FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela
SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa 3. Forssan seudun elinvoima väestöllisestä näkökulmasta
1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla
Valitaan porukalla tapetteja eteiseen, vaikka muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen kommentti eurokriisin aikoihin -
Virallinen aluehierarkia Läänit 5 lääniä Maakunnat ja ELY-keskusalueet 19 maakuntaa 15 ELY-keskusaluetta (+ 6 AVI:a, 20 sairaanhoitopiiriä) Seutukunnat 70 seutukuntaa Kunnat 317 kuntaa
Aluehierarkia de facto keväällä 2015 Metropolialue Metropolialue Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäyntialue Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopimuksellisten järjestelyiden piirissä Seutukaupungit, seutukeskukset Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia Maakuntien 2- tai 3 keskukset Suurten kaupunkien kehyskunnat Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kehyskuntia Muut kunnat Pienet kunnat Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
5 aluerakenteeseen vaikuttavaa toisiinsa kietoutuvaa muutosvoimaa 2. 1. Piikikkyys MUUTOS- VOIMAT 3. Polarisaatio Vyöhykkeisyys 5. Monikult-tu urisuus 4. Liikkuvuus
keskeistä muutostrendiä
MUUTOSTRENDI 1 Kaupungistuminen ja keskittyminen Globaali trendi Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat: tuottavuuskehitys korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen keskittyminen, solmupisteiden syntyminen kilpailu ja luova tuho väestönlisäys ja muuttoliike luovat kasvavaa palvelukysyn-tää Suom myöhäiskaupungistunut kaupungistumisaste tällä hetkellä noin 70 %:in luokkaa; kehitys noin 15-20 vuotta jäljessä Ruotsin kehitystä
20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % Vieraskielisistä (2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenoista (2013) 76,2 66,6 81 93,2 Yrityksistä (2013) 50 39,6 Työpaikkalisäyksestä (2000-2012) 89,3 108,5 Työpaikoista (2012) Bruttokansantuotteesta (2012) Väestönlisäyksestä (2000-2013) Väkiluvusta (2013) 59,7 47,3 62,7 50,6 38,7 78,3 96,3 84,7 Osuus koko maasta % 0 20 40 60 80 100 120
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla ja koko maassa vuosina 2000-2014 Helsingin seutukunta (1) + 203 869 Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) +134 224 Muut Manner- Suomen seudut (54) - 111 753 Keskisuuret seudut* (9) +61 882 * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖMUUTOS ILMAN KUNTA- RAJOJA VUOSINA 1990-2013 KAUPUNKIALUEET + 645 000 HENKILÖÄ: Sisempi kaupunkialue + 267 304 Ulompi kaupunkialue + 257 368 Kaupungin kehysalue + 120 517 MAASEUTUALUEET 190 000 HENKILÖÄ: Maaseudun paikalliskeskukset -11 331 Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 Ydinmaaseutu -92 724 Harvaan asuttu maaseutu -113 705 250 km Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne kaupunki- ja maaseutuluokituksen mukaan
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 30 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014
MUUTOSTRENDI 2: Liikkuminen ja vyöhykkeisyys Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä. Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen tai menestymättömyyden kynnyskysymykseksi. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin juna keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Lisääntyvä pendelöinti laajentaa Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialuetta. Aikaetäisyys nousee matkaetäisyyden rinnalle keskeiseksi kilpailukykytekijäksi.
Toiminnalliset alueet laajenevat pendelöinnin seurauksena Lähde: Suomen ympäristökeskus
Miksi Helsingin vaikutusalueen jatkuva laajeneminen ei näy Forssan seudulla? www.hsy.fi
Liikennevirtojen keskeinen merkitys aluerakenteessa
MUUTOSTRENDI 3 Asuminen ei ole enää vain asumista! Asuinalueet erilaistuvat SIJAINNIN, maineen, kulkuyhteyksien, palveluiden ja hinnan perusteella Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti, mutta eriytymiskehitys jatkuu eri alueiden ja väestöryhmien välillä: pienten asuntojen kysyntä lisääntyy, täydennysrakentamista, rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista, korkeampia rakennuksia ja brändättyjä uusia asuinalueita vailla yhteyttä paikkakuntaan jne. Elämänapojen sukupolvenvaihdos: asumiseen liittyvät arvot ja arvostukset muutoksessa Asuntojen arvonmuodostus eriytyy alueellisesti. Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaatimukset kiristyvät, asuntomarkkinat polarisoituvat.
