Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA... 3 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET... 16 2.1. Taloudelliset lähtökohdat... 16 2.2. Talouskehitys... 18 2.2.1. Verorahoituksen kehitys... 21 2.3. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite... 25 2.4. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus... 26 3. KÄYTTÖTALOUSOSA... 31 10 Hallintopalvelukeskus... 34 10 Kunnanhallitus... 34 17 Maaseutulautakunta... 37 18 Maankäyttölautakunta... 38 19 Tarkastustoimi... 40 19 Tarkastuslautakunta... 40 39 Yhteistoiminta-alueen Perusturvapalvelukeskus / Mustijoen perusturva... 40 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta... 41 40 Sivistyspalvelukeskus... 50 40 Sivistyslautakunta... 51 70 Tekninen palvelukeskus... 61 70 Tekninen lautakunta... 61 4. TULOSLASKELMAOSA... 69 5. INVESTOINTIOSA... 71 6. RAHOITUSOSA... 78 7. MÄNTSÄLÄN VESI - LIIKELAITOS... 80 8. TYTÄRYHTIÖT... 85 Mäntsälän Sähkö Oy... 85 Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy... 92 Mäntsälän Yrityskehitys Oy... 96 Mäntsälän Jäähalli Oy... 98 9. MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNIN LAINAKANNAN KEHITYS SUUNNITTELUKAUDELLA 2011 2013... 100 10. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2011 2013 PERUSTELUINEEN... 100 11. TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET... 132 11.1. Talousarvion käsitteet... 132 11.2. Käyttösuunnitelman käsitteet... 133 11.3. Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne... 133 11.4. Talousarvion sitovuusmääräykset... 134 11.5. Käyttösuunnitelman hyväksyminen... 135 11.6. Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta... 135 11.7. Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset... 135 11.8. Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset... 136 11.9. Lisämäärärahat ja määrärahan siirrot... 136 11.10. Hankintatoimi... 136 11.11. Laskujen hyväksyminen ja maksatus... 136 11.12. Muu ohjeistus... 136 12. TILIVELVOLLISTEN MÄÄRITTELY... 137 13. LIITTEET... 139 Liite 1 - Valtionosuudet 2011... 139 2 (140)

1. KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 21.6.2010 69 hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2020 ja siitä johdetut päämäärät ja tavoitteet vuosille 2009 2012 3 (140)

4 (140)

5 (140)

6 (140)

7 (140)

8 (140)

9 (140)

10 (140)

11 (140)

12 (140)

13 (140)

14 (140)

15 (140)

2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestö Väestökehitys 2000 2015 25000 20000 16628 18226 18650 18980 19432 19747 19920 20318 20724 21138 21561 21992 13,0 11,0 9,0 15000 7,0 10000 5,0 5000 0 1,6 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,2 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* 2015* 3,0 1,0-1,0 väkimäärä muutos-% Väestön ikärakenne v. 2004-2009 ja suhteellinen osuus väestöstä suht. suht. suht. suht. suht. suht. 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus 2009 osuus Väestön määrä 17 899 18 226 18650 18980 19432 19747 muutos 426 327 424 330 452 315 muutos-% 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0 v. 256 1,4 250 1,4 245 1,3 242 1,3 271 1,4 274 1,4 1-5 v. 1 347 7,5 1 345 7,4 1 371 7,4 1 406 7,4 1 422 7,3 1 478 7,5 6 v. 254 1,4 302 1,7 298 1,6 278 1,5 284 1,5 280 1,4 0-6 v. yht. 1 857 10,4 1 897 10,4 1 914 10,3 1 926 10,1 1 977 10,2 2 032 10,3 7-12 v. 1 739 9,7 1 730 9,5 1 763 9,5 1 774 9,3 1 772 9,1 1 780 9,0 13-15 v. 799 4,5 854 4,7 886 4,8 900 4,7 908 4,7 914 4,6 16-18 v. 685 3,8 671 3,7 735 3,9 747 3,9 824 4,2 836 4,2 19-64 v. 10 563 59,0 10 774 59,1 10 931 58,6 11 155 58,8 11 408 58,7 11 568 58,6 65-74 v. 1 301 7,3 1 299 7,1 1 377 7,4 1 395 7,3 1 411 7,3 1 477 7,5 75-84 v. 752 4,2 770 4,2 795 4,3 830 4,4 848 4,4 836 4,2 85-89 v. 137 0,8 169 0,9 170 0,9 178 0,9 209 1,1 230 1,2 90- v. 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 74 0,4 16 (140)

Työvoima ja työpaikat 1990 2008 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOL 2008 1990 1995 2000 2004 2005 2006 2007 2008 ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous 821 573 493 410 368 377 382 372 4,0 Teollisuus 1439 1220 1355 1332 1333 1358 1350 1299 14,1 Rakennustoiminta 880 496 819 927 963 1007 1064 1035 11,2 Kauppa + kuljetus 1153 973 1269 1411 1461 1476 2273 2375 25,7 Liikenne = viestintä 590 566 677 712 708 760 220 251 2,7 Palvelut 2206 2180 2885 3337 3466 3640 3608 3831 41,5 Tuntematon 219 134 131 131 86 88 112 76 0,8 YHTEENSÄ 7308 6142 7629 8260 8385 8706 9009 9239 100,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ 7 543 7 487 8 244 8864 8944 9172 9470 TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ 235 1 345 615 604 557 466 461 TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ TOL 2008 1990 1995 2000 2004 2005 2006 2007 2008 ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous 800 550 479 388 340 365 351 341 6,0 Teollisuus 978 736 777 753 716 670 655 624 11,0 Rakennustoiminta 488 300 490 519 529 567 595 585 10,3 Kauppa + kuljetus 754 602 691 754 729 743 1249 1524 26,9 Liikenne = viestintä 478 377 394 468 433 472 32 34 0,6 Palvelut 1569 1433 1880 2068 2120 2199 2306 2477 43,8 josta yhteiskunnalliset palvelut 1158 1514 1628 1622 1679 1736 1736 30,7 Tuntematon 221 135 129 125 86 88 112 76 1,3 YHTEENSÄ 5288 4133 4840 5075 4953 5104 5300 5661 100 % Työpaikkojen kasvu v. 1999-2008 (10 v.) 995 työpaikkaa 21,3 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 321 työpaikkaa 22,7 PENDELI 2020 2009 2789 3185 3432 3602 3709 3578 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus 1990 1995 2000 2004 2005 2006 2007 2008 Mäntsälä 72,4 67,3 63,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 KUUMA-kunnat 63,9 64,8 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 v. 2003 lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 17 (140)

2.2. Talouskehitys Vuoden 2009 taantuma oli yksi Suomen taloushistorian synkimmistä BKT:n supistuessa -8 %. Maailmantalous on kääntynyt nousuun kehittyvien talouksien vetämänä. Euroalue hyötyy maailmantalouden ja maailmankaupan vahvasta vedosta myös ensi vuoden aikana. Suomen kansantalouden arvioidaan kasvavan vuonna 2010 noin 2 % ja vuonna 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen kolmeen prosenttiin, minkä jälkeen kasvu hidastuu 2,5 prosenttiin. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti 8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen vaikka talous kääntyy maltilliseen nousuun vuonna 2010. Alijäämän arvioidaan olevan suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemän kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vuonna 2010 tukenut talouskasvua. Vuonna 2010 ja 2011 aloitetaan ensimmäiset toimet julkisen talouden tasapainottamisessa. Julkisen talouden tila kohenee mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen EMU velka on vuoden 2010 lopussa 88 mrd. euroa. Julkinen velka kasvaa vuoteen 2012 mennessä 52 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Finanssipolitiikkaa kiristetään liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta ja korkea työttömyys hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,1 %. Työllisyysaste paranee ensi vuonna 69,2 prosenttiin ja työttömyysaste supistuu 8,2 prosenttiin keskimäärin 280 000 henkeen. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi viime vuonna mutta kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttiin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan ensi vuonna 2,5 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta. 2008 2009 2010 2011 2012 Tuotanto/BKT 0,9-8,0 2,1 2,9 2,6 Ansiotasoindeksi, muutos-% 5,5 4,0 2,6 2,8 3,0 Inflaatio 4,1 0,0 1,5 2,5 2,0 Työttömyysaste 6,4 8,2 8,6 8,2 7,9 Julkinen velka/bkt 34,1 43,9 49,1 50,4 52,0 Euribor, 3kk, % 4,8 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 4,3 3,7 3,3 4,0 4,5 (Lähde: VM/Taloudellinen katsaus 10.9.2010) Kunta ja palvelurakenneuudistus Palvelurakenteita uudistetaan 23.2.2007 voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain mukaan. 18 (140)

Lain tarkoituksena on: Kuntatalouden näkymät - vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta - kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia - uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää - tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan vuosien 2008 2013 alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa yhdistymisavustuksilla. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen varmistetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntien yhdyskuntarakenteellisia ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteiden arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuoden 2008 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaista laskennallista valtionosuutta sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden valtionosuus säilytetään, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirtyvien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeella täydennetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehitetään palvelujen tuottavuuden arviointia ja sovitaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa huomioidaan mekaanisen tuottavuuden lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja edistetään mm. edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottavuutta. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Talouskriisin aiheuttamat vahingot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Kuntasektorin rahoitusasema ei romahtanut vaan pysyi edellisvuosien keskimääräisellä tasolla. Kuntien velan määrä kasvoi kuitenkin voimakkaasti kun investoinnit pysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla. Useiden tekijöiden (kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden toimenpiteiden, odotettua suotuisamman 19 (140)

