SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017

Transkriptio

1 SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017

2 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Sastamalan tulo- ja lähtömuuttajien muuttajien rakenne vuosina Kokoavat tulkinnat

3 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä

4 Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5.Alueellinen liikkuvuus 6.Demografinen muutospaine 7.Polarisoituminen, eriytyminen

5 Alueellinen liikkuvuus muuttoa keskimäärin vuodessa 2010-luvulla pendelöi kodin ja työpaikan välillä (2011)

6 Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina luonnollinen 72 kuntien 304 nettomaahanmuutto väestönlisäys positiivinen välinen muuttoliike positiivinen positiivinen

7 VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys kuntaa kuntaa Kuntien välinen nettomuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa kuntaa Nettomaahanmuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota kuntaa - 9 kuntaa n= n= n= Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

8 KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN /9 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PÄIJÄT-HÄME KESKI-SUOMI POHJANMAA KANTA-HÄME POHJOIS-KARJALA ETELÄ-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KYMENLAAKSO SATAKUNTA KESKI-POHJANMAA ETELÄ-SAVO ETELÄ-POHJANMAA LAPPI KAINUU Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina /9 Pirkanmaa MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

9 KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNNITTAIN /9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin Tampereen Turun Oulun Kuopion Jyväskylän Vaasan Lahden Joensuun Hämeenlinnan Seinäjoen Lappeenrannan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Mikkelin Rovaniemen Porin Kotka-Haminan Kokkolan Tunturi-Lapin Kasvukolmio Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina /9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) Vaasan Kokkolan Porin Turun Lappeenrannan Tunturi- Lapin Seinäjoen Loimaan Oulun Jyväskylän Tampereen Rovaniemen Lahden Helsingin Porvoon Kuopion Mikkelin Hämeenlinnan Kotkan Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

10 KUNTIEN KOKONAISNETTOMUUTTO VUOSINA /9 Kokonaisnettomuutto kunnittain vuosina /9 MUUTTOVOITTOA (107) MUUTTOTAPPIOTA (206) 313. Raahe Kuusamo Kajaani Kurikka Kouvola Salo Jämsä Kemi -680 KAUPUNKI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAA- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO HANMUUTTO MUUTTO HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU OULU KUOPIO JYVÄSKYLÄ LAHTI JOENSUU SEINÄJOKI VAASA HÄMEENLINNA PIRKKALA PORI LEMPÄÄLÄ SIPOO LAPPEENRANTA JÄRVENPÄÄ YLÖJÄRVI Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; ennakkoväkiluku Kartta ja analyysi : Timo Aro 2017

11 Muuttojen määrä keskimäärin vuosina ,1 % 30,3 % Kuntien välinen muuttoliike Kuntien sisäinen muuttoliike muuttoa /vuosi 4,9 % Maahan- ja maastamuutot Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016

12 Muuttajien ikärakenne vuosina ,5 % 35,1 % vuotiaat vuotiaat 22,7 % vuotiaat 12,4 % alle 15-vuotiaat MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE 3,3 % Yli 65-vuotiaat Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016

13 Muuttajien työmarkkina-asema vuosina ,2 % opiskelijoita 12,5 % lapsia 6,5 % eläkeläisiä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro ,9 % työttömiä 50,4 % työllisiä MUUTTAJIEN TYÖMARKKI-NA- ASEMA 5,5 % muita Työllisiä puolet muuttajista!

14 Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro vuotiaat vuotiaat vuotiaat TYÖLLISET MUUTTA-JAT yli 65-vuotiaat Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74 vuoteen saakka!

