Rahoitushakemuksen täyttöohje

Transkriptio

1 Rahoitushakemuksen täyttöohje Tällä lomakkeella haetaan kansallista rahoitusta Keski-Suomen liitolta. Kansallisia rahoituslähteitä ovat maakunnan kehittämisraha osaamiskeskusohjelma aluekeskusohjelma ja alueellinen maaseutuosio. Lomaketta käytetään haettaessa rahoitusta uudelle hankkeelle tai anottaessa jo toiminnassa olevalle hankkeelle jatkorahoitusta. Lomaketta käytetään myös silloin, kun halutaan korjata tai täydentää jo jätettyä hakemusta. Korjaus- tai täydennyshakemuskin on muistettava allekirjoittaa asianmukaisesti. 1. Hakijan tiedot Tähän kohtaan merkitään tiedot hakijasta, joka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Hakija vastaa mm. hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytöstä ja raportoinnista. Kauppatai yhdistysrekisteriote liitetään hakemuksen liitteeksi, mikäli hakija on merkitty ko. rekisteriin. Yhteisön puolesta toimivan tulee osoittaa, että hänellä on oikeus allekirjoittaa hakemus. Hankkeen toteuttaminen on järjestettävä niin, että vastuusuhteet hankkeessa ja suhteessa ulkopuolisiin ovat selkeät. Hankkeelle on nimettävä yhteyshenkilö, joka huolehtii tiedonkulusta hakijan, Keski-Suomen liiton ja mahdollisten muiden osarahoittajien välillä. Hankkeesta on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Kaikki aineisto on säilytettävä kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. De minimis -ehdoin myönnetystä tuesta on säädetty lisäksi (Euroopan komission asetus 1998/2006), että yksittäistä vähämerkityksistä tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Kirjanpitäjän yhteystiedot ja hankeasiakirjojen säilytyspaikka tulee ilmoittaa Keski-Suomen liitolle viimeistään ensimmäisen maksatushakemuksen yhteydessä. Arvonlisävero hyväksytään tukikelpoiseksi kustannukseksi vain siinä tapauksessa, että se jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisävero, josta hakija saa palautuksen tai joka korvataan muulla tapaa, ei ole tukikelpoinen. Kuntien hankkeissa tekemät hankinnat voivat liittyä niiden harjoittamaan arvonlisäverolliseen liiketoimintaan tai hallinnolliseen eli viranomaistoimintaan. Jos hankinta liittyy hallinnolliseen toimintaan, vero on lopullinen kustannus ja siten tukikelpoinen. 2. Hanke Hankkeen nimi Hanke tarvitsee mahdollisimman kuvaavan, lyhyen ja ytimekkään nimen. Pitkiä kirjainyhdistelmiä tai vieraskielisiä termejä on hyvä välttää. Hankkeen toteutusaika Hankkeen toimenpiteet ja niiden kustannukset ovat hyväksyttäviä rahoituspäätökseen kirjatun hankkeen keston ajalta. Rahoitushakemus on toimitettava Keski-Suomen liitolle ennen hankkeen alkamista, sillä avustusta voidaan myöntää vain hakemuksen vastaanottamisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Aloituspäiväksi merkitään se päivä, jolloin ensimmäisten hankkeen toteuttamiseen liittyvien toimien ja kustannusten arvioidaan syntyvän. Varhaisin mahdollinen alkamisajankohta on päivä, jolloin hakemus on tullut vireille Keski-Suomen liitossa. Päättymispäivänä hankkeen toiminta on päättynyt eikä kustannuksia enää synny. Toteuttamisaika kannattaakin määritellä riittävän pitkäksi, jotta kaikki esim. lopettamiseen liittyvät kustannukset ehtivät sisältyä toteutusaikaan. Ennen Keski-Suomen liiton rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla riskillään. Täyttöohjeet

2 Toteuttamisalue Luetellaan kaikki kunnat, seutukunnat tai maakunnat, joihin hanke kohdentuu. Yhteys muihin ohjelmiin tai hankkeisiin Kuvataan hankkeen yhteys esimerkiksi maakuntaohjelmaan, ohjelmasopimukseen, valtakunnallisiin ohjelmiin tai johonkin hankekokonaisuuteen. Tiivistetty hankekuvaus Tiivistetty hankekuvaus on laadittava aina eikä sitä voida korvata viittauksella hankesuunnitelmaan. Tiivistelmässä on mainittava ainakin hankkeen kohderyhmä, tavoitteet, keskeisimmät toimenpiteet ja arvioidut tulokset. Tiivistelmää käytetään hanketta koskevassa tiedotuksessa, mm. Internetin julkisessa Fimos2000-hanketietokannassa. Tarkempi hankesuunnitelma toimitetaan erillisenä liitteenä. Katso tarkemmin kohta 9. Liitteet. Hankkeen muut toteuttajat Mikäli hankkeella on muita toteuttajia, merkitään rasti ja yksilöidään tahot erillisessä liitteessä. Muut toteuttajat voivat olla mukana hankkeen toteutuksessa esim. kumppaneina, rahoittajina tai kilpailutettuina alihankkijoina. Hakijan ja muiden toteuttajien väliset sopimukset tulevat myös hakemuksen liitteeksi. Kaikki hankinnat on kilpailutettava voimassa olevien säädösten mukaisesti. Asiantuntijapalvelua voidaan sisällyttää hankkeeseen ilman kilpailuttamista vain, jos osatoteuttaja tekee työn hankkeelle omakustannushintaan ja ko. osatoteuttaja on ilmoitettu jo hakemuksessa. Keski-Suomen liiton hyväksyntä tälle menettelylle on selvitettävä aina etukäteen. Viimeisen kolmen vuoden aikana saatu vähämerkityksinen tuki (De minimis-sääntö, Euroopan komission asetus (EY) N:o 1998/2006) Euroopan unionin jäsenvaltioiden myöntämät yritystuet eivät saa vääristää yritysten välistä kilpailua. Jäsenmaiden on ennakkoon hyväksytettävä komissiolla suunnittelemansa yritystukiohjelmat. Ilman ennakkohyväksyntää voidaan myöntää vain ns. vähämerkityksellistä, alle euron tukea. Aina kun yritykselle myönnetään maakunnan kehittämisrahaa, sovelletaan ns. vähämerkityksisen tuen sääntöä (de minimis -sääntö). Yritykselle de minimis -säännön mukaisesti myönnetyn tuen kokonaismäärä voi olla enintään euroa kolmen verovuoden ajanjaksolla. Tarkastelujakso määräytyy yrityksen verovuosien perusteella. Määrään lasketaan kaikki yritykselle de minimis -tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta tuen muodosta ja tarkoituksesta. Yritykselle eri hankkeisiin myönnetyt tuet lasketaan yhteen. Jos tuen hakijana on useampi yritys, de minimis -tuen määrä lasketaan kunkin yrityksen osalta erikseen. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää, ketkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on ns. välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis -tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevan yrityksen osalta erikseen. On huomattava, että EY-oikeudessa yritys-käsite ei ole sidottu yhtiömuotoon. Olennaista yritys-käsitteessä on, että toimitaan taloudellisella riskillä. Myös luonnollinen henkilö voi olla tässä tarkoitettu yritys (esim. ammatinharjoittaja). Hakijalla on velvollisuus ilmoittaa hakemusvaiheessa aiemmin saadut julkiset tuet! 3. Hankkeen tavoitteet Tuloksia ovat vaikutukset, joita hankerahoituksen ansiosta syntyy. Tulokset on voitava mitata. Määrälliset tavoitteet: Syntyneet uudet yritykset. Kuinka monta uutta yritystä syntyy hankkeen toimenpiteiden ansiosta. Naisyritys määritellään eri yhtiömuodoissa seuraavasti: Yksityinen elinkeinonharjoittaja nainen Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiöpanostuksista on naisten sijoittamia Osakeyhtiössä yli puolet yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla. Täyttöohjeet

3 Uudet työpaikat. Hankkeen toteuttamisen tuloksena eri vaiheissa syntyviä uusia kokoaikaisia, kausiluonteisia (kesä/talvi) tai osa-aikaisia työpaikkoja. Osa-aikaiset ja kausiluontoiset työpaikat muutetaan kokoaikaisiksi työpaikoiksi (esim. yhden 4-tuntista työpäivää tekevän henkilön työpaikka on 0,5 työpaikkaa) Tiivistetty tavoitekuvaus Muutamalla lauseella tiivistetään hankkeen laadulliset tavoitteet. 4. Hankkeen vaikutusten arviointi Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset esitetään tarkemmin liitteessä 3 Hankkeen vaikutusten arviointi. Se tulee liittää uusiin hakemuksiin, joissa esitetään olevan vaikutuksia ympäristön, tasa-arvon tai sosiaalisten vaikutusten kannalta. I Tasa-arvovaikutukset Hakija arvioi, onko hankkeella vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. II Ympäristövaikutukset Hakija arvioi hankkeen vaikutuksen ympäristöön. Ympäristöpositiivisen hankkeen vaikutukset ympäristöön ovat selvästi myönteisiä, esimerkiksi ympäristötietoutta lisääviä tai elinympäristön hoitoa edistäviä. Hanke voi koskea esim. kierrätystä tai energiatehokkuutta. Hanke voi olla myös ensisijaisesti ympäristökysymyksiin keskittynyt ns. varsinainen ympäristöprojekti. Ympäristöneutraalilla hankkeella ei arvioida olevan myönteisiä eikä kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristönegatiivisella hankkeella arvioidaan olevan ympäristölle haitallisia vaikutuksia, esim. jos lisätään energian tai luonnonvarojen kulutusta tai ympäristökuormitusta. III Sosiaaliset vaikutukset Hakija arvioi, onko hankkeella vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta esim. julkisen liikenteen tai lähipalveluiden saatavuuden kannalta. Liite 3 Hankkeen vaikutusten arviointi sisältää kaikki yllä mainitut arvioitavat kohdat. 5. Hankkeen kustannusarvio Hankkeen kaikki kustannukset ilmoitetaan euroina vuosittain. Avustusta maksetaan hankkeeseen hyväksytyn kustannusarvion mukaisten todellisten kustannusten perusteella. Laskennallisia ja kertoimiin perustuvia kustannuksia ei voida hyväksyä. Hakija, joka saa arvonlisäveron palautuksena takaisin, merkitsee kustannukset ilman arvonlisäveroa. Hakija, jolle arvonlisävero on lopullinen meno, merkitsee kulut arvonlisäverollisina. Palkkakulut ja henkilösivukulut Henkilösivukulut saavat sisältää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Jos henkilö tekee työajastaan osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa-aikaisen henkilön on pidettävä kokonaistyöajanseurantaa. Henkilöstökustannusten osalta hankesuunnitelmassa on ilmoitettava henkilönimike, henkilötyökuukausien määrä nimikkeittäin ja henkilösivukulujen laskentaperusteet. Asiantuntijapalkkiot Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaisesti tai hankinnan arvon jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajojen Keski-Suomen liiton erillisen hankintaohjeistuksen mukaisesti. Asiantuntijatyön tekemisestä on laadittava sopimus. Matkakulut Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät kotimaan ja ulkomaan matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ulkomaan matkat on sisällytettävä hankesuunnitelmaan tai niihin on saatava ennalta Keski-Suomen liiton hyväksyntä. Matkakustannukset ja päivärahat korvataan verohallituksen vuosittain vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaisesti. Täyttöohjeet

4 Koneiden ja laitteiden hankintamenot Kehittämisen kannalta välttämättömät, vähäiset käyttöomaisuuden hankintamenot tai vaihtoehtoisesti niiden poistot ovat tukikelpoisia. Kone- ja laitehankintojen osuus voi olla enintään puolet kehittämishankkeen hyväksyttävistä menoista. Mikäli koneiden ja laitteiden käyttöikä on hankkeen toteutusaikaa pidempi, ostamisen sijasta suositellaan niiden vuokrausta tai niistä tehtävien poistojen kirjaamista hankkeen menoiksi. Hankinnoista ja siitä kenen omistukseen laitteet jäävät hankkeen päätyttyä on sovittava etukäteen Keski-Suomen liiton kanssa. Kaikki hankkeessa tehtävät hankinnat on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain ja asetuksen mukaisesti (348/2007 ja 614/2007) tai hankinnan arvon jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajojen Keski-Suomen liiton erillisen hankintaohjeistuksen mukaisesti. Toimisto- ja vuokrakustannukset Hankkeeseen liittyvät välilliset kustannukset, kuten esim. kopiokulut, sähkölaskut, puhelin- ja teleliikenteen menot ovat hyväksyttäviä kuluja silloin, kun ne aiheutuvat suoraan hankkeesta. Välillisten kustannusten kirjaamisesta projektiin täytyy olla selkeät laskentaperusteet (esim. vuokran perusteena oleva neliövuokra). Pelkästään kertoimen tai prosenttiosuuden esittäminen ei ole riittävä osoitus ko. menoista. Hankesuunnitelmassa on eriteltävä kulujen sisältö ja suuruus kuukausittain/vuosittain. Muut menot Esim. ohjausryhmän kulut ja materiaalikulut. Hankesuunnitelmassa on eriteltävä muiden kulujen sisältö ja suuruus Luontoissuoritukset Luontoissuorituksia voivat olla talkootyö, vastikkeetta tehtävä ammattityö ja lahjoitukset eli vastikkeetta luovutetut tuotantopanokset. Talkootyötä ei ole esim. kehittämishankkeen suunnittelu, johtaminen, sen hallintoon tai kokouksiin osallistuminen tai ohjausryhmätyöskentely. Luontoissuorituksen arvo voi olla enintään puolet hankkeen omarahoitusosuudesta. Luontoissuorituksena suoritettavan työn käytöstä tulee laatia suunnitelma ja laskelma, jossa on riittävä erittely työn määrästä, laadusta, henkilöistä ja työnarvosta. Luontoissuorituksen arvoksi hyväksytään enintään aiheutuneet kustannukset. Työn arvo otetaan huomioon hankkeen hyväksyttävissä kokonaiskustannuksissa avustuksen määrää laskettaessa. Talkootyön arvo määritellään seuraavasti ( /tunti): työ, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa 10 e/h talkoona tehty konetyö 30 e/h Luontoissuoritusten sisältö, arvo ja laskentaperusteet on esitettävä Keski-Suomen liitolle hakemusvaiheessa! Luontoissuorituksen rahallinen arvo tai laskentaperusteet hyväksytään rahoituspäätöksessä. Talkootyön osuus otetaan huomioon vain, jos siitä on hyväksyttävä työajan tuntikirjanpito. 6. Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus ilmoitetaan euroina vuosittain. Haettava avustus Maakuntien liittojen myöntämän tuen enimmäisosuus voi olla korkeintaan 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Kehittämishankkeeseen sisältyvän käyttöomaisuuden osalta tuen enimmäisosuus on 50 %. Hankkeen kokonaisrahoitukseen nähden arvoltaan vähäisiin kone- ja laitehankintoihin myönnettävän tuen enimmäismäärä on kuitenkin 70 %. Erityisen painavista syistä voidaan enimmäisosuus yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää. Kuntarahoitus Hakijan tulee selvittää ja neuvotella mahdollisesta kuntarahoituksesta ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Ennen lopullista Keski-Suomen liiton rahoituspäätöstä kuntarahoituksesta tulee olla sitoumukset. Muu julkinen rahoitus Tämä sisältää valtion rahoituksen (muu kuin tällä hakemuksella haettava), esim. yliopiston rahoitusosuus. Tähän merkitään myös rahoitusosuudet sellaisilta julkisilta tahoilta, jotka eivät kuulu kunnan tai valtion budjettitalouden piiriin, esim. seurakunnat ja raha- automaattiyhdistys. Täyttöohjeet

5 Yksityinen rahoitus Yritysten, järjestöjen, yksityishenkilöiden yms. rahoitusosuudet. Hakijalta edellytetään omaa rahoitusta hankkeeseen. Hankkeen tulot. Hankkeen tuloja (esim. myynti, vuokrat, palvelumaksut) ei saa käyttää hankkeen yksityisrahoitusosuutena. Hankkeen tulot vähennetään aina kokonaismenoista ennen avustusosuuden laskemista. 7. Maksatussuunnitelma Viimeinen maksatuserä on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Myönnetty avustus maksetaan aina hakemuksesta jälkikäteen eli sen jälkeen kun kulut ovat syntyneet ja ne on maksettu. Ennakkoa voidaan maksaa vain poikkeustapauksissa yhdistyksille yms. likviditeettiongelmista kärsiville tahoille. Ennakkoa on haettava kirjallisesti ja sitä voidaan maksaa enintään 30 % hankkeelle myönnetystä tuesta ja vain kerran rahoituspäätöstä kohden. 8. Allekirjoitukset Hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on hakijatahon nimenkirjoitusoikeus. 9. Liitteet Kauppa- tai yhdistysrekisteriote (liite 1, vaaditaan rekisteriin merkityiltä) Hankesuunnitelma (liite 2) Rahoitushakemuksen liitteeksi tarvitaan aina tarkempi hankesuunnitelma, joka sisältää: taustan (idea, lähtökohdat, mihin ongelmiin haetaan ratkaisua, yhteys ohjelmaan, josta rahoitusta haetaan) yksityiskohtaisen hankekuvauksen toimenpiteineen määrälliset ja laadulliset tavoitteet toimenpiteiden vaiheistuksen ja aikataulun yksilöidyn kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman hankeorganisaation ohjausryhmineen ja vastuuhenkilöineen tiedotustoimenpiteet ja raportoinnin kuvauksen, miten tuloksia hyödynnetään jatkotoimenpiteet hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen vaikutusten arviointi (liite 3) Toimitetaan hakemuksen liitteenä silloin, kun vaikutuksia hankkeella arvioidaan olevan. Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote Tarvittaessa erillinen nimenkirjoitusoikeuden todentava ote tai liitteenä 1 oleva kauppa- tai yhdistysrekisteriote Muut liitteet Esimerkiksi hankkeen toteuttajan ja muiden toteuttajien väliset sopimukset tai hankkeen toteuttamiseen tarvittavat luvat (esim. ympäristölupa). Täyttöohjeet