työllisyyskehityksen, kustannustason nousun selkeän hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden) yhteisvaikutus näkyi selvästi jo vuoden 2009 tasapainokehityksessä. Toimintamenojen kasvu hidastui 4 prosenttiin. Rahoitusaseman vakauden turvaamiseksi kunnat kiristivät verotusta tuntuvasti vuodelle 2010. Yli puolet kunnista nosti vuodelle 2010 kunnallisveroprosenttejaan ja keskimääräinen kunnallisveroaste kohosi 0,4 prosenttiyksikköä (vrt. Mäntsälä +0,25 % 19,75 %:iin, kun valtakunnallinen keskiarvo on 18,98 %). Valtion säätämän kiinteistöverorajojen noston lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosentteja poikkeuksellisen paljon. Veronkorotuksista ja kertaluontoisista eristä huolimatta kunnallisveron tuotto ei kuitenkaan lisäänny, kun työllisyystilanne pysyy heikkona ja veronkevennykset leikkaavat tuottoja. Veronkorotuksista ja kertaluontoisista eristä huolimatta kunnallisveron tuotto ei kuitenkaan lisäänny, kun työllisyystilanne pysyy heikkona ja veronkevennykset leikkaavat tuottoja. Yhteisöveron tuotto sen sijaan kääntyy taloudellisen aktiviteetin ansiosta loivaan nousuun. Vuonna 2010 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä 4 %. Piristyvä verotulokehitys ja maltillinen kustannustason nousu parantavat kuntatalouden näkymiä. Peruspalvelujen kustannustason nousun odotetaan säilyvän hieman yli 2 prosentissa vuonna 2010. Kunta-alan ansiotaso nousee yli 3 prosenttia vuonna 2010. Sosiaaliturvamaksujen perusteet alenevat 0,9 prosenttia, kun työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta. Toimintamenojen odotetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2010. Vuonna 2011 verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan runsaat 3,5 %. Kunnallisverotuoton odotetaan kasvavan selvästi ja yhteisöverotuotot jatkavat palautumista taantuman aiheuttamasta kuopasta. Kunnallisveroasteeseen odotetaan 0,1 prosentin nousua. Valtionosuuksien 4 prosentin kasvu perustuu veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen harkinnanvaraisten korvausten lisäämiseen. Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan vuonna 2011 2,5 prosenttia. Vuoden 2011 kunta-alan ansiotason kehitystä vaikeuttaa se, että voimassa olevat sopimukset ovat irtisanottavissa. Korotuksia ei kuitenkaan voi tulla ennen 1.5.2011, joten kuntien ansiotason on odotettu kohoavan 2,5 prosenttia eli hieman yleistä ansiotasoa hitaammin. Kuntien eläkevakuutusmaksun odotetaan pysyvän ennallaan 23,6 prosentissa. Vaikka kuntatalouden näkymät ovat muuttuneet aiempaa paremmiksi, taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat jatkamaan vuonna 2009 aloitettuja säästötoimia. Säästötarve on vuonna 2010 edeltävää vuotta suurempi. Taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina 2010 ja 2011 on suhteellisen vaimeaa, joten kuntien on hillittävä menojen kasvua. Kunta-alalta poistuu tällä hetkellä n. 15 000 henkilöä vuosittain, joten tehostamispotentiaali on mittava. Henkilöstömenojen lisäksi säästöt kohdistuvat toimintojensupistamiseen ja investointeihin, joiden odotetaan hienoisesti alenevan. Kuntien väliset erot säästötarpeissa ovat suuria. Kun maltillisen kulutusmenokehityksen lisäksi investointien arvioidaan hieman vähenevän, kuntatalouden rahoitusasema hieman kohenee. Vuosina 2011 2012 kulutusmenot lisääntyvät keskimäärin 3,5 %. Kuntien investointien arvioidaan hieman nousevan. Kuntien alijäämä pienenee hieman vuonna 2011 ja pysyy samalla tasolla myös vuonna 2012. Akuutista suhdannekriisistä selviämisen lisäksi kunnilla on vaikeita vuosia edessä keskipitkällä aikavälillä. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuu heti, mikäli menojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kuntien investointien ennakoidaan jatkossakin pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden vakauden 20 (140)

kannalta on keskeistä kulutusmenojen ja erityisesti palkkamenojen kasvun hallinta. Henkilöstön määrän kestävä mitoitus korostuu entisestään. Kuntatalouden rahoitusalijäämä luo painetta sopeuttaa taloutta kohti tasapainoa. Menopuolella tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointien mitoituksen kriittistä tarkastelua. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan viime vuosiakin nopeampaan lisääntymiseen ovat erittäin suuret. Palvelujen kysyntä ja työvoimaan saannin kiristyminen lisäävät kustannuspaineita. Tuottavuutta parantavien uudistusten ja maltillisen palkkasopimusten merkitys korostuu entisestään. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkällä aikavälillä erittäin maltillisena. Kun ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteen kohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään. Vuosien 2006-2009 tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa 10 000 20 000 as. kunnat Vuosikate/as Mäntsälä 2006 327 575 208 58 2007 382 654 244 198 2008 362 564 239 299 2009 340 420 285 301 Lainakanta/as 2006 1 461 1 394 1 430 1 820 2007 1 545 1 461 1 549 1 966 2008 1 629 1 472 1 746 2 068 2009 1 839 1 793 1 911 2 256 (VM/Taloudellinen katsaus 10.9.2010, Peruspalveluohjelma 2011 2014 10. ja 13.9.2010) VM:n ennakointimalli * kuntien talouskehityksestä vuosille 2010 2011: euroa Koko maa Uusimaa 10 000 20 000 as. kunnat vrt. Mäntsälä Vuosikate/as 2010 355-299 211 2011 364-306 199 Lainakanta/as 2010 2 231-2 162 2 474 2011 2 275-2 114 2 769 *) Kyse ei ole ennusteesta vaan ns. painelaskelmasta, jonka tarkoitus on näyttää kuntatalouden keskim. liikkumavara/sopeuttamistarve, kun edellä esitetty tulokehitys on huomioitu. Mahdollinen rahoitusalijäämä joustaa suoraan kuntien lainakantaan. Kuntien väliset erot menokehityksessä ovat käytännössä suuria. 2.2.1. Verorahoituksen kehitys Verotulot Ennakkotiedot vuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassa supistuminen oli keskimäärin -0,5 %. Kunnallisveron veropohja ei lisäänny vuonna 2010. Vähennysten korottaminen vuonna 2010 kaventaa kuntien veropohjaa vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuu. 21 (140)

