JOKAISEN LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN JA OPETUKSEN TUKEEN Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n, MLL:n tutkimussäätiön ja ADHD-liiton järjestämä seminaari YHDESSÄ ERITYISOPPILAAN TUKENA 3.10.2008 Helsinki 1
Erityisopetuksen kehitysvaiheet Kehityksen pääpiirteet: Ei erityisopetusta, mm. vammaisten lasten jääminen opetuksen ulkopuolelle Aistivammaisten lasten opetuksen järjestäminen omissa kouluissa Erityiskoulut ja erityisluokat; erityisopetuksen laajeneminen Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetuksen järjestäminen yleisopetuksen yhteydessä Kaikille yhteinen koulu? 2
Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien vaikutus erityisopetukseen Normalisaation, integraation ja inkluusion taustalla ihmisoikeudet ja perusoikeudet Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatuilla ihmisoikeuksilla ja kansallisissa perustuslaeissa turvatuilla perusoikeuksilla on ollut ja on keskeinen merkitys erityisopetuksen kehitykseen niin Suomessa kuin muuallakin Kasvatusta, koulutusta, opetusta koskevat oikeudet (sivistykselliset oikeudet) Syrjinnän kielto ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimus Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen Vammaisia henkilöitä koskevat oikeudet 3
Lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1989) 2 artikla: Oikeuksien turvaaminen kaikille lapsille ja syrjinnän kielto 28 artikla: Jokaisen lapsen oikeus saada opetusta (education), lisäksi mm. perusasteen koulutuksen tekeminen pakolliseksi ja maksuttomaksi Toimenpiteet koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeytyksen vähentämiseksi 29 artikla: Koulutuksen tavoitteina tulee olla mm. Lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täysi kehittäminen 4
Lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1989) 23 artikla: Vammaisen lapsen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan vammaisen lapsen oikeus saada erikoishoitoa apu on suunniteltava varmistamaan vammaisen lapsen mahdollisuus koulunkäyntiin, koulutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen ja virkistystoimintaan 5
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (TSS-sopimus, 1966) Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (1996) TSS-sopimus: 13 artikla: Jokaisella oikeus opetuksen saamiseen Alkeisopetuksen oltava pakollista ja maksutta kaikkien saatavissa Alkeisopetuksen jälkeinen opetus tehtävä yleisesti saavutettavaksi ja mahdolliseksi kaikille erityisesti ottamalla asteittain käyttöön maksuton opetus Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja: 17 artikla: Lasten ja nuorten oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun, mm. Lasten ja nuorten oikeus koulutukseen Lapsille ja nuorille järjestettävä maksuton perusopetus ja rohkaistava heitä käymään säännöllisesti kouluun 6
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (2006) 24 artikla: Vammaisten henkilöiden oikeus koulutukseen: Syrjinnän kielto Tasa-arvoiset mahdollisuudet Inklusiivinen koulutusjärjestelmä Elinikäinen oppiminen Yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 13.12.2006 Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen, mutta ei ole sitä vielä ratifioinut 7
Unescon ja YK:n asiakirjoja YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) Unescon yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla (1960) YK:n vammaisten oikeuksien julistus (1975) Vammaisen henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat YK:n yleisohjeet (1993) Unescon Salamancan julistus erityisopetuksen periaatteista toimintatavoista ja käytännöistä sekä puiteohjelma erityisopetusta varten (1994) Jokaisella lapsella oikeus koulutukseen Koulun otettava huomioon lapsen yksilölliset tarpeet Integraation ja inkluusion edistäminen Erityisopetuksen tarpeessa oleville pääsy tavallisiin kouluihin Tavalliset koulut tehokkain keino syrjivien asenteiden voittamiseksi Koulutus kaikille toimintaohjelma (2000) 8
Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus; yhdenvertaisuus lain edessä syrjinnän kielto: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, lasten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin 16 Sivistykselliset oikeudet: Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen Oppivelvollisuudesta säädetään lailla (oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslain 25-26 ) Jokaisella yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään sitä varattomuuden estämättä 9
Suomen perustuslaki 17 Oikeus oman kieleen ja kulttuuriin 17 :n 3 momentissa: viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla 19 Oikeus sosiaaliturvaan; 19 :n 3 momentissa: julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu 10
Perusopetuksen järjestäminen oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti Perusopetuksen lähtökohtana oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen: Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (perusopetuslain 3 :n 2 mom.) Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään (perusopetuslain 6 :n 2 mom.) Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa lähikoulua tai muuta kunnan osoittamaa soveltuvaa koulua (perusopetuslain 28 :n 1 momentissa viittaus perusopetuslain 6 :n 2 mom:iin) 11
Oppivelvollisuus ja pidennetty oppivelvollisuus Oikeus saada opetusta Oppivelvollisuus ja pidennetty oppivelvollisuus (perusopetuslain 25 ) Pidennetyn oppivelvollisuuden peruste: lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ei ole ilmeisesti mahdollista saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteitta, tällöin oppivelvollisuus alkaa vuotta yleistä oppivelvollisuutta aiemmin ja kestää 11 vuotta Oppilaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaanohjausta (perusopetuslain 30 :n 1 mom.) 12
Vammaisen ja muun erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oikeus tukipalveluihin, opetusryhmien muodostaminen, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Vammaisen ja muun erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet ja kuntoutuspalvelut (perusopetuslain 31 :n 1 mom.) Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet (perusopetuslain 30 :n 2 mom.); Erityisopetuksen ryhmäkokoa koskevat säännökset perusopetusasetuksen 2 :ssä Oppilaalla oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (perusopetuslain 29 ) 13
Tukiopetus (perusopetuslain 16 ) Osa-aikainen erityisopetus (perusopetuslain 17 :n 1 mom.) Tukiopetusta tulee antaa opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville Oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa 14
Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden peruskoulun oppilaiden osuus oppilaista maakunnittain 2006, % Lähde: Tilastokeskus Varsinais-Suomi 25,5 % Etelä-Savo 25,3 % Pohjois-Karjala 23,3 % Pirkanmaa 23,0 % Uusimaa 22,8 % Itä-Uusimaa 22,8 % Päijät-Häme 22,3 % Keski-Suomi 22,2 % Pohjois-Savo 21,9 % Kanta-Häme 21,8 % Lappi 21,6 % Etelä-Karjala 21,3 % Etelä-Pohjanmaa 21,2 % Kainuu 20,2 % Satakunta 20,7 % Keski-Pohjanmaa 20,7 % Pohj.-Pohjanmaa 20,6 % Pohjanmaa 20,5 % Kymenlaakso 19,2 % KOKO MAA 22,2 % 15
Erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen (perusopetuslain 17 :n 2-5 mom.) Oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen, jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetuksesta voidaan mukauttaa Oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 16
Erityisopetukseen otetut/siirretyt oppilaat 1997-2007 Lähde: Tilastokeskus 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 17
Erityisopetuksen oppilaat erityisopetuksen järjestämispaikan mukaan vuonna 2007, % Lähde: Tilastokeskus Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä 26,4 % Opetus osin yleisopetuksen ryhmässä 23,8 % Opetus muun kuin erityiskoulun erityisryhmässä 33,0 % Opetus erityiskoulussa 16,8 % 18
Erityiset opetusjärjestelyt (perusopetuslain 18 ) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. 19
Oppilaalla oikeus oppilashuoltoon (perusopetuslain 31 a ) Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitetut koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut 20
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (perusopetuslain 8 a luku) Kunta voi järjestää ja hankkia perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa Jos kunta järjestää tai hankkii perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, toimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa Kunnalla ei ole toiminnan järjestämisvelvollisuutta Oppilaalla ei ole subjektiivista oikeutta toimintaan Opetushallituksen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet (2004) 21
Erityisopetuksen strategia (2007): Erityisopetuksen kehittämisen ohjausryhmän esitykset lainsäädännön ja hallinnollisten menettelyiden muuttamiseksi Painopistettä siirretään varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea ja vasta sen jälkeen voidaan tehdä erityisopetuspäätös Erityisopetuspäätös voidaan pääsääntöisesti tehdä vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen Erityisopetuspäätöksen perusteluista tulee käydä ilmi, minkälaista tehostettua tukea oppilas on saanut Erityisopetuspäätöstä ei pääsääntöisesti tehdä esiopetuksen tai ensimmäisen kouluvuoden aikana 22
Erityisopetuksen strategia (2007): Erityisopetuksen kehittämisen ohjausryhmän esitykset lainsäädännön ja hallinnollisten menettelyiden muuttamiseksi Erityisopetuspäätöksessä päätetään nykyistä laajemmin ja velvoittavammin opetuksen järjestämispaikasta, opetuksessa tarvittavista resursseista, riittävän pienestä ryhmäkoosta integroidussa opetuksessa sekä tarvittaessa oppimäärän yksilöllistämisestä Erityisopetuspäätöksen saaneelle oppilaalle laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on jatkossa pedagoginen asiakirja, josta ei tehdä hallinnollista päätöstä, vaan oppilaan oikeusturvaan vaikuttavien asioiden siirtäminen hallintopäätöksenä tehtävään erityisopetuspäätökseen, josta on valitusoikeus 23
Erityisopetuksen strategia (2007): Erityisopetuksen kehittämisen ohjausryhmän esitykset lainsäädännön ja hallinnollisten menettelyiden muuttamiseksi Varhaiskasvatus siirretään hallinnollisesti osaksi opetustoiminta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti Varmistetaan tukitoimien jatkuminen toisella asteella ja tukitoimet määritellään samoin kuin perusopetuksessa 24
Tavoitteiden, periaatteiden ja ohjelmien täytäntöönpano koulun arjessa Alueelliset erot suuret erityisopetuksen järjestämisessä Mm. erilaiset perusteet erityisopetukseen ottamisessa, tukitoimien määrän ja laadun erot Romani- ja maahanmuuttajatausten oppilaiden suuri suhteellinen edustus erityisoppilaissa Opetusryhmien koot vaihtelevat Oppilashuoltohenkilöstöä riittämättömästi Kouluterveydenhuollon käyntimäärät tuntuvasti alhaisemmalla tasolla kuin 1980-luvulla 25
Erityisopetuksen oppilaat maakunnittain, osuus oppilasmäärästä vuonna 2007, % Lähde: Tilastokeskus KOKO MAA Keski-Suomi Itä-Uusimaa Kainuu Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 26
Erityisopetuksen oppilaat maakunnittain, osuus oppilasmäärästä vuonna 2007, % Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Lappi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaako KOKO MAA 0 2 4 6 8 10 27
Perusopetuksen ja sitä tukevien toimintojen vahvistaminen Perusopetuksen käytettävissä vähän voimavaroja verrattuna esim. muihin Pohjoismaihin Oppituntien määrä Suomessa pieni: Onko suomalainen koulu ylitehokas? Oppimistulosten ylikorostaminen kouluhyvinvoinnin kustannuksella? 28
Perusopetuksen ja sitä tukevien toimintojen vahvistaminen Opetusryhmäkokojen pienentäminen Pienessä opetusryhmässä opettajalla mahdollisuudet erityisen tuen tarpeessa olevien tunnistamiseen ja yksilölliseen auttamiseen Pienet ryhmäkoot ovat tärkeitä erityisopetukseen otettujen ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oikeuksien toteutumisen kannalta Pienet opetusryhmät tarjoavat opettajalle myös enemmän mahdollisuuksia ryhmän yhteishengen luomiseen ja päivittäisiin keskusteluihin lapsen ja nuoren arjen asioista 29
Perusopetuksen ja sitä tukevien toimintojen vahvistaminen Opettajien ja lastentarhanopettajien valmiuksia erityisopetukseen tulee vahvistaa Integroidussa opetuksessa opettajalla tulee olla mahdollisuus konsultoida erityisopettajaa tai erityislastentarhanopettajaa sekä muita tarvittavia eritysasiantuntijoita Lapsen erityisopetuksen järjestäminen lapsen lähikoulussa aina kun se on mahdollista Koulunkäyntiavustajien saatavuuden parantaminen Koulunkäyntiavustajien perus- ja täydennyskoulutuksesta huolehtiminen Koulunkäyntiavustajat vakinaisiin työsuhteisiin 30
Perusopetuksen ja sitä tukevien toimintojen vahvistaminen Oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistaminen kaikilla kouluasteilla Koulupsykologeja, kuraattoreita, terveydenhoitajia ja koululääkäreitä tarvitaan lisää Oppilashuollon työntekijöillä tulee olla mahdollisuus myös kotikäyntien tekemiseen Oppilas- ja opiskelijahuollosta oma laki Normiohjauksen tarve: paljonko oppilaita saa enintään olla oppilas- ja opiskeluhuollon ammattihenkilöä kohden Lapsille ja nuorille turvallinen ja terveellinen oppimis- ja opiskeluympäristö 31
Perusopetuksen ja sitä tukevien toimintojen vahvistaminen Vanhempien ja koulun yhteistyön vahvistaminen Aktiivinen kodin ja koulun yhteistyö tukee oppilaan oppimista, kasvua ja hyvinvointia Opettajan työn järjestäminen niin, että opettajalla on mahdollisuus säännölliseen yhteydenpitoon vanhempien kanssa Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen erityisesti nivelvaiheissa lapsen siirtyessä esikoulusta ensimmäiselle luokalle, 6. luokalta 7. luokalle ja peruskoulusta toiselle asteelle Lapsen pulmien ja ongelmien tunnistaminen, tutkinen ja varhainen tuki ja kuntoutus jo neuvolaja päivähoitovaiheessa 32