Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Transkriptio

1 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro

2 Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista ) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä tai Lahdessa, mutta korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla tai Kuopiossa. 2) Porin työttömyysaste on enää 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20 suurimman kaupungin keskiarvo, kun ero oli vielä noin -5,0 %-yksikköä vuonna ) Porin väkiluku on kasvanut noin 500 henkilöllä muuttoliikkeen ansioista jälkeen 4) Pori saa eniten muuttovoittoa vuotiaista nuorista ja opiskelijoista sekä kaikista yli 35 vuotta täyttäneistä ikäryhmistä 5) Pori hyötyy muuttoliikkeestä kuntataloudellisesta näkökulmasta: muuttajien laskennallinen tulokertymä on noin 1 miljoona euroa positiivinen vuodessa ja Pori saa muuttovoittoa niin pieni- kuin hyvätuloisista muuttajista 6) Poriin tulomuuttaneiden tärkeimmät positiiviset mielikuvat Porista liittyvät asuinja elinympäristöön sekä kaupungin sijaintiin ja imagoon 7) Poriin tulomuuttaneiden tärkeimmät negatiiviset mielikuvat Porista liittyvät liikenneyhteyksiin sekä imagoon ja maineeseen 8) Porin tilitettyjen kunnallis- ja yhteisöverojen muutos % oli parempi kuin verrokkikaupungeissa ja koko maassa 9) Porin vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat 3:nneksi eniten 20 suurimman kaupungin joukossa 10) Porissa aloittaa noin sata yritystä joka vuosi enemmän kuin lopettaa

3 Kuva: Pekka Simonen Kuva: Pekka Simonen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys

4 Kuva: Jan Virtanen I Työllisyyskehitys

5 Porin työllisyyden kehitys tammimaaliskuussa 2013 Satakunnan alueella oli työttömiä työnhakijoita maaliskuun lopussa Työttömien määrä laski 316 henkilöllä helmikuusta (-2,5 %), mutta oli noin henkilöä korkeampi kuin maaliskuussa Satakunnan työttömyysaste oli 11,8 %, joka oli viidenneksi alhaisin kaikkien maakuntien joukossa. Porissa oli keskimäärin työtöntä työnhakijaa ja lomautettua tammimaaliskuussa Työttömien ja lomautettujen määrä oli 578 henkilöä suurempi kuin tammi-maaliskuussa Porin työttömyysaste oli keskimäärin 13,8 % tammi-maaliskuussa 2013, joka oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021 vastaavana ajankohtana. Porin työttömyysaste oli maaliskuun lopussa vain 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20 suurimman kaupungin keskiarvo. Porin työttömyysaste oli 12:nneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa maaliskuun lopussa Porin työttömyysaste oli muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna vuoden 2013 ensimmäisen kvartaalin aikana alhaisempi kuin Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä ja Lahdessa, mutta korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Kouvolassa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli Porissa maaliskuun lopussa henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi yhdellä henkilöllä helmikuusta ja 206 henkilöllä edellisen vuoden maaliskuusta. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli maaliskuun lopussa henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli maaliskuussa 749 henkilöä eli 41 vähemmän kuin kuukautta aiemmin. Nuorisotyöttömyys nousi vuodentakaisesta 81 nuorella. Avoimia työpaikkoja oli Porissa maaliskuun lopussa Lähes joka kolmannes maakunnan avoimista työpaikoista (4 400) oli Porissa.

6 Porin työttömyysaste (%) (vuosikeskiarvot) 16 15, , , , , , ,4 14,1 12,5 11,1 Työttömyysaste laski yhtäjaksoisesti vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen hyppäyksittäin kasvanut. 12,6 12,6 12,4 12,3 13, ,6 % työttömyysaste keskimäärin vuonna 2013 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

7 Porin työttömien määrä vuosina (vuosikeskiarvot) Työttömien työnhakijoiden määrä ylitti 5000 rajan ensimmäisen kerran vuonna 2013 vuoden 2006 jälkeen Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A 5280 työtöntä työnhakijaa keskimäärin vuonna 2013