Houkuttelevuus, vetovoima ja mainekuva korostuvat yhä enemmän alueiden välisessä kilpailussa Kovat vetovoimatekijät Pehmeät vetovoimatekijät
Paikkojen laatu korostuu kilpailussa uusista asukkaista, yrityksistä ja investoinneista Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, liikenneyhteydet ja infra, työ- ja työpaikkakehitys, koulutus-tarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainti Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin- ja elinympäristön laatu, mieli- ja mainekuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, vetovoimamarkkinat, vapaaaika, tapahtumat, luontoarvot jne. Kolmannet tekijät: kotipaikka, ystävät, sukulaiset, henkilökohtaiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.
PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN! Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku- Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa- Seinäjoki-Kokkola) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä- Joensuu) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Ei meitä porilaisia mikään vaivaa, korkeintaan se, ettei meitä noteerata. On hienoa kun haukutaan. Sillä kuten arabialainen sananlasku toteaa: kukaan ei potkaise kuollutta koiraa - Timo Koivisto -
MITÄ ON ALUEEN ELINVOIMA? Hyvinvointia Kasvua Kilpailukykyä Kannattavuutta Tuloksellisuutta Dynaamisuutta Energisyyttä Ketteryyttä Notkeutta Jne.
Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva ja mentaalinen etu Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana
ALUEEN ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat hitaasti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima: Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
ALUEIDEN KEHITYKSEN JA MUUTOKSEN MITTAAMI- SEN VAIKEUDESTA 1.Absoluuttinen muutos 2.Suhteellinen muutos 3.Mentaalinen muutos 4. ja suhteessa mihin?
Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKYMITTARISTO Analyysin kohteena ovat kaikki Manner-Suomen kaupunkiseudut (67) Analyysin vertailun kohteena kuusi aluetalouspainotteista muuttujaa: työn tuottavuus, innovatiivisuus, teollisuusvaltaisuus, koulutustaso ja työllisyysaste Jokaisen seudun sijoitusta verrataan muuttujittain kaikkien seutujen mediaaniin ja lasketaan yhteispisteiden perusteella kokonaiskilpailukyky Forssan seudun sijoitus toiseksi tai kolmanneksi parhaassa neljänneksessä vuosina 2009-2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö; www.satamittari.fi 1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Vaasan Helsingin 3. Tampereen Tampereen Helsingin Tampereen 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon Oulun 6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Lappeenrannan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Raahen Turunmaan 9. Kaakkois-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa 10. Jyväskylän Turun Turun Kokkolan 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon 13. Rauman Raahen Kokkolan Porin 14. Varkauden Rauman Porin Rauman 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen 16-67 21. Forssan 19. Forssan 33. Forssan 28. Forssan
2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka ELINVOIMAA VOIDAAN ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka
vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 32
Forssan seudun elinvoima-analyysin toteuttaminen Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien 2000-2014 välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, väestökehitys ja osaaminen ja TKI-toiminta) muuttujineen. Analyysin tavoitteena oli paikantaa Forssan seudun positio suhteessa rakenteeltaan samankaltaisiin verrokkiseutuihin. Vertailuanalyysin kohteena olivat Forssan seutu ja kahdeksan muuta seutua (Etelä-Pirkanmaan, Jämsän, Loimaan, Pietarsaaren, Pohjois-Satakunnan, Vakka-Suomen, Varkauden ja Ylä-Savon) Analyysin aikajänne käsitti vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Noin 10-15 vuoden aikajakso mahdollistaa alueiden kehityksessä tapahtuneen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamisen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Forssan seudun arvoja verrattaan eri muuttujilla muiden seutujen ja koko maan kehitykseen. Forssan seutu on vertailuanalyysin keskiössä.
Yhteenveto teema-alueittain 1 (2) Aluetalousdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin verrattuna kohtalainen. Kaikkien verrokkiseutujen BTV-indeksi oli negatiivinen vuosina 2000-2012. Bruttokansantuote oli Forssan seudulla noin 30 000 euroa vuonna 2012. BKT oli asukasta kohden 4:nneksi korkein ja nousi noin 10 000 euroa asukasta kohden vuosina 2000-2012. BKT:n suhteellinen muutos oli 3:nneksi korkein verrokkien joukossa ja ylitti selvästi koko maan keskiarvoisen muutoksen. Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli 1,44 eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,44 ei-työllistä henkilöä. Työllisyysdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli kaksijakoista. Forssan seudulla oli noin 13 700 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Työpaikkojen määrä väheni kuitenkin 1 600 työpaikalla vuosien 2000-2012 välisenä aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin koko maassa 5,4 %, mutta Forssan seudulla työpaikkojen suhteellinen muutos oli -10,4 % vuosina 2000-2012. Forssan seudun työpaikkakehitys oli verrokkeihin verrattuna keskimääräisellä tasolla. Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikat vähenivät 1 300:lla vuosina 2000-2012. Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät -14,6 % vuosina 2000-2012, joka oli suhteellisesti 3:nneksi suurin pudotus verrokkiseutuihin nähden. Työllisyysaste oli Forssan seudulla koko maan keskiarvon tasolla ja verrokkiseutujen kärkijoukossa. Työllisyysaste kohentui kuitenkin vähiten vertailujoukosta vuosina 2000-2013. Yritysdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin verrattuna keskimääräistä. Forssan seudun aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli 407 yritystä positiivinen vuosina 2005-2012. Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla. Forssan seudulla yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla toimialoilla (pl. kaivostoiminta ja louhinta). Forssan seudulla perustettiin keskimäärin 11,8 yritystä vuodessa tuhatta asukasta kohden, joka oli verrokkiseutujen keskimääräistä tasoa, mutta vähän alhaisempi kuin koko maan keskiarvoa (13,1). Forssan seudulla oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 67,7 tuhatta asukasta kohden, joka oli vertailujoukon neljänneksi korkein ja hieman koko maan keskiarvon yläpuolella (66,5). Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) oli Forssan seudulla vertailujoukon kolmanneksi korkein ja koko maan keskiarvon yläpuolella.
Yhteenveto teema-alueittain 2 (2) Väestödynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin nähden keskimääräistä parempaa. Forssan seudulla asui 34 682 asukasta vuoden 2013 lopussa. Forssan seudun väkiluku vähentyi noin 1200 henkilöllä vuosina 2000-2013. Verrokkiseuduista väkiluku kasvoi vain Pietarsaaren ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana. Forssan seudun asukasluvun väheneminen oli maltillinen verrokkiseutujen joukossa. Forssan seudun kokonaisnettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) oli yhteensä -434 henkilöä vuosina 2000-2013. Muuttotappio oli vähäinen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutuun (-4 200) tai Varkauden seutuun (-2 500). Forssan seudun nettomuutto tuhatta asukasta kohden oli vertailujoukon kolmanneksi kilpailukykyisin. Väestöllinen huoltosuhde (0,63) eli työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin oli paras vertailujoukosta yhdessä Varkauden seudun kanssa, mutta oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (0,56) Osaamisdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkien keskitasoa ja T&K kehityksen osalta verrokkien kärkeä. Forssan seudulla oli 64 % yli 15-vuotiaista suorittanut tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla vuosina 2000-2013. Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 22,1 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla, mutta osuus jäi selvästi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (29,3 %). Forssan seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat verrokkiseutujen korkeimmat. Forssan seudun kaikki T&Kmenot olivat 999 euroa asukasta kohden, joka on enemmän kuin esimerkiksi ns. yliopistokeskusseuduilla (so. Lahden, Porin, Seinäjoen, Kokkolan, Mikkelin ja Kajaanin seuduilla) tai pienemmillä yliopistoseuduilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos oli lisäksi Forssan seudulla suurempi kuin koko maassa keskimäärin vuosien 2000-2013 välisen aikana.
3. Forssan seudun elinvoima väestöllisestä näkökulmasta
KESKEISTÄ SANASTOA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS = syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO = kunnan tulo- ja lähtömuuton välinen erotus NETTOMAAHANMUUTTO, SIIRTOLAISUUS = kunnan maahan- ja maastamuuton välinen erotus VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT = luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto
Väestökehityksen osatekijät Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto
Muuttoliike on pirullinen yhteiskunnallinen ja alueellinen ilmiö
2010-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 900 000 muuttoa Joista, kunnan sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Joista, kuntien välisiä muuttoja 30 % Joista, maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuntien välillä tehtiin yhteensä 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2013: muuttoliike on erittäin valikoivaa ikärakenteen mukaan tarkasteltuna 74,1, % 22,7 % 3,2 % Kaikista muuttajista alle 35-vuotiaita Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kaikista muuttajista 35-64-vuotiaita Kaikista muuttajista yli 65-vuotiaita
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä yksittäisissä paikoissa näiden ulkopuolella Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa sai Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 400 henkilöä ----- Yli - 500 henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kun-taa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138) Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä -664 henkilöä vuosina 2010-2014: Jokioinen -242, Tammela - 172, Forssa -142, Humppila -60 ja Ypäjä -48 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina 2009-2013. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 Väestönlisäys oli positiivinen joka kolmannessa (105) kunnassa ja negatiivinen 215 kunnassa vuosina 2010-2014 Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes 39000 henkilöä: Helsinki sai vuodessa väestönlisäystä keskimäärin 7 759 henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea eli yhteensä noin 21 300 henkilöä. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson aikana yhteensä noin 73 000 henkilöä Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783), Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä (6180). Väestönlisäys yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 10 000 henkilöä yli -300 henkilöä Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi kuntaa vuosina 2010-2014: Kouvola (-1694), Savonlinna (-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (- 1073) Forssan seudun kaikkien viiden kunnan väestö väheni yhteensä -934 henkilöllä vuosina 2010-2014: Forssa - 287, Jokioinen -230, Tammela -226, Ypäjä -110 ja Humppila -81 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA KESKI- VÄKILUVUSTA VUOSINA 2010-2014 Väestönlisäys ylitti suhteessa asukaslukuun oli 10 promillen rajan tuhatta asukasta kohden Jomalassa (12,1) ja Pirkkalassa (12,0) Merkittävään yli 0,5 %:in vuosittaiseen väestönlisäykseen ylsi yhteensä 27 kuntaa vuosina 2010-2014. Näiden kuntien joukossa oli kaupungeista Espoo, Oulu, Seinäjoki, Helsinki, Vantaa ja Tampere Väestö väheni viisivuotisjaksolla suhteessa asukaslukuun yli 10 promillea kahdeksassa kunnassa. Väestönlisäys promillea keskiväkiluvusta vuosina 2010-2014 yli + 10 promillea 1000 as. kohden Yli - 10 promillea 1000 as. kohden Manner-Suomen kunnista väestö väheni eniten Hyrynsalmella, Sallassa, Rautjärvellä, Juukassa, Puolankassa, Puumalassa ja Puolankalla. Forssan seudulla väestö väheni suhteessa asukaslukuun eniten Ypäjällä (-4,4 promillea), Jokioisissa (-4,1), Tammelassa (-3,5), Humppilassa (-3,3) ja vähiten Forssassa (-1,6). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Forssan seudun määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014
Luonnollinen väestönkehitys Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kuntien luonnollinen väestönlisäys oli yhteenlaskettuna noin tuhat henkilöä (-1043) negatiivinen vuosina 2000-2014. Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuotena 2000-luvulla: tilanne on heikentynyt edelleen 2010-luvulla Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina 2000-2014: Jokioisten kunnan luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä 121 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Muiden kuntien luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vaihteli Ypäjän -164 henkilöstä Humppilan -91 henkilöön. 50 0-50 -100-150 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tilanne heikentynyt erityisesti 2010-luvun aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -200