15 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina

16 SASTAMALAN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA Väestönkehityksen osatekijät liittyvät luonnolliseen väestönlisäykseen, kuntien väliseen nettomuuttoon ja nettosiirtolaisuuteen Tutkimusaineiston muodostavat Tilastokeskuksen yleiset ja maksuttomat StatFintietokannat Aineistoon poimittiin tiedot: Sastamalan väestönkehityksen osatekijöistä Sastamalan kuntien välisestä muuttoliikkeestä lähtö- ja tuloalueittain

17 SASTAMALAN KAUPUNGIN SISÄINEN VÄESTÖN MUUTOS VUOSINA Graafi kuvaa Sastamalan kaupungin sisäistä väestökehitystä 1 x 1 km tilastoruuduissa vuosien välisenä aikana Vihreät ruudut kuvaavat alueen lievää tai merkittävää kasvua Punaiset ja oranssit ruudut kuvaavat väestön lievää tai merkittävää vähentymistä Keltaisissa ruuduissa ei ole tapahtunut muutosta vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2017

18 SASTAMALAN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA Sastamalan väestö väheni yhteensä henkilöllä vuosina eli keskimäärin -77 henkilöllä vuodessa. Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Sastamalan väestönkehitys osatekijöittäin: Luonnollinen väestönlisäys: hlöä Kuntien välinen nettomuutto: -625 hlöä Nettomaahanmuutto: +498 hlöä Sastamalan väestönkehityksen osatekijöistä nettosiirtolaisuus oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Sastamalan luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuonna aikavälillä Kuntien välisestä nettomuutosta Sastamala sai muuttovoittoa vuosina sekä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

19 SASTAMALAN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000-LUVULLA Sastamalan väestö väheni henkilöllä vuosina eli keskimäärin noin -77 henkilöllä vuodessa. Sastamalan väestökehitys on ollut kaksijakoista 2000-luvulla: väestö kasvoi vuosina 2003, 2006, 2007 ja , mutta väheni vuosina , ja vuosina Sastamalan kasvu oli määrällisesti suurinta vuonna 2007 (+48) ja alhaisinta vuonna 2013 (-233) Sastamalan heikkoutena ja tulevaisuuden haasteena on yhtäjaksoinen negatiivinen väestökehitys vuodesta 2012 alkaen -233 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

20 SASTAMALAN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000-LUVULLA Kuntien ideaalinen väestönkasvu on 0,5 % - 1% vuodessa, joka mahdollistaa tasapainoisen, hallitun ja ennakoivan kasvun palvelurakenteessa ja investoinneissa. 0,19 0,09 0,02 0,01 0, ,02-0,06-0,1 Sastamalan väestön suhteellinen kehitys oli 2000-luvulla negatiivinen: väestö väheni keskimäärin -0,30 % vuodessa vuosina Haasteena on väestönkehityksen heikkeneminen vuosina , jolloin suhteellinen väestö-vähennys on laskenut joka vuosi yli -0,5 %:iin vuodessa -0,61-0,67-0,63-0,32-0,31-0,58-0,6-0,59 Sastamalan suhteellinen väestönkehitys vaihteli vuositasolla 0,19 %:sta (2007) 0,91 %:iin (2013). -0,91 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

21 Promillea tuhatta asukasta kohden SASTAMALAN VÄESTÖKEHITYKSEN OSATEKI- JÖIDEN KEHITYS SUHTEESSA VÄKILUKUUN VUOSINA Graafissa on tarkasteltu Sastamalan syntyvyyden, kuolleisuuden, tulomuuton ja lähtömuuton määrää promilleina 1000 asukasta kohden vuosina Sastamalan kuolleisuus oli koko ajanjaksolla syntyvyyttä korkeampaa. Elävänä syntyneiden määrä suhteessa väkilukuun oli vuosina koko tarkastelujakson alhaisin niin kuin koko maassa Sastamalan tulo- ja lähtömuuton määrät suhteessa asukaslukuun ovat vaihdelleet vuosittain. Viime vuosina sekä kuntien välisen tulo- että lähtömuuton määrät suhteessa asukaslukuun ovat kasvaneet. Vuodesta 2012 lähtien lähtömuuton määrä suhteessa asukaslukuun on ollut tulomuuton määrää korkeampi. 5 0 Elävänä syntyneet Kuntien välinen tulomuutto Kuolleet Kuntien välinen lähtömuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

