TILINPÄÄTÖS 2013 TASEKIRJA Khall 1.4.2014 83
TEUVAN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kunnanjohtajan katsaus 2 Katsaus vuoden 2012 toimintaan ja talouteen 3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu 11 Tuloslaskelmaosa 11 Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu 12 Rahoitusosa 13 Rahoitusasema ja sen muutokset 14 Tase 15 Kuntakonsernin toiminta ja talous 16 Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta 16 Talousarvion toteutumisvertailu Käyttötalouden toteutumisvertailu 18 Ylin päätöksenteko ja valvonta 20 Hallinto ja elinkeinotoimi 21 Päävastuualueen päällikön katsaus 21 Kunnanhallitus 22 Tulevaisuuslautakunta 30 Sivistystoimi 32 Päävastuualueen päällikön katsaus 32 Varhaiskasvatus ja koulutuslautakunta 34 Vapaa ajanlautakunta 46 Tekninen toimi 50 Päävastuualueen päällikön katsaus 50 Tekninen lautakunta 53 Jätelautakunta 63 Rakennuslautakunta 64 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 66 Rahoituslaskelma 67 Tase 68 Talousarvion investointiosan toteutumisvertailu 2012 69 Liitetiedot 70 83 Konsernitilinpäätös 84 92 Liitetiedot 93 95 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 2012 96 Teuvan kunnan henkilöstöraportti 2012 97 111 Teuvan kunnan tilikauden 2012 tilinpäätöksen allekirjoitus 112
TEUVAN KUNTA 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Vuonna 2013 koko maassa keskusteltiin tavattoman paljon kuntarakenneuudistuksesta sekä sosiaali ja terveystoimen palvelurakenneuudistuksesta. Työryhmät työskentelivät, valtioneuvosto määritteli kriteerejä ja kunnat antoivat lausuntoja. Kyseiset uudistukset ovat välttämättömiä ja oikeastaan jo pahasti myöhässä. Siksi näiden hankkeiden juuttuminen poliittiseen kiistelyyn saattaa osoittautua kohtalokkaaksi. Marraskuun loppuun mennessä kuntien tuli ilmoittaa valtiovarainministeriölle, minkä kuntien kanssa ne aikovat laatia kuntarakenneselvityksen kuntarakennelain mukaisen velvoitteen täyttämiseksi. Teuvan valtuusto päätyi äänestyksen jälkeen ilmoittamaan, että se on valmis päivittämään Kurikan kaupungin kanssa vuonna 2012 laaditun kuntaliitosselvityksen. Päätöksentekoa edelsivät neuvottelut naapurikuntien kanssa. Näissä neuvotteluissa Kurikka vaihtoehto jäi ainoaksi ratkaisuksi, josta neuvotteluosapuolten kesken löytyi yhtäläinen näkemys. Vuonna 2013 laadittiin uusi säästöpaketti talouden sopeuttamiseksi. Kunta päätyi osana pakettia lomauttamaan koko henkilöstönsä kahdeksi viikoksi. Lomautukset ajoittuvat käytännössä vuosille 2013 ja 2014. Lomautusten toteutus on aiheuttanut paljon neuvotteluja ja paperitöitä. Vuoden investointihanke oli kiistatta koulukeskuksen peruskorjaus ja laajennus. Hanke tuli maksamaan 10,6 miljoonaa euroa. Tästä lisätöiden osuus oli 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeen valmistuminen viivästyi käytännössä parilla kuukaudella. Alkuvuodesta 2014 uudet tilat on kuitenkin otettu käyttöön. Vuonna 2013 kunnanvaltuusto päätti ostaa Antti Kohtalalta 19,7 ha:n suuruisen määräalan kantatie pohjoispuolelta. Alueelle ryhdyttiin välittömästi kaavoittamaan uutta teollisuusaluetta. Teuvan kuntaa ja kunnanvaltuustoa kohtasi myös kaksi suruviestiä, kun kaksi merkittävää, pitkäaikaista vaikuttajaa poistui keskuudestamme. Vappuna saimme viestin JP Kankaan kuolemasta, ja syksyllä Teijo Toivonen menehtyi saatuaan sairauskohtauksen valtuustoseminaarin yhteydessä. Vuonna 2013 Teuvan kunnan taloudellinen tilanne koheni hieman. Silti alijäämää taseeseen muodostui lisää 1,3 miljoonaa euroa. Tätä kirjoitettaessa kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä valmistelee esitystään uudesta säästöpaketista.
TEUVAN KUNTA 3 Katsaus vuoden 2013 toimintaan ja talouteen Luottamushenkilöelimet 2013 Kunnanvaltuusto Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Kallio Juhani, 1. varapuheenjohtaja 7.10. 2013 saakka Rinta Uppa Simo, 1 varapuheenjohtaja 8.10.2013 alkaen Mäntysaari Matti, 2. varapuheenjohtaja Erlands Kaj Palonen Juha Harjula Irma Panttila Eliisa Heikkilä Ville Ranta Muotio Aulis Heinola Arto Riippi Johanna Kaleva Paula Ristiluoma Osmo Ketomäki Jaakko Sippola Eija Kiviluoma Jarmo Tamsi Sakari Kiviluoma Juha Matti Toivonen Teijo Koivu Anneli, 8.10.2013 alkaen Tuisku Minna Liisa Koski Sauli Uusitalo Kari Leppäniemi Jukka Viljanmaa Veikko Mäntylä Anu Åkerblad Irma Kunnanhallitus varsinainen jäsen Leppäniemi Jukka, puheenjohtaja Kaleva Paula, 1. varapuheenjohtaja Kiviluoma Jarmo, 2. varapuheenjohtaja Heinola Arto Mäntylä Anu Ranta Muotio Aulis Riippi Johanna Toivonen Teijo Tuisku Minna Liisa henkilökohtainen varajäsen Koivu Anneli Sippola Eija Aho Hannu Ollikkala Ari Filppula Mauri Palonen Juha Åkerblad Irma Tamsi Sakari Paakkunainen Marja Leena Keskusvaalilautakunta varsinainen jäsen Sievi Korte Tero, puheenjohtaja Tuovila Ulla, varapuheenjohtaja Haapamäki Katri Honkilahti Katri Rantala Jouko varajäsenet varsinaisten jäsenten sijaan tulevassa järjestyksessä 1. Laitamäki Tapani 2. Lehto Raija 3. Niemi Kaisa 4. Birling Päivi 5. Luhtala Jorma 6. Törmä Risto
TEUVAN KUNTA 4 Tarkastuslautakunta varsinainen jäsen Koski Sauli, puheenjohtaja Harjula Irma, varapuheenjohtaja Panttila Eliisa Rinta Uppa Simo henkilökohtainen varajäsen Erlands Kaj Saarela Mäkynen Eija Koivisto Arja Nevanperä Toni Rakennuslautakunta varsinainen jäsen Rinta Uppa Simo, puheenjohtaja Ketomäki Jaakko, varapuheenjohtaja Nevanperä Toni Niemi Kaisa Paakkunainen Marja Leena Saarela Mäkynen Eija Snellman Helena Tanner Jyri Üidik Aimar henkilökohtainen varajäsen Uusitalo Ilmo Nevala Aulis Tamsi Harri Yli Mannila Terttu Leppäniemi Tiina 7.10.2013 saakka Kokkinen Jaana 8.10.2013 alkaen Humalamäki Tapio Varamäki Anne Marie Penttilä Pekka Üidik Heidi Tekninen lautakunta varsinainen jäsen Heikkilä Juhani, puheenjohtaja Erlands Kaj, varapuheenjohtaja Aho Hannu Filppula Mauri Hopiavuori Eija Kokkinen Jaana Ojanperä Marja Leena Palonen Juha Salo Seija henkilökohtainen varajäsen Paakkunainen Marja Leena Uusitalo Kari Metsäranta Esa Tapanainen Erkki Laurila Minna Nevanperä Toni Rehn Mirva Ketomäki Jaakko Wideroos Raija Tulevaisuuslautakunta varsinainen jäsen Mäntylä Anu, puheenjohtaja Harjunpää Markku, varapuheenjohtaja Alanko Tarja Annala Antti Filppula Martti Harjula Riikka Kaleva Heidi Korkeamäki Jaana Luopa Kalevi henkilökohtainen varajäsen Tapanainen Erkki Lehtola Kalevi Hietikko Annina Nisula Harri Viljanmaa Kaisu Viitala Pirkko Tamsi Noora Pukkila Ulriikka Lähteenmäki Risto
TEUVAN KUNTA 5 Vapaa ajanlautakunta varsinainen jäsen Kiviluoma Juha Matti, puheenjohtaja Siltanen Mikko, varapuheenjohtaja Heikkilä Marika Kaleva Juho Koivu Anneli Laurila Minna Nisula Harri Saksa Sini Viljanmaa Veikko henkilökohtainen varajäsen Niemi Sari Pollari Tommi Halkola Jari Peltoniemi Timo Ravi Pietilä Carmila Anttila Paula Ketomäki Jaakko Kytölä Päivi Kaleva Heidi Varhaiskasvatus ja koulutuslautakunta varsinainen jäsen Sippola Eija, puheenjohtaja Simpura Kari, varapuheenjohtaja Erlands Kaj Kujala Laura Panttila Eliisa Rehn Mirva Sievi Korte Tero Syväluoma Saija Tamsi Sakari henkilökohtainen varajäsen Åkerblad Irma Filppula Martti Palonen Juha Leppäniemi Tiina 7.10.2013 saakka Viljanmaa Kaisu 8.10.2013 alkaen Talvitie Mikko Hautamäki Katja Harjunpää Markku Niemi Sari Paakkunainen Marja Leena
TEUVAN KUNTA 6 Väkiluku vuoden alussa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 6158 6077 5962 5923 5847 5767 Väestö osa alueittain 1.1.2013 miehet naiset yhteensä Kirkonkylä 1569 1649 3218 Kk, taajama alue 1280 1366 2646 Kk, haja asutusalueet 289 283 572 Kk, haja asutus (ilman Luovankylää) 236 243 479 Kk, Luovankylä 53 40 93 Talouskylät (ilman Kirkonkylää) 1347 1191 2538 Horo 151 136 287 Kauppila 198 174 372 Norinkylä 184 159 343 Perälä 350 307 657 Riippi 219 183 402 Äystö 245 232 477 Muut 7 4 11 Yhteensä 2923 2844 5767 NETTOMUUTTO Tammi joulukuu 2012 ja 2013 Tammikuu 2012 4 Tammikuu 2013 8 Helmikuu + 17 Helmikuu 0 Maaliskuu 1 Maaliskuu 6 Huhtikuu 11 Huhtikuu 5 Toukokuu + 3 Toukokuu + 7 Kesäkuu 15 Kesäkuu 4 Heinäkuu + 7 Heinäkuu 18 Elokuu 10 Elokuu 26 Syyskuu 5 Syyskuu 13 Lokakuu 7 Lokakuu 10 Marraskuu + 2 Marraskuu + 3 Joulukuu 5 Joulukuu 12 Yhteensä 2012 29 Yhteensä 2013 92
TEUVAN KUNTA 7 Väestön ikärakenne 31.12. 0 6 v. 7 64 v. 65 74 v. 75 v. 2007 385 4239 720 814 2008 385 4175 703 814 2009 363 4098 686 815 2010 375 4010 710 828 2011 368 3901 743 835 2012 369 3815 753 830 Työttömyysprosentit Teuva Etelä Pohjanmaa Koko maa 2008 5,7 6,6 7,6 2009 9,4 9,4 9,8 2010 9,3 8,7 10,0 2011 8,0 7,4 9,1 2012 8,6 7,6 9,4 2013 10,4 9,2 11,2 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu joulukuu 2012 ja 2013 (Lähde: ELY-keskus) Kuukausi Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Miehiä Naisia Alle 25 v. työttömät Yli vuoden työttömänä Avoimia työpaikkoja Yli 50 v. työttömät Työttömyysaste Tammikuu 2012 256 173 83 28 111 33 11 10,1 Helmikuu 248 162 86 27 111 32 15 9,8 Maaliskuu 230 146 84 21 105 34 12 9,1 Huhtikuu 219 135 84 21 98 34 5 8,7 Toukokuu 193 112 81 15 92 35 24 7,6 Kesäkuu 201 111 90 23 93 34 14 8,0 Heinäkuu 204 108 96 23 88 34 16 8,1 Elokuu 197 111 86 21 87 39 16 7,8 Syyskuu 177 99 78 23 82 39 17 7,0 Lokakuu 205 115 90 30 98 43 2 8,1 Marraskuu 219 129 90 29 102 42 2 8,7 Joulukuu 255 148 107 29 118 42 7 10,1 Tammikuu 2013 265 158 107 33 121 44 11 10,7 Helmikuu 264 156 108 36 117 41 14 10,7 Maaliskuu 248 152 96 34 116 42 101 10,0 Huhtikuu 241 141 100 34 109 42 74 9,7 Toukokuu 204 108 96 28 89 38 12 8,3 Kesäkuu 244 123 121 39 96 38 10 9,9 Heinäkuu 289 136 153 36 125 38 9 11,7 Elokuu 258 130 128 24 113 36 11 10,4 Syyskuu 241 121 120 27 107 36 3 9,8 Lokakuu 239 124 115 23 113 36 9 9,7 Marraskuu 270 156 114 29 127 37 6 10,9
TEUVAN KUNTA 8 Kunnan toimintaympäristön kehitys Odotuksille euroalueen talouskasvun vahvistumisesta on nyt aiempaa parempia perusteita, sillä maltillinen kasvu on taloudellisten indikaattoreiden mukaan käynnistynyt ja laajemminkin kansainvälisessä taloudessa on positiivista virettä. Suomen tilanne ei kuitenkaan näytä yhtä hyvältä, sillä valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen bruttokansantuote supistui 1,2 prosenttia vuonna 2013. Vuoden 2014 kasvun odotetaan olevan maltilliset 0,8 prosenttia. Kasvun oletetaan tulevan pitkälti ulkomaankaupasta, sillä yksityisen kulutuksen ennustetaan polkevan paikallaan ja yksityisten investointien supistuvan edelleen. Ulkomaankaupan kehityksen uhkaksi on kuitenkin vuoden 2014 alkupuolella noussut kansainvälisessä politiikassa ilmenneet ristiriidat, jotka voivat pahimmillaan viedä pohjan vähäiseltäkin talouden kasvulta. Työmarkkinoiden tilanne pysyi yleiseen talouskehitykseen nähden hyvänä vielä vuonna 2012, mutta vuonna 2013 työllisyys heikentyi nopeasti ja työttömyysaste kohosi 8,2 prosenttiin. Vuonna 2014 työllisyystilanteen ennakoidaan edelleen heikentyvän. Nimelliset ansiot kohosivat vuonna 2013 arviolta 2,0 prosenttia, josta 1,4 prosenttia selittyy sopimuskorotuksilla. Kuntasektorilla ansiotaso nousi 1,5 prosenttia. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo supistui viime vuonna 1,1 prosenttia, mihin vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,5 prosenttia. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena peräkkäisenä vuotena on heikentänyt entisestään julkisen talouden rahoitusasemaa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 57 prosenttiin vuonna 2013. BKT:n kasvu on myös lähivuosina niin vaimeaa, ettei se yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Tulevaa kasvua hidastaa työikäisen väestön supistuminen ja talouden tuotantopotentiaalin hidas kasvu. Samanaikaisesti julkisen talouden ikäsidonnaiset menot jatkavat kasvuaan ikääntyneiden määrän kasvaessa. Tästä syystä Suomen julkisen talouden rahoitus on kestämättömällä uralla pitkällä aikavälillä. Talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi hallitus sopi elokuussa 2013 rakennepoliittisesta ohjelmasta, jossa päätettiin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron vähennys kuntien toimintamenoissa vuoden 2017 tasossa. Kuntatalous vahvistui vuonna 2013 ennakoitua enemmän kuntien säästötoimien, pääasiassa henkilöstömenojen säästöjen sekä erityisesti eräiden verotuksen kertaerien seurauksena. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Kuntatalous on kuitenkin kääntymässä selvästi heikkenevälle uralle vuonna 2014 heikon verotulojen kehityksen, palvelujen kysynnän kasvun ja uusien valtionosuusleikkausten takia. Teuvan kunnan talous ja toiminta Kunnan toiminnassa painottui toimintojen tehostamispyrkimykset taloudellisen epätasapainon korjaamiseksi. Tulos oli ollut kahtena edellisenä vuotena voimakkaasti negatiivinen ja talousarviossa vuodelle 2013 ennakoitiin noin 1,5 milj. euron tulosta. Menojen kasvun hidastamiseksi kunnassa toteutettiin talouden tasapainottamisohjelma. Sopeuttamistoimien tuloksena toimintamenojen kasvu saatiin pysäytettyä lukuun ottamatta sosiaali ja terveyspalvelujen menoja, jotka nousivat vuonna 2013 noin 0,9 milj. euroa.
TEUVAN KUNTA 9 Menojen onnistuneen hidastamisen ohella verotuloja kertyi 0,7 milj. euroa talousarviota enemmän. Vuoden 2012 tilinpäätöksestä verotulot kasvoivat 9,8 prosenttia. Osasyynä verotulojen kasvulle oli kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän kertaluonteiset muutokset, joita ei jatkossa ole luvassa. Muutoksen johdosta kunnalla tilitettiin joulukuussa vuoden 2012 jäännösveroja noin 160 000 euroa, jotka aiemmassa rytmissä olisi tilitetty vasta tammikuussa 2014. Kunta haki valtiovarainministeriön harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ja sitä myönnettiin Teuvalle 0,7 milj. euroa. Yhteensä valtionosuudet lisääntyivät vuoden 2012 tilinpäätöksestä 3,4 prosenttia. Talousarvioon nähden valtionosuuksia saatiin noin 0,8 milj. euroa arvioitua enemmän. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä kasvoi noin 13,3 milj. euroon, jolloin asukaskohtainen lainamäärä nousi 2 300 euroon. Teuvan asukaskohtaisen lainamäärän ennakoidaan saavuttavan 3 000 euron rajan jo vuonna 2014. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vuosikate on noin 0,1 milj. euroa. Tilikauden tulos on 1 261 486 milj. euroa, kun se edellisenä vuotena oli 2 365 101 euroa. Tulos parani näin ollen noin 1,1 milj. euroa ja ylitti myös talousarviossa esitetyn arvion, joka oli 1 514 548 euroa. Ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta ja verotilitysjärjestelmän kertaluonteista muutosta merkittävää tulosparannusta ei olisi tapahtunut. Tilinpäätös antaa pelkkien numeroiden valossa liian positiivisen kuvan kunnan taloudesta. Talouden tasapainottamista onkin välttämätöntä jatkaa myös tulevina vuosina. Henkilöstökulut Toteutuneet henkilöstökulut olivat noin 10,6 milj. euroa vuonna 2013. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden osuus oli noin 7,6 milj. ja eläkkeiden noin 2,4 milj. euroa. Henkilöstöön kohdistuneista sopeuttamistoimenpiteistä johtuen henkilöstökulut vähenivät vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna noin 0,4 milj. euroa eli 3,84 prosenttia. Investoinnit Vuoden 2013 talousarvion keskeisiä investointeja olivat talonrakennuksen, yleisten alueiden ja viemärilaitoksen toteutuneet hankkeet. Talonrakennuksen investoinnit (6 439 672,06 euroa) olivat hammaslääkäritilojen suunnittelu sekä koulukeskuksen peruskorjaus, Henriikkakodin apuvälinekeskus ja hammaslääkärien väistötila. Pienempiä investointeja tehtiin mm. Lehtiharjussa. Vuoden aikana ostettiin Teak Oy:ltä Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaarin osakkeet 297 643,55 eurolla. Oston jälkeen Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari on kunnan kokonaan omistama kiinteistöosakeyhtiö. Liikennealueiden investoinneista (83 707 euroa) mittavimpia olivat kaavateiden parantamis, päällystys sekä rakennushankkeet. Liiketoiminnan investoinneista (179 636 euroa) merkittävimpiä olivat kaivojen saneeraustyöt ja muut viemäröintihankkeet sekä kaukolämmön liittymäjohtojen rakentaminen ja verkoston uusiminen.
TEUVAN KUNTA 10 Merkittävin viemärilaitoksen pitkän tähtäimen kehittämishankkeista oli yhteispuhdistushankkeen suunnittelun jatkaminen yhdessä Närpiön kaupungin ja Metsä Board Oyj:n kanssa. Vuoden aikana päivitettiin yhteistyösopimus teollisuuden ja kuntien välillä, jätettiin hakemus valtion vesihuoltoavustuksen saamiseksi sekä laadittiin selvitys yhteistyön taloudellisista vaikutuksista ja kuntien maksuosuuksista. Talonrakennuksen investointiohjelman 9 440 000 euron mukaisista investoinneista toteutui vuoden aikana 68,21 %. Yleisten alueiden investointien toteutuma oli 177,5 % (sis. maaalueoston runsaat 300 000 euroa kustannuspaikalla 9020, johon v. 2013 budjetoitu 50 000 euroa). Liiketoiminnan investointien toteutuma oli 30,2 %. Kokonaisuudessaan kunnan investointiohjelman toteutuma oli 68,2 %. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009) mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten kunnan sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty sekä miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko niissä havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Teuvan kunnan hallintosäännön 73 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntakonsernin tarkastuksesta ja valvonnasta säädetään Teuvan kunnan konserniohjeessa (Kvalt 16.12.2007). Teuvan kunnan sisäinen valvonta on sisällöllisesti ohjeistettu kunnanvaltuuston 17.12.2008 hyväksymällä sisäisen valvonnan yleisohjeella. Pyrkimyksenä on sisällyttää ohjeen tavoitteet osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa laaja alaista riskitietoisuutta, tavoitteiden tuntemista ja niihin sitoutumista. Päätöksellään kunnanvaltuusto on sitoutunut kaikkiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin. Samoin toimialojen johto ja kunnan johto seuraavat lainsäädännön ja asetusten muutoksia, hankkeiden toteutumista ja määrärahojen riittävyyttä. Lisäksi toimialojen toimintaa ohjeistetaan kunnan sisäisillä ohjeilla. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla on oikeus tutustua tytäryhteisöjen toimintaan ja saada tarvittaessa selvityksiä toiminnasta. Asioiden käsittelyvastuu kuuluu johtavien viranhaltijoiden toimivaltaan. Vireillä olevista ja päättyneistä prosesseista raportoidaan säännöllisesti. Sopimukset on viety diaariin ja niiden eräpäiviä ja voimassaoloaikoja seurataan. Valvontavastuu on esimiehillä. Diarisointia kehitetään ja tehostetaan, arkistonmuodostussuunnitelmaa on päivitetty uuden asianhallintaohjelmiston käyttöönoton yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan pääsääntöisesti toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailun avulla. Lisäksi raportoidaan muutoksista tarvittaessa viranhaltijatasolle. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen, talouden toteutumaraporttien, välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen avulla. Lisäksi käytetään maakunnallisia ja valtakunnallisia vertailuja arvioinnin pohjana.
TEUVAN KUNTA 11 Kunnan vakuutukset kattavat henkilöriskit tapaturmien osalta, omaisuusriskit kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta, toiminnan riskit on vakuutettu keskeytysvakuutuksella sekä vastuuvakuutuksella. Ajoneuvoille on omat vakuutukset. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelma palvelee kunnan oman johtamisen lisäksi eri sidosryhmiä, jotka varojen käyttöä valvoessaan ja tulonsiirtoihin perustuvan rahoituksen tarvetta arvioidessaan joutuvat muodostamaan käsityksen kunnan taloudesta. Käyt Tilinpäät. Budjetti+ Tilinpäät. TEUVAN KUNTA tö TULOSLASKELMA 2013 2012 muutosbud 2013 % 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 1 790 446,32 1 721 800,00 1 830 867,00 106,3 3002 Maksutuotot 1 314 731,67 1 330 250,00 1 349 383,91 101,4 3300 Tuet ja avustukset 555 710,30 297 150,00 237 157,81 79,8 3400 Muut toimintatuotot 1 974 780,77 1 892 500,00 1 836 536,32 97 3000 TOIMINTATUOTOT 5 635 669,06 5 241 700,00 5 253 945,04 100,2 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut 11 019 997,78 10 647 487,00 10 596 389,16 99,5 4300 Palvelujen ostot 25 033 079,79 24 445 446,00 25 818 263,78 105,6 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 230 551,50 2 398 320,00 2 311 203,62 96,4 4700 Avustukset 682 588,98 515 400,00 556 539,02 108 4800 Muut toimintakulut 468 999,04 539 263,00 601 010,90 111,5 4000 TOIMINTAKULUT 39 435 217,09 38 545 916,00 39 883 406,48 103,5 4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 33 799 548,03 33 304 216,00 34 629 461,44 104 5000 Verotulot 15 196 378,61 15 986 000,00 16 681 312,17 104,3 5500 Valtionosuudet 17 584 997,00 17 400 000,00 18 191 022,00 104,5 6000 Rahoitustuotot ja kulut 49 034,63 188 000,00 148 519,94 79 6999 VUOSIKATE 1 067 207,05 106 216,00 94 352,79 88,8 7000 Poistot ja arvonalentumiset 1 297 894,13 1 408 332,00 1 355 838,85 96,3 8499 TILIKAUDEN TULOS 2 365 101,18 1 514 548,00 1 261 486,06 83,3 Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuodelta 2013 toimintakate on 34,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa katteen heikkenemistä 2,46 prosentilla. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista 13,17 prosenttia. Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myyntija maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta (86,83 %) osoittaa taas, paljonko toimintakuluista jää rahoitettavaksi verotuloina ja valtionosuuksina. Käyttökate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan toimintamenojen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeen käyttökatteen tulisi olla ylijäämäinen. Vuoden 2013 käyttökate osoittaa 242 872,73 euroa ylijäämää.
TEUVAN KUNTA 12 Vuosikatetta eli kunnan rahoitustulosta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot eli pitkävaikutteisten tuotantotekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Vuoden 2013 vuosikate osoittaa 0,1 milj. euron ylijämää ja poistojen määrä on 1,35 milj. euroa. Vuosikate asukasta (5767) kohti on 16,36 euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli tai alijäämään. Tilikauden tulos vuonna 2013 on 1 261 486,06 euroa alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma samoin kuin tuloslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksessä pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista. Kunnan rahoituslaskelma esitetään ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Rahoituslaskelmasta käy erikseen ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Kunnan rahoituslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti.
TEUVAN KUNTA 13 RAHOITUSLASKELMA Toteutuma Toteutuma 2013 2012 9310 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9315 TOIMINNAN RAHAVIRTA 9320 VUOSIKATE 94 352,79 1 067 207,05 9330 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 1 452,46 6 187,98 9315 TOIMINNAN RAHAVIRTA 95 805,25 1 073 395,03 9350 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9355 INVESTOINTIMENOT 8 805 671,93 4 394 787,02 9360 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 1 457 865,85 60 660,00 9365 PYSYVIEN VAST. HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 146 475,00 21 977,50 9350 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 7 201 331,08 4 312 149,52 9310 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 7 105 525,83 5 385 544,55 9400 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 9410 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 9415 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 38 000,00 212 500,00 9410 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 38 000,00 212 500,00 9460 LAINAKANNAN MUUTOKSET 9461 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 6 500 000,00 8 000 000,00 9465 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS 570 286,10 57 466,10 9460 LAINAKANNAN MUUTOKSET 5 929 713,90 7 942 533,90 9480 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 9481 TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS 5 649,84 121 187,85 9482 VAIHTO OMAISUUDEN MUUTOS 15 341,04 5 645,11 9483 SAAMISTEN MUUTOS 388 550,93 230 183,92 9486 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 30 255,98 792 165,43 9480 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 348 603,75 906 806,61 9400 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 5 619 110,15 7 248 227,29 9490 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 486 415,68 1 862 682,74 9500 RAHAVARAT 31.12. 789 288,09 2 275 703,77 9501 RAHAVARAT 1.1. 2 275 703,77 413 021,03 9502 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 486 415,68 1 862 682,74 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta oli 7,1 milj. euroa ja sen kertymä viideltä vuodelta on yhteensä 16,2 milj. euroa Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavä
TEUVAN KUNTA 14 lillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitusprosentti oli 1,28 %. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden (98,72 %), mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus oli 1,20 % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla negatiivinen, mikäli lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainan lyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate oli 0,38, kun vuonna 2012 se oli 5,18 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Maksuvalmius Kassavarat 31.12. olivat 0,8 milj. euroa (2,3 milj. euroa v. 2012). Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut olivat 57,0 milj. euroa. Kassan riittävyys oli 5 päivää. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Rahoitusasema ja sen muutokset Tasetarkastelu Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.
TEUVAN KUNTA 15 Toimintakertomuksessa tasetiedot tulee esittää siten eriteltynä, että niistä voidaan laskea taseen tunnusluvut. Kuntajaoston tasetarkastelusta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat osassa. TEUVAN KUNTA 31.12.2013 31.12.2012 TASE 31.12.2013 1000 VASTAAVAA 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 1002 Aineettomat hyödykkeet 690,50 1 611,14 1100 Aineelliset hyödykkeet 26 300 779,60 20 629 054,66 1200 Sijoitukset 10 453 552,99 10 318 317,52 1400 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 241 163,49 272 890,75 1500 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1501 Vaihto omaisuus 91 484,13 106 825,17 1600 Saamiset 2 018 874,00 1 630 323,07 1900 Rahat ja pankkisaamiset 789 288,09 2 275 703,77 1000 VASTAAVAA 39 895 832,80 35 234 726,08 2000 VASTATTAVAA 2001 OMA PÄÄOMA 2002 Peruspääoma 22 881 274,85 22 881 274,85 2040 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 1 065 547,09 1 299 554,09 2050 Tilikauden yli /alijäämä 1 261 486,06 2 365 101,18 2300 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2301 Valtion toimeksiannot 824,12 2325 Lahjoitusrahastojen pääomat 333 299,84 349 502,73 2330 Muut toimeksiantojen pääomat 24 636,24 44 986,33 2400 VIERAS PÄÄOMA 2401 Pitkäaikainen 13 265 054,46 7 651 140,54 2500 Lyhytaikainen 5 718 600,56 5 372 544,60 2000 VASTATTAVAA 39 895 832,80 35 234 726,08 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus % 51,5 =100x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas 2 805 = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma saadut ennakot)/ asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus % 47,3 =100x (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot
TEUVAN KUNTA 16 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Lainakanta 31.12 14 151 140,54 euroa =vieras pääoma (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset 31.12 1 563 613,86 euroa =Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 :n perusteella kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitetietoineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan konsernirakenne selviää liitteenä olevasta taulukosta. Konsernitase ja sen tunnusluvut esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Teuvan kuntakonserniin kuuluu 6 tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat Teak Oy ja Teuvan Vuokratalot Oy (kts. tarkemmin liitetiedot). Kuntakonsernin taseen loppusumma on yhteensä 53,0 milj. euroa. Toimintakulut olivat 80,2 milj. euroa ja toimintatuotot 46,8milj. euroa. Konsernin toimintakate oli 33,3 milj. euroa, kun se kunnan osalta oli 34,6 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli 1 167 766 euroa ja poistot 2 544 014 euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 1 255 503 euroa. Taseen loppusumma kasvoi vuoteen 2012 verrattuna 4,2 milj. euroa. Konsernin lainat euroa/asukas ovat 3 558 euroa (2 494 euroa vuonna 2012). Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen poistoeron tai rahaston lisäystä. Yksityiskohtaisia säännöksiä tai kuntajaoston ohjeita tuloksen käsittelystä ei ole. Lisäysten käsittelemistä nettomääräisesti siten, että lisäyksiä vähentäviä eriä ovat varausten, kertyneen poistoeron ja rahaston vähennykset, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna. Tilikauden tulos osoittaa 1 261 486,06 euroa alijäämää.
TEUVAN KUNTA 17 Kunnanhallitus esittää, että vuoden 2013 tilikauden tulos 1 261 486,06 euroa kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli /alijäämäerään. Taseen alijäämäksi muodostuu edellä esitetyn kirjauksen seurauksena 2 327 033,15 euroksi. Kuntalain 69.2 :n mukaan Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi 8.10.2012 ja 17.6.2013 pidetyissä kokouksissaan erilliset kunnan taloutta sopeuttavat säästöpaketit. Kunta on sopeuttanut talouttaan laadittujen ohjelmien mukaisesti, minkä tuloksena kunnan toimintamenoja saatiin vuonna 2013 laskettua etenkin henkilöstömenojen osalta. Sosiaali ja terveyspalvelumenojen kasvu jatkui kuitenkin edelleen, eivätkä saavutetut säästöt riittäneet pysäyttämään kokonaismenojen kasvua. Kunnan kokonaismenot kasvoivat vuonna 2013 yhteensä 0,45 milj. euroa. Kunta haki vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuutta taloutensa tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeriö myönsi kunnalle 0,7 milj. euron harkinnanvaraisen osuuden valtionosuuteen. Tämä yhdessä ennakoitua suurempien verotulojen kanssa ei riittänyt parantamaan tilikauden tulosta merkittävästi. Käyttötalouden rakenteellista alijäämän kattamiseksi kunta on laatinut kaksi säästöohjelmaa, minkä lisäksi kunta on saanut valtiolta harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuosina 2012 ja 2013. Hakiessaan näitä avustuksia Teuvan kunta on sitoutunut taloutensa tasapainottamiseen. Kunnanhallitus asetti vuoden 2014 alussa taloustyöryhmän, jonka tehtävänä on linjata talouden sopeuttamisen raamit sekä valmistella sopeuttamistoimet yksityiskohtaisesti. Säästötavoitteeksi on asetettu 1,5 milj. euroa nykyisten menojen tasosta. Taloustyöryhmä esittää säästösuunnitelman hallitukselle 30.4.2014 mennessä. Sosiaali ja terveysmenojen kasvu on jatkunut voimakkaana usean vuoden ajan. Kunnan talouden tasapainottamistoimien onnistumisen edellytyksenä on, että menojen kasvu saadaan pysäytettyä. Muuten uhkana on kunnan muiden palveluiden näivettyminen jatkuvien säästötoimenpiteiden seurauksena.