Kuntien välinen nettomuutto Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota noin -1300 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Forssan seutu sai muuttotappiota jokaisena vuonna vuosien 2000-2014 välisenä aikana lukuun ottamatta vuotta 2004 (+94 hlöä) Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa vuosina 2000-2014: Tammelan muuttovoittoa oli yhteensä 120 henkilöä, mutta muuttovoitot rajoittuvat vuosiin 2000-2007, jonka jälkeen Tammela on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä), mutta tilanne on tasapainottunut sen jälkeen. Forssa sai esimerkiksi muuttovoittoa vuosina 2008 ja 2010. Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354, Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina 2000-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Nettomaahanmuutto Forssan seudulla vuosina 2000-2014 Forssan seudun kunnat saivat maahanmuutosta muuttovoittoa noin 700 henkilöä vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 47 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muutto-voittoa siirtolaisuudesta vuosina 2000-2014: vuosi 2000 oli ainoa vuosi, jolloin maastamuutto ylitti maahanmuuton. Forssan seutu sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssa sai noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina 2000-2014. Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa ja tasapainottivat muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä Muiden seudun kuntien muuttovoitto siirtolaisuudesta jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila +37 100 80 60 40 20 0-20 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2014 Forssan seudun väestö väheni yhteensä - 1640 henkilöllä vuosina 2000-2014: Forssan väestönvähennys perustui negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen ja muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeestä, mutta siirtolaisuus oli positiivinen väestökehityksen osatekijä. 150 100 Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutt Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys kääntyi selvästi laskevalla uralle vuoden 2008 jälkeen: vuosina 2012-2014 luonnollinen väestönlisäys oli jo yhteensä -443 henkilöä Forssan seutu sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain vuonna 2004. Tilanne oli tasapainossa vuonna 2010 Forssan merkittävän muuttovoiton (+97) ansiosta, mutta kääntyi sen jälkeen negatiiviselle uralle. Vuosien 2011-2014 muuttotappiot ovat seudun kannalta huomattavan suuret eli -657 henkilöä neljässä vuodessa Forssan seutu on saanut muuttovoittoa siirtolaisuudesta tasaisesti ja hitaasti kasvavalla uralla koko 2000-luvun ajan (pl. vuosi 2000) 50 0-50 -100-150 -200-250 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan seudun vuosittainen väestönlisäys % vuosina 2000-2014 Forssan seudun väestönlisäys oli negatiivinen lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007 Ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in laskua. Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-0,10-0,20-0,30-0,40-0,50-0,60-0,70-0,80-0,90-1,00-1,10 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan ja Forssan seudun väestönlisäys vuosina 2000-2014 Graafissa on verrattu Forssan väestönlisäystä ja Forssan seudun väestönlisäystä ilman Forssan kaupunkia 150 Forssan väestönlisäys Forssan seudun väestönlisäys ilman Forssaa Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen 2000- luvun alkupuolella, mutta kääntyi jyrkästi negatiiviselle uralle vuoden 2007 jälkeen 100 50 Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina 2005-2010, mutta on sen jälkeen kääntynyt kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun Forssan kaupungin väestönlisäys on ollut vuosina 2009-2014 paremmalla uralla kuin yhteenlaskettuna seudun neljän kehyskunnan: seutujen keskuskaupungit ovat yleisesti vahvistuneet suhteessa kehyskuntiin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa 0-50 -100-150 -200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-250 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan seudun tulomuuton lähtöalueet vuosina 2007-2013 Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina 2000-2014 eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta: noin kolme kymmenestä (28,1 %) tulijasta tuli Helsingin seudulta Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta: noin yksi viidestä muuttajasta (20,1 %) tuli kolmesta em. kaupungista Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta: vähän alle yksi viidestä (18,1 %) muuttajista tuli em. seuduilta Joensuun Oulun Lounais- Rauman Jyväskylän Riihimäen Porin Lahden Etelä- Salon Loimaan Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin 74 82 82 99 145 188 227 234 348 451 543 586 607 637 Tulomuuttojen määrä 2007-2013 Lähes joka kolmas tulomuuttaja Helsingin seudulta! 