22 SASTAMALAN TULOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA Tampere 3108 Nokia 1449 Sastamalaan tehtiin yhteensä tulomuuttoa vuosina eli keskimäärin 911 tulomuuttoa vuodessa Huittinen Pori Sastamalaan tulomuutettiin ylivoimaisesti eniten Tampereelta: joka viides (21,3 %) tulomuutto Sastamalaan tuli Tampereelta. Helsinki Ylöjärvi Yli tuhat henkilöä muutti Sastamalaan myös Nokialta, josta oli peräisin joka kymmenes (9,9 %) Sastamalan tulomuutto. Lisäksi Sastamalaan tulomuutettiin keskimääräistä enemmän Huittisista (6,3 %), Porista (4,3 %) ja Helsingistä (3,9 %). Turku Hämeenkyrö Kokemäki Punkalaidun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain

23 SASTAMALAN LÄHTÖMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA Sastamalasta tehtiin yhteensä lähtömuuttoa vuosien aikana eli keskimäärin noin 945 lähtömuuttoa vuodessa. Sastamalasta lähtömuutettiin kunnittain tarkasteltuna ylivoimaisesti eniten Tampereelle, jonne suuntautui peräti joka neljäs lähtömuutto (24,1 %). Yli tuhat henkilöä muutti Sastamalasta myös Nokialle (7,8 %) ja Huittisiin (7,2 %). Muita merkittäviä lähtömuuton kohteita olivat Pori (5,8 %), Turku (4,7 %) ja Helsinki (4,4 %). Tampere Nokia Huittinen Pori Turku Helsinki Hämeenkyrö Ylöjärvi Kokemäki Jyväskylä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain

24 SASTAMALAN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN Sastamala sai vuosina muuttovoittoa 138 kunnasta ja kärsi muuttotappiota 122 kunnalle. Muuttotase oli tasapainossa 53 kunnan kanssa. Sastamala sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota -625 henkilöä eli noin 39 henkilöä vuodessa. Sastamala sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa Nokialta (+265), Ylöjärveltä (+144), Kangasalalta (+59), Vantaalta (+58) ja Hämeenkyröstä (+55) Sastamala kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Tampereelle (-530 ), Turkuun (- 260), Poriin (-234), Huittisiin (-161) ja Helsinkiin (-89) Tampere Turku Pori Huittinen Helsinki -83 Jyväskylä -67 Hämeenlinna -50 Lahti -39 Rauma -31 Espoo Lohja Parkano Lempäälä Punkalaidun Pirkkala Hämeenkyrö Vantaa Kangasala Ylöjärvi Nokia Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain

25 SASTAMALAN JA TAMPEREEN VÄLI- NEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUT- TO VUOSINA Graafissa on kuvattu Sastamalan ja Tampereen välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä vuosina Sastamala kärsi lähes koko ajanjakson ajan muuttotappiota Tampereelle (-530 henkilöä). Sastamala sai vähäistä muuttovoittoa Tampereelta vuosina Sastamala kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Tampereelle vuonna 2013 (-105 hlöä), mutta on sen jälkeen pienentynyt ja oli enää vain -18 henkilöä vuonna Sastamalan ja Tampereen välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrät ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla, mutta lähtömuutto Sastamalasta Tampereelle on vuodesta 2010 alkaen ollut yhtäjaksoisesti Tampereelta Sastamalaan suuntautuvaa tulomuuttoa suurempaa Tulomuutto Tampereelta Sastamalaan Lähtömuutto Sastamalasta Tampereelle Sastamalan ja Tampereen välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain

26 SASTAMALAN JA NOKIAN VÄLINEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA Graafissa on kuvattu Sastamalan ja Nokian välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä Sastamala sai Nokialta muuttovoittoa yhteensä 265 henkilöä vuosina Sastamalan ja Nokian välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrissä on ollut merkittävää vuosittaista vaihtelua. Sastamalan muuttotase Nokian kanssa on ollut pääosin positiivista vuosina luvulla Sastamalan muuttovoitot Nokiasta ovat määrällisesti vähentyneet vuosi vuodelta Tulomuutto Nokialta Sastamalaan Lähtömuutto Sastamalasta Nokialle Sastamalan ja Nokian välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike suunnittain

