NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu
KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten ja nuorten psyykkisen voinnin tukeminen Tukikäynnit ja muu yksilötyö Ryhmät Yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian toimijoiden kanssa Yhteistyö opetushenkilöstön, koulunkäynnin ohjaajien sekä oppilashuoltotyöryhmän kanssa Aikaisempi työkokemus Lastenpsykiatrian osato 10/09-07/15 Lyhyt jakso Pitkäniemen EVA-osatolla Vastaanotto Puukoulussa, terveydenhoitajien siivessä
NUORUUSIKÄ Nuoruusiällä tarkoitetaan lapsuudesta aikuisuuteen siirtymisen vaihetta. Alkaa fyysisestä puberteetista ja loppuu vähittäin nuoreen aikuisuuteen. Nuoruutta luonnehtivat voimakas keskushermoston kehitys, ruumiillinen kasvu ja kehitys, hormonaaliset muutokset sekä tunne-elämän, kognitiivisten toimintojen käyttäytymisen ja ihmissuhteiden muutokset. Nuoruusiän keskeinen päämäärä kehityksellisesti on itse hankitun itsenäisyyden saavuttaminen. Nuoruusikä voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen: Varhaisnuoruus (murrosikä) ikävuosina 12-14 Keksinuoruus ikävuosina 15-17 Myöhäisnuoruus 18 ikävuodesta alkaen Yksilöllistä!
MIELENTERVEYS Mitä mielenterveys on? Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (WHO 2013)
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Mielenterveyshäiriöt nuoruudessa kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa ja esiintyvyyshuippu on varhaisessa aikuisuudessa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat Suomessa vuonna 2013: 26 561 Nuorten osuus: 2 308 Lasten osuus: 1 029 (THL) Yleisimmät mielenterveyden häiriöt nuorilla ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Samanaikaissairastaminen on nuorilla yleistä. Valtaosalla sairastavista on vähintään kaksi samanaikaista mielenterveyden häiriötä.
AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT Ahdistusoireilua liittyy moniin mielenterveyshäiriöihin. Normaalin ja sairaanloisen ahdistuksen erottaminen perustuu oireiden voimakkuuteen ja oireiden aiheuttamaan haittaan jokapäiväisessä elämässä. Tyypillistä on voimakas ahdistuksen tunne, johon liittyy usein somaattisia tuntemuksia ja oireita. Erotusdiagnostisesti tärkeää tutkia nuori myös somaattisesti ja sulkea pois sydän- ja keuhkoperäisten yms. Häiriöiden mahdollisuus. Myös päihteiden ongelmakäyttöön voi liittyä ahdistuneisuutta.
DEPRESSIOT Nuoren depressiossa ydinoireet ovat samat kuin aikuisilla Masentunut mieliala Uupumus Mielenkiinnon menetys Nuoren depressiossa voi korostua ärtyneisyys, vihaisuus ja reaktiivinen epäsosiaalinen oireilu. Myös mielialojen vaihtelu on nuorilla yleisempää kuin aikuisilla. Huomattava osa (40-80%) masentuneista nuorista kärsii samanaikaisesti jostakin muusta häiriöstä: Tavallisimmin ahdistuneisuushäiriöstä Tarkkaavuus- tai käytöshäiriöstä Päihteiden väärinkäytöstä Toistuvuus on nuorten depressioiden tärkeä ennustekijä Mitä useampi masennusjakso, sitä huonompi ennuste Masennustilat ovat yksi merkittävistä nuorten itsemurhien riskitekijöistä
KÄYTÖSHÄIRIÖT Käytöshäiriöitä luonnehtii toistuva ja pysyvä epäsosiaalinen käyttäytymisen malli Nuori rikkoo toistuvasti iänmukaisia sosiaalisia normeja Nuori kokee oikeudekseen olla piittaamatta muiden ihmisten oikeuksista Käytöshäiriöt aiheuttavat merkittäviä psyykkisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja sekä nuorelle itselleen että hänen perheelleen. Tämän lisäksi myös koko muullekin yhteiskunnalle. Käytöshäiriöt ovat noin viisi kertaa yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Käytöshäiriöihin liittyy usein myös muita mielenterveyshäiriöitä. Tämä lisää rikollisuuden, päihteidenkäytön sekä epäsosiaalisen persoonallisuuden kehittymisen riskiä.