TEUVAN KUNTA 18 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutumisvertailu TEUVAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Toteutuma % Ylin päätöksenteko ja valvonta toimintatulot 9 131 18 057 toimintakulut 54 393 79 309 50 000 54 943 45261 61 252 50 000 54 943 109,9 Hallinto ja elinkeinotoimi toimintatulot 438 075 603 758 403 500 354 155 87,8 toimintakulut 22 719 054 23 756 732 23 063 597 24 664 907 106,9 22 280 978 23 152 973 22 660 097 24 310 752 107,3 Sivistystoimi toimintatulot 628 319 685 803 636 300 778 491 122,3 toimintakulut 8 643 549 8 920 779 8 481 500 8 635 855 101,8 8 015 229 8 234 976 7 845 200 7 857 364 100,2 Tekninen toimi ja rakennuslautakunt toimintatulot 4 070 919 4 328 051 4 201 900 4 121 299 98,1 toimintakulut 6 349 868 6 678 398 6 950 819 6 527 701 93,9 2 278 949 2 350 347 2 748 919,00 2 406 401,77 87,5 Yhteensä toimintatulot 5 146 444 5 635 669 5 241 700 5 253 945 toimintakulut 37 766 864 39 435 218 38 545 916 39 883 406 toimintakate 32 620 419 33 799 548 33 304 216 34 629 461 104
TEUVAN KUNTA 19 Lisätietona selvitys käyttötalouden sisäisistä eristä TEUVAN KUNTA SISÄISET ERÄT 1 12/2013 Ylin päät. Hall&Elink Sivistys Tekninen Yhteensä 3010 Liiketoiminnan myyntituotot 3006 Sisäiset vesi ja jätevesimaksut 86 829 3007 Sisäiset vesihuollon perusmaksut 24 817 3012 Sisäiset kaukolämmön myyntituotot 346 317 3013 Sisäiset kaukolämmön perusmaksut 73 769 3010 Liiketoiminnan myyntituotot 3141 Sisäiset muut myyntituotot 345 3001 Myyntituotot 345 531 732 532 077 3207 Sisäiset kopiointimaksut 345 4 613 3237 Sisäinen Keittiöpalvelusten myynti 23 070 3296 Sisäiset ateriamaksut 3270 Opetus ja kulttuuritoimen maksut 3276 Sisäiset pääsymaksut 6 246 3280 Yhdyskuntapalvelujen maksut 3200 Maksutuotot 6 246 27 684 33 930 3277 Sisäiset tilojen käyttökorvaukset 3421 Sisäiset muiden tilojen vuokrat 100 3531 Sisäiset tuotot/taloushallinto 45 20 001 3532 Sisäiset tuotot/henkilöstöhallinto 116 329 3533 Sisäiset tuotot/ tietohallinto 53 781 3534 Sisäiset tuotot/ liikunta alueet 169 107 72 064 3535 Sisäiset tuotot/kiinteistö 20 001 1 767 647 3536 Ruokapalvelujen vyörytystulot 712 751 3537 Sisäiset tuotot/poistot 277 748 3538 Puhelinpalvelut vyörytys 3400 Muut toimintatuotot 339 262 20001 2 830 310 3 189 573 3000 TOIMINTATUOTOT 339 607 26 247 3 389 726 3 755 580 4341 Sisäiset toimistopalvelut 4411 Sisäiset ravitsemuspalvelut 47 494 29 4441 Sisäiset koulutus ja kulttuuripalvelut 6 246 4438 Sisäinen kuntatyö kuntoon 4471 Sisäiset muut palvelut 18 886 4 348 4340 Muiden palvelujen ostot 47 4391 Sisäiset raken.j alal. Rak. 4300 Palvelujen ostot 47 512 7 131 4 378 12 068 4521 Sisäiset elintarvikkeet 24 507 2 455 4573 Sisäinen kaukolämpö 420 086 4574 Sisäiset vesimaksut 111 645 4601 Sisäinen muu materiaali 157 44 4501 Ostot tilikauden aikana 529 320 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 24 663 529 321 553 984 4800 Muut toimintakulut 4821 Sisäiset rakenn. ja huoneistojen vuokrat 100 4941 Taloushallinnon kust. vyörytys 65 144 27 919 22 974 4942 Muut sisäiset/ Henkilöstöhallinto 1 882 36 571 15 328 4943 Tietohallinnon kust. vyörytys 72 147 33 286 63 967 4944 Liikunta alueiden kust. vyörytys 72 064 4945 Kiinteistökust. vyörytys 126 667 1 026 172 626 214 4946 Ruokapalvelujen vyörytys 594 967 117 784 4947 Muut sisäiset/poistot 20 342 224 375 41 626 4948 Puhelinpalvelujen vyörytys 4800 Muut toimintakulut 286 282 2 015 354 887 892 3 189 528 4000 TOIMINTAKULUT 47 286 794 2 047 148 1 421 591 3 755 580
TEUVAN KUNTA 20 Ylin päätöksenteko ja valvonta Ylimmän päätöksenteon ja valvonnan toimielimet asettavat tarvittaessa tavoitteensa ja painotuksensa itsenäisesti. Ylin päätöksenteko ja valvonta Tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TP 2013 Toimintatulot 18 057 Sisäiset toimintatuotot Yht. 18 057 Toimintakulut 79 309 50 000 54 943 Sisäiset toimintakulut 391 47 Yht. 79 700 50 000 54 990 Toimintakate 61 643 50 000 54 990 Tilikauden tulos 61 643 50 000 54 990 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston päämääränä on lainsäädäntö (erityisesti kuntalain 1, 13, 32 :n 2 mom. ja 65 ) sekä kunnan toiminta ajatus huomioon ottaen huolehtia ja vastata päätöksenteollaan, että kunnan ja sen päävastuualueiden toiminnalliset sekä taloudelliset päämäärät ja tavoitteet voidaan toteuttaa ja kaikki kunnalle säädetyt tai päätetyt tehtävät hoitaa. Uusi kunnanvaltuusto aloitti tehtävässään ja piti toimikautensa ensimmäisen kokouksen 28.1.2013. Yhteensä valtuustolla oli kokouksia 8 kpl ja valtuustoseminaareja 3 kpl. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan osalta päämääränä on kunnanvaltuuston valtuuttamana ja puolesta edistää laillisuutta ja kunnan edun mukaista tarkoituksenmukaisuutta kunnan toiminnassa, hallinnossa ja talouden hoidossa. Vuosien 2009 2012 tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa ja vuosien 2013 2016 tarkastuslautakunta kokoontui 6 kertaa.