27 SASTAMALAN ULOSPENDE- LÖINTI VUONNA Graafi kuvaa Sastamalan ulospendelöinnin määrää suhteessa muihin kuntiin vuonna 2014 Sastamalassa on yhteensä työllis-tä, joista Sastamalassa eli omassa asuinkunnassaan työskentelee 69,7 % ja ulospendelöi 30,3 % työllisistä Ulospendelöinti suuntautuu ylivoimaisesti eniten Tampereelle ja sen jälkeen Nokialle, Huittisiin ja Poriin: joka kolmas (32,5 %) ulospendelöijistä pendelöi Tampereelle ja noin kuusi kymmenestä (58,8 %) Tampereen seudulle Lähde: Tilastokeskus, elinkeino- ja toimialarakenne

28 SASTAMALAN SISÄÄNPENDE- LÖINTI VUONNA Graafi kuvaa Sastamalan sisäänpendelöinnin määrää suhteessa muihin kuntiin vuonna Sastamalaan pendelöi yhteensä työllistä henkilöä vuonna 2014 Sastamalaan pendelöidään määrällisesti eniten Tampereelta, Huittisista, Nokialta, Hämeenkyröstä, Porista, Ylöjärveltä ja Punkalaitumelta Sastamalaan pendelöijistä Tampereen osuus on viidennes (21,7 %) ja Tampereen seudun joka toinen (52,9 %) Lähde: Tilastokeskus, elinkeino- ja toimialarakenne

29 Tampere Nokia Huittinen Helsinki Pori Kankaanpää Vantaa Pirkkala Hämeenlinna Nurmijärvi Espoo Kangasala Harjavalta Ulvila Kokemäki Lempäälä Ylöjärvi Urjala Turku Jyväskylä Ikaalinen Akaa Vesilahti Hämeenkyrö Punkalaidun SASTAMALAN NETTOPENDE- LÖINTI VUONNA Graafi kuvaa Sastamalan nettopendelöintiä eli Sastamalan sisään- ja ulospendelöinnin välistä erotusta Sastamalan nettopendelöinti on negatiivinen kunnittain tarkasteltuna: Sastamalaan sisäänpendelöi työllistä ja Sastamalasta ulospendelöi työllistä Sastamalaan nettopendelöinti on määrällisesti positiivisin Punkalaitumen, Hämeenkyrön, Vesilahden, Akaan ja Ikaallisten kanssa Sastamalan nettopendelöinti on negatiivisin Tampereen, Nokian, Huittisten, Helsingin, Porin, Kankaanpään ja Vantaan kanssa -534 Lähde: Tilastokeskus, elinkeino- ja toimialarakenne

30 3. Sastamalan tulo- ja lähtömuuton rakenne vuosina

31 SASTAMALAN TULO- JA LÄHTÖMUU- TON RAKENNE VUOSINA Tulo- ja lähtömuuttajien rakennetta tutkittiin muuttajien rakenteen eli yksilöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten taustaominaisuuksien mukaan Tutkimusaineiston muodostaa Tilastokeskuksen maksullinen Muuttajien taustatiedot tietokanta Aineistoon poimittiin tiedot: Muuttajien työmarkkina-asemasta Muuttajien ikärakenteesta Muuttajien koulutusasteesta Muuttajien tulorakenteesta ja keskimääräisistä tuloista Muuttoliikkeen laskennallisesta tulokertymästä

32 SASTAMALAN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA Sastamalan nettomuutto on ikärakenteen näkökulmasta tyypillinen suurten opiskelu- ja korkeakoulukaupunkien ulkopuolisille alueille Sastamala saa muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta vuotiaita nuoria Sastamalan kehityksen ja elinvoiman kannalta on hyvä signaali muuttovoitot vuotiaista nuorista aikuisista ja vuotiaiden ikäryhmistä Sastamala saa muuttovoittoa kaikista yli 25- vuotiaiden ikäryhmistä ja lapsista. Nuorten muuttotappiot perustuvat kaikkien koulutusasteiden koulutustarjonnan rajallisuuteen -694 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

