Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Transkriptio

1 Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Maaperä PIIKKIÖ (02)

2 Sian lietelanta Sian lannan osuus kaikesta Suomessa tuotetusta lannasta on noin 15 %. Se keskittyy Vaasa Tampere Imatra linjan lounaispuolelle. Suuria keskittymiä ovat Vakka-Suomi erityisesti Vehmaa ja Huittisten seutu sekä Keski-Pohjanmaa. Lannan sisältämän kokonaisfosforin määrä suhteessa kasvinviljelyn tarpeisiin

3 Sian lietelanta Sikojen tuottaman fosforin määrä on yleensä liian suuri tilan ja jopa laajemman lähialueen levitysmahdollisuuksiin nähden, vaikka liukoisen typen määrä saattaa hyvinkin sopia niille. Kokonaistypen määrä ei yleensä rajoita sian lietelannan käyttöä viljanviljelyssä.

4 Sian lietelanta Sianlietelannan tyypillinen käyttö on viljojen erityisesti ohran kasvinravinteiden lähteenä. Sen ravinnekoostumus ei ole kuitenkaan optimaalinen ohran lannoitukseen. Sian lietelannassa on tyypillisesti liikaa fosforia suhteessa typpeen. Onko se ongelma vai etu?

5 Sian lietelanta Käyttömäärää, -aikaa ja levitystekniikkaa rajoittavat tekijät: Ns. nitraattiasetus: 170 kg/ha kokonaistyppeä lannasta kalenterivuodessa. Syksyllä (s.o. sadonkorjuun jälkeen) saa käyttää vain 15 m 3 /ha sian lietelantaa. Sallitut levitysajat Multaus tai sijoitus syksyllä. Ympäristötukijärjestelmä Liukoisen typen sallitut käyttömäärät kasvin, viljelyvyöhykkeen, maalajin ja satotason perusteella. Kasveille käyttökelpoisen fosforin käyttömäärät kasvin, maan fosforipitoisuuden ja satotason perusteella.

6 Sian lietelannan käyttöstrategiat Maksimaalinen kertalevitysannos Se määräytyy yleensä kokonaistypen perusteella, jos satotaso on perustasoa suurempi ja lantapoikkeuksia fosforin osalta voidaan käyttää. Se määräytyy yleensä liukoisen typen perusteella, jos sato ei ole perustasoa suurempi ja lannanpoikkeuksia fosforin osalta voidaan käyttää. Lantaa ei voida käyttää joka vuosi, vaan hyödynnetään fosforin tasausta ja mahdollisesti fosforin käyttömäärän lantapoikkeuksia. Vuoden fosforintarvetta vastaava annos Fosforipitoisuus on kerta-annosta rajoittava, jos fosforiluku on tyydyttävä. Huonommat fosforiluvut saattavat johtaa siihen, että typpirajat tulevat vastaan. Typpilannoitus täydennetään tavoitetasoon typpilannoitteilla.

7 Sian lietelannan käyttöstrategiat Levitysmäärä t/ha kg/t kg/ha kg/ha kg/ha Kokonaistyppi Liukoinen typpi Kokonaisfosfori Kasveille käyttökelpoinen fosfori Kalium Magnesium Kalsium Natrium g/t g/ha g/ha g/ha Boori Kupari Mangaani Sinkki Kokonaistyppi kg/ha 170 Liukoinen typpi kg/ha 100 Kasveille käyttökelpoinen fosfori kg/ha 15 Käyttämällä kasveille käyttökelpoisen fosforin mukaista annostusta voidaan levittää joka vuosi.

8 Sian lietelannan käyttöstrategiat Keskimääräisen sian lietelannan arvo kasvinravinteena Ravinne kg/t /kg /t Liukoinen typpi Kasveille käyttökelpoinen fosfori Kalium Yhteensä Tyypillinen urakoitsijan veloitus levityksestä Varastointikustannus Kuljetuskustannus traktorikalustolla 2,5 /t 2,5 /t 0,4 /tkm Syyslevityksessä menetetään potentiaalisesti liukoisen typen arvo, joka vastaa talven yli varastoinnista aiheutuvaa kustannusta.

9 Sian lietelannan käyttöstrategiat Maksimaalinen kertalevitysmäärä kokonaistypen perusteella edellyttää, että liukoista typpeä saa käyttää noin 120 kg/ha. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viljely tapahtuu Etelä- tai Keski- Suomessa savi- tai hiesumaalla ja satotaso on vähintään 5000 kg/ha. Levitys yleensä joka kolmas vuosi Maksimaalinen kertalevitysmäärä liukoisen typen perusteella: Esimerkissä viljely Etelä- tai Keski-Suomessa savi- tai hiesumaalla satotason ollessa vähintään 4000 kg/ha. Varmaan yleisimmin käytetty intensiivisillä sikatalousalueilla, koska yli 5000 kg/ha sato voi olla vaikea saavuttaa tällä käyttöstrategialla. Levitys yleensä joka kolmas vuosi

10 Sian lietelannan käyttöstrategiat Vuoden fosforintarvetta vastaava annos Levitys joka vuosi joko ennen kylvöä, kylvön yhteydessä tai kasvustoon. Typpilannoitustäydennys vajaa 45 kg/ha kylvölannoittimella kylvön yhteydessä. Toimii samalla starttilannoitteena Erityisen tärkeä, jos lietelanta levitetään vasta kasvustoon, koska muutoin kasvusto kärsii alussa typen puutetta. Tasaa lietelannan epätasaisempaa levitystulosta. Oikeuttaa esimerkiksi erityisympäristötukeen lietelannan sijoitus peltoon. Käytännössä urakoitsija tekee koko levityksen (2,5 /t) tukea (56 /ha) vastaavalla summalla kuljetusmatkan ollessa kohtuullinen.

11 Sian lietelannan käyttöstrategiat Ravinnesuhteita voidaan korjata separoimalla lietelanta, jolloin liukoinen typpi jää pääasiassa nesteosaan ja fosfori joutuu kiinteään osaan. Fosforin erottumista voidaan tehostaa saostuskemikaaleilla ja nostamalla ph:ta ph nousee luontevasti esimerkiksi mädätyksessä. Lietelantaan ennen mädätystä lisätty puhdistamoliete tai jopa elintarviketeollisuuden sivutuote voi sisältää merkittävän määrän ylimääräistä saostuskemikaalia, joka vaikuttaa myös lannan fosforia saostavasti.

12 Sian lietelannan käyttöstrategiat Separoitua nesteosaa voidaan käyttää periaatteessa vuosittain varsinkin, jos pellon fosforiluku ei ole erittäin korkea, koska ympäristötuki sallii tällöin käytettäväksi vähintään 15 kg/ha kasveille käyttökelpoista fosforia yli 25 metrin etäisyydellä vesistöstä, jos ei käytetä muuta kuin lannan fosforia. Poikkeuksella sallittu käyttömäärä on hyvässä ja korkeassa fosforiluokassa tavanomaista enemmän. Biolaitosten tuotteet ovat kuitenkin lannoitevalmisteita eikä niiden kohdalla tällaista poikkeusta sallita, joten rejektivedenkin (separoitu nesteosa) palauttaminen tiloille voi olla vaikeaa.

13 Sian lietelannan käyttöstrategiat Ravinnepitoisuudet eri lantalajeissa 2005 Kokonais- Liukoinen Liukoinen/ Fosfori, Käyt.kelp. P Kalium, Kalsium, Magnesium, Kuivatyppi, kg/t typpi, kg/t Kokoiatyppi, % kg/t kg/t kg/t kg/t kg/t aine, % Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Ravinteiden arvo (2.2011) /kg Yhteensä, /t /t /t Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Nesteosan fosforipitoisuus on merkittävästi alempi kuin raaka-aineen ja kuivaosan kuiva-ainepitoisuus mahdollistaa kompostoinnin ja arvo taloudellisesti mielekkään käytön muualla.

14 Sian lietelannan käyttöstrategiat Ravinnepitoisuudet eri lantalajeissa 2005 Kokonais- Liukoinen Liukoinen/ Fosfori, Käyt.kelp. P Kalium, Kalsium, Magnesium, typpi, kg/t typpi, kg/t Kokoiatyppi, % kg/t kg/t kg/t kg/t kg/t Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Levitysmäärä t/ha kg/ha 100 kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Tarve mallasohra 5000 kg/ha, 10,5 % valkuiasta Nesteosan käyttö vaikka ainoana kasvinravinteiden lähteenä on mahdollista vaikka joka vuosi, raaka-aineen vain joka toinen vuosi. Kuivaosana ei voida antaa edes yhden vuoden typpiannosta, koska kokonaistypen määrä vuodessa saa olla vain 170 kg/ha.

15 Aineisto ja menetelmät Kenttäkoe 2005 ja 2006 Ypäjällä Hietasavi ph 5,8 Fosforiluku 7,0 mg/l (välttävä) => max 22 kg P/ha v. Orgaanisen hiilen pitoisuus 2,51 % Multava Koekasvi: Annabell-ohra (500 kpl/m2) Levitykset kylvön yhteydessä: ja Levitykset kasvustoon ja

16 Aineisto ja menetelmät Koejäsenet: Pääruututekijä (lantatyyppi) Mädättämätön lietelanta (hygienisoitu, mutta silti laiton ) Mädätetty lietelanta (mädätysjäännös) Mädätetystä lietelannasta separoitu nesteosa (rejektivesi) Mädätetystä lietelannasta separoitu kuivaosa (mädätysjäännös) Osaruututekijä (levitysmenetelmät ja -ajat; nestemäiset lannat) Sijoitus tavallisella vantaalla kylvön yhteydessä Sijoitus siipivantaalla kylvön yhteydessä Pintalevitys ja multaus tunnin kuluttua ja sen jälkeen välitön kylvö. Starttityppi (50 kg/ha) kylvön yhteydessä ja kasvustoon levitys 50 kg liuk. N lannasta

17 Aineisto ja menetelmät Osaruututekijä (levitysmenetelmät ja ajat; separoitu kiinto-osa) Mullattu kylvämällä Katettu lannalla kylvön jälkeen Mullattu tunnin kuluttua levityksestä ja kylvetty välittömästi sen jälkeen Starttityppi (50 kg/ha) kylvön yhteydessä ja kasvustoon levitys 50 kg liuk. N lannasta Osaosaruutekijä eräissä koejäsenissä Annostus liukoisen typen tai kokonaistypen perusteella Erilliset typpitasot mineraalilannoitteella 0, 50, 75, 100, 125 ja 150 kg N/ha Tavoitetaso lantakoejäsenissä 100 kg N/ha

18 Aineisto ja menetelmät Separoidulla nesteosalla voidaan kattaa hyvin suuri osa ohran liukoisen typen tarpeesta lietelannalla kokonaistypen määrän ollessa 170 kg/ha, koska liukoisen typen osuus kokonaistypestä on suurempi kuin separoimattomassa. Samalla fosforista aiheutuvat rajoitteet käyttömäärälle vähenevät. Periaatteessa separointi vähentää selvästi sikatalouden lannankäyttömahdollisuuksia, koska historian fosforinkäytön rasitteet eivät paina yhtä paljon.

19 Aineisto ja menetelmät

20 Aineisto ja menetelmät Letkulevityksen jälkeen Mullattuna Kylvettynä

21 Aineisto ja menetelmät Lietelanta, (täydennyslannoitus) ja kylvö yhdellä ajokerralla valmiiksi.

22 Aineisto ja menetelmät Lietelannan levitys kasvustoon letkulevityksenä.

23 Tulokset ja tulosten tarkastelu Eri lantalajit eivät olleet täysin samaa alkuperää prosessin viipymien takia Esimerkiksi mädätys 3 viikkoa Liukoisen typen osuus s.o. lannoitusarvo kasvoi mädätyksessä vain 2,8 6,9 %.

24 Tulokset ja tulosten tarkastelu kg/ha Taval Siipi 2005 typpilannoitustasokorjattu normisato 2006 typpilannoitustasokorjattu normisato Vuodet eivät ole veljeksiä kg N/ha tuotti vuonna 2005 jo 4157 kg/ha ja vuonna 2006 vain 2537 kg/ha. Vuonna 2005 sato kasvoi tyyppilannoitusta lisäämällä vain vähän. Vuonna kg N/ha ei tuottanut maksimaalista satoa. kasvukausi 2006 oli varsin samankaltainen kuin Taval. Siipi 4038 Taval Taval Siipi Taval Mullattu Katettu Liuk. N h kul. Liuk. N 3910 Kylvön yhteydessä pintalannoituksena korkeamman typpilannoituksen hyvään satoon kuin normaali. Mädättämätön liete, liuk. N Mädätetty liete Mädätetystä lietteestä separoitu nesteosa Mädätetystä lietteestä separoitu kuivaosa Huuhtoumat? Normaalina kasvukautena yli 100 kg/ha typpilannoitus mineraalilannoitteella ei ole mielekäs h kul Kok. N kasvukausi Liuk. N Kok N Liuk. Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. Kok. N Liuk. N N N Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sateeton ja kuiva kasvukausi vaatii Kylvön yhteydessä Kasvustvust. Kylvön yhteydessä Kas- Kylvön yhteydessä Kasvust. Kasvust. Väkilannoitus 4141

25 Tulokset ja tulosten tarkastelu % ,7 12,3 Taval. 12,1 12,5 Siipi 11,7 10,9 12,3 11,3 12,1 12,7 Taval. 12,0 12,5 Siipi 12,1 12,8 Taval typpilannoitustasokorjattu raakavalkuaispitoisuus 2006 typpilannoitustasokorjattu raakavalkuaispitoisuus Peruslaatuisen mallasohran raakavalkuaispitoisuus saa olla korkeintaan 11,5 % Mallasohran tuottamiseksi typpilannoituksen olisi pitänyt olla alle 75 kg/ha kumpanakin vuonna, joka olisi 11,9 11,0 11,8 11,3 12,1 11,9 12,1 12,6 Taval. 12,6 13,4 Siipi 11,8 12,8 Taval. 11,8 11,2 Liuk. N Kok. N Liuk. Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. Kok. N Liuk. Liuk. Liuk. Kok. N merkinnyt tässä aineistossa 5 %:n sadon N N N N N Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Kylvön yhteydessä Kasvustvustvust. pintalannoituksena Kylvön yhteydessä Kas- Kylvön yhteydessä Kas- Kylvön yhteydessä Kasvust. menetystä verrattuna 11,9 11,2 12,0 11,7 ympäristötukijärjestelmän sallimaan suurimpaan typpitasoon nähden. Mädättämätön liete, liuk. N Mädätetty liete Mädätetystä lietteestä separoitu nesteosa Mädätetystä lietteestä separoitu kuivaosa Sadon alennus voi olla paljon suurempikin. Raisio Oyj ( ): mallas 185 /t, rehu 161 /t, mallas +15 % 11,7 11,1 Mullattu 12,0 11,0 Katettu 11,6 11,5 1h kul. 12,3 11,9 1h kul. 12,0 11,4 10,5 10,4 11,2 11,4 11,6 11,6 12,0 12,9 Väkilannoitus 12,4 13,4 12,7 14,3

26 Tulokset ja tulosten tarkastelu 2005 typpilannoitustasokorjattu normisato 2006 typpilannoitustasokorjattu normisato kg/ha Taval. Siipi Taval Siipi Taval. Taval. Siipi Taval. Mullattu Katettu 1h kul. 1h kul. Liuk. N Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. N Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Kylvön yhteydessä Kylvön yhteydessä Kylvön yhteydessä Kok. N Liuk. N Liuk. N Liuk. N Kylvön yhteydessä pintalannoituksena Mädättämätön liete, liuk. N Mädätetty liete Mädätetystä lietteestä separoitu nesteosa Mädätetystä lietteestä separoitu kuivaosa Kok. N Kasvust. Kasvust. Kasvust. Kasvust. Väkilannoitus