Kunnallisverotilitykset vuodelta 2010 kertyvistä ennakoista kasvavat vain pari prosenttia edellisvuodesta. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan vuonna 2010 lähestulkoon edellisvuoden tasolla. Yleisen taloustilanteen muuttuminen heijastuu loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen kunnallisveroa vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,5 vuonna 2011, josta kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,5 %. Tässä taloudellisessa tilanteessa verotuloennusteisiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Palkkatulojen arvioidaan työllisyyden parantumisen myötä kasvavan 4,5 % vuonna 2011. Tuloveroperusteiden arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa. Valtion tuloveroasteikkoa lievennetään ja työtulovähennystä kasvatetaan mikä vähentää kunnallisveron tuottoa. Eläketulon verotuksen keventäminen toteutetaan eläketulovähennystä kasvattamalla. Kunnille aiheutuva verotulomenetys kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on tällä hetkellä 18,98 % ja Mäntsälässä 19,75 %. Talouden taantuma näkyi erityisen voimakkaasti yhteisöverokertymässä. Kuntien yhteisöverotuoton laskua vaimensi kuntien osuuden korottaminen yhteisöverotuotosta väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä verovuosina 2009 2011. Vuonna 2011 yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan 15 %. Kiinteistöverotuoton arvioidaan kasvavan 2,6 vuonna 2011. Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: Ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensoimiseksi valtion tuloveroasteikkoa lievennetään ja työtulovähennystä kasvatetaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 650 eurosta 740 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia nostetaan 5,2 prosentista 5,9 prosenttiin. Verovuoden 2011 tuloveroasteikkoa esitetään lievennettäväksi korottamalla asteikon kaikkia tuloverorajoja noin 3 prosenttia. Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 200 eurosta 2 250 euroon. Muutos alentaa kuntien verotuloja 101 milj. euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Perusvähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa 50 euroa. Muutoksen vaikutus on arviolta 14 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina 2008 2009 sekä verotuloarvio vuosina 2010-2011: 1000 euroa 2008 2009 2010 ennuste 2011 muutos-% Kunnallisvero 52 864 55 389 55 900 57 150 + 2,4 Yhteisövero 2 001 1 615 2 000 2 300 + 15,0 Kiinteistövero 3 178 3 5 14 3 900 4 290 + 10,0 Yhteensä 58 043 60 518 61 800 63 740 + 3,1 Kunnallisverotuotto kasvaa 57,2 miljoonaan euroon muutoksen ollessa 1,3 milj. euroa, 2,4 prosenttia. Kunnallisveroprosentti säilyy 19,75 % vuonna 2011. Kunnille tilitettävän yhteisövero-osuuden osuutta yhteisöverotuotosta on nostettu tilapäisesti 32 %:iin vuosina 2009 2011. 22 (140)

Kiinteistöverolakia muutettiin vuodelle 2010 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin esitetään vuodelle 2011 0,05 %:n korotukset. Oheisista taulukoista selviää laissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset ja ehdotetut uudet kiinteistöveroprosentit sekä niiden kiinteistöverotuotto. Kiinteistötyyppi Lain sallima vaihteluväli Vero-% Muutos-% Yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 1,00 + 0,05 Asuinrakennukset 0,32 0,75 0,50 + 0,05 Muut asuinrakennukset 0,60 1,35 1,10 + 0,05 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00-2010 % Laskenn. kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus 352 902 605,87 0,45 1 588 062 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 12 693 285,10 0,95 120 586 Rakentamaton rakennuspaikka 5 123 744,71 3,00 153 712 Yleinen rakennus 120 599 434,52 0,85 1 025 095 Yleinen maapohja 126 936 590,14 0,85 1 078 961 Maksuunpano yhteensä 618 255 660,34 3 966 416 muutos -% 1,70 Tuottoarvio 2010/Tp-ennuste 3 920 000 2011 % Laskenn. kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus 360 000 000,00 0,50 1 800 000 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 13 000 000,00 1,00 130 000 Rakentamaton rakennuspaikka 5 250 000,00 3,00 157 500 Yleinen rakennus 122 000 000,00 0,90 1 098 000 Yleinen maapohja 130 000 000,00 0,90 1 170 000 Maksuunpano yhteensä 630 250 000,00 4 355 500 muutos -% 1,94 Tuottoarvio 2011/Talousarvio 4 290 000 Valtionosuudet Vuonna 2010 valtionosuusjärjestelmä uudistettiin aiempien päätösten perusteella typistettynä ja valtionosuudet siirtyivät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yhden putken valtionosuus) muodostuu seuraavista perusteista: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveystoimen laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien jne. lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet Esi- ja perusopetus muuttuu ikäluokkien (6 15 v.) perusteella kunnalle maksettavaksi valtionosuudeksi. Tämän johdosta kuntien välillä maksetaan kotikuntakorva- 23 (140)