33 SASTAMALAN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN PERUSTEELLA Muuttuja kuvaa Sastamalan nettomuuttoa pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna: muuttajat voidaan jakaa työmarkkina-aseman perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Alueen kuntatalouden ja kilpailukyvyn kannalta ideaalitilanne on, jos alue saa samanaikaisesti muuttovoittoa työllisistä ja muuttotappiota työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista henkilöistä Sastamalan muuttovoitot kohdistuivat muihin työvoimaan kuulumattomiin (+82), lapsiin (+70) ja eläkeläisiin (+21). Sastamala sai ylivoimaisesti eniten muuttotappiota opiskelijoista (-323). Lisäksi Sastamala kärsi vähäisistä muuttotappioista työllisten (-41), työttömien (-7) ja varusmiesten osalta (-3) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 SASTAMALAN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi. Yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin euroa eli neljä kertaa suuremmat kuin työttömän työnhakijan tai työvoiman ulkopuolella olevan keskimääräiset tulot. Sastamala kärsi työllisistä muuttotappiota -41 henkilöä vuosien aikana. Työllisten muuttotappio oli Sastamalan nä-kökulmasta erittäin maltillinen. Sastamala sai muuttovoittoa työllisistä vuosina , mutta tilanne on sen jälkeen kääntynyt negatiiviseksi Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 SASTAMALAN NETTOMUUTTO KOULUTUSASTEEN MUKAAN VUOSINA Sastamalan kuntien välinen nettomuutto oli kaksijakoinen koulutusasteen mukaan tarkasteltuna: Sastamala sai muuttovoittoa kaikista muista koulutusryhmistä paitsi keskiasteen suorittaneista, josta se kärsi merkittävää muuttotappiota (-540). Sastamalan kannalta on myönteistä, että se sai muuttovoittoa kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina Sastamala sai eniten määrällistä muuttovoittoa alemman korkeakoulututkinnon eli käytännössä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä vuosina (+80) Sastamala sai lisäksi muuttovoittoa alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (+48), ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista (+42) ja vielä tutkijakoulutuksen saaneista (+7) Keskiaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Alin korkea-aste Ylempi korkeakouluaste Lähde: Tilastokeskus, koulutuksen ja muuttoliikkeen erillisaineisto

36 SASTAMALAN NETTOMUUTTO TULORAKENTEEN MUKAAN Sastamalan tulo- ja lähtömuuton rakenetta tarkasteltiin tuloryhmittäin Sastamalan muuttoliikkeen rakenne oli tulojen näkökulmasta optimaalinen: Sastamala sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista muuttajista Sastamalan muuttovoitot kohdistuivat tasaisesti keski- ja hyvätuloisten muuttajien ryhmiin. Tulottomista saadut muuttovoitot perustuvat käytännössä alle 15-vuotiaisiin muuttajiin eli lapsiin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

37 SASTAMALAN TULO- JA LÄHTÖ- MUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT VUOSINA Graafissa on kuvattu Sastamalan tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja vuosina Tulo Lähtö Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa yhtä muuttoa kohden. Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa yhtä muuttoa kohden. Sastamalan tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin euroa korkeammat yhtä muuttoa kohden kuin lähtömuuttajien yhtä lähtömuuttoa kohden vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

38 SASTAMALAN TULO- JA LÄHTÖ- MUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ Muuttoliikkeen laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen Miljoonaa euroa 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 18,5 18,5 14,6 15,2 Tulo Lähtö 16,8 16,6 17,0 15,8 14,8 14,8 Sastamalan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 12,1 miljoonaa euroa positiivinen vuosina eli keskimäärin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa 10,0 8,0 Tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna 94,5 euroa vuodessa 6,0 4,0 Muuttajien rakenne on taloudellisesta näkökulmasta ideaalinen Sastamalan kannalta eli kaupunki hyötyy taloudellisesti muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta 2,0 0, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

