo on suppealla alueella. Mitä pitempi aika kylvöstä on lannan levitykseen sitä suurempi osuus typestä on annettava kylvön yhteydessä mineraalilannoitteena. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 Levitysmenetelmien kokeita Suomessa Kemppainen 1989 ja 1995 Multauksen, sijoittamisen ja jaetun lannoituksen hyödyt Levityksen siirtäminen syksystä kevääseen parantaa ravinteiden käyttöä Sipilä 1992 Ammoniakin haihtuminen, pintalevityksen ja muokkauksen vaikutus Lietelannan maahan imeytymiselle ammoniakin haihtumista vähentävä vaikutus Kapuinen (2002) Sijoitustekniikalla lietteen typpilannoitusvaikutus oli parhaiten ennustettavissa ohraa viljeltäessä. Tallauksen aiheuttamat tappiot eivät olleet merkittäviä.

23 Levitysmenetelmien kokeita Suomessa Mattila 2006 Levitetystä ammoniakista haihtui nurmen pinnasta 30-40% ilman sijoittamista, sijoittamisessa alle 1% Viljapeltoon mullokselle tai kylvön jälkeen levitettäessä sian lietelannan ammoniakista haihtui muutamia prosentteja, sijoitettaessa <1%. Sijoittaminen ja multaus paransivat typen hyväksikäyttöä enemmän kuin ammoniakin haihtuminen oli kuluttanut typpeä Kapuinen ym Lannoitevalmisteiden nopea multaus tärkeää usein korkean ph:n takia. Uusi-Kämppä ja Mattila 2010 Levitetystä ammoniakista haihtui nurmen pinnasta noin 30%, ja sijoitettaessa alle 1%

24 Lantateko-hankkeen koe kesällä 2014 Sian lietelanta ainoa typen lähde tai jaettu lannoitus Lietelanta levitettiin ennen kylvöä tai kasvustoon Verrattiin sijoittamista ja letkulevitystä Tutkittiin lietelannan happokäsittelyä letkulevityksen yhteydessä Parhaiden satojen taustalla oli sijoittaminen tai letkulevitys ennen kylvöä hapolla tai ilman sekä starttitypen käyttö. Varsin raskaankaan kaluston käyttö ei näkynyt näissä tapauksissa oleellisena satotappiona. Koealueella hapotuksesta tai sijoituksesta potentiaalisesti saatavissa oleva satohyöty oli pieni, koska hyvä satotaso saatiin jo starttitypen sisältämällä typpilannoituksella. Happolisäys vähensi ammoniakin haihtumista, mutta haihtuminen oli vähäistä myös ilman happolisäystä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

25 Yhteenveto Levitä lanta silloin, kun kasvit alkavat käyttää typpeä. Kata lannalla vain osa typen tarpeesta. Sijoita lanta mahdollisuuksien mukaan tai ainakin multaa nopeasti. Levitä lanta oikealla tavalla kasvien ravinteiden oton kannalta eli ota huomioon juuriston sijainti. Vältä levitystä märkään maahan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus