ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS SELOSTUS LUONNOS 10.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi 2013 E26209
E26209 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. TUNNISTETIEDOT... 1 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 1.3. KAAVAN TARKOITUS... 2 1.4. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 2 2. TIIVISTELMÄ... 2 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 2 2.2. ASEMAKAAVA... 2 2.3. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 3.2. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA... 3 3.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 2 3.3.1. Rakennettu kulttuuriympäristö... 2 3.4. MAANOMISTUS... 2 3.5. SUUNNITTELUTILANNE... 3 3.5.1. Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat... 3 3.5.2. Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat... 4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 7 4.2. SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 7 4.3. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 7 4.3.1. Osalliset... 7 4.3.2. Vireilletulo... 7 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 8 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA ETENEMINEN... 8 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 8 4.4.2. Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet... 8 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 8 4.5.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot... 8 4.6. SUUNNITTELUVAIHEEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSET...10 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...10 5.1. KAAVAN RAKENNE...10 5.1.1. Mitoitus...11 5.1.2. Palvelut...11 5.2. ALUEVARAUKSET...12 5.2.1. Korttelialueet...12 5.2.2. Muut alueet...12 5.2.3. Kaavamerkinnät ja -määräykset...13 5.3. NIMISTÖ...13 6. KAAVAN VAIKUTUKSET...13 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...14 AIRIX Ympäristö Oy PL 453, 33101 Tampere puh. 010 2414 000, fax 010 2414 001, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA luonnos 10.6.2013.
E26209 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 24.5.2013 päivättyä asemakaavaluonnoskarttaa. Asemakaava koskee Hirvaskankaan alueen tiloja 2-101, 2-124, 2-82, 2-100 ja 2-121. Asemakaavalla muodostuvat korttelit, lähivirkistysalueet, maa- ja metsätalousalueet sekä katualueet tarkentuvat kaavoitusprosessin edetessä. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Hirvaskankaan alueelle, valtatie 4:n länsipuolelle, rajautuen kolmelta sivultaan Uuraisten kunnan rajaan. Hirvaskankaan palvelukeskittymään on matkaa 400 metriä ja Äänekosken keskustaan noin 12 kilometriä. Kaava-alueen ulkopuolella, noin kilometri etelään sijaitsee Hirvasenkoulu. Alue on pääosin rakentamatonta metsätalousmaata. Valtatie 4 läheisyydessä sijaitsee polttoaineen jakelupiste sekä uskonnollisen yhdistyksen käytössä oleva entinen hotelli, Uuraistentien varressa on käytöstä poistuva maa-ainesten ottoalue. Kaava-alueen pinta-ala on noin 68 hehtaaria. Suunnittelualueen sijainti. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan päivänä kuuta 20. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 17.12.2012. Hirvimäen asemakaavasta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä 20.12.2012 ja Äänekosken kaupunkisanomissa 9.1.2013. 1
1.3. Kaavan tarkoitus E26209 Äänekosken kaupunki on käynnistänyt Hirvimäen asemakaavan laadinnan. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Hirvimäki-nimisen tilan maankäyttöä sekä lisätä liikerakentamista valtatie 4 läheisyyteen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin rakentamattomalle, mutta logistisesti erinomaiselle alueelle. Kaavan tavoitteena on osoittaa liiketoimintaa suunnittelualueen reunaalueelle, josta on hyvät yhteydet valtatielle 4. Liiketoiminta täydentää Hirvaskankaan koillissektorin palvelukeskusta. Toisena tavoitteena on ratkaista kaupungin omistaman Hirvimäki-nimisen tilan maankäyttö. Alue on tarkoitus kaavoittaa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota alueen liittymiseen Uuraisten puolen asunto- ja palvelualueisiin sekä katu- ja vesihuoltoverkostoihin. 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet lisätään lopullisen kaavan selostukseen. LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) LIITE 2 Havainnepiirustus LIITE 3 Tilastolomake LIITE 4 Tiivistelmä ja vastineet luonnosvaiheen palautteesta LIITE 5 Tiivistelmä ja vastineet ehdotusvaiheen palautteesta 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaava on laitettu vireille Kaavoituskatsauksen 2012 yhteydessä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen 17.12.2012, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jatkuvasti nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa, kotisivuilla ja kirjastoissa Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos nähtävillä..-..2012. Kaavaehdotus nähtävillä..-..2012. Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan..20. 2.2. Asemakaava Asemakaavalla luodaan liikenteellisesti edullisesti sijaitsevalle alueelle sekä liiketoimintojen että asuintoimintojen aluetta. Kaava-alueen koillisosassa liiketoiminnot laajentavat osaltaan Hirvaskankaan palvelukeskittymää. Kaava-alueelle on muodostettu Uuraisten kunnan puolella jatkuvaan asuinalueeseen tukeutuvaa uutta asuinaluetta. Sarvimäki säilyy metsäalueena ja Uuraistentien itäpuolella osoitetaan yleiskaavan mukaisesti luonnonsuojelualue suojavihervyöhykkeineen. Vaihtoehdoilla on tutkittu alueen maankäyttöä, rakennusoikeuden määrää ja erilaisia asuinkortteliratkaisuja. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 68,344 hehtaaria. Korttelialueen pinta-ala, enimmäisrakennusoikeus sekä suurin sallittu kerrosluku tarkentuvat kaavoitusprosessin edetessä. 2
E26209 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus hyväksymispäätös Suunnittelualue sijaitsee Hirvaskankaan alueella, valtatie 4 länsipuolella. Itäosastaan alue rajautuu Valtatie neljään ja muilta sivuiltaan Uuraisten kunnan rajaan. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsätalousmaata, valtatie 4 puoleisella osalla on polttoaineenjakelupiste sekä vanha hotelli, joka on uskonnollinen yhdyskunnan käytössä. Uuraistentien varressa on poistuva maa-ainesten ottoalue, jolla suoritetaan kallionmurskausta. Suunnittelualueen rajaus. 3.2. Luonnonympäristö ja maisema Kaupungin omistama maa on rakentamatonta havupuuvaltaista metsätalousmaata. Maasto laskee Sarvimäeltä kohti Uuraistentietä. Korkeimmilta kohdiltaan suunnittelualue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa pääasiassa mäntyjä, kanervia ja jäkäliä. Alavammat paikat ovat kosteampia ja niissä kasvaa myös kuusia sekä sammalia. Alueen keskiosassa on vesikuoppa, jonka ympäristö on soistunutta. ÄÄNEKOS KEN KAUPU NKI, HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA, Luonnos 10.6.2013. 3
E26209 Kuvat: Ylhäällä alueen keskeltä löytyvä pieni lammikko. Alhaalla alueen kangasmetsää. Alueen koillisosassa, Uuraistentien varrella on maa-ainesten ottoalue. Alueelta on tehty luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ 23.8.2012). Selvityksessä suositellaan liito-oravien kulkureitin turvaamista alueen läpi pohjoiseteläsuunnassa sekä maanottoalueen pohjoisosassa uhanalaisten lajien (törmäpääskyt) pesimäalueen huomioimista toiminnassa. Pohjavesi Alue kuuluu Hirvaskankaan tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen (luokka 1). Arvokkaat luontokohteet Sarvimäen laella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Uuraistentien itäpuolella sijaitsee luonnonsuojelualue, joka kuuluu Natura 2000 verkostoon. ÄÄNEKOS KEN KAUPU NKI, HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA, Luonnos 10.6.2013. 4
E26209 Pohjavesialueen rajat oranssilla(paikkatietoikkuna) ja havaittu liito-oravan elinpiiri punaisella. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Hirvaskankaalla, valtatie neljän itäpuolella, on tehty liito-oravaselvitys vuonna 2011 (Jyrki oja, Satu Oja. Suomen luontotieto Oy). Selvityksessä Kylmäpuron alueella on havaittu liito-oravan elinpiiri. Liito-oravaselvitys huomioiden sekä myös alueelle tehdyn luontoselvityksen (FCG, 2012) mukaan suunnittelualueella on tarvetta liito-oravan kulkureitille. Luontoselvitys (FCG, 2012) suosittaa Sarvimäen ja alueen läpäisevän kosteikon säilyttämistä virkistysalueena. Luontoselvityksessä osoitettu virkistysalueena säilytettävä alu on merkitty karttaan tumman vihreällä. Kartassa näkyy myös uhanalaisen lajion pesimisalue maanottopaikan pohjoispäädyssä. (Kartta: FCG, 2012) 5
E26209 Alueen itäosat kuuluvat yleiskaavassa osoitettuun melualueeseen. Vuonna 2010 alueelta on tehty meluselvitys osana Uuraisten Hirvaskankaan alueen asemakaavatyötä. Vasemmalla kartta, johon on ennustetilanne vuoden 2030 melutilanteesta alueella. (Kartta ja selvitys: Airix Ympäristö Oy, 2010.) 3.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella, valtatie neljän varrella, sijaitsee pieni huoltoasemarakennus. Valtatieltä nousevassa rinteessä, huoltoasemarakennuksen takana sijaitsee entinen hotelli sekä siihen liittyviä rakennuksia. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Hirvaskankaan palvelukeskittymä, josta erityisesti tienvarteen sijoittuva ABC-asema erottuu maamerkinomaisesti suunnittelualueelle. Liikenne Suunnittelualue rajautuu koillisosastaan Uuraistentiehen (st 627), josta on pääsy valtatielle 4. Alueen itäreunassa sijaitsee Vanha Hirvasentie, jolta on pääsy mm. Hirvaskylään. Uuraistentien varrella on kevyen liikenteen väylä. 3.3.1. Rakennettu kulttuuriympäristö Alueella ei ole erityistä rakennettua kulttuuriympäristöä eikä alueella ole havaittu muinaisjäännöksiä. Kylmähaudan kiinteä muinaisjäännös (kohde1000004911) sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, Uuraistentien pohjoispuolella Uuraisten kunnassa. 3.4. Maanomistus Suunnittelualue koostuu viidestä eri tilasta, joista suurimman (53,6 ha) omistaa Äänekosken kaupunki. Muut neljä tilaa ovat yksityisessä omistuksessa. 2
3.5. Suunnittelutilanne E26209 3.5.1. Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset tavoitteet (VAT) Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston 1.1.2002 voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Äänekosken Hirvimäen alueella korostuvat valtakunnallisten tavoitteiden seuraavat kohdat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa Kaavaan liittyviä erityistavoitteita ovat: - Suunnittelualueen vaikutuspiirissä sijaitsee osa Hitonhauta-Kylmähauta Natura kohteesta (FI09000119). - Alue kuuluu valtatie 4:n vaikutuspiiriin. Maakuntakaava Äänekoski kuuluu Keski- Suomen maakuntaliiton alueeseen. Keski- Suomen maakuntakaava on saanut lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu merkinnät: - Työpaikka- alue TP - Pohjavesialue - Kulttuuriympäristön kehittämisalue Lisäksi alueen läheisyyteen on osoitettu: - Natura 2000- kohde - Muinaismuistokohde - Luonnonsuojelukohde - Valtatie 4 (ohjeellinen moottoritie) 3
E26209 Ote maakuntakaavasta. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. 4. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueet. 3.5.2. Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 3.11.2008 hyväksymä oikeusvaikutukseton Äänekosken 2016 rakenneyleiskaava. Hirvaskangasta kehitetään suunnitelman mukaan. Hirvaskankaan- Koiviston alueet ovat osoitettu kylien kehittämisalueeksi (sininen katkoviiva). Alueen läheisyydessä sijaitsevat kehitettävä liikennepalveluiden alue (punainen pallo) sekä Naturakohde (vihreä pallo). 4
E26209 Ote Äänekosken 2016 rakennekaavasta. Alueella on voimassa 18.12.2006 hyväksytty Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaava, jonka muutos on saatettu vireille. Muutoksessa tutkitaan Hirvaskankaan eritasoliittymän lähialueen maankäytön mahdollisuuksia. Nykyisessä osayleiskaavassa suurin osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Sarvimäen korkein lakiosa on rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Osa suunnittelualueesta on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-1) ja maa-ainesten ottoalueeksi (EO), jolla sijaitsee myös ympäristö- tai maisemavaurio, joka tarvitsee korjausta. Suunnittelualueen itäosat kuuluvat ohjeellisella viivalla osoitettuun melualueeseen (me). VT4:n läheisyydessä on Natura 2000- verkostoon kuuluva kohde, joka on Äänekosken puoleiselta osaltaan osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL-1). Ote Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavasta. Alueelle on suunniteltu Uuraisten kunnan ja Äänekosken yhteinen Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma ja kaavarunko. Tällä maankäytön suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Suunnitelman tarkoituksena on ollut tutkia Hirvaskankaan eritasoliittymän eri sektoreihin parhaiten soveltuvan toiminnan luonne. Kaavarunkoesityksessä, Hirvimäen alueelle on sijoitettu matkailun, tilaa vaativien erikoiskauppojen, asumisen ja energiahuollon alueita siten, että kaupungin omistama alue on osoitettu asumiselle. 5
E26209 Hirvaskankaan alueen kaavarungon toiminnat alueittain. Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Alue liittyy pohjoisessa ja etelässä Uuraisten kunnan asemakaavoitettuun alueeseen ja idässä Äänekosken kaupungin alueelle laadittuun VT4:n eritasoliittymän asemakaavaan. Ote Uuraisten kunnan Hirvasen alueen asemakaavasta yhdistettynä Äänekosken yleiskaavaan Suunnittelualue näkyy kartassa valkoisena. 6
E26209 Rakennusjärjestys Äänekosken kaupunki on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 11.12.2006 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa olevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaavoituksen pohjakarttaa. Alueelle laaditut muut suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit Suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia, kuten Luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ 23.8.2012) Äänekosken Hirvaskankaan liito-oravaselvitys 2011 (Suomen Luontotieto Oy) Meluselvitys Laaditut asema-, yleis- ja rakennekaavat Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto Meluselvitys on tehty osana Uuraisten Hirvaskankaan asemakaavatyötä. Meluselvitys Uurainen, Vt 4 Hirvaskangas, 2010 (Airix Ympäristö Oy) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeeseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hirvimäen asemakaava on saatettu vireille Kaavoituskatsauksen 2012 yhteydessä. Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Hirvimäen alueen asemakaavan käynnistämisestä 17.12.2012 ( 387). Äänekosken kaupungin puolesta suunnittelua on ohjannut kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen. Kaava laaditaan AIRIX Ympäristö Oy Tampereen toimistossa. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. LIITE 1 4.3.2. Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta tiedotetaan osallisille maanomistajille ja Keski-Suomen ELYkeskukselle. 7
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt E26209 Tiedottaminen ja kuuleminen Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos Valmisteluaineisto ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä..-..2013. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu tiedoksi Keski-Suomen ELYkeskukseen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 25.9.2012 Keski-Suomen ELY-keskuksessa.. Luonnosvaiheesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. 4.4. Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tutkia Hirvimäki-tilan maankäyttöä ja osoittaa liikerakentamista logistisesti suotuisille alueille valtatie 4 läheisyyteen. Hirvimäki-tilan alueelle on tavoitteena ollut tutkia asumispainotteisia maankäytön ratkaisuja. Kaavatyön kannalta olennaista on tutkia alueen liittyminen etelässä Uuraisten puolen asunto- ja palvelualueisiin. Asemakaavatyön aikana on keskeistä tarkastella alueen sijoittuminen tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle sekä huolehtia liito-oravien kulkureitin turvaamisesta alueella. 4.4.2. Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet Luonnosvaihe Lähtökohtatavoitteiden pohjalta päädyttiin tutkimaan Hirvimäen aluetta asumiseen painottuvasta näkökulmasta. Valtatie 4:n läheisyyteen on lähtökohtatavoitteiden mukaisesti tutkittu liikerakentamisen sijoittumista. Alustavien luonnosten pohjalta laadittiin kaksi kaavaluonnosta: vaihtoehto 1 ja 2. Luonnosten avulla tutkittiin tärkeiden luontopiirteiden, pohjavesialueen ja liito-oravareitin, huomioimista alueella. Lähtökohtana on ollut säilyttää alueen keskelle sijoittuva, etelä-pohjoissuuntainen kosteikkoalue rakentamattomana luontoselvityksen esityksen mukaisesti. Näin turvataan pohjavesialuetta sekä luodaan luonnollinen kulkureitti liito-oraville. Tavoitteiden tarkentuminen Täydennetään asemakaavaprosessin edetessä. 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot Alueelta laadittiin alustavia luonnossuunnitelmia, joiden pohjalta laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa 1 ja 2. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 68 hehtaaria, josta korttelialuetta vaihtoehdossa 1 on noin 21,3 ha ja vaihtoehdossa 2 korttelialuetta on 8
E26209 noin 20,3 ha. Kerrosluku molemmissa vaihtoehdossa on II. Luonnosten avulla on pääasiassa tutkittu asuinkortteleiden ja katujen sijoittumista Hirvimäen alueelle. Vaihtoehto 1 Tumpit Pientalovaltaiseksi suunniteltu asuinalue tukeutuu etelästä, Uuraisten puolelta jatkuvaan tieyhteyteen ja kokoojakatu liittyy pohjoisessa Uuraistentiehen Uuraisten kunnan alueen kautta. Tieyhteys muodostaa alueelle selkärangan, johon pienipiirteisemmät kadut tukeutuvat. Katualueet on suunniteltu mahdollisimman taloudellisesti, jolloin on myös saatu tiivistä korttelirakennetta. Pääsytie RM-1- alueen länsipuolella toimii kevyen liikenteen väylänä, joka eteläosassa jatkuu kokoojakadun yhteyteen rakennettavana erillisenä väylänä. Kortteleissa on huomioitu yhteys ympäröiviin lähivirkistysalueisiin. Kevyen liikenteen osalta on huomioitu erityisesti koulumatkaliikenne Uuraisten puolelle. Ohjeellinen leikkipaikka on sijoitettu keskeiselle paikalle, pienen lammikon viereen, jolloin ne muodostavat viihtyisän puistoaukion korttelirakenteen keskelle. Tiiviin rakenteen vastapainoksi on alueella sijaitseva kosteikko sekä alueen nykyinen pääsytie säilytetty osana virkistysaluetta. Kosteikko toimii myös liito-oravien kulkureittinä. Alueen kaunis metsämaasto on selkeästi rajattu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin se säilyy maisemallisesti eheämpänä. Vaihtoehdossa 1 on AO tontteja 63 kappaletta sekä AP -tontteja 14 kappaletta ja niiden tonttikoko vaihtelee noin välillä 900-2500 m 2. Alueen koillisosassa on logistisesti hyvälle paikalle sijoitettu liiketoiminnan ja matkailutoimintojen aluetta. Valtatie neljän varrella on myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten tai laitosten alue, jolla sijaitsee verkkoyhteyksiä ja televiestinpalveluja tarjoavan yrityksen tukiasema. Vanha Hirvasentie on osoitettu valtatie neljän suuntaisena katualueena. Uuraistentien itäpuolella säilytetään yleiskaavassa osoitettu luonnonsuojelualue sekä sitä ympäröivä suojaviheralue. Vaihtoehdot 1 ja 2, kaavakartat. Vaihtoehto 2 Pesät Pientalovaltaiseksi suunniteltu asuinalue tukeutuu etelästä, Uuraisten puolelta jatkuvaan tieyhteyteen. Kokoojakatu muodostaa alueelle selkärangan, johon pienipiirteisemmät kadut tukeutuvat. Kevytliikenne tukeutuu kokoojakadun varteen rakennettuun erilliseen väylään. Katualueet on suunniteltu siten, että ne muodostavat kortteleiden keskelle kääntymispaikan sisälle jäävän pienen viheralueen. Kortteleiden alkuperäisenä ideana oli luoda korttelista pesämäinen rakenne, jossa tontit kehystävät keskelle jäävää yhteisaluetta. Kortteleiden keskelle jääviä, sisäisiä viheralueita voidaan hyödyntää leikki- tai harrastepaikkoina. Kortteleissa on huomioitu yhteys ympäröiviin lähivirkistysalueisiin suunnittelemalla korttelit kehämäisiksi, jolloin suurimmaksi osaksi tonteilta avautuu suora yhteys ympäröiviin lähivirkistysalueisiin. Ohjeellinen leikkipaikka on sijoitettu rakenteen läpäisevän viherakselin pohjoispäätyyn, lähelle Uuraistentien liittymää, jolloin se on hyvin yhteydessä ympäröiviin kortteleihin. Sarvimäki ja aluetta halkova kosteikon muodostama viherakseli ovat lähivirkis- 9
E26209 tysalueiden keskeisemmät osat. Kosteikko toimii myös liito-oravien kulkureittinä. Vaihtoehdossa 2 on AO -tontteja 59 kappaletta sekä AP -tontteja 5 kappaletta ja niiden tonttikoko vaihtelee noin välillä 1000-3000 m 2. Alueen koillisosassa on logistisesti hyvälle paikalle sijoitettu liiketoiminnan ja matkailutoimintojen aluetta. Valtatie neljän varrella on myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten tai laitosten alue, jolla sijaitsee verkkoyhteyksiä ja televiestinpalveluja tarjoavan yrityksen tukiasema. Vanha Hirvasentie on osoitettu valtatie neljän suuntaisena katualueena. Uuraistentien itäpuolella säilytetään yleiskaavassa osoitettu luonnonsuojelualue sekä sitä ympäröivä suojaviheralue. Kaavoitusprosessin aikana tutkitut vaikutukset Kaavatyön aikana arvioidaan kaavan vaikutuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutukset on arvioitu kohdassa 6. KAAVAN VAIKUTUKSET. 4.6. Suunnitteluvaiheen käsittely ja päätökset Luottamuselin Suunnitteluvaihe Pvm Päätös Khall Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen Khall Kaavaluonnos Päätös valmisteluaineiston nähtävilleasettamisesta Khall Kaavaehdotus Päätös ehdotuksen nähtävilleasettamisesta. K.valtuusto. Kaava Kaavan hyväksyminen 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavalla luodaan liikenteellisesti edullisesti sijaitsevalle alueelle sekä liiketoimintojen että asuintoimintojen aluetta. Kaava-alueen koillisosassa liiketoiminnot laajentavat osaltaan Hirvaskankaan palvelukeskittymää. Kaava-alueelle on muodostettu Uuraisten kunnan puolella jatkuvaan asuinalueeseen tukeutuvaa uutta asuinaluetta. Sarvimäki säilyy metsäalueena ja Uuraistentien itäpuolella osoitetaan yleiskaavan mukaisesti luonnonsuojelualue suojavihervyöhykkeineen. Vaihtoehdoilla on tutkittu alueen maankäyttöä, rakennusoikeuden määrää ja erilaisia asuinkortteliratkaisuja. Asemakaavan rakenne tarkentuu valitun vaihtoehdon pohjalta. Ehdotusvaiheessa valitaan kehitettävä vaihtoehto luonnosten tai niiden yhdistelmän pohjalta. 10
5.1.1. Mitoitus E26209 Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 68,3 ha. Korttelialueen pinta-ala, enimmäisrakennusoikeus ja kerrosluku tarkentuvat kaavaprosessin edetessä. Seuraavassa on esitetty luonnosvaiheen vaihtoehtojen mitoitus: Aluevaraukset vaihtoehto 1: Aluevaraus AO 10,44 ha Tonttien lukumäärä 63 kpl AP 2,23 ha Tonttien lukumäärä 14 kpl KTY RM VL M EV ET SL LT Kadut, tiet 4,32 ha 4,32 ha 3,67 ha 31,47 ha 5,84 ha 0,12 ha 0,82 ha 1,17 ha 3,93 ha Aluevaraukset vaihtoehto 2: Aluevaraus AO 11,66 ha Tonttien lukumäärä 59 kpl AP 0,96 ha Tonttien lukumäärä 5 kpl KTY 3,68 ha RM 4,04 ha VL 3,34 ha M 31,13 ha EV 7,19 ha ET 0,12 ha SL 0,82 ha LT 1,17 ha Kadut, tiet 4,26 ha 5.1.2. Palvelut Alue tukeutuu koillisessa Hirvaskankaan palvelukeskittymään, jossa sijaitsee liikennemyymälöitä ja sen yhteydessä pieni päivittäistavarakauppa sekä apteekki. Uuraisten puolelle, aivan suunnittelualueen pohjois-osan läheisyyteen ollaan suunnittelemassa koulua. Vaihtoehtoisesti koulu saattaa laajentua nykyisessä paikassaan, suunnittelualueen eteläpuolella. Kuntien tekemän yhteistyön tavoitteena on, että suunnittelualueen asukkaat voivat myös hyödyntää läheistä koulua Uuraisten kunnan puolella. Nykyisin alueen ala-aste sijaitsee Koiviston kylällä, valtatie neljän itäpuolella. 11
5.2. Aluevaraukset E26209 5.2.1. Korttelialueet Kortteleita koskevia määräyksiä: Kaavamääräykset päätetään ehdotusvaiheessa. Yleisten rakennusten korttelialueet Loma- ja matkailualueen ja toimitilarakennusten alueen korttelinumerot päätetään kaavoitusprosessin myöhemmässä vaiheessa. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue RM. Merkinnällä on osoitettu entinen maanottopaikka. Toimitilarakennusten korttelialue KTY. Merkinnällä on osoitettu osittain rakentuneet alueet valtatie neljän varrella. Asuinrakennusten korttelialueet Erillispientalojen ja asuinpientalojen alueiden korttelinumerot päätetään kaavoitusprosessin myöhemmässä vaiheessa. Erillispientalojen korttelialue AO. Merkinnällä osoitettu alue on rakentamaton. Suurin sallittu kerrosluku on II. Asuinpientalojen korttelialue AP. Merkinnällä osoitettu alue on rakentamaton. Suurin sallittu kerrosluku on II. 5.2.2. Muut alueet Virkistysalueet Kaavalla osoitetaan asutuksen yhteyteen sijoittuvia lähivirkistysalueita VL. Lähivirkistys alueelle on osoitettu alue, joka tulee säilyttää luonnonmukaisena s-1. Alue toimii liito-oravien kulkureittinä ja sen puusto tulee säilyttää. Ohjeellisena leikkialueen rajauksena on osoitettu alue le. Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalue M osoitetaan Sarvimäen alue. Osa kaava-alueesta kuuluu Hirvaskankaan pohjavesialueeseen. Aluerajaus on pv, tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeänä alueena osoitetaan Sarvimäen lakiosa aluerajauksella luo. Erityisalueet Kaavassa on osoitettu Valtatie neljän varrella yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET, jolla sijaitsee verkkoyhteyksiä ja televiestinpalveluja tarjoavan yrityksen tukiasema. Kaavassa on osoitettu suojaviheralueena EV luonnonsuojelualuetta ympäröivä alue, jota rajaavat Uuraistentie ja valtatie neljä. Lisäksi suojaviheralueena on osoitettu asuinalueen ja loma- ja matkailualueen sekä toimitila-alueen väliin jäävä vyöhyke. Suojelualueet Luonnonsuojelualueena SL osoitetaan Kylmähaudan alue, joka on Uuraisten kunnan puolella jatkuva Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. 12
Katu- ja liikennealueet Yleisten teiden alueina LT on osoitettu Uuraistentie. Valtatie neljän rinnakkaistie (Vanha Hirvasentie) on kaavoitettu katualueeksi. E26209 Uusia katuja osoitetaan olemassa olevaan verkostoon liittyen. Jalankulku yhteyksiä osoitetaan ohjeellisena kortteleiden yhteyteen ja välille. Kokoojakatujen yhteyteen katualueelle on mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylät. 5.2.3. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset täsmentyvät ehdotusvaiheessa. 5.3. Nimistö Nimistö tarkentuu kaavaprosessin edetessä. 6. KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen (taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset eheytyvän yhdyskuntarakenteen kannalta) Kaavoitettava alue sijoittuu logistisesti edulliselle alueelle Hirvaskankaan palvelukeskittymän läheisyyteen. Alueen koillisosaan sijoittuva liiketoimintojen alue kehittää Hirvaskankaan palvelukeskittymää. Pääosin rakentamaton alue tulee sitoutumaan olemassa oleviin rakenteisiin, jolloin pystytään hyödyntämään olemassa olevat liikenteelliset ja toiminnalliset rakenteet. Alueen erityiset luontoarvot, tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue sekä liito-oravien kulkureitti, on huomioitu säilyttämällä koko alueen läpäisevä, pohjois-eteläsuuntainen kosteikko viheralueena. Pohjavesialue vaatii huomioimista rakennusvaiheessa. Liikenteelliset vaikutukset Suunnitelma edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä laajentamalla valmiiksi rakennettua ympäristöä. Alueen sisällä on kiinnitetty huomioita hyvin kytkeytyviin kevyenliikenteen verkostoihin, jotka liittyvät myös alueen ympärillä oleviin toimintoihin. Katuverkon suunnittelussa ohjaava tekijä on ollut taloudellisuus. Tehokas katuverkko edistää myös alueen ekologisuutta, sillä se on mahdollistanut laajempien viheralueiden säilyttämisen alueella. Sosiaaliset vaikutukset, ympäristön toimivuus ja viihtyisyys Hyvät kevyenliikenteen yhteydet takaavat erityisesti koululaisille turvallisen liikkumisympäristön. Samalla kevyenliikenteenverkko lisää viheralueiden saavutettavuutta, mikä edistää mahdollisuuksia terveelliseen elinympäristöön kaikille asukkaille. Ympäristöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Alueen suunnittelussa on huomioitu tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue sekä liito-oravien kulkureitti siten, että alueen keskelle on jätetty viheralueeksi pohjois-eteläsuuntainen kosteikko. Kosteikko toimii sekä liito-oravien kulkureittinä että virkistysalueena, samalla suojellaan pohjavesialuetta jättämällä herkkä maaperä rakentamattomaksi. Uuraistentien itäpuolella sijaitseva, yleiskaavaan merkitty luon- 13
E26209 nonsuojelualue ja sen ympärillä sijaitseva suojaviheralue säilytetään myös asemakaavassa. Asuinkortteleiden sijoittuminen rakentamattomille metsäalueille on suunniteltu siten, että mahdollisimman paljon olemassa olevaa luonnonympäristöä säilyy osana asuinaluetta. Suuremmat maisemalliset kokonaisuudet, kuten Sarvimäki ja aluetta halkova kosteikko, on jätetty viheralueiksi. Alue liittyy etelässä osaksi Uuraisten kunnan puolella sijaitsevaa asuinaluetta. Muut vaikutukset Toteuttaminen mahdollistaa logistisesti edullisesti sijaitsevan alueen kehittämisen liiketoiminnan ja asumisen toimintojen kautta. Uusi alue sitoo yhteen etelässä ja pohjoisessa jatkuvia, Uuraisten kunnan puolelle jääviä asuinalueita. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Tampereella 10.6.2013. Maritta Heinilä Arkkitehti, YKS- 506 Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut MHEI MHEI MHEI/EKÖN 14