39 4. Sastamalan muuttoliikettä ja muuttajien rakennetta koskevat tulkinnat

40 Sastamalan muuttoliikeanalyysin tulkinnat 1. Sastamalan väkiluku on vähentynyt 2000-luvulla: Sastamalan väkiluku on vähentynyt yhteensä 1302 henkilöllä vuosien aikana eli keskimäärin 77 henkilöä vuodessa. Erityisen voimakkaasti väestön määrä on laskenut vuoden 2012 jälkeen. Kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa, mutta kaupunki on menettänyt asukkaita myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Siirtolaisuudesta Sastamala on saanut muuttovoittoa. Sastamalan väestö on vähentynyt keskimäärin 0,17 prosenttia vuodessa 2000-luvulla, mutta huomionarvoista on, että väestön suhteellinen väheneminen on kiihtynyt viime vuosien aikana 2. Sastamalan ylivoimaisesti tärkein tulo- ja lähtömuuton sekä pendelöinnin kohdealue on Tampere: Sastamalan ylivoimaisesti merkittävin tulo- ja lähtömuuton kohdealue oli ja tulee 3. Sastamalan muuttoliike on ikärakenteen osalta kaksijakoinen ja koulutusrakenteen osalta positiivinen: Sastamala sai vuosina muuttovoittoa kaikista muuttajien ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria vuotiaita muuttajia sekä pientä muuttotappiota vuotiaista. Nuorten muuttotappiot ovat tavanomaisia Sastamalan kaltaiselle seutukaupungille, josta muutetaan opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin laaja-alaisemman kaikkia koulutusasteita koskevan opiskelutarjonnan perässä. Sastamala sai sen sijaan merkittävää muuttovoittoa yhdestä muuttoliikkeen avainryhmästä eli vuotiaista nuorista aikuisista. Nuorten aikuisten asuinpaikkaan liittyvillä valinnoilla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Sastamala sai lisäksi huomattavan muuttovoiton vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmistä. Sastamala sai lisäksi lapsista ja eläkeläisistä muuttovoittoa. Sastamalan muuttotappio vuosina keskittyi koulutusrakenteen olemaan Tampere. Sastamalan kaikista tulomuutoista enemmän kuin joka osalta voimakkaasti nuoriin keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin (-540) eli viides tuli Tampereelta ja lähes joka neljäs kaikista lähtömuutoista käytännössä pääosin toisen asteen suorittaneisiin ja ylioppilaisiin. Sastamalan kannalta on erittäin myönteinen merkki, että kaupunki sai muutto- suuntautui Tampereelle. Muita merkittäviä tulo- ja lähtömuuton kohteita olivat Nokia, Huittinen, Pori, Helsinki ja Turku. Sastamala kärsi kuntien voittoa kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden alaryhmistä. Sastamala sai eniten määrällistä muuttovoittoa alemman korkeakoulututkin- välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota yhteensä -537 henkilöä vuosien aikana. Sastamala sai muuttovoittoa 138 kunnasta ja non suorittaneista henkilöistä, mutta myös sekä ylemmän korkeakoulututkinnon että tutkijakoulutuksen suorittaneista. (+80). kärsi muuttotappiota 122 kunnalle. Muuttoliike oli tasapainossa 53 kunnan kanssa tai sitä ei ollut lainkaan. Sastamala sai eniten määrällistä muuttovoittoa Nokialta (+265), Ylöjärveltä (+144), Kangasalalta (+59), Vantaalta (+58) ja Hämeenkyröstä (+55). Sastamala kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Tampereelle (-530), Turulle (-260), Porille (-234) ja Huittisille (-161).

41 Sastamalan muuttoliikeanalyysin tulkinnat 4. Sastamalan muuttoliike on muuttajien tulorakenteen ja tulokertymän perusteella positiivinen: Sastamala kärsi määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy siitä huolimatta taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen Sastamalan kannalta. Vaikka Sastamala kärsi lievää muuttotappiota työllisistä muuttajista 2010-luvulla, se sai siitä huolimatta muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä muuttajista, koulutetuista ja keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Sastamala sai muuttovoittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista tuloluokittain tarkasteltuna. Sastamalan tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin euroa lähtömuuttajien tuloja korkeammat. Sastamalan muuttajien kilpailukykyinen rakenne heijastui voimakkaasti muuttoliikkeen laskennalliseen tulokertymään. Sastamalan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vahvasti positiivinen eli Sastamala hyötyi merkittävästi taloudellisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja erityisesti muuttajien rakenteesta. Sastamalan tulokertymä oli vuosien aikana 12,1 miljoonaa euroa ja asukasta kohden vuodessa 94,5 euroa. 5. Sastamalan määrällinen väestökehitys heikkoa, mutta muuttajien rakenne kilpailukykyinen: Sastamalan väkiluku väheni 2000-luvulla negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen muuttoliikkeen muuttotappioiden seurauksena. Nettosiirtolaisuudesta Sastamala sai muuttovoittoa. Sastamalaan tuli muuttovoittoa enimmäkseen lähiseudun kunnista (Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Vantaa, Hämeenkyrö) ja suurimmat muuttotappionsa Sastamala kärsi enimmäkseen suuriin korkeakoulukaupunkeihin (Tampere, Turku, Pori, Huittinen, Helsinki). Sastamalan suurimmat haasteet liittyvät väestökehityksessä yhä useamman muun kunnan tavoin negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäkseen eli samanaikaiseen syntyvyyden alenemiseen ja kuolleisuuden kasvuun, työikäisen väestön määrän vähenemiseen ja toistaiseksi maltillisiin työllisten muuttotappioiden hallintaan. Sastamalan muutto- ja työssäkäyntivirtojen kannalta tulevaisuuden avainkysymys liittyy Tampereeseen ja Tampereen kaupunkiseudun kasvukehän laajenemiseen. Sastamalan kannattaa kaikin tavoin pyrkiä osaksi Tampereen ydinkaupunkiseutua ja kiinnittyä vielä nykyistä tiukemmin fyysisesti, toiminnallisesti ja henkisesti osaksi Tampereen ydinkaupunkiseutua. Tämä edellyttää toiminnallisten yhteityö- ja sopimusrakenteiden lisäksi liikkuvuuden esteiden minimoimista. Avainasemassa on sujuvat ja nopeat yhteydet Sastamalasta Tampereelle sekä Tampereelta ja Nokialta että Huittisista Sastamalaan. 6. Sastamalan sijaintiedun maksimaalinen hyödyntäminen ja sijaintihaitan minimoiminen: Sastamalan sijainti on samalla sen suurin vahvuus ja heikkous. Aikaetäisyys Tampereelle on hyvän ja huonon kasvun rajamailla. Pienetkin liikenneyhteyksiin liittyvät parannukset lyhentäisivät fyysistä ja henkistä aikaetäisyyttä Tampereeseen sekä toisivat samalla Sastamalan kiinteämmin osaksi laajenevaa Tampereen ydinkaupunkiseutua. Muutos voisi lyhyellä aikavälillä lisätä lähtömuutto- ja työssäkäyntivirtoja Tampereelle, mutta mahdollistaisi samalla pitkäjänteisen panostamisen potentiaalisiin muuttajaryhmiin ja alueen vetovoiman/houkuttelevuuden lisäämiseen. Sastamalan positio saattaa kasvaa ajan kanssa Tampereen vaikutusalueen laajenemisen yhteydessä, mutta on olemassa myös riski, ettei kasvukehän laajenemisen positiiviset vaikutukset ulotu Sastamalaan saakka, jos kaupunki koetaan saavutettavuuden eli sujuvien ja nopeiden yhteyksien kannalta vaikeasti saavutettavana paikkana. Sastamalan kannalta sujuvat ja nopeat yhteydet Tampereelle ovat tulevan kehityksen kannalta kriittisin kysymys.

42 Lisätietoja Timo Kiitos!