8 Työttömien määrä kuukausittain Porissa Työllisyyden kuukausivaihtelut ovat suuria. Työttömyysaste on laskenut kuukausi kuukaudelta alkuvuonna 2013, mutta on ollut korkeampi kuin edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana. Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

9 Työttömyysaste (%) kuukausittain Porissa , , , , ,5 10 9, Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

10 Porin työttömyysaste (%) kaupunginosittain vuonna 2010 Porissa on ns. täystyöllisyys (alle 5 %) seitsemällä alueella. Asukasluvultaan merkittäviä ovat Tuorsniemi- Paratiisinmäki ja Aittaluoto, mutta muiden täystyöllisyyden alueiden kohdalla on kyse tilastoharhasta Lähde: Tilastokeskus

11 Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina yli vuoden työttömänä ollutta keskimäärin vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti niin Porissa kuin koko maassa vuoden 2010 jälkeen Lähde: Satakunnan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012

12 Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina alle 25-vuotiasta työtöntä keskimäärin vuonna 2013 Nuorten työttömien määrä on hieman korkeammalla tasolla kuin vuosina , mutta laskenut kuukausi kuukaudelta vuonna 2013 Lähde: Satakunnan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012

13 Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä vuosina Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä, % Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä, % 35 30,4 % (2012) ,8 % (2012) Lähde: TEM, työttömät työnhakijat; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

14 Porin työttömyysaste (%) verrattuna eräisiin verrokkikaupunkeihin 16 15, , , , , ,5 10 9,5 9 8,5 8 Pori Turku Oulu Lahti Jyväskylä Tampere 15,4 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi ,6 Vuosi 2013 Porin työttömyysaste oli verrokkikaupungeista korkein vuonna 2005 ja alhaisin vuonna 2013 Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

15 Porin työttömyysaste (%) verrattuna 20 suurimpaan kuntaan vuosina ,7 14,7 18,5 13,7 17,2 13,0 Pori % 20 suurinta kuntaa % 16,1 16,9 12,1 12,2 15,3 11,6 14,0 10,7 12,3 11,1 12,7 12,7 12,4 12,6 12,3 11,6 11,6 +1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20 suurimman kunnan keskiarvo vuonna ,9 11,2 13,6 9,4 9,0 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi Vuosi Porin työttömyysasteen ero 20 suurimpaan kuntaan on kaventunut koko 2000-luvun ajan. Ero kaventunut 1 prosenttiyksikköön vuonna Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

16 Porin sijoitus työttömyysasteen (%) osalta verrattuna 20 suurimpaan kuntaan vuosina Porin työttömyysasteen sijoitus 20 suurimman kaupungin joukossa Porin työttömyysaste oli 20 suurimman kaupungin joukossa kolmen heikoimman työllisyyden kunnan joukossa vuosina , mutta positio on sen jälkeen parantunut sijoitus sijoitukselta. Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

17 Kuva: Jan Virtanen II Väestökehitys

18 Porin väestökehitys alkuvuonna (2) Porissa asui henkilöä toukokuun lopussa Porin väestö on kasvanut noin 500 henkilöllä jälkeen. Vuoden 2013 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana syntyneiden enemmyys oli -35 henkilöä negatiivinen. Kuntien välisestä nettomuutosta (maan sisäinen muuttoliike) tuli muuttotappiota -18 henkilöä, mutta siirtolaisuudesta tuli muuttovoittoa 72 henkilöä. Vuoden 2013 ensimmäisen kvartaalin väestönlisäys on yhteensä 19 henkilöä. Kuva: Antero Saari