27 Tulokset ja tulosten tarkastelu Kumpanakaan vuonna minkään lantalajin parhaalla levitysmenetelmällä ja ajalla ei saatu sato eronnut merkittävästi mineraalilannoitteella saadusta, mutta lietelannoilla paras vannastyyppi vaihteli ja kuivaosalla multaustapa. Keskimäärin paras levitystapa lietelannoilla oli sijoitus jommallakummalla vannastyypillä ja kuivaosalla välitön multaus kylvämällä. Tavallinen vannas kuitenkin toimi käytännössä paremmin Tässä tutkimuksessa mädätetyllä lietelannalla saavutettiin 2,5 17,4 % parempi sato kuin mädättämättömällä sijoitusmenetelmien tuottaessa paremman sadon kuin pintalevitysmenetelmät.

28 Tulokset ja tulosten tarkastelu Kasvustoon levityksen vaikutukset vaihtelevat paljon vuosittain olosuhteista riippuen. Kasvustoon levitys saattoi jopa alentaa satoa pelkällä starttitypellä saatuun nähden, mutta saattoi vastata 25 kg/ha typpilannoitusta eli puolta annetusta. Mädätetystä lietelannasta separoitu nesteosan tuloksiin levitysmenetelmä tai aika vaikutti vähemmän kuin muilla lantalajeilla saatuihin.

29 Johtopäätökset Lannan typpilannoitus perustuu sen sisältämään liukoisen typen määrään. Mädätys parantaa lietelannan typpilannoitusarvoa, mutta ei kovin paljon. Mädätetyllä lietelannalla saadaan kuitenkin liukoisen typen pitoisuuden kasvua suurempi sadonlisä verrattuna mädättämättömään riippuen levitysmenetelmästä ja ajasta.

30 Johtopäätökset Mädätetty lietelanta soveltuu korkeamman ph:nsa takia huonommin pintalevitykseen suurten ammoniakkitappioiden takia, minkä takia sen nopea multaaminen on vielä tärkeämpää kuin mädättämättömän. Myös kuivaosan nopea multaaminen on erittäin tärkeää. Tunninkin viivästys näyttää olevan liikaa. Yhdistämällä lietelannan sijoitus kylvöön levitys voidaan tehdä kosteampaan maahan. Jos lietelantaa ei ehditä sijoittaa kylvön yhteydessä, se parempi levittää starttityppilannoitukseen saaneeseen kasvustoon kuin pintalevitystekniikalla kylvön yhteydessä. Lannan levitys kasvustoon ei kuitenkaan ole mielekästä sadontuotantonäkökulmasta.

31 Johtopäätökset Kylvön jälkeisen levityksen voi tehdä heti maan kuivuttua riittävästi, vaikka kasvustoa ei vielä juuri olekaan. Tallaustappiot kasvavat jyrkästi, kun oraassa on yli 2 lehteä. Tällä on suuri merkitys erityisesti sijoitettaessa kasvustoon, jolloin työleveys on pieni ja tallattu osuus on suuri. Esimerkiksi kiilajyrävantaalla tehty sijoitus ei vaurioita kasvustoa oleellisesti tässä vaiheessa pyöränjälkien ulkopuolelta. Kasvustoon levitys vähentää lietelannan käyttömahdollisuuksia, jos liukoinen typpi on rajoittava kuten nesteosaa käytettäessä.

32 Johtopäätökset Mallasohralaadun tuottaminen on periaatteessa mahdollista millä tahansa lantalajeista typpilannoitustason olleessa riittävän alhainen. Rehuohran tuotannossa typpeä kannattaa käyttää ympäristötuen sallima maksimimäärä.