uksia, jotka huomioidaan keskitetysti ja vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Osa yhteen putkeen sisältyvistä valtionosuuksista jää opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksetaan OPM:n päätösten mukaan. Tärkeimmät näistä ovat: - vammaisten opetuksen lisäkorotukset - lisäopetus - yksityisen ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetukseen Uudistuksen ulkopuolelle jäävät ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskien lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Muita laskennallisia valtionosuuksia, joita rahoitusuudistus ei koske, ja joita käsitellään yhtenä kokonaisuutena, ovat liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus, teatterit, orkesterit, museot ja aamu- ja iltapäivätoiminta. Lisäksi maksetaan entisin perustein valtionosuusjärjestelmän verotulojen tasausta, jota vuonna 2011 saa 257 kuntaa (756 milj. euroa) ja vastaavasti maksaa valtiolle 63 kuntaa (793 milj. euroa). Valtionosuuksiin sisältyy vuonna 2011: - asukasluvun määrän muutos - indeksitarkistukset 1,6 %, johon sisältyy vähennyksenä 1,0 prosenttiyksikköä vuoden 2009 tason korjausta - vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirto 1.9.2010 valtiolle vähentää valtionosuuksia täysimääräisesti vuonna 2011 - kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin osoitetaan 20 milj. euroa. Rahoituksesta on 10 milj. euroa siirtoa kuntien valtionosuuksista. Lisäksi valtionosuuksista on vähennetty 1,15 milj. euroa, jolla varaudutaan siirtämään Julkisen hallinnon IT -palvelukeskuksen rahoittamiseen - yleissivistävään koulutukseen kohdistetaan lisärahoitus opinto-ohjauksen vahvistamiseksi sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseksi - ns. kustannusneuraalisuusperiaate, jolla kuntien ja valtion välinen kustannusjako ei muutu. Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan valtionosuuksia 24,9 milj. euroa. Valtionosuudet supistuvat 0,3 milj. euroa, muutoksen ollessa -1,3 prosenttia (Liite 1). Yleisestä valtionosuudesta poistuu asukasluvun lisäyksen perusteella maksettava muutoslisä, kun vuosien 2008 2010 väestökasvu jäi Mäntsälässä alle 6 prosenttiyksikön. Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys supistuu edellisvuodesta -0,2 miljoonaa euroa. Lisäksi mm. kunnallisverotuksen verovähennysten korotuksia vuodelta 2010 kompensoidaan kunnalle maksettavalla 1,4 milj. euron valtionosuuden lisäyksellä. Valtionosuudet (1000 euroa) 2007 2008 2009 TA 2010 TA 2011 - yleinen 23 718 578 1 414 611 - sos. ja terveystoimi 41 025 50 339 53 017 56 305 58 550 - opetus- ja kulttuuritoimi 16 781 19 649 20 560 20 915 21 632 - valt. os. verotulotasaus 2 968 3 435 3 378 1 954 1 773./. omavastuuosuus -40 882-51 220-53 022-56 824-58 550 + valt.os. lisäykset ja vähennykset 1 338 1 153 + järjestelmän tasaus 80 80 YHTEENSÄ 19 915 22 921 24 511 25 182 24 861 - muutos 1000 euroa 1 490 3 006 1 590 671-321 - muutos -% + 8,1 + 15,1 + 6,9 +2,7-1,3 24 (140)

Verorahoitus 2009, / asukas (kunnallisvero-%) KERAVA NURMIJÄRVI TUUSULA JÄRVENPÄÄ MÄNTSÄLÄ HYVINKÄÄ (18,00 %) (19,00%) (19,50%) (18,50%) 4000 4129 4244 4262 4306 4551 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 KUNNALLISVERO KIINTEISTÖVERO YHT. YHTEISÖVERO KÄYTTÖTALOUDEN VALT.OS. 2.3. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Osavuosikatsaukseen laaditun tilinpäätösennusteen mukaan Mäntsälän kunnan taseen ylijäämä on vuoden 2010 lopussa arviolta n. 8,6 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 4,8 milj. euroa ja Mäntsälän Veden 3,8 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee esittää. Tase 31.12.2009 Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma 2011-2014 vuodelle 2010 Oma pääoma 2011 2012 2013 2014 Peruspääoma 53 570 Vuosikate 4 202 Vuosikate 3 772 3 994 4 444 - Poistot -3 500 Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos 702 Poistot -3 700-3 800-3 900 - sien yli-/alijäämä 5 155 Poistoeron muutos 98 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä 2 601 jäämä 800 Tilikauden tulos 72 194 544 - josta kunta 122 josta M-vesi -50 Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma kattamiseksi 5 155 000 + 2 601 000+ 800 000 = 8 556 000 euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 4 794 000 Mäntsälän Veden osuus 3 762 000 25 (140)

Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan Mäntsälän taseessa kunnalla on ylijäämää 3,914 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä 3,742 milj. euroa, yht.7,756 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2009 tilinpäätöksessä täyttyivät seuraavat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnuslukujen raja-arvot: tuloveroprosentti vähintään 0,5 % -yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tulovero -% (Mäntsälä 19,50 % / 18,59 %) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % (Mäntsälä 54,3 %) Samoin kriisikuntamittariston tunnusluvuista ovat tasaisesti viime vuosina pudonneet: kunnan lainamäärä/asukas ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % (Mäntsälä 2009; 20,3 %) kunnan omavaraisuusaste alle 50 % (2009; Mäntsälä 51,7 %). Mäntsälän omavaraisuusaste laskee alle 50 %:n vuonna 2010. Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2007 54 sopimuksen kunnantalouden tasapainottamisesta. Sopimuksen täytäntöönpano 4,2 milj. euroa aloitettiin vuonna 2008 ja jatkuu edelleen: o 2007; 0,3 milj. o 2008; 1,9 milj. o 2009; 1,1 milj. o 2010; 0,5 milj. o 2011; 0,4 milj. Valtuuston hyväksymässä uudessa kuntastrategiassa tavoitteeksi asetettiin, että vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista. Tuloksen tulee olla ylijäämäinen ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan velkamäärä saa kasvaa vain maltillisesti enintään 3 000 euroon per asukas ja konsernissa max. 4 000 euroon. 2.4. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2012 2013 taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi 21.6.2010 talousarviokehyksen. Kehyksessä toimintakatteeksi hyväksyttiin enintään 85,7 milj. euroa (+ 2,5 %) alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan investointitaso kaudella 2011 2013 saa vuositasolla olla keskimäärin enintään 8,0 milj. euroa. Raamissa investointitasoksi ennakoitiin 9,6 milj. euroa ylittäen tasapainottamissopimuksen tavoitteen 0,6 milj. euroa. Mäntsälän Veden investoinnit ovat tästä 1,3 milj. euroa. Lainakanta sai kehyksessä kasvaa enintään 2 807 euroon per asukas. Tasapainottamissopimuksen ylittävät investoinnit kasvattavat kunnan lainakantaa tästä syystä on strategisesti erittäin tärkeää, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot ja osan uusinvestoinneista. 26 (140)

1000 euroa Raami 2011 Lautakunta 2011 Kj ehdotus 2011 TA 2011 kh -esitys Poikkeama kj:n ehdotus/ kh:n esitys toimintatuotot 26 000 26 664 26 730 26 730 0 toimintakulut -111 700-112 414-111 679-111 699-20 toimintakate, josta -85 700-85 703-84 902-84 922-20 käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate /asukas 1 500 1 500 1 500 1 500 0-4 218-4 218-4 179-4 180 1 verotulot 62 800 64 000 64 000 63 740-260 valtionosuudet 25 700 24 860 24 860 24 860 0 verorahoitus yhteensä 88 500 88 860 88 860 88 600-260 rahoituskulut ja -tuotot -806 94 94 94 0 vuosikate 1 994 3 204 4 052 3 772-280 vuosikate/asukas 98 158 199 186-13 suunnitelmapoistot -3 600-3 700-3 700-3 700 0 tilikauden tulos -1 606-449 352 72-280 yli-/alijäämä -1 507-350 450 170-280 nettoinvestoinnit -9 907-11 910-11 088-11 190-102 lainakannan muutos 6 800 8 200 6 600 6 982 382 lainakanta 57 042 57 482 55 882 56 264 382 lainakanta /asukas/euro 2 807 2 829 2 750 2 769 19 asukasmäärä 20 318 20 318 20 318 20 318 0 Vuonna 2010 toimintakatteen arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa kasvavan 4,6 milj. euroa (5,8 %) 83,6 milj. euroon eli 4 194 euroon per asukas. Kiinteistöjen myyntivoittoja arvioidaan saatavan miljoona euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa (sisältäen valtuuston 21.6. mennessä hyväksymät muutokset) 4,5 milj. euroa, 84,5 milj. euroon (5,7 %) poikkeaman ollessa 0,05 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden 2. osavuosikatsaukseen laaditussa ennusteessa on huomioitu henkilöstösäästöjen ja muiden säästötoimenpiteiden vaikutuksia vain osittain niin, että toimintakatteen arvioidaan jäävän 83,5 milj. euroon. Käyttötalouden nettomenot kasvavat 4,5 milj. euroa (5,7 %). Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot tilikauden tuloksen ollessa 0,7 milj. euroa positiivinen. 9,7 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta lainaa hieman vajaa 9 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin 49-50 milj. euroon ja asukasta kohden noin 2 500 euroon. Vuodelle 2011 lautakuntien laatimissa talousarvioehdotuksissa toimintakate nousee 85,7 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotukset ovat toimintakatteen osalta talousarviokehyksen mukaiset toimintakulujen ja tuottojen ylittäessä raamin 0,7 milj. euroa. Vuosikate nousee 3,2 milj. euroon ja tilikauden tulos jää - 0,4 miljoonaan euroon. Alijäämää arvioidaan syntyvän -0,4 milj. euroa. Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa toimintakate kasvoi 1,4 milj. euroa, 84,9 milj. euroon kasvun ollessa 1,7 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos vuoden 2009 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on samansuuruinen 1,4 milj. euroa eli 1,7 prosenttia. Toimintakate kasvaa vuosina 27 (140)

2009 2011 yhteensä 5,9 milj. euroa (7,4 %), vuositasolla keskimäärin 3,0 milj. euroa (3,7 %). Kunnanhallituksen 8.11.2010 esitykseen ja vuoden 2011 talousarvioon sisältyy toimintakatteeseen yksi muutos; 20 000 euron lisäys yksityistieavustuksiin. Toimintakate kasvaa 84,9 milj. euroon muutoksen ollessa 1,4 milj. euroa (1,7 %) muutettuun talousarvioon sekä vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna. Toimintakatteen arvioidaan kasvavan vuositasolla keskimäärin 3 milj. euroa (3,7 %) aikavälillä 2010 2011. Toimintakate asukasta kohden kasvaa 4 180 euroon muutoksen ollessa edellisvuoteen -0,2 %, kun verotulot nousevat 3 137 euroon per asukas (1,1 %). Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti säilyy vuoden 2010 tasolla 19,75 prosenttiyksikössä. Valtionosuuteen sisältyy vuoden 2010 tuloverovähennysten 1,4 miljoonan kompensaatio. Verotulojen arviointi pohjautuu verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2010 verotulotilitysennusteisiin vuosille 2010-2013. Marraskuussa valmistuvassa vuoden 2009 kunnallisverotuksessa Mäntsälän kunnallisverotettavat tulot kasvavat ennakkotiedon mukaan 2,2 %, jossa kasvua asukasta kohden -0,2 prosenttia (2008; 6,7 %, 2007; 8,7 %, 2006; 4,6 %, 2005; 2,3 %). Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden ovat 14 335 euroa, koko maassa keskimäärin 15 229 (-1,1 %) ja Uudellamaalla avoin (avoin %) euroa. Mäntsälää pienempi tulotaso on viime vuosina Uudellamaalla ollut Pornaisissa, Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa. Kunnallisverotettavien tulojen ennakoidaan kasvavan Mäntsälässä tänä vuonna arviolta 1 % ja ensi vuonna 3 prosenttia. Mäntsälän ja koko maan keskimääräinen efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: o 2008; 14,85 %, koko maa 14,68 % o 2009; 14,58 %, (14,36 %) o 2010; 14,37 %, (14,30 %) o 2011; 14,32 %, (14,19 %) Kiinteistöveroprosentteja esitetään nostettavaksi 0,05 % vuonna 2011. Kiinteistöverotuotto kasvaa arviolta 0,4 milj. euroa, josta kiinteistöveroprosenttien korotuksen vaikutus 0,3 milj. euroa ja veropohjan kasvu vajaa 0,1 milj. euroa. Yhteisöverotuoton lisäys on arviolta 0,3 milj. euroa. Talouskasvun arviointiin liittyy paljon epävarmuutta ja luotettavaa ennustetta ei liene käytettävissä. 28 (140)

800 700 MÄNTSÄLÄN VUOSIKATE, POISTOT JA NETTOINVESTOINNIT/ASUKAS Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot 800 600 600 500 400 400 368 200 300 200 170 183 198 291 301 211 160 186 193 211 0 100 33 58 98-200 0-400 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tpe2010 Raami2011 Ltk.2011 TA 2011 TS 2012 TS2013 Verotuloja arvioidaan saatavan ensi vuonna 63,7 milj. euroa (3,1 %) ja valtionosuutta 24,9 milj. euroa (-0,9 %), yhteensä 88,6 milj. euroa (2,0 %). Verotulojen arviointiin suunnittelukaudella 2011 2013 liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä ja ennustaminen on tässä suhdannetilanteessa edelleen vaikeaa. Investoinnit netto kasvavat 11,2 miljoonaan euroon ja ylittävät 1,3 miljoonaa euroa valtuuston joulukuussa 2010 hyväksymään taloussuunnitelman vuodelle 2011 ja valtuuston kesäkuussa 2010 hyväksymään kehyksen vuodelle 2011. Investoinnit yltävät 641 euroon brutto ja 551 euroon netto per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus jää 34 prosenttiin. 3,8 milj. euron suuruisella vuosikatteella (186 /asukas, josta Mäntsälän kunta 158 euroa ja Mäntsälän Vesi 28 euroa) voidaan rahoittaa kolmasosa vuoden 2011 nettoinvestoinneista ja loput rahoitetaan velkarahalla. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja lainalyhennykset) verotuloilla voidaan rahoittaa vain 22 %. Uutta lainaa arvioidaan tarvittavan 11,4 milj. euroa ja lainakanta kasvaa netto 7 miljoonaa euroa 56,3 milj. euroon. Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina 2008-2012 nettoinvestointitaso saa nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien 2008 2012 nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 58 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 11,6 milj. euroa. Investointitaso ylittää 18 milj. euroa tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason vuosille 2008 2012. Mäntsälä velkaantuu edelleen hallitsemattomasti vastoin kuntastrategiassa asetettua 3000 euron enimmäismäärää per asukas. Velkaantuminen on edelleen virtaviivaista. Kunnan velkamäärä lähes kaksinkertaistui (15,8 milj.) päättyneellä valtuustokaudella vuosina 2005 2008 yhteensä 40,2 milj. euroon. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla velkaantumiskehitystä ei ole saatu hallintaan. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus 54,3 % ylittää kriisikuntamittariston 50 %:n tason, samoin kuin tuloveroprosentti. 29 (140)

4000 MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAHAVARAT JA LAINA-KANTA/ASUKAS 4000 Rahavarat 3500 Lainakanta Nettovelka Lin. (Nettovelka) 3083 3217 3500 3000 2760 2829 2769 3000 2500 2256 2472 2500 2000 1830 1966 2069 2000 1500 1261 1337 1500 1090 1000 842 1000 500 500 0 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tpe2010 Raami2011 Ltk.2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Velkaantuminen tulee katkaista talouden tasapainottamisohjelman edellyttämillä toimenpiteillä niin, että kunnan lainakannan kasvu saadaan suunnittelukaudella pysähtymään. Kuntastrategian täytäntöönpanossa kuluvalla valtuustokaudelle tämä on Mäntsälän talouden rakenteellinen peruslähtökohta, johon päätöksenteossa on etsittävä ratkaisuja. Suunnitelmakaudella investointitaso säilyy edelleen korkeana. Vuosien 2011 2013 investointiohjelma on yhteensä 35,6 milj. brutto ja 31,6 miljoonaa euroa netto ja vuositasolla keskimäärin 10,5 miljoonaa euroa. Investointiohjelma ylittää tasapainottamisohjelmassa esitetyn suunnitelman. Asukaskohtaisen lainakannan arvioidaan näin nousevan 3 235 euroon asukasta kohden vuoteen 2013 mennessä. Suureen velkamäärään sisältyy myös huomattava korkoriski. Lainakanta / asukas TUUSULA 633 KIRKKONUMMI JÄRVENPÄÄ 1205 HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI KERAVA 1835 2001 2010 2009 2008 2007 MÄNTSÄLÄ 2256 0 500 1000 1500 2000 2500 30 (140)

Suhteellinen velkaantuneisuus % TUUSULA 25,6 KIRKKONUMMI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ KERAVA MÄNTSÄLÄ 34,8 47,2 52,2 54,3 2009 2008 2007 NURMIJÄRVI 54,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% = 100 x (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot (=verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot) Omavaraisuusaste % TUUSULA 77,7 KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI HYVINKÄÄ KERAVA JÄRVENPÄÄ 51,7 53,5 61,1 67,5 67,7 2009 2008 2007 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Omavaraisuusaste -% = (Oma pääoma + poistoeroja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- saadut ennakot) 3. KÄYTTÖTALOUSOSA Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa 31.12.2011 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.12.2011 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Palkat on budjetoitu nykyisten voimassa olevien sopimusten mukaan. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2010 ovat seuraavat: Sairasvakuutusmaksu 2,11 %. Työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 % 1 846 500 euron palkkasummarajaan asti ja on 3,25 % palkkasummarajan ylittävältä osalta (2010; 0,75 % ja 2,95 %) sekä muut maksut 1,3 %. Palkansaajan eläkemaksu nousee 5,2 %:iin alle 53 vuotiaan työntekijän osalta ja yli 53 vuotiaan osalta 6,6 %:iin. Kuel maksu on kokonaisuutena on noin 23,60 prosenttia, josta on vähennetty työntekijöiden keskimääräinen maksu 5,1 %. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2011 kokonaismaksun joulukuussa. Maksu koostuu: 31 (140)

o palkkaperusteisesta maksusta, arvio 16 % o varhaiseläkeperusteisesta maksusta: vuosina 2008 2010 alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet, työttömyyseläkkeet, yksilölliset varhaiseläkkeet ja kuntoutustuet, joiden alkamisesta on vuoden 2011 alkuun mennessä alle 36 kk. Kuntien eläkevakuutus ilmoittaa tarkan summan tammikuussa 2011 lähettämällä euromääräiset laskut kuntiin. Suurtyönantaja (yli 30,2 milj. euroa) arvioi maksun kertomalla vuoden 2010 maksuennakot kertoimella 0,79 o eläkemenoperusteisesta maksusta: alustavan arvio tehdään kertomalla vuoden 2010 ennakkomaksu luvulla 1,02 VaEL maksu on vuodelle 2011 keskimäärin 21,60 % Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2011 arviolta 2,5 %. Mäntsälän (ulkoinen) toimintakate kasvaa vuoden 2011 talousarviossa palvelukeskuksittain yhteensä 1,48 milj. euroa (1,8 %) vuoden 2010 tilinpäätösennusteeseen verrattuna seuraavasti: Palvelukeskus milj. muutos milj. / tp-ennuste -10 muutos-% - Hallintopalvelu 4,1 0,375 10,0 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,5-0,5 50,0 - Perusturva 53,0 0,7 1,3 - Sivistys 17,6 0,8 4,7 - Tekninen 12,7 0,6 4,7 Mäntsälän Vesi -0,9-0,3 47,9 Yhteensä 84,9 1,5 1,7 32 (140)

Toimintakate 84,9 milj. euroa kasvaa 1,457 milj. euroa tulosalueittain seuraavasti: TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) VUOSINA 2009-2011 TULOSALUE TP TAM TPE 2010 RAAMI TA 2011 TA 2011 TA 2011 2009 2010 osav.k. 2/10 2011 ltk kh - yleishallinto 2 557 126 2 998 412 2 948 412 3 091 724 3 265 453 3 332 272 3 332 272 85 717 441 286 391 286 93 312 317 041 383 860 383 860 - elinkeinotoimi 301 544 290 425 290 425 299 463 294 727 289 727 289 727-9 730-11 119-11 119 9 038 4 302-698 -698 - maaseututoimi 41 500 59 796 59 796 61 657 55 364 55 036 55 036-3 920 18 296 18 296 1 861-4 432-4 760-4 760 - maankäyttöpalvelut 618 032 439 861 439 861 453 550 439 378 436 080 436 080 29 355-178 171-178 171 13 689-483 -3 781-3 781 - tarkastustoimi 28 411 32 147 32 147 33 147 33 149 33 149 33 149 896 3 736 3 736 1 000 1 002 1 002 1 002 HALLINTOPALVELUKESKUS 3 546 613 3 820 641 3 770 641 3 939 541 4 088 071 4 146 264 4 146 264 - muutos 102 318 274 028 224 028 118 900 317 430 375 623 375 623 3,0 7,7 6,3 3,1 8,4 10,0 10,0 -Kiinteistöjen myyntivoitot -127 310-1 000 000-800 000-1 500 000-1 500 000-1 500 000-1 500 000 -Valmistus omaan käyttöön -83 967-46 200-46 200-46 200-46 200-46 200-46 200 - petun johto ja hallinto 524 572 830 384 830 384 856 226 1 057 441 1 053 280 1 053 280 164 138 305 812 305 812 25 842 227 057 222 896 222 896 - lasten, nuorten ja perheiden 9 138 924 10 548 981 10 576 185 11 023 492 11 107 432 10 940 445 10 940 445 palvelut 986 475 1 410 057 1 437 261 331 307 531 247 364 260 364 260 - varhaiskasvatuspalvelut 8 595 998 8 948 439 8 748 439 9 226 918 8 905 463 8 892 059 8 892 059 129 292 352 441 152 441 278 479 157 024 143 620 143 620 - hoito-ja hoivapalvelut 7 576 282 7 896 327 7 896 327 8 142 064 7 075 017 7 051 751 7 051 751-332 166 320 045 320 045 245 737-821 310-844 576-844 576 - perusterveydenhuoltopalvelut 5 861 129 5 863 156 5 863 156 6 045 620 6 320 457 6 304 456 6 304 456-198 033 2 027 2 027 182 464 457 301 441 300 441 300 - erikoissairaanhoito 17 756 839 18 562 251 18 362 251 19 139 916 19 021 263 18 730 000 18 730 000 1 206 503 805 412 605 412 577 665 659 012 367 749 367 749 PERUSTURVAPALVELUKESKUS 49