2093 0 300 600 900 1200 1500 1800 2100 2400 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan seudun lähtömuuton tuloalueet vuosina 2007-2013 Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina 2007-2013 eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa Seinäjoen Kuopion Lounais- 76 90 94 Lähtömuuttojen määrä yht. Forssan seudulta Forssan seudulta lähdettiin eniten Helsingin seudulle: yli joka viides (22,5 %) suuntautui Helsingin seudulle Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. kolmen kaupunkiseudun alueelle Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut, jonne suuntautui yhteensä 16,1 % kaikista lähtömuutoista Rauman Jyväskylän Riihimäen Lahden Porin Etelä- Salon Loimaan Hämeenlinnan Tampereen Turun Helsingin 119 145 151 250 278 302 445 572 821 946 985 Noin joka kolmas lähtee Turun, Tampereen tai Hämeenlinnan seuduille! 1837 0 300 600 900 1200 1500 1800 2100 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan seudun muuttovoitto seuduittain vuosina 2007-2013 Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina 2007-2013 Vakka-Suomen +15 Oulun +14 Nivalan + 13 Kajaanin +13 Forssan seudun muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %) Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutusalueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kiinnittymistä osaksi laajenevaa aluetta Ylä-Pirkanmaan +16 Ylä-Savon +17 Porvoon +31 Riihimäen +37 Etelä-Pirkanmaan +46 Helsingin +256 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan seudun muuttotappio seuduittain vuosina 2007-2013 Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien 2007-2013 välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Kouvolan -15 Seinäjoen; Lahden -15-16 Rauman -20 Loimaan -29 Kuopion; -33 Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. seuduille Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset Turun -378 Porin; -51 Hämeenlinnan -235 Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Tampereen -309 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Forssan kaupungin nettomuutto kunnittain vuosina 2000-2013 Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien 2000-2013 välisenä aikana -396-345 -270-147 -144 Turku Tampere Hämeenlinna Tammela Helsinki -79 Salo Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina 2000-2013 Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta -39 Lahti -35 Jyväskylä -33 Pori -26 Kuopio Akaa Somero Espoo Karkkila Lohja Ypäjä 29 32 46 50 51 59 Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle Tampereelle Hämeenlinnalle ja Tammelalle vuosina 2000-2013 Urjala 64 Vantaa 88 Jokioinen 93 Humppila 94-500 -400-300 -200-100 0 100 200 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina 1987-2013 Forssan seudulle suuntautui yhteensä 7012 tulomuuttoa Helsingin seudulta vuosien 1987-2013 välisenä aikana eli keskimäärin 260 muuttoa vuodessa Forssan seudulta suuntautui yhteensä 6775 lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina 1987-2013 eli keskimäärin 251 muuttoa vuodessa Forssan seutu sai yhteensä 237 henkilöä muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosien 1987-2013 välisenä aikana eli keskimäärin noin yhdeksän henkilöä vuodessa Forssan seutu sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001-2013 Forssan seutu sai Helsingin seudulta muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä eli keskimäärin 45 henkilöä vuodessa Suurimmat muuttotappiot ajoittuvat 1990-luvulle kotikuntalain (1994) muutosvaikutuksiin 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat
Forssan seudun tulo- ja lähtömuuton rakenne vuosina 2008-2012
Muuttajien määrä Muuttajien profiili, rakenne
Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Graafin luvuissa ovat muka-na kaikki tulomuuttajat, jotka ovat muuttaneet kuntien välillä vuonna 2012 50000 45000 40000 Työlliset muuttajat Muut muuttajat Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot noin 29 000 ja ei-työllisten 7000 35000 30000 25000 Työllisten ja ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot kasvoivat tasaisesti iän mukana Työllisten muuttajien keski-määräiset tulot olivat 2-3 kertaa korkeammat kuin ei-työllisten eri ikäryhmissä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta 20000 15000 10000 5000 0 15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65- vuotiaat
TYÖLLISTEN MUUTTOVIRROILLA ON YHÄ KESKEISEMPI MERKITYS Vain 15 seutukuntaa 70:stä sai muutto-voittoa työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012 Helsingin seudun työllisten muuttovoitto oli täysin omaa luokkaansa muihin seu-tuihin verrattuna: Helsingin seutu sai työllisistä 10300 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2013 Tunturi- Lapin Pohjois- Lapin Tampereen seutu sai työllisistä muuttovoit-toa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-2012. Muiden muuttovoittoisten seutujen voitot vaihtelivat 9-370 henkilön välillä Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-totappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-2012 Vaasan Vaasan Seinäjoen Tampereen Lahden Hämeenlinnan Helsingin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Forssan seudun nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2000-2013 Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta 15-29-vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä -2027 henkilöä 15-29-vuotiaista eli keskimäärin 145 henki-löä vuodessa 300 200 100 0-100 -200-300 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista. -400-500 -600 Forssan seutu sai eniten muutto-voittoa viisivuotisryhmittäin tar-kasteltuna 60-64-vuotiaista, 45-49-vuotiaista ja 55-59-vuotiaista. Muuttotappiot olivat suurimmillaan 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä -700-800 -900-1000 -1100-1200 -1300 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Forssan seudun kuntien nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä, mutta muiden ikäryhmien osalla kunnat saivat vaihtelevasti joko muuttovoittoa tai tappiota Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä: Forssan muuttotappiot painottuivat 15-34-vuotiaisiin ja muuttovoitot yli 55-vuotiaisiin. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin 15-24-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota 55-64-vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi 25-34- ja 55-64-vuotiaiden ikäryhmistä. 65-55 - 64 45-54 35-44 25-34 15-24 - 14-800 -700-600 -500-400 -300-200 -100 0 100 200-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Forssa -73-104 -185-10 49 88 144 Humppila 17-75 6 4 15-1 -17 Jokioinen -3-244 41-2 -9 31-13 Tammela 62-229 44 7 24 27-18 Ypäjä 2-79 3 18-12 3-10 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Forssan seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2008-2012 Forssan seudun nettomuutto koulutusrakenteen mukaa tuo hyvin esiin sen, että alueella on rajallisesti kaikkien koulutusasteiden koulutuspaikkoja: Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatkoopintoihin suuntautuviin. Forssan seutu kärsi keski-asteen suorittaneista -570 henkilöä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina 2008-2012. Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muuttotappiota keskiasteen suorittaneista: Jokioisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muuttotappio oli korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen. 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Korkea-aste -71 15 1 54-16 Keskiaste -171-47 -146-163 -43 Perusaste 151-19 -54 28-16 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Forssan seudun nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2008-2012 Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työs-sä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiske-lijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Jokaisen alueen kannalta optimaa-lisia muuttajia ovat työlliset muut-tajat. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista yhteensä -362 henkilöä vuosina 2008-2012. Forssan seudun kunnat saivat saman-aikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä 187 hlöä, työttömistä työnhakijoista 36 hlöä ja lapsista 12 hlöä. Forssan seudun kunnat saivat muut-totappiota opiskelijoista yhteensä saman verran kuin työllisistä eli -362 henkilöä vuosina 2008-2012 Muu työvoimaan kuulumaton Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen -400-300 -200-100 0 100 200 300 Muu Työllinen Työtön Opiskelija Varusmies Eläkeläinen työvoimaan Lapsi (0-14 v.) kuulumaton Forssa -188 22-65 -98-1 230 9 Humppila -8 7 15-42 -2-18 -3 Jokioinen -95 18 0-111 2-4 -9 Tammela -38-19 59-84 -9-11 19 Ypäjä -33 8 3-27 2-10 -18 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2008-2012 1700 Muuttoliikettä voidaan analysoida tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen mukaan. Tuloissa on huomioitu muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana. 1600 1500 1400 1300 1200 Forssan seutu sai yhteenlaskettuna muuttovoittoa sekä tulottomista ja yli 32000 euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista 1100 1000 900 800 700 Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle 12000 /v.) ansaitsevista ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina 2008-2012 Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu saa pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 129-42 -57-77 -66 15-5 -22 28 27 28 6 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2008-2012 Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa 16 120 ja lähtömuuttajien 15 781 vuosina 2008-2012. 17400 17200 17000 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot 17194 17084 Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 suuremmat kuin lähtömuuttajan. 16800 16600 16400 16356 Forssan seudulla tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttaneita korkeimmat vuosina 2008-2012 paitsi vuonna 2010. 16200 16000 15800 15600 15946 15583 15568 15522 15578 Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen positiivinen erotus on hyvä signaali: esimerkiksi suurissa korkeakoulukaupungeissa erotus voi olla keskimäärin jopa 3000-5000 euroa negatiivinen yhtä muuttoa kohden 15400 15200 15000 14800 14600 15333 15344 14400 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Forssan seudun kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina 2008-2012 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 ) ja Jokioisissa (17670 ) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 ) keskimäärin vuosina 2008-2012 KUNTA 2008 2009 2010 2011 2012 EROTUS KESKI- MÄÄRIN 2008-2012 Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 ) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 ) keskimäärin vuosina 2008-2012 FORSSA -1332 480-868 -178-461 -471,8 Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina 2008-2012. Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 /muutto) ja Humppilassa (+1230 ). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot JOKIOINEN 4824-3788 -1329-1086 1621 48,4 HUMPPILA -1344 1415 2301 4882-1102 1230,4 TAMMELA 3629 1449 2183 3564 1975 2560 YPÄJÄ -1081 4020 1420 750-3296 362,6
Forssan seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina 2008-2012 Muuttajien tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta). 2000000 1500000 1.500.000 1.215.000 Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin - 520 000 euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. Forssan seudulla tulee hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu saa määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta 1000000 500000 0-500000 689.000 2008 2009 2010 2011 2012-224.000-518.000 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -1000000
Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä yhteensä vuosina 2008-2012 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa: Tammelan muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin 780 000 euroa vuodessa. -579.300 Ypäjä Tammela Tulokertymä yhteensä 2008-2012 3.857.600 Tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin Jokioisissa: Jokioisten muuttoliikkeen laskennallinen menorasite oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 eli keskimäärin - 520 000 euroa vuodessa -2.564.100 Jokioinen Humppila 504.700 Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina 2008-2012 Forssa 1.444.200 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -3000000-2000000 -1000000 0 1000000 2000000 3000000 4000000 5000000
Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (euroa asukasta kohden per vuosi) vuosina 2008-2012 Muuttajien rakenteesta hyötyi eniten asukaslukuun suhteutettuna Tammela: Tammelan tulokertymä oli keskimäärin +117 euroa asukasta kohden vuodessa Humppilan tulokertymä oli asukasta kohden keskimäärin 40 euroa vuodessa ja Forssan 16 euroa. 150,0 100,0 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä euroa asukasta kohden per vuosi 117,1 Jokioisen tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna keskimäärin -89,7 euroa negatiivinen ja Ypäjän -45 euroa. Jokioisten negatiivinen tulokertymä oli asukasta kohden huomattavan korkea. Suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa tulokertymä on positiivisimmillaan noin 400-500 euroa vuodessa ja negatiivisillaan suurissa keskuskaupungeissa noin 50-100 euron välillä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 50,0 0,0-50,0-100,0 40,3 16,1 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä -45,2-89,7
Yhteenveto
Alueelle kilpailuetua tuottavat tekijät - Tulevaisuususko - Positiivinen retoriikka - Jatkuva toisto ja vahvistaminen - Hyvät tarinat - Positiiviset mieli- ja mainekuvat - Yhtenäisyys ulospäin Alkuetu Mentaalinen etu Sijainti- tai saavutettavuusetu Alueen vetovoima - Yhteinen tahtotila - Vahvuuksien ja kärkien vahvistaminen - Strategiset valinnat - Monipuolistaminen - Keskeiset toimijat kimpassa - Tuloksellinen edunajaminen Rakennettu eli strateginen etu Demografinen etu