TEUVAN KUNTA 21 Hallinto ja elinkeinotoimi Päävastuualueen päällikön katsaus Talous Hallinto ja elinkeinotoimen päävastuualueen vuoden 2013 käyttötalousosan ulkoisten toimintakulujen toteutuma oli 24 664 907 euroa. Summa sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä tilattavat sosiaali, terveys ja ympäristöpalvelut, jotka muodostavat 89 % hallintoja elinkeinotoimen päävastuualueen menotaloudesta. Ennen LLKY:n siirtymistä syntyneet sosiaali ja terveyspalveluhenkilöstön eläkevastuut muodostavat 2,66 % hallinto ja elinkeinotoimen menoista. Myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän ja Suupohjan seutupalvelukeskuksen maksuosuudet sisältyvät vastuualueelle. Hallinto ja elinkeinotoimen käyttötalouden toimintakatteen toteuma budjettiin nähden oli 107,3 %. Hallinto ja henkilöstö Kunnanhallituksella oli 18 varsinaista kokousta, joissa käsiteltäviä asioita on ollut yhteensä 270 kpl. Kunnanhallituksen kokouksen jälkeen on pidetty iltakouluja 10 kertaa. Lisäksi kunnanhallituksen ja johtoryhmän yhteinen seminaari pidettiin syyskuussa. Yhteispalvelupisteen hoitoon on palkattuna yksi määräaikainen henkilö, joka on myös toiminut pitkäaikaisen sairausajan sijaisena. Hallinto ja elinkeinotoimessa työskenteli vuoden lopussa 2013 kahdeksan viranhaltijaa ja työntekijää. Kunnan tuet perheille Lapsiperheiden etuudet Vaipparahoja (150 e) ja pirttilahjoja (500 e) luovutettu seuraavasti: v. 2007 47 vauvaa x 650 euroa = 30 550 euroa v. 2008 59 vauvaa x 650 euroa = 38 350 euroa v. 2009 44 vauvaa x 650 euroa = 28 600 euroa v. 2010 54 vauvaa x 650 euroa = 35 100 euroa v. 2011 56 vauvaa x 650 euroa = 36 400 euroa v. 2012 49 vauvaa x 650 euroa = 38 350 euroa Vaipparahoja (150 e) ja pirttilahjoja (200 e) luovutettu seuraavasti: v. 2013 55 vauvaa x 350 euroa = 19 250 euroa Ikäihmisille suunnattua siivouspalvelusetelikorvausta maksettiin vuonna 2013 yhteensä 14 374 euroa.
TEUVAN KUNTA 22 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Toiminta ajatus Valtuuston päättämien strategioiden mukaisesti kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa, taloutta ja palvelutuotantoa sekä ohjaa konserniyhtiöiden toimintaa. Suunnitelmallisella asunto, maankäyttö ja elinkeinopolitiikalla sekä laaja alaisella yhteistyöllä kunnanhallitus edistää paikkakunnan elinvoimaisuutta. Näkökulma ja kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet 2012 2014 Avainmittarit ja tavoitetaso Operatiiviset toimenpiteet / keinot A s i a k a s 1. Päätöksenteon toimivuus 1.1. Luottamus 1.1.1. Valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä enintään 3 kpl vuodessa (koko kunta) 1.1.2. Aloitteiden määrä vähintään 10 kpl vuodessa 1.1.1.1. Valmistelun läpinäkyvyys 1.1.1.2. Avoin tiedottaminen 2. Asiakastyytyväisyys ja viihtyisyys 2.1. Asiakastyytyväisyyden määrä 2.1.1. Asteikolla 1 5 sijoitumme vähintään 3,5 kaikissa palveluissa 2.1.1.1 Asiakastyytyväisyyskyselyt ja muut palautejärjestelmät 3. Viestintä ja kuntamarkkinointi 3.1.Työpaikkojen ja asukasmäärän kehitys 3.2. Myönteinen näkyvyys mediassa 3.3. Avoin ja selkeä tiedottaminen 3.4. Hyvät mediasuhteet 3.1.1. Nettokehitys työpaikkaa / vuosi, asukkaita/vuosi 3.2.1., 3.3.1., 3.4.1. Oma arvio 3.1.1.1., 3.2.1.1. Markkinointikampanjat 3.3.1.1., 3.4.1.1. Aktiivinen tiedottaminen 3.3.1.2.Työnjako ja tiedonkulku yhteisten palvelujen tiedottamisessa selvitettävä (LLKY, SPK, SEK, Yhteispalvelu) 4. Maankäyttö ja asuntopolitiikka 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 4.1. Viihtyisät asunto ja vapaa ajanalueet 4.2. Riittävästi tontteja ja toimitiloja yritysten kasvulle ja uusille yrityksille 4.3. Kulttuuriperinnön säilyttäminen 5.1. Hyvinvointitilinpito 5.2. Terveyden edistämisen johtamisjärjestelmä 4.1.1. Rakennettujen asuntojen määrä 4.1.2. Tyytyväisyys asunto ja vapaaajanalueisiin 4.2.1. Käyttökelpoiset toimitilat tarvittaessa ja riittävä tonttivaranto 4.3.1. Kulttuurimaiseman ja rakennuskannan säilyttäminen 5.1.1. Seudullisesti yhtenäinen järjestelmä valmis v. 2013 5.2.1. Vuoden 2013 aikana seudullinen ja kuntakohtainen järjestelmä 4.1.1.1 Tonttimarkkinointi esim. suurten yleisötapahtumien yhteydessä 4.1.2.1. Vapaa ajanalueiden ja Parran alueen kokonaisvaltainen kehittäminen. Yritystoiminnan hankkiminen. 4.1.1.2., 4.1.2.2. Viihtyisän ympäristön rakentaminen, kysyntää vastaavien tonttien tarjonta maaseutukylillä ja keskustassa 4.2.1.3. Pitkäjänteinen maapolitiikka 4.3.1.1. Yhdistystoiminnan aktivointi 4.3.1.2. Kunta palkitsee ansioituneita 5.1.1.1. Käynnistetään seudullinen hanke 5.2.1.1. Nimetään terveyden edistämisen johtoryhmä