19 Porin väestökehitys tammi-maaliskuussa (2) Pori on saanut muuttovoittoa henkilöä välisenä aikana. Muuttovoitosta 51 % perustuu siirtolaisuuteen ja 49 % maan sisäiseen kuntien väliseen muuttoon. Pori on saanut maan sisäisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa 455 henkilöä jälkeen. Porin muuttovoitto kertyy ensisijaisesti nuorista, opiskelijoista ja maahanmuuttajista. Lisäksi Pori saa pientä muuttovoittoa työttömistä työnhakijoista muiden keskuskaupunkien tavoin ja eläkeläisistä. Porin haasteena on se, että muuttotappiot kohdistuvat muiden keskuskaupunkien tavoin työllisiin henkilöihin. Pori sai ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten muuttovoittoa vuotiaista nuorista (+676 hlöä) ja yli 35-vuotiaista (+574 hlöä). Suurimmat muuttotappiot kohdistuivat ikäryhmittäin vuotiaisiin (- 268 hlöä) ja lapsiin (-41 hlöä) Pori saa muuttovoittoa muista keskuskaupungeista ja varsinkin suurista korkeakoulukaupungeista poiketen lähes kaikkien tuloryhmien muuttajista. Porin muuttajien laskennallinen tulokertymä (kaikkien tuloja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus) on keskimäärin noin 1 miljoona euroa vuodessa eli Pori hyötyy muuttoliikkeestä toisin kuin pääosa keskuskaupungeista. Porin väestönlisäys keskittyy kaupunginosittain tarkasteltuna keskustan ns. ydin- ja jalankulkuvyöhykkeelle.

20 I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 I/2012 II/2012 III/2012 IV/2012 I/ /4 Porin väestönkehitys kvartaaleittain Syntyneiden enemmyys Maassamuutto Nettosiirtolaisuus Pori on saanut muuttovoittoa hlöä vuoden 2005 jälkeen: maassamuutosta 49 % ja siirtolaisuudesta 51 % Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta

21 Porin väestönlisäys kuukausittain hlöä väestönlisäys jälkeen Pori on saanut muuttovoittoa 626 hlöä jälkeen, mutta syntyneiden enemmyys -263 henkilöä negatiivinen Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta

22 Syntyneiden enemmyys kuukausittain hlöä syntyneiden enemmyys tammimaaliskuussa Syntyneiden enemmyys on ollut lievästi negatiivinen vuoden 2010 jälkeen. Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta

23 Kuntien välinen nettomuutto kuukausittain hlöä muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä tammimaaliskuussa Pori on saanut +348 henkilöä muuttovoittoa maan sisältä jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta

24 Nettosiirtolaisuus kuukausittain hlöä muuttovoittoa siirtolaisuudesta tammimaaliskuussa Pori on saanut +505 henkilöä muuttovoittoa siirtolaisuudesta jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta

25 Porin väestönlisäys kaupunginosittain vuosina Porin väestönlisäys on keskittynyt vahvasti kaupungin keskustan ydin- ja jalankulkuvyöhykkeelle. Väestö vähenee sekä lähiöissä että kaupungin reuna-alueilla

26 Porin nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina Muu työvoimaan kuulumaton: 60 Tuntematon: -13 Eläkeläinen: 190 Varusmies: 23 Työllinen: hlöä muuttovoittoa opiskelijoista vuosina Työtön: 405 Opiskelija 634 Lapsi: -34 Pori saa muuttovoittoa opiskelijoista, työttömistä ja eläkeläisistä, mutta muuttotappiota työssä olevista Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

27 Porin nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina vuotiaat: 123 hlöä vuotiaat: 219 hlöä vuotiaat: 135 hlöä Yli 65 vuotiaat: 97 hlöä Alle 14 vuotiaat: -41 hlöä vuotiaat: 676 hlöä +676 hlöä muuttovoittoa nuorista vuosina vuotiaat: -268 hlöä Pori saa muuttovoittoa nuorista vuotiaista ja yli 35- vuotiaista muuttajista sekä muuttotappiota vuotiaista ja lapsista Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

28 Porin nettomuutto (=tulomuutto-lähtömuutto) muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina Kuvio pitää sisällään kaikkien tuloja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana tuloryhmittäin (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut pääomatulot Pori sai muista keskuskaupungeista poiketen muuttovoittoa lähes kaikkien tuloryhmien muuttajista vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

29 Porin nettomuuton (=tuloja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus) tulokertymä vuosina Porin muuttajien tulokertymä oli + 6,2 miljoonaa euroa vuosina Kuvio pitää sisällään kaikkien tuloja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välisen erotuksen yhden kalenterivuoden aikana. Kunnan tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen Pori hyötyy muuttoliikkeestä kuntataloudellisesta näkökulmasta toisin kuin esimerkiksi suuret yliopistokaupungit. Muuttajien tulokertymä noin 1 miljoona euroa vuodessa positiivinen Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