PÄIHDEHÄIRIÖT Nuoret kokeilevat päihteitä, useimmiten alkoholia, keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Varsinaiset päihdehäiriöt alkavat keski- ja myöhäisnuoruudessa Ovat pitkäkestoisia, toistuvia ja usein vaikeahoitoisia. Päihdehäiriöstä kärsivä nuori käyttää useita päihteitä samanaikaisesti. Nuoren päihdehäiriöön liittyy lähes aina jokin muu mielenterveyshäiriö, kuten käytöshäiriö tai depressio. Runsas päihteidenkäyttö vaikeuttaa nuoren kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä sekä altistaa nuorta riskikäyttäytymiseen. Mitä nuorempana päihteidenkäyttö alkaa, sitä todennäköisemmin ongelmat jatkuvat aikuisuuteen ja sitä suurempia ovat vaikutukset toimintakykyyn ja muuhun mielenterveyteen.
HÄIRIÖT JA TOIMINTAKYKY Nuoren mielenterveyshäiriöiden oireet, kuten ahdistus, ärtyneisyys, sosiaalisista suhteista vetäytyminen tai poissaolot koulusta rajoittavat nuoren vuorovaikutusta ikätovereiden, vanhempien ja opettajien kanssa. Vaarantaa sosiaalisten taitojen oppimista ja iänmukainen kehitys hidastuu tai jopa estyy. Usein toimintakyvyn palautuminen kestää kauemmin kuin oiretason toipuminen tai kognitiivisten kykyjen heikkeneminen. Siksi nuoren auttamisessa keskeistä on varhainen ja nopea puuttuminen, koska: Huono selviytyminen vaikuttaa nuoren käsitykseen itsestään ja voi vaikuttaa haitallisesti hänen tulevaisuutta koskeviin valintoihinsa. Nuoret itse toivovat nopeaa reagointia yhteydenottoonsa Usein jo ajankohtaisen elämäntilanteen selvittäminen ja ongelmien jäsentäminen keskustelemalla auttaa.
MITEN TUNNISTAA JA ARVIOIDA Kehityksen ja muutosten nopeus sekä häiriöiden oirekuvan epämääräisyys voi vaikeuttaa nuoren mielenterveyshäiriön tunnistamista. Varhaisnuorten mielialat voivat vaihdella nopeastikin. Voimakkaat, toistuvat tai pitkään kestävät mielialojen vaihtelut edellyttävät tarkempaa selvittelyä. Samoin näpistelynä, kuljeskeluna tai väkikaltaisuutena ilmenevä epäsosiaalinen käytös. Myös passiivisuus, vakavat keskittymisvaikeudet, runsas päihteidenkäyttö tai toistuva koulupinnaus voivat edellyttää hoitoon ohjaamista. Nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä silloin, kun hänen kehityksensä on pysähtynyt ja häiriön oireet aiheuttavat kärsimystä ja selviä haittoja, kuten opiskelujen lamaantumista, ihmissuhteiden lukkiutumista tai vaikeita ristiriitoja lähiympäristön kanssa.
MITEN TUNNISTAA JA ARVIOIDA Nuoren psykiatrisessa arviossa on tärkeää sekä diagnostinen että nuoruuskehityksen ja sen mahdollisen häiriintymisen arviointi. Keskeistä on nuoren oireilun vaikutus kehitykseen ja toimintakykyyn. Tietoa kannattaa koota nuorelta itseltään, vanhemmilta, koulusta ja mahdollisesti eri viranomaisilta. Nuorta tulee aina haastatella myös kahden kesken. Nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen, lievien häiriöiden diagnostiikka ja hoito ovat koulu- opiskelijaja työterveyshuollon haaste. Vaikeiden häiriöiden diagnostiikka ja hoidon aloitus ja suunnittelu sekä vakavasti itsetuhoisen nuoren hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa tapahtuvan akuuttivaiheen jälkeinen jatkohoito ja toimintakyvyn seuranta edellyttävät kaksisuuntaista yhteistyötä ja portaatonta konsultaatiomahdollisuutta mm. työterveyshuollon ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kesken.
MIELENTERVEYSTAITOJA VOI VAHVISTAA Esimerkiksi tunne- ja tietoisuustaitojen, elämänhallintataitojen sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen osaaminen kuuluu mielenterveyteen Näitä taitoja on hyödyllistä ja palkitsevaa kehittää SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA