Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen
2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen tulokset 6 5. Yhteenveto.. 9 Lähdeluettelo. 10
3 (10) 1. Johdanto Turengin taajaman lounaisosaan Ahilammen pohjoispuolelle suunnitellaan rakennettavaksi kerrostaloja sekä majoitusliiketoimintaan soveltuvaa rakennusta. Tämän luontokartoituksen tavoitteena on kartoittaa asemakaava-alueen merkittävät luontoarvot kaavoituksen tarpeisiin. Aluetta kutsutaan nimellä Hopealahti. Työn tilaajana oli Janakkalan kunta. Selvitysalue (asemakaava-alue) sijoittuu Janakkalan Turengin taajaman keskustan tuntumaan alle kilometrin päähän liikekeskuksesta länteen. Aluetta rajaa idässä Helsinki- Tampere päärata ja pohjoisessa sekä luoteessa Turengintie ja Sairaalantie. Etelässä selvitysalueeseen kuuluu myös osa Ahilammesta. Selvitysalueella on hieman yli kymmenen asuinrakennusta sekä kaksi liikerakennusta. Alueella on myös Ahilammen venesatama sekä uimaranta. Turengin juna-aseman asemarakennuksen eteläpuolella on peltoalue, jolle suurin osa rakentamisesta on suunniteltu toteutettavaksi. Selvitysalueen koko on noin 19,70 hehtaaria. Selvitystä varten tehtiin alueelle maastokäynti 11.10.2011, jonka aikana alue käveltiin kauttaaltaan läpi tehden samalla muistiinpanoja tehdyistä havainnoista. Selvityksen tausta-aineistona käytettiin myös Janakkalan veden Tervakoski-Turenki siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtoa varten teettämää luonto- ja maisemaselvitystä Siirtoviemäri- ja yhdysvesijohto Tervakoski-Turenki, Luonto- ja maisemaselvitys. Kartta 1. Selvitysalueen rajaus peruskartalla. Alue on rajattu karttaan kirkkaan punaisella viivalla. 2. Selvitysalueen yleiskuvaus
4 (10) Selvitysalueesta noin puolet on metsää ja puolet asuinrakennusten tontteja, peltoa sekä Ahilammen venesatama toimintoineen. Alueen pohjoispuolella on hieman yli 10 Pyhämäen asuinalueen asuin- ja liikerakennusta sekä Turengin juna-asema rakennuksineen. Turengin juna-aseman eteläpuolella on noin kolmen hehtaarin kokoinen peltoalue, jonka ympäristöön suunniteltu rakentaminen keskittyisi. Pellon kaakkoispuolella on Ahilammen venesatama, jossa on venelaiturien ja venerannan lisäksi matonpesupaikka, veneenlaskuramppi, uimaranta sekä veneen säilytyspaikkoja. Selvitysalue rajautuu etelässä noin Hiidenjoen puoliväliin. Selvitysalueen puusto on pääosin hyvin tiheää ja lehtipuuvaltaista, iältään varttuneempaa. Alueen lounaisosan metsiin sekä Ahilammen venesataman ja aseman ympäristöön on tehty runsaasti lehtipuuistutuksia. Alueen kaakkoiskulmaan rajautuu alle hehtaarin kokoinen pieni lehtometsä, jonka pääpuulajina on haapa. Alueen metsät on pääosin hyvin vaikeakulkuista. Ahilammen venesataman itä- länsi- ja luoteispuoli ovat pääosin hyvin rehevää ja vetistä maastoa jossa kulkeminen on hankalaa. Vetiset alueet ovatkin Hiidenjoen tulvarajan alapuolella, eikä sinne ole suunnitteilla rakentamista. Kuva 1. Selvitysalueen kuviointi ilmakuvassa. Keltaisella rajattu alue on peltoa, sinisellä rajattu alue Ahilammen venesataman alue ja mustalla rajattu alue asuin- ja liikerakennusten tontteja. Rajaamattomat alueet ovat pääosin metsää.
5 (10) 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu Alla oleva kartta esittää Hopealahden selvitysalueen alustavan maankäyttötarkastelun (Asemanseutu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Janakkalan kunta). Selvitysalue on rajattu karttaan punaisella viivalla. Sinisellä rajatut alueet ovat olemassa olevia toimintoja ja suunnitellut uudet toiminnot on rajattu vihreällä viivalla. Turengin asemarakennuksen eteläpuolella olevalle peltoalueelle kaavaillaan rakennettavaksi majoitusliiketoimintaan soveltuvaa kiinteistöä. Peltoalueelle ja osin sen kaakkoispuoliselle metsäalueelle suunnitellaan rakennettavaksi kerrostaloja. Nykyisten sekä suunniteltujen rakennusten ja Ahilammen välinen maasto on Vanajaveden tulvarajan alapuolella ja se on jäämässä rantapuistoksi. Kartta 2. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu.
6 (10) 4. Luontokartoituksen tulokset Hopealahden selvitysalueelta etsittiin metsälain, vesilain sekä luonnonsuojelulain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lakikohteiden lisäksi maastokäynnin aikana etsittiin paikallisesti merkittäviä luontokohteita. Selvitysalueelta kartoitettiin lisäksi potentiaaliset liito-oravan esiintymisalueet. Luontokartoitus tehtiin lokakuussa, joka ei ole paras mahdollinen ajankohta liito-oravakartoituksen teolle. Yleensä liito-oravakartoitukset tehdään keväällä, jolloin liito-oravien ulosteet ovat selkeästi havaittavissa valkoiselta hangelta niiden pesäpuun juurelta. Liito-oravalle potentiaalisia elinympäristöjä sekä kolopuita voidaan kartoittaa hyvin myös muutoin kuin keväällä. Selvitysalueen luonto on vahvasti ihmistoiminnan muovaamaa, eikä siltä juuri löydy luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista metsää. Ainoat luonnontilaisen kaltaiset metsät löytyvät aivan selvitysalueen kaakkoisrajalta, josta alkaa Konttilansuo. Konttilansuo on kauttaaltaan ojitettu ja se kasvaa tiheähköä mäntyvaltaista metsää. Ahilammi on osa Hiidenjokea, joka kuuluu Vanajaveden reittiin. Ahilammen vedenlaatu on nykyään tyydyttävällä tasolla ja vesi on sameaa ja rehevää. Syvyydeltään Ahilammi on matala, syvyys on suurimmillaan noin 4 metriä. Selvitysalueen kaakkoiskulmassa on pieni, pääosin vanhoja haapoja kasvava lehtometsälaikku. Laikku on osin selvitysalueella, mutta pääosin sen ulkopuolella. Metsikössä on tavattu liito-oravaa ainakin vuosina 2003-2006 ja alueella on liito-oravan levähdykseen ja lisääntymiseen tarvitsemia vanhoja kolopuita. Kahteen puuhun oli lisäksi kiinnitetty kaksi luultavasti liito-oravalle tarkoitettua pönttöä. Metsikkö rajautuu aivan junaradan varteen. Liito-oravan liikkuminen tapahtuu luultavasti enimmäkseen etelän suuntaan, jossa sille on tarjolla laajempaa yhtenäistä metsää. Pohjoisessa liikkumista rajoittaa harva metsä ja vilkkaasti liikennöity ja leveä Turengintie sekä Turengin taajama, idässä kulkee Helsinki- Tampere päärata ja lännessä virtaa Hiidenjoki. Maastokartoituksessa ei tehty havaintoja liito-oravasta. Kohde on rajattu alla olevaan karttaan (Kartta 3). Selvitysalueelta ei löydetty muita merkittäviä luontoarvoja. Alueen rakentamisessa voisi säästää yksittäisiä varttuneita puita tai pieniä puuryhmiä. Turengin asemarakennuksen eteläpuolisen peltoalueen ja Ahilammen venesataman välissä kasvaa muutama suuri ja näyttävä hopeapaju, jotka voitaisiin jättää paikoilleen.
7 (10) Kartta 3. Lehtometsälaikun rajaus kartalla. Kohde on rajattu karttaan tummansinisellä viivalla. Kuva 2. Selvitysalueen kaakkoiskulman lehtometsälaikku.
8 (10) Kuva 3. Lehtometsälaikun puihin oli kiinnitetty kaksi pönttöä, luultavasti liito-oravaa varten.
9 (10) 5. Yhteenveto Selvitysalueen luonto on vahvasti ihmistoiminnan muovaamaa, eikä alueelta juurikaan löydy luonnontilaista tai sen kaltaista metsää. Alueen metsät ovat pääosin hyvin reheviä, vetisiä ja vaikeakulkuisia. Selvitysalueen kaakkoiskulmaan rajautuu tunnettu liito-oravaesiintymä, joka on osittain selvitysalueen sisäpuolella, mutta pääosin sen ulkopuolella. Kohteessa on tehty liitooravahavaintoja ainakin vuosina 2003-2006. Kohteessa kasvaa vanhoja kolohaapoja ja kahteen puuhun oli myös kiinnitetty luultavasti liito-oravalle tarkoitettuja pönttöjä. Kohde suositellaan jätettäväksi rakentamatta. Liito-oravan liikkuminen tapahtuu kohteesta luultavasti etelän suuntaan, josta löytyy laajempi yhtenäinen metsäalue. Rakentamista ei ole suunnitteilla kohteen eteläpuolelle. Selvitysalueelta ei löydetty muita merkittäviä luonnonarvoja. Alueen maankäyttöä suunnitellessa voitaisiin säästää yksittäisiä varttuneita puita tai puuryhmiä.
10 (10) Lähdeluettelo 1. Kansalaisen karttapaikka 2. Asemakaavan muutos, Asemanseutu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Janakkalan kunta 2011. 3. Siirtoviemäri- ja yhdysvesijohto Tervakoski-Turenki, Luonto- ja maisemaselvitys. FCG Planeko Oy. 2009.