TEUVAN KUNTA 23 5.2.1.2. Aloitetaan terveysvaikutusten arviointi 5.3. Panostukset valituille painopistealueille 5.3.1. Painopisteitä vuoden 2014 budjettiin 5.3.1.1. Liikunnan edistämisen toimenpideohjelma 5.3.1.2. Valmistellaan vuoden 2014 budjettiin linjauksia P r o s e s s i t 1. Palveluketjun kokonaisoptimointi 1.1. Laadukkaat, oikeaaikaiset ja kustannustehokkaat palvelut 1.1.1. Oma arvio, kuntien väliset vertailut 1.1.1.1. Yhteistyön lisääminen yli sektorirajojen 1.1.1.2 Ostopalvelut ja yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 1.2. Keskeisten palveluprosessien kehittäminen 1.2.1. Palveluprosessien tunnistus 1.2.2. Palveluprosessien läpikäynti 10 kpl 1.2.1.1. Prosessiryhmien työn käynnistys 2. Kunnan lähipalvelujen kehittäminen 2.1. Lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen 2.1.1. Palvelujen kustannusseuranta ja tyytyväisyys palveluihin 2.1.1.1. Lähipalvelujen panostuotossuhteen kehittäminen 3. Seudullisten palvelujen kehittäminen 3.1. Liikelaitoskuntayhtymän tehokas toiminta ja Teuvan ostajaroolin vahvistaminen 3.2. Seutupalvelukeskuksen palvelujen kehittäminen 3.3. Seudullinen yhteistyö sivistystoimen palveluissa 3.4. Seudullinen yhteistyö jäteveden puhdistuksessa 3.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän palvelujen taso ja kustannustehokkuus 3.2.1. Kustannussäästö 25 % hallinnon tukipalveluissa 3.2.2. Sähköisten palvelujen kehittäminen 3.3.1.Voimavarojen joustava kohdentaminen yli kuntarajojen 3.4.1. Sopimus vuonna 2013 3.1.1.1., 3.1.2.1. Aktiivinen vaikuttaminen yhteistoiminnallisten elinten kautta, oman seurantajärjestelmän luominen 3.2.1.1. Aktiivinen omistajaohjaus 3.3.1.1. Yhteistyön monipuolistaminen, kulttuuriyhteistyön alueellinen laajentaminen 3.3.1.2. Suupohjan toisen asteen koulutusjärjestelmän kehittäminen, Panula opiston toiminnan tehostaminen ja kansalaisopiston toimintavaihtoehtojen kartoitus 3.4.1.1. Eri vaihtoehtojen kartoitus 3.4.1.2. Sopimusneuvottelut 4. Kiinteistöjen hallinta 4.1. Lähivuosien tarpeita toiminnallisesti vastaavat tilat 4.2. Elinkaarikustannuksiltaan taloudelliset tilat 4.3. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys 4.1.1. Käyttösuunnitelmat kiinteistöittäin 4.1.2. Kiinteistöjen kuntoarviot 4.2.1. Elinkaarikustannusten seuranta 4.3.1. Monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden arviointi 4.1.1.1. Kiinteistöjen käyttösuunnitelmien laatiminen 4.1.1.2. Peruskorjaus/ investointisuunnitelma 4.1.1.3. Investointien hallittu toteutus 4.2.1.1. Elinkaarimallin käyttöönoton valmistelu 4.3.1.1. Tilojen muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden arviointimallin valmistelu
TEUVAN KUNTA 24 1. Strategisen johtamisen kehittäminen O m i s t a j a t / h e n k i l ö s t ö / o s a a m i n e n 1.1. Kunnanhallituksen ja 1.1.1. Säännöllinen oma arviointi johtoryhmän välisen yhteistyön tiivistäminen ja selkeyttäminen 1.1.1.1. Kunnanhallituksen ja johtoryhmän yhteiset kokoukset 1.1.1.2. Työkokousten valmistelu ajankohtaisista aiheista 1.2. Strategiaan ja tuloskorttiin perustuva johtaminen 1.3. Kunnanhallituksen ja johtoryhmän johtamisvalmiuksien kehittäminen 1.4. Kunnanhallituksen ja lautakuntien välisen työnjaon ja vastuiden selkeyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen 1.2.1. Tuloskortit aktiivisessa käytössä 1.3.1. Koulutus ja valmennuspäivät 1.4.1. Sujuva, laadukas päätöksenteko (oma arvio) 1.2.1.1. Päätöksiä ja niiden vaikutuksia verrataan valittuun strategiaan 1.2.1.2. BSC kehityskeskustelun työvälineeksi 1.4.1.1. Koulutus ja yhteiset teematapaamiset 1.4.1.2. Muutokset hallintosääntöön ja yhteiset pelisäännöt 2. Työhyvinvoinnin edistäminen 3. Kannustava henkilöstöjohtaminen 4. Työvoiman saatavuus 1. Uudistettu elinkeinopoliittinen ohjelma 2.1. Henkilöstöstrategian päivittäminen 2.2. Henkilöstöjaoston roolin terävöittäminen 3.1. Positiivinen, rakentava kahdensuuntainen palaute 3.2. Asenteeksi yhteen hiileen puhaltaminen 4.1. Pätevät, osaavat ja innostuneet työntekijät 1.1.Toimiva yhteistyö elinkeinoelämän kanssa 1.2. Olemassa olevien yritysten kehittyminen ja uudet yritykset 2.1.1. Päivitetään strategia yhteistyössä henkilöstön kanssa 2.1.2. Kartoitus ja suunnitelma tehtynä 2.2.1. Roolijaot: jaosto, ytr, työterveyshuolto, esimiehet 3.1.1., 3.2.1. Joryn ja kunnanhallituksen yhteinen arviointi 4.1.1. 90% työvoimasta muodollisesti päteviä T a l o u s 1.1.1.Yhteisten kokoontumisten määrä 1.2.1. Investointien määrä milj.euroa 1.2.2.Työpaikkojen määrä 1.2.3. Yrityskauppojen määrä 2.1.1.1. Johdon ja henkilöstöjärjestöjen aktiivinen toiminta YTR:ssä 2.1.2.1. Osaamiskartoitus ja suunnitelma osaamistarpeista ja rekrytoinnista 2.2.1.1. Henkilöstöjaoston toimintasuunnitelma 2.2.1.2. Henkilöstöjaoston työseminaarit 3.1.1.1., 3.2.1.1. Vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen 4.1.1.1. Seudullinen rekrytointiyhteistyö (kunnat ja elinkeinoelämä) 4.1.1.2. Oppilaitosyhteistyö 1.1.1.1. Elinkeinopoliittisen toimikunnan aktiivinen toiminta 1.1.1.2. Elinkeinopoliittisen ohjelman uudistaminen ja täytäntöönpano 1.2.2.1.Teakin teknologiakeskuksen hyödyntäminen yrityselämän tarpeisiin 2. Työllisyys 2.1. Markkinaehtoisten työpaikkojen synnyttäminen 2.2. Tehokkaat työllistämistoimet 2.1.1.Työllisten määrä 2.2.1. Kuntasektorin työllistämät lkm 2.2.2. Työttömien määrä (nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja kaikki yht.) 2.1.1.1. Työpaikkojen syntymisen edesauttaminen 2.2.1.1. Työllistämisvelvoitteen täyttäminen 2.2.1.2. Työpajatoiminnan tehostaminen 3. Toimiva talouden suunnittelu ja seurantajärjestelmä 3.1. Kustannuslaskentajärjestelmä 3.2. Selkeä ja oikea aikainen raportointi 3.3. Kokonaisuuksien hallinta päävastuualueiden kesken 3.4. Tasapainoinen talous 3.1.1. Järjestelmä käytössä soveltuvissa toiminnoissa v.2014 3.2.1.Oma arvio 3.3.1.Kustannustehokkuuden lisääntyminen 3.4.1.Tulorahoituksen riittävyys 3.4.2. Menojen hallinta 3.1.1.1. Valmistellaan käyttöönottoa v.2013 3.2.1.1. Raportointimallin kehittäminen 3.3.1.1. Taloustyöryhmän aktiivinen toiminta 3.4.1.1. ja 3.4.2.1. Kehysmenettely käyttöön palvelualueittain