Rahitushakemuksen täyttöhje maakunnan kehittämisraha Uusi hakemus, jatkrahitus, krjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Tällä lmakkeella haetaan rahitusta uudelle hankkeelle, jka tulee ensimmäistä kertaa käsittelyyn (uusi hakemus) sekä myös jatkrahitusta j käynnissä levalle hankkeelle (jatkrahitus). Js j jätettyä hakemusta judutaan krjaamaan/ täydentämään, valitaan krjaus/ täydennys edelliseen hakemukseen. Valitaan hankkeen tteutusmalli. Yhden tteuttajan hankkeella tarkitetaan hanketta, jnka hakijarganisaati tteuttaa yksinään. Kustannusarvin vi sisältyä lisäksi ulkpulisilta tahlta hankittavia stpalveluja. Hankinnissa n nudatettava hankintalakia (348/2007) ja Pirkanmaan liitn hankintahjeistusta hanketimijille. Yhteishankkeessa n useampia satteuttajia. Yhteishankkeissa kaikki satteuttajat hakevat tukea yhdessä ja tuki myönnetään yhteisvastuullisesti tuen hakijille (valtinavustuslaki 688/2001 27). Yhteishankkeen kunkin sapulen n sallistuttava hankkeen rahitukseen, ellei se hankkeen lunteen vuksi le tarpeetnta. Eri sapulten n sallistuttava hankkeen kustannusarvin rahittamiseen ilman, että tiettyjen kustannusten rahittaminen kiinnitettäisiin nimettyjen hakijiden rahitussuuksiin, eli eri sapulten rahitusta ei vida krvamerkitä käytettäväksi tiettyihin kustannuksiin. Yhteishankkeen hankesuunnitelmassa n kuvattava hankkeen tteuttamiseen sallistuvat taht, eri tahjen vastuu hankkeen tteuttamisessa ja rahittamisessa, sekä spimusjärjestelyt. Myös hyödyn jakautuminen eri sapulille ja tteuttajien välinen rahaliikenne n kuvattava hankesuunnitelmassa. Rahaliikenteen salta n humattava, että laskutukseen perustuva menettely ei tällaisessa tapauksessa vi tulla kysymykseen, kska kyseessä ei le palvelun tai tutteen timittaminen stpalveluspimukseen perustuen, vaan päätteuttajan ( talusyksikön ) kautta tapahtuva rahansiirt viranmaiselta satteuttajalle. Tällaisen mallin yhteydessä tteuttajien tarjamia tutteita tai palveluja ei välttämättä tarvitse kilpailuttaa (kulujen ltava tällöin katteettmia) siltä sin kuin ne n mainittu hakemuksessa ja päätöksessä (yksilöity timiala/tehtäväkenttä). Viranmainen vi aina vaatia kilpailuttamista esim. varmistuakseen kustannusten khtuullisuudesta. Yhteishankkeen ulkpulisilta timijilta hankittavat tutteet ja palvelut sekä hankesuunnitelmassa mainitsemattmat tutteiden ja palvelujen hankinnat n kilpailutettava julkisista hankinnista annettujen sääntöjen ja hjeiden mukaisesti. Arvnlisävern hyväksyttävyys kustannuksena vi vaihdella samassa päätöksessä tteuttajien kesken. Arvnlisävern hyväksyttävyys/ei-hyväksyttävyys n ltava rahittavan viranmaisen tiedssa hankepäätöstä tehtäessä. Viranmaiselle sitettavan maksatushakemuksen täyttää ja timittaa viranmaiselle aina päätteuttaja. Viranmaiselle timitetaan yksi maksatushakemus/maksatuskerta. Päätteuttaja n velvllinen yhdistämään/kkamaan mansa sekä eri tteuttajien tiedt yhteen maksatushakemukseen. Viranmainen sittaa maksatuspäätöksen aina päätteuttajalle. Viranmaisen päätteuttajalle tekemän maksatuspäätöksen ja maksatuksen jälkeen päätteuttajan ja muiden tteuttajien välinen rahaliikenne ja sen tteutusmut nudattaa hankesuunnitelmassa llutta timintamallia. Osatteuttajien kustannus-/rahitustietjen ei välttämättä tarvitse sisältyä päätteuttajan kirjanpitn. Viranmaiselle sitettavan maksatushakemuksen liitteenä vi lla eri tteuttajien kirjanpittiedt, jista yhdessä mudstuu maksatushakemuksen sittama kknaisuus. Viranmainen vi vaatia kirjanpittietjen esittämistä yhtenä kirjanpitna (kaikki tiedt päätteuttajan kirjanpitn), mikäli erillään esitettävät kirjanpit tiedt eivät viranmaisen mukaan täytä selkeyden ja luettavuuden vaatimusta, eikä viranmainen näin llen vi varmistua esim. kustannusten hyväksyttävyydestä. 1/8
Yhteishankkeissa pää- ja satteuttajien n lisäksi laadittava keskinäinen spimus yhteishankkeen tteuttamisesta ja spimus n timitettava Pirkanmaan liittn ennen kuin rahituspäätös hankkeelle vidaan tehdä. Spimuksesta n käytävä ilmi ainakin spimussapulet ja niiden suus hankkeen tteuttamiseen liittyvistä timenpiteistä ja kustannuksista sekä tuen määrästä. Timenpiteet n kuvattava mahdllisimman knkreettisesti, jtta tuen myöntävä viranmainen vi varmistua siitä, että hanke tulee kknaisuudessaan asianmukaisesti tteutetuksi ja että hankkeessa nudatetaan julkisista hankinnista annettua lakia. Hankintalain säännösten nudattamisen varmistamiseksi n spimuksessa nimenmaisesti kuvattava myös julkisia hankintja kskevat menettelyt. Spimuksessa n kuvattava lisäksi kirjanpitvelvllisuus (kuvaus siitä, miten hankkeen kirjanpit järjestetään), tuen käytön valvnta- ja tiednantmenettelyt sekä hankkeen tteuttamiseen liittyvät muut ehdt. Hankkeen sisällä tapahtuvasta tiedttamisesta n svittava. On tärkeää, että hankkeen eri sapulet vat selvillä hankkeen eri sien tteuttamisesta, hjausryhmän kannantista sekä erityisesti tuen myöntäneen viranmaisen kanssa käytävästä yhteydenpidsta. Hankkeessa siirretään tukea yhdelle/ useammalle tahlle hankkeen tteuttamista varten. Tuen siirtämisellä tarkitetaan tilannetta, jssa hankkeella n yksi hakija ja tuen saaja, jka vastaa viranmaiselle tuen käytöstä muun muassa mahdllisista takaisinperinnöistä. Tuen myöntävä viranmainen harkitsee hankesuunnitelmassa esitettyjen perustelujen perusteella, nk hanke sellainen, että tuen siirtämisellä n hankkeen tteuttamiseen tai sen hallinnintiin psitiivinen vaikutus. Tuen siirtämisessä vain sa tuesta vidaan siirtää, tuen saajan tulee myös itse sallistua hankkeen tteuttamiseen, eli se ei vi timia vain tuen välittäjänä. Tuen siirta sisältävän hankkeen hankesuunnitelmassa n kuvattava hankkeen tteuttamiseen sallistuvat taht, eri tahjen vastuu hankkeen tteuttamisessa ja rahittamisessa sekä spimusjärjestelyt. Tuen saajan ja niiden tahjen, jille tukea n tarkitus siirtää, n tehtävä keskinäinen spimus. Spimus n timitettava Pirkanmaan liittn ennen kuin rahituspäätös hankkeelle vidaan tehdä. Spimuksesta n käytävä ilmi ainakin spimussapulet ja niiden suus hankkeen tteuttamiseen liittyvistä timenpiteistä ja kustannuksista sekä siirrettävän tuen määrästä. Timenpiteet n kuvattava mahdllisimman knkreettisesti, jtta tuen myöntävä viranmainen vi varmistua siitä, että hanke tulee kknaisuudessaan asianmukaisesti tteutetuksi ja että hankkeessa nudatetaan julkisista hankinnista annettua lakia. Hankintalain säännösten nudattamisen varmistamiseksi n spimuksessa nimenmaisesti kuvattava myös julkisia hankintja kskevat menettelyt. Spimuksessa n kuvattava lisäksi kirjanpitvelvllisuus (kuvaus siitä, miten hankkeen kirjanpit järjestetään), tuen käytön valvnta- ja tiednantmenettelyt sekä hankkeen tteuttamiseen liittyvät muut ehdt. Hankkeen sisällä tapahtuvasta tiedttamisesta n svittava. On tärkeää, että hankkeen eri sapulet vat selvillä hankkeen eri sien tteuttamisesta, hjausryhmän kannantista sekä erityisesti tuen myöntäneen viranmaisen kanssa käytävästä yhteydenpidsta. Arvnlisävern hyväksyttävyys kustannuksena vi vaihdella samassa päätöksessä tteuttajien kesken. Arvnlisävern hyväksyttävyys/ei-hyväksyttävyys n ltava rahittavan viranmaisen tiedssa hankepäätöstä tehtäessä. 1. Hakijan tiedt Tähän khtaan merkitään tiedt hakijasta/ hakijista, jka n juridisesti vastuussa hankkeen tteuttamisesta. Kauppa-/ yhdistysrekisterite tulee liittää hakemuksen liitteeksi, mikäli hakija n merkitty k. rekisteriin. Organisaatityyppi. Valitaan yksi seuraavista vaihtehdista: maakunta, kunta, muu yhteisö, valtin viranmainen, ylipist / krkeakulu / tutkimuslaits, muu ppilaits, yritys tai muu. Hankkeelle n nimettävä yhteyshenkilö, jka hulehtii tiednkulusta hakijan ja tuen myöntävän viranmaisen välillä. Hankkeen satteuttajat. Nimetään yhteishankkeen satteuttajat ja niiden yhteyshenkilöt. Taht, jille sa tuesta aitaan siirtää. Nimetään taht, jille tukea aitaan siirtää ja niiden yhteyshenkilöt. Arvnlisäver-suudet hyväksytään kustannusarvin vain siinä tapauksessa, että arvnlisäver jää hakijan/ satteuttajan/ tuen siirrn saajan lpulliseksi menksi. Arvnlisävera, jsta hakija saa palautuksen tai jka krvataan muulla tapaa, ei vida pitää tukikelpisena. Hakijan n liitettävä hakemukseen selvitys arvnlisävern jäämisestä lpulliseksi kustannukseksi hankkeessa js arvnlisäver sisällytetään hankkeen kustannusarvin. Prjektissa tteuttava timinta vi lla arvnlisävertuksen 2/8
piiriin kuuluvaa, vaikka hakijarganisaati ei nrmaalisti alv:n piiriin kuuluisikaan. Js asiasta n epäselvyyttä, vi sen tarkistaa pyytämällä vertimiststa verttajan ennakkpäätöstä prjektin timinnan alv:n piiriin kuulumisesta. Hum! Myös kuntien ja valtin timinta vi kuulua alv:n piiriin. Asia n selvitettävä valtiknttrilta ja/ tai verhallinnlta, jtta alv sataan humiida ikein hankkeen kustannusarvissa. 2. Hanke Hankkeen nimi. Hankkeella tulisi lla mahdllisimman kuvaava, lyhyt ja ytimekäs nimi. Tarvittaessa käytetään lyhennettä hankkeen nimestä. Hankkeen tteutusaika. Hankkeen timenpiteet ja niiden kustannukset vat hyväksyttäviä rahituspäätökseen kirjatun hankkeen kestn ajalta. Rahitushakemus n timitettava Pirkanmaan liitlle ennen hankkeen alkamista, sillä avustusta vidaan myöntää vain hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Ennen rahituspäätöstä hakija tteuttaa hanketta malla riskillään. Alituspäiväksi merkitään se päivä, jllin ensimmäisten hankkeen tteuttamiseen liittyvien timien ja kustannusten letetaan syntyvän. Varhaisin mahdllinen alkamisajankhta n se ajankhta, jna hakemus n tullut vireille eli kirjattu saapuneeksi Pirkanmaan liitssa. Päättymispäivänä hankkeen timinta n päättynyt eikä siihen saa syntyä enää kustannuksia. Näin llen hankkeen tteuttamisaika kannattaa määritellä riittävän pitkäksi, että kaikki kustannukset vat syntyneet hankkeen tteutusajan puitteissa. Tteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus. Luetellaan kaikki ne kunnat/ seutukunnat / maakunnat, jihin hanke khdentuu. Hankkeen liittyminen maakuntahjelmaan. Merkitään mitä maakuntahjelman (2011 2014) timintalinjaa hanke tteuttaa. Maakuntahjelma löytyy sitteesta http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/pdf/aluekehitys/maakuntahjelma_2011-2014..pdf Ohjelmayhteys. Tieta erityishjelmista löytyy sitteista www.ske.net (saamiskeskushjelma) ja http://www.tem.fi/kk (Kheesi- ja kilpailukykyhjelma KOKO). Hankkeen liittyminen yhteistyöspimukseen, teemahjelmaan tai hankekknaisuuteen Js hanke kuuluu jnkin tietyn yhteistyöspimuksen (L1651/2009 28) (ent. hjelmaspimuksen) piiriin, n k. spimuksen nimi mainittava. Samin se, js hanke n sa jtakin teemahjelmaa tai hankekknaisuutta. Tiivistetty hankekuvaus. Tiivistetty hankekuvaus n aina esitettävä eikä sitä vida krvata viittauksella hankesuunnitelmaan. Tiivistelmässä n mainittava ainakin hankkeen khderyhmä, keskeisimmät tavitteet ja timenpiteet (eli kuka tekee, mitä tekee, millin ja kenelle), tavitellut tulkset ja vaikutukset. Tiivistelmää käytetään hanketta kskevassa tiedtuksessa, mm. Internetin julkisessa Fims2000- hanketietkannassa. Laajempi hankesuunnitelma timitetaan erillisenä liitteenä. Kats tämän hjeen khta 9. liitteet. Viimeisen klmen vuden aikana saatu vähämerkityksinen tuki (De minimis-sääntö), Kmissin asetus (EY) N: 1998/2006 Eurpan uninin jäsenvaltiiden myöntämät yritystuet eivät saa vääristää yritysten välistä kilpailua. Siksi jäsenmaiden n ennakkn hyväksytettävä kmissilla suunnittelemansa tukihjelmat yrityksille ja yksittäiset yritystuet. Uudet tuet vidaan saattaa vimaan vasta, kun kmissi n ne hyväksynyt. Hyväksyttämismenettelyn ulkpulelle n jätetty ns. vähämerkityksellinen, alle 200 000 eurn tuki. Myönnettäessä maakunnan kehittämisrahaa yritykselle hankkeen tteuttamista varten svelletaan ns. vähämerkityksisen tuen sääntöä (de minimis -sääntö). Yritykselle de minimis -säännön mukaisesti myönnetyn tuen kknaismäärä vi lla enintään 200 000 eura klmen vervuden ajanjakslla. Tarkastelujaks määräytyy yrityksen kyseisessä jäsenvaltissa sveltamien vervusien perusteella. Yhdelle maantiekuljetusten alalla timivalle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kknaismäärä ei saa lla yli 100 000 eura minkään klmen vervuden jaksn aikana. Määrään lasketaan kaikki yritykselle tällaisena tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta vähämerkityksisen tuen mudsta ja tarkituksesta. Yritykselle eri hankkeisiin myönnetyt tuet lasketaan yhteen. Js tuen hakijana n useampi yritys, de minimis -tuen määrä lasketaan kunkin yrityksen salta erikseen. Js hakijana n muu kuin yritys, tulee selvittää ketkä vat tuen varsinaisena khteena. Js haki- 3/8
jana n ns. välittäjärganisaati, lasketaan de minimis -tuen määrä jkaisen tuen lpullisena saajana levan yrityksen salta erikseen. Js tuen lpullisena saajana levat yritykset vat tiedssa j hakemusvaiheessa, n niiden salta timitettava hakemuksen liitteenä k. yritysten itsensä allekirjittamat selvitykset saamistaan de minimis tuista/ selvitys siitä, että ne eivät le de minimis tukea saaneet. On humattava, että EY-ikeuden käsitteistössä yritys-käsite ei le sidttu yhtiömutn. Olennaista yritys-käsitteessä n, että timitaan taludellisella riskillä. Myös lunnllinen henkilö vi lla tässä tarkitettu yritys (esim. ammatinharjittaja). 3. Hankkeen tavitteet Hankkeen päätyttyä sen tulksia n vitava mitata. Tulksiin lasketaan ne vaikutukset, jita kyseisen hankerahituksen ansista syntyy. Määrälliset tavitteet: Uudet yritykset. Kuinka mnta uutta yritystä syntyy hankkeen timenpiteiden ansista. Uudeksi yritykseksi katstaan timintansa alittanut yritys, jka n hakeutunut ennakkperintärekisteriin. Seurantatietja ilmitettaessa uudet yritykset n vitava tdentaa y-tunnuksella. Naisyritys määritellään eri yhtiömutjen tapauksissa seuraavasti: Yksityinen elinkeinnharjittaja nainen Avimessa yhtiössä ja kmmandiittiyhtiössä yli pulet vastuunalaisista yhtiömiehistä n naisia ja yli pulet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanstuksista n naisten sijittamia Osakeyhtiössä yli pulet yhtiön sakkeista ja niiden tuttamasta äänimäärästä n naisilla Uudet työpaikat. Hankkeen tteuttamisen jhdsta eri vaiheissa syntyviä uusia kkaikaisia, kausilunteisia (kesä/talvi) tai sa-aikaisia työpaikkja. Osa-aikaiset ja kausiluntiset työpaikat muutetaan kkaikaisiksi työpaikiksi (esim. yhden 4-tuntista työpäivää tekevän henkilön työpaikka n 0,5 työpaikkaa). Uudet työpaikat n vitava tdentaa ja khdentaa ikeille yrityksille. Prjektihenkilöstön työpaikkja ei lasketa uusiin työpaikkihin. Mikäli hankkeella ei le määrällisiä tavitteita, n yllä mainittuihin khtiin hakemuslmakkeessa merkittävä 0! Tiivistetty tavitekuvaus. Muutamalla lauseella tiivistetään hankkeen tavitteet, ml. laadulliset tavitteet. 4. Hankkeen vaikutusten arviinti ja suunnitelma hankkeessa alkuun saadun timinnan jatkamisesta hankkeen jälkeen Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset esitetään tarkemmin liitteessä Hankkeen vaikutusten arviinti. Se tulee liittää niihin uusiin hakemuksiin, jissa esitetään levan vaikutuksia (psitiivisia ja/ tai negatiivisia) ympäristön, kestävän kehityksen tai tietyhteiskunnan kannalta. Hankkeen vaikutusten arviintilmakkeeseen n täytettävä myös sanallinen selitys jkaiseen sellaiseen khtaan liittyen, jhn hankkeella arviidaan levan jk psitiivista/ negatiivista vaikutusta. I Ympäristövaikutukset Hakija arvii tähän hankkeen vaikutukset ympäristöön. Ympäristöpsitiivisen hankkeen vaikutukset ympäristöön vat selvästi myönteisiä, esimerkiksi ympäristötietutta lisääviä tai lunnn mnimutisuutta ja elinympäristön hita edistäviä. Hanke vi sisältää esim. kierrätystimintaa, jätteenkäsittelyä, maisemanhita tms. Hanke vi lla myös ensisijaisesti ympäristökysymyksiin keskittynyt ns. varsinainen ympäristöprjekti. Ympäristöneutraalilla hankkeella ei arviida levan myönteisiä eikä kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristönegatiivisella hankkeella arviidaan levan ympäristölle haitallisia vaikutuksia, esim. js lisätään energian tai lunnnvarjen kulutusta tai ympäristökurmitusta. II Vaikutukset kestävän kehityksen kannalta Hakija arvii tähän nk hankkeella vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta. Kestävä kehitys sisältää neljä ulttuvuutta: ssiaalinen, taludellinen, kulttuurinen ja eklginen. Lisätieta kestävästä kehityksestä saa mm. www.ymparist.fi sivuilta. III Tietyhteiskuntavaikutukset Hakija arvii tähän nk hankkeella vaikutuksia tietyhteiskunnan kannalta. 4/8
Liite Hankkeen vaikutusten arviinti sisältää kaikki yllä mainitut arviitavat khdat. Selvitys hankkeella alkuun saadun timinnan jatkamisesta hankkeen jälkeen. Esitetään selvitys siitä, miten, kenen timesta ja millä resursseilla hankkeella alkuun saatua timintaa tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä. Hankkeilla n pääsääntöisesti ltava pysyviä vaikutuksia. 5. Hankkeen kustannusarvi Hankkeen kaikki kustannukset ilmitetaan eurina vusittain. Avustusta maksetaan hankkeeseen hyväksytyn kustannusarvin mukaisten tdellisten, ei laskennallisten eikä kertimiin perustuvien, kustannuksien perusteella. Ne hakijat, jtka saavat arvnlisävern palautuksena takaisin, merkitsevät kulut kustannusarvin ilman arvnlisävera. Ne hakijat, jille arvnlisäver n lpullinen men, merkitsevät k. kulut taulukkn arvnlisäverllisina. Yhteishankkeissa ja tuen siirta sisältävissä hankkeissa kaikkien satteuttajien/ tuen siirrn saajien henkilöstökustannukset budjetidaan henkilöstökustannuksiin, matkakulut matkakuluihin jne. Investintien tukikelpisuus. Investintia vidaan tukea, js se n välttämätön kehittämishankkeen tteuttamiselle ja js investintikustannusten suus n enintään pulet hankkeen hyväksyttävistä kknaiskustannuksista. Investintikustannuksiksi katstaan - rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, krjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavat aineet ja tarvikkeet - rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta sekä työpalkista aiheutuvat kustannukset ja urakkakustannukset - kneen, laitteen tai aineettman ikeuden hankinnasta aiheutuvat kustannukset - tietverkkjen ja vastaavien verkkjen suunnittelusta, rakentamisesta ja laitehankinnista sekä verkkjen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöikeuksien hankinnasta aiheutuvat kustannukset Investintiin liittyvät kustannukset budjetidaan hakemukseen kululajikhtaisesti, esim. kne- ja laitehankinnat budjetidaan khtaan kne- ja laitehankinnat, stpalveluna hankittava suunnittelu ja työpans khtaan stpalvelut, käyttöikeudet khtaan muut ment jne. Henkilöstökustannukset. Henkilösivukulut saavat sisältää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Js henkilö tekee työajastaan vain san hankkeelle, n ainastaan tämä sa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Tällaisen henkilön n pidettävä kknaistyöajanseurantaa. Henkilöstökustannusten salta kustannusarvin täsmennyslmakkeessa n ilmitettava henkilönimike, henkilökuukausien määrä nimikkeittäin ja k. henkilölle budjetitu palkkakustannus/ kuukausi. Hankkeelle khdistettavat henkilöstökustannukset eivät saa ylittää hakijarganisaatin vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavan palkan tai palkkin määrää. Ostpalvelut. Ostpalveluna hankittava asiantuntijatyö n kilpailutettava julkisista hankinnista annetun lain (L348/2007) mukaisesti tai hankinnan arvn jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajjen Pirkanmaan liitn erillisen hankintahjeistuksen mukaisesti. Ostpalveluista n pääsääntöisesti laadittava spimus. Matkakulut. Kehittämishankkeeseen sisältyvä matka n tukikelpinen vain, js matkakustannukset sisältyvät hakemukseen ja hankesuunnitelmaan. Vain hankkeen tteuttamiselle välttämättömät matkakulut vat hyväksyttäviä. Ne krvataan a. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustushjesäännön mukaisesti. Ulkmaanmatka vidaan hyväksyä tukikelpiseksi vain, js sen tueksi esitetään erityisen painavia syitä ja se n hankkeen asianmukaiselle tteuttamiselle tarpeellinen. Hankkeeseen budjetidut ulkmaan matkat n eriteltävä tarkemmin kustannusarvin täsmennyslmakkeessa (nimettävä matkakhde ja henkilöt, jiden matkakulut hankkeeseen budjetitu) ja hankesuunnitelmassa (esitetään perustelut ulkmaan matkalle hankkeen tavitteiden näkökulmasta). Kneiden ja laitteiden hankintament Kne- ja laitehankinniksi katstaan mm. tietkneiden ja kännyköiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Kne- ja laitehankinnissa hyväksytään jk vutuinen pist tai hankintahinta/ sa hankintahinnasta. Mikäli kneiden ja laitteiden käyttöikä n hankkeen tteutusaikaa pidempi, stamisen sijasta susitellaan niiden vukrausta. Js hankkeen kest n pistaikaa lyhyempi hyväksytään pist vain hankkeen tteutusajalta. Hankinnista ja siitä kenen mistukseen laitteet jäävät hankkeen päätyttyä n svittava etukäteen rahittajan kanssa. Kaikki hankkeessa tehtävät hankinnat n kilpailutettava julki- 5/8
sista hankinnista annetun lain mukaisesti (laki 348/2007 ja hankinta-asetus Vnp 614/2007) tai hankinnan arvn jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajjen Pirkanmaan liitn erillisen hankintahjeistuksen mukaisesti. Vukrakustannukset. Hankkeeseen liittyvät välilliset kustannukset, kuten esim. tila- ja laitevukrat (ml. leasing) vat hyväksyttäviä kuluja sillin, kun ne aiheutuvat suraan hankkeesta. Välillisten kustannusten kirjaamisesta prjektiin täytyy lla selkeät laskentaperusteet (esim. vukran perusteena leva neliövukra). Pelkästään kertimen tai prsenttisuuden esittäminen ei le riittävä situs k. menista. Kustannusarvin täsmennyslmakkeessa n eriteltävä vukrakulujen sisältö ja kest kuukausina. Timistkustannukset. Hankkeeseen liittyvät välilliset kustannukset, kuten esim. kpikulut, sähkölaskut, puhelin- ja teleliikenteen ment vat hyväksyttäviä kuluja sillin, kun ne aiheutuvat suraan hankkeesta. Välillisten kustannusten kirjaamisesta prjektiin täytyy lla selkeät laskentaperusteet (esim. kpikuluista seuranta). Pelkästään kertimen tai prsenttisuuden esittäminen ei le riittävä situs k. menista. Muut ment. Esim. hjausryhmän kulut, materiaalikulut, painatuskulut, lehti-ilmitukset. Kustannusarvin täsmennyslmakkeessa n eriteltävä muiden kulujen sisältö mahdllisimman tarkasti, jtta kustannusten tukikelpisuudesta vidaan varmistua j hakemusvaiheessa. Luntissuritukset. Luntissuritukset vidaan tietyillä edellytyksillä katsa hyväksyttäviksi meniksi. Luntissurituksen n ltava perusteltua hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavitteiden kannalta. Muutin kuin rahassa suritettavan rahitussuuden arv tulee aina vida pulueettmasti tdeta ja tarkastaa. Luntissurituksia vivat lla: talktyö vastikkeetta tehtävä ammattityö lahjitukset eli vastikkeetta luvutetut tutantpankset Talktyötä ei le esim. kehittämishankkeen suunnittelu, jhtaminen, sen hallintn tai kkuksiin sallistuminen tai hjausryhmätyöskentely. Luntissuritukseksi katstaan sellainen työ tai tutantpans, jsta ei le maksettu palkkaa tai muuta krvausta. Luntissurituksen arv vi lla enintään pulet marahitussuudesta. Luntissuritukset, niiden arviitu määrä ja laskentaperusteet tulee esittää rahituspäätöksen tekevälle viranmaiselle j hakemusvaiheessa! Talktyön suus tetaan humin vain, js siitä n hyväksyttävä työajan tuntikirjanpit. Mahdlliset luntissuritukset hyväksytään tukipäätöksessä. 6. Hankkeen rahitussuunnitelma Rahitus ilmitetaan eurina vusittain. Tuki myönnetään hankkeesta aiheutuviin menihin, jista n vähennetty hankkeeseen välittömästi khdistuvat tai liittyvät tult. Hakijan tulee neuvtella hankkeen rahitussuudet eri tahjen kanssa etukäteen. Ennen lpullisia Pirkanmaan liitn rahituspäätöksiä rahitussuuksista tulee pääsääntöisesti lla kirjalliset situmukset. Anttava rahitus. Maakuntien liittjen myöntämän tuen enimmäissuus vi lla enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kknaiskustannuksista. Erityisen painavista syistä vidaan tämä enimmäismäärä yksittäisen hankkeen khdalla ylittää. Investintikustannusten suus vi lla enintään pulet hankkeen hyväksyttävistä kknaiskustannuksista. Investinnin tuen määrä n enintään 50%. Kuntarahitus. Kuntarahitukseksi katstaan varsinaisten peruskuntien rahituksen lisäksi mm. kuntayhtymien rahitus. Yksityisikeudellisen yhteisön, kuten sake- tai muun yhtiön sekä säätiön ja yhdistyksen hankkeelle sittama rahitus n pääsääntöisesti yksityistä rahitusta. 6/8
Yksityisikeudellisten yhteisöjen rahitussuus vi kuitenkin lla yksittäistapauksessa kuntarahitusta sillin kun kunnalla n - suraan tai välillisesti enemmistö sakepäämasta tai muusta merkitystä päämasta; - valvnnassaan sakkeiden tai suuksien äänimäärän enemmistö; tai - mahdllisuus asettaa enemmän kuin pulet hallint-, jht tai valvntaelimen jäsenistä. Lisäksi edellytetään, että timinta perustuu kunnan timialan mukaisten tehtävien hitn. Mikäli timintaa harjitetaan taludellisella riskillä ja kilpailemalla markkinilla muiden palveluntuttajien kanssa, n kyseessä yksityinen rahitus. Muu julkinen rahitus. Pitää sisällään valtin rahituksen (muu kuin tällä hakemuksella haettava), esim. ylipistn rahitussuus. Tähän merkitään myös rahitussuudet sellaisilta julkisilta tahilta, jtka eivät kuulu kunnan tai valtin budjettitaluden piiriin, esim. seurakunnat ja rahaautmaattiyhdistys. Yksityinen rahitus. Yksityiseksi rahitukseksi merkitään lähtökhtaisesti kaikki yksityisikeudellisten yhteisöjen rahitus pis lukien yllä khdassa Kuntarahitus tdetut pikkeukset. Hankesuunnitelmassa n ilmitettava, mitä palveluja tai etuuksia hanke mahdllisesti tuttaa yksityisrahituksen maksajille. Hakijalta edellytetään maa rahitusta hankkeeseen! Hankkeen tult. Hankkeen tuliksi katstaan esimerkiksi myynnistä, vukrauksesta, palveluista tai muusta vastaavasta timinnasta hankkeen saamat tult. Tula vat myös hankkeen yksityisiltä keräämät sallistumismaksut, jnka sallistujat maksavat esimerkiksi seminaariin tai kulutustilaisuuteen sallistumisesta. Hankkeen tulja ei saa käyttää hankkeen yksityisrahitussuutena. Hankkeen tult n näin llen vähennettävä kknaismenista rahitettavien nettmenjen selvittämiseksi. 7. Maksatussuunnitelma Viimeinen maksatuserä n haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Myönnetty avustus maksetaan aina hakemuksesta jälkikäteen eli sen jälkeen kun kulut vat syntyneet ja ne n maksettu. Ennakka vidaan maksaa vain pikkeustapauksissa lähinnä yhdistyksille yms. likviditeettingelmista kärsiville tahille. Ennakka n haettava kirjallisesti ja sitä vidaan maksaa enintään 30 % hankkeelle myönnetystä tuesta. Ennakka vidaan maksaa vain kerran. 8. Allekirjitukset Hakemuksen allekirjittaa henkilö, jlla/ jilla n hakijatahn nimenkirjitusikeus. Yhteishankkeissa hakemuksen allekirjittavat kaikki hankkeen tteutussapulet (hakemuksessa pää- ja satteuttajiksi nimetyt taht). Yhteisön pulesta timivan tulee sittaa, että hänellä n ikeus allekirjittaa hakemus. 9. Liitteet Paklliset liitteet - Hankkeen kustannusarvin täsmennyslmake (avataan hakemuslmakkeella ilmitettujen kustannusten sisältö tarkemmin) - Hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmaan n sisällyttävä vähintään seuraavat asiat: Tausta ja perustiedt (hankkeen idea, lähtökhdat, mihin ngelmiin haetaan ratkaisua Hankkeen yhteys maakuntahjelmaan ja mahdllinen yhteys esim. saamiskeskushjelmaan/ Kheesi- ja kilpailukykyhjelma KOKOn) Tavitteet (määrälliset ja laadulliset) Timenpiteet Tavitellut tulkset ja vaikutukset Kuvaus hankkeen tulsten raprtinnista ja niistä tiedttamisesta Selvitys siitä, miten hakemuksen khteena levaa timintaa tullaan jatkamaan tuen päättymisen jälkeen (sisältäen myös kuvauksen hankkeen tulsten hyödyntämisestä) 7/8
selvitys siitä, mitä palveluja tai etuuksia hanke mahdllisesti tuttaa yksityisrahituksen maksajille Ohjausryhmän suunniteltu kknpan Yhteishankkeen hankesuunnitelmassa n kuvattava lisäksi hankkeen tteuttamiseen sallistuvat taht, eri tahjen vastuu hankkeen tteuttamisessa ja rahittamisessa sekä spimusjärjestelyt. Myös hyödyn jakautuminen eri sapulille ja tteuttajien välinen rahaliikenne n kuvattava hankesuunnitelmassa. Tuen siirta sisältävän hankkeen hankesuunnitelmassa n kuvattava lisäksi hankkeen tteuttamiseen sallistuvat taht, eri tahjen vastuu hankkeen tteuttamisessa ja rahittamisessa sekä spimusjärjestelyt. Hankesuunnitelmassa n esitettävä myös perustelut tuen siirtämiselle. - Nimenkirjitusikeuden tdentava te. Hakijan tulee liittää hakemukseen nimenkirjitusikeuden tdentava te. Yhteishankkeissa nimenkirjitusikeuden tdentava te n timitettava jkaisen hakijan salta. - Kauppa- tai yhdistysrekisterite. Hakijan tulee liittää hakemukseen kauppa-/ yhdistysrekisterite (vaaditaan rekisteriin merkityiltä). Yhteishankkeissa te n timitettava jkaisen tteuttajan salta. Hankkeesta tai hakijasta riippuen edellytetään lisäksi seuraavia liittteitä - Vervelkatdistus. Hakijiden n pääsääntöisesti timitettava vervelkatdistus. Kunnilta, kuntayhtymiltä ja ylipistilta tdistusta ei edellytetä. - Hankkeen vaikutusten arviintilmake. Hankkeiden, jilla n arviitu levan ympäristövaikutuksia, vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta tai tietyhteiskuntavaikutuksia (hakemuksen khta 4) n timitettava vaikutusten arviintilmake täytettynä. - Selvitys arvnlisävern jäämisestä hakijan lpulliseksi kustannukseksi. Edellytetään js hakija esittää hankkeen kustannukset arvnlisäverllisina. - Pää- ja satteuttajien välinen spimus (yhteishanke). Spimuksen sisällöstä ks. tämän hjeen sivu 2. - Spimus hankkeen tteuttamisesta ja tuen siirtämisestä (kun hankkeen tteutusmalliin sisältyy tuen siirt muulle kuin hakijatahlle). Spimuksen sisällöstä ks. tämän hjeen sivu 2. - Mahdlliset luvat, jita hankkeen tteuttaminen edellyttää (esim. ympäristölupa, rakentamisen pikkeuslupa) - De minimis selvitykset (js tukea kanavituu yrityksille) - Yhtiöjärjestys Rahittaja vi tarpeen mukaan edellyttää myös muita liitteitä mikäli ne päätöksenten kannalta vat tarpeellisia. Muut liitteet - Hakija vi liittää hakemukseen mia tarpeellisiksi katsmiaan liitteitä. Liitteet n kirjattava hakemuslmakkeeseen. 8/8