30 Kuntien välinen nettomuutto Porissa ja verrokkikaupungeissa tammi-maaliskuussa 2012 ja Turku, Oulu ja Lahti ovat saaneet määrällisesti eniten muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä alkuvuonna Lähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot -tietokanta

31 Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät porilaisille tuloja lähtömuuttajille tehdyn muuttajaprofiilikyselyn mukaan Asteikko: 1 = ei vaikuta lainkaan, 2 = ei juurikaan vaikuta, 3 = vaikuttaa jonkin verran, 4 = vaikuttaa erittäin paljon Poriin muuttaneet tulomuuttajat (n=128) Porista lähteneet lähtömuuttajat (n=51) Oman tai puolison työpaikan sijainti 2,1 Oman tai puolison opiskelupaikan sijainti 1,5 Oman tai puolison opiskelupaikan sijainti 2,5 Oman tai puolison työpaikan sijainti 2,3 Palvelutarjonta 2,5 Muiden ihmisten suositukset 2,4 Muiden ihmisten suositukset 2,6 Sukulaiset tai ystävät 2,5 Paikkakunnan viihtyvyys 2,6 Palvelutarjonta 2,5 Henkilökohtaiset syyt 2,7 Henkilökohtaiset syyt 2,6 Asunto- tai tonttitarjonta 2,7 Paikkakunnan viihtyvyys 2,6 Sukulaiset tai ystävät 2,7 Asunto- tai tonttitarjonta 2,8 1 1,5 2 2,5 3 3, ,5 2 2,5 3 3,5 4 Lähde: Innolink Reseach Oy, muuttajaprofiilikysely kevät 2013

32 Positiiviset mielikuvat Porissa muuttohetken tiedon mukaan keväällä 2013 (n=179) Lähtömuuttaja Tulomuuttaja Muu Kaupungin turvallisuuteen tai turvattomuuteen liittyvät mielikuvat Liikenneyhteyksiin liittyvät mielikuvat Kaupungin sijaintiin liittyvät mielikuvat Lähtijät nostavat tärkeimmiksi mielikuviksi Porista asuinja elinympäristön sekä luonnon Imagoon ja maineeseen liittyvät mielikuvat 6 10 Asuin ja elinympäristöön liittyvät mielikuvat Vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvät mielikuvat Opiskeluympäristöön liittyvät mielikuvat Luontoon ja ympäristöön liittyvät mielikuvat Tulijat nostavat tärkeimmiksi mielikuviksi Porista asuinja elinympäristön sekä kaupungin sijainnin ja imagon Lapsiystävällisyyteen liittyvät mielikuvat Lähde: Innolink Reseach Oy, muuttajaprofiilikysely kevät 2013

33 Negatiiviset mielikuvat Porissa muuttohetken tiedon mukaan keväällä 2013 (n=179) Lähtömuuttaja Tulomuuttaja Muu Liikenneyhteyksiin liittyvät mielikuvat Työpaikkoihin ja työttömyyteen liittyvät mielikuvat Kaupungin sijaintiin liittyvät mielikuvat Lähtijöiden negatiiviset mielikuvat liittyvät asuinja elinympäristöön sekä työhön ja vapaa-aikaan Imagoon ja maineeseen liittyvät mielikuvat Asuin ja elinympäristöön liittyvät mielikuvat Vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvät mielikuvat Opiskeluympäristöön liittyvät mielikuvat Luontoon ja ympäristöön liittyvät mielikuvat Tulijoiden negatiiviset mielikuvat liittyvät vahvasti liikenneyhteyksiin sekä imagoon ja maineeseen Lähde: Innolink Reseach Oy, muuttajaprofiilikysely kevät 2013

34 Tärkeimmät syyt tulo- tai lähtömuuttoon keväällä 2013 (n=179) Poriin muuttaneet tulomuuttajat Porista lähteneet lähtömuuttajat Lähde: Innolink Reseach Oy, muuttajaprofiilikysely kevät 2013

35 Asiat, joista porilaisten tulisi tuloja lähtömuuttajien mukaan huolehtia tulevaisuudessa (n=179) Lähde: Innolink Reseach Oy, muuttajaprofiilikysely kevät 2013

36 Kuva: Jan Virtanen Kuva: Jan Virtanen III Muu yleinen kehitys

37 Porin aluetalouden kehitys tammi-maaliskuussa 2013 Tilitettyjen kunnallis- ja yhteisöverojen muutos (%) oli Porissa koko maan keskiarvoa parempi tammi-maaliskuussa 2013 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos oli verrokkikaupunkeihin verrattuna parempi vain Jyväskylässä. Yhteisöverojen kasvu (muutos %) oli verrokkikaupunkeja korkeampi helmi-maaliskuussa. Porissa vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Porin asuntojen muutos (%) oli kolmanneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa Teollisuuden osuus on edelleen keskeinen Porin toimialarakenteessa varsinkin liikevaihdon mukaan tarkasteltuna. Teollisuuden osuus oli 39 % Porin kaikkien toimialojen liikevaihdosta, kun työllisyysosuus oli samanaikaisesti 16 %. Muista toimialoista sekä liikevaihdon määrä (27 %) että työllisyysosuus kasvaa erityisesti tukku- ja vähittäiskaupassa (16 %) Porissa on aloittanut 3447 yritystä vuosien välisenä aikana ja lopettanut 2384 yritystä vuosien välisenä aikana. Yritysten nettoperustanta oli 674 yritystä eli keskimäärin noin sata yritystä aloitti enemmän kuin lopetti vuosittain vuosien välisenä aikana. Porin yrityskanta oli noin yritystä maaliskuun lopussa 2013 eli 57 yritystä tuhatta asukasta kohden. Yrityskannan kasvu on ollut ripeää: yrityskanta oli noin 4000 yritystä vuonna 2005 ja 49 yritystä tuhatta asukasta kohden.

38 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Lähde: Verohallinto

39 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos % Porissa ja koko maassa tammi-maaliskuussa ,1 Pori Koko maa 2 0,9 1,8 2,1 0 tammikuu helmikuu maaliskuu ,6 Porissa tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos % oli tammi- ja helmikuussa parempi kuin koko maassa ja maaliskuussa hieman keskiarvoa alhaisempi. -6,9 Lähde: Verohallinto

40 Tilitettyjen kunnallisverojen muutos % Porissa ja verrokkikaupungeissa tammimaaliskuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Kaupunki Tilitettyjen kunnallisverojen muutos % tammikuu Tilitettyjen kunnallisveroje n muutos % helmikuu Tilitettyjen kunnallisveroje n muutos % maaliskuu Pori 3,1-6,6 1,8 Tampere 1-7 1,7 Oulu 0,7-7 1,8 Turku -0,9-8,6 0,4 Jyväskylä 2,2-5,5 3,1 Lahti 1,1-7,1 1,8 Kuopio 0,5-7,2 1,8 Porissa tilitettyjen kunnallisverojen muutos oli tammikuussa vertailukaupunkeja suurempi, helmikuussa olivat kaikki vertailukaupungit miinuksella ja maaliskuussa Porin tilitykset Jyväskylän jälkeen toiseksi suurimmat. Lähde: Verohallinto

41 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/ / / /1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/ / / /1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina Lähde: Verohallinto

42 Tilitettyjen yhteisöverojen määrän muutos % Porissa ja koko maassa tammi-maaliskuussa Pori 8,5 Koko maa 9, ,6 tammikuu helmikuu maaliskuu 0-0, ,5 Porissa tilitettyjen yhteisöverojen määrän muutos % oli tammi-maaliskuussa selvästi parempi kuin keskimäärin koko maassa Lähde: Verohallinto

43 Tilitettyjen yhteisöverojen muutos % Porissa ja verrokkikaupungeissa tammi-maaliskuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Kaupunki Tilitettyjen yhteisöverojen muutos % tammikuu Tilitettyjen yhteisöverojen muutos % helmikuu Tilitettyjen yhteisöverojen muutos % maaliskuu Pori -2,6 8,5 9,6 Tampere 148,3 3,1 0,4 Oulu ,2-16,5 Turku -25,6-0,2 1,6 Jyväskylä -8,7-1,7-2,9 Lahti -15,8 1,4 2,3 Kuopio -12,4 2,4 2,5 Porin yhteisöverojen tilitysten muutos % vertailukaupunkeja parempi tammi-maaliskuussa, mutta kaupunkien vertailu haastavaa, koska kuukausivaihtelut ovat tasoitusten ja jaksotusten vuoksi erittäin suuria. Hyvä esimerkki Tampereen yhteisöveron tilitys tammikuussa Lähde: Verohallinto

44 Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ensimmäisellä neljänneksellä vuosina Vuosi/ ensimmäinen neljännes (tammimaaliskuu) Neliöhinta /m2 Indeksi (2005=100) Muutos % edellisen vuoden vastaa-vaan neljännekseen , ,3 6, , , ,4-3, , ,8 6, ,1-1, ,4 7 Porissa asuntojen hintojen muutos % oli kolmanneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä: Poria suurempi muutos vain Kokkolassa (+10.9 %) ja Seinäjoella (+7,9) katso seuraava dia! Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

45 Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa ensimmäisellä neljänneksellä vuonna 2013 KAUPUNKI NELIÖHINTA /M2 INDEKSI 2005=100 MUUTOS % (2O /I neljännes) Helsinki ,2 3,7 Espoo (+Kauniainen) ,1-2,5 Vantaa ,3 0,7 Tampere ,1 1,2 Turku ,4 1,8 Lappeenranta ,2-1,6 Kotka ,7-5,1 Kouvola ,7-1,4 Lahti ,6 1,3 Hämeenlinna ,2 2,8 Kuopio ,1 2,1 Jyväskylä ,1-1,1 Vaasa ,9 5,1 Seinäjoki ,8 7 Kokkola ,8 10,9 Joensuu ,9 0,6 Oulu ,1 Kajaani ,7-1,1 Rauma ,3 2 Pori ,4 7

46 Porin toimialarakenne liikevaihdon mukaan vuonna 2011 (J, L-N) Liike-elämän palvelut 10 % (Q) Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 % Muut 1 % (A) Maa- ja metsätalous 0 % (G) Tukku- ja vähittäiskauppa 27 % (H) Kuljetus ja varastointi 6 % (I) Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 % (C) Teollisuus 39 % 39 % teollisuuden osuus Porin toimipaikkojen liikevaihdosta vuonna 2011 (F) Rakentaminen 7 % (DE) Sähkö-, kaasuja vesihuolto 7 % Lähde: Tilastokeskus;

47 Porin toimialarakenne työpaikkojen mukaan vuonna 2011 Muut 1 % (A) Maa- ja metsätalous 1 % (C) Teollisuus 16 % (O-U) Yhteiskunnall. palvelut 35 % (DE) Sähkö-, kaasuja vesihuolto 2 % (F) Rakentaminen 6 % 16 % teollisuuden osuus Porin työpaikoista vuonna 2011 (G, I) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 16 % (J-N) Rahoitus- ja liike-elämän palv. 17 % (H) Kuljetus ja varastointi 6 % Lähde: Tilastokeskus;

48 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa vuosina Aloittaneita Lopettaneita 3447 yritystä aloittanut toimintansa vuosina yritystä lopettanut toimintansa vuosina Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

49 2005/1 2005/2 2005/3 2005/4 2006/1 2006/2 2006/3 2006/4 2007/1 2007/2 2007/3 2007/4 2008/1 2008/2 2008/3 2008/4 2009/1 2009/2 2009/3 2009/4 2010/1 2010/2 2010/3 2010/4 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2012/1 2012/2 2012/3 Yritysten nettoperustanta Porissa vuosina yritystä aloittanut enemmän kuin lopettanut vuosina Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

50 Yrityskannan kehitys kvartaaleittain Porissa vuosina Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

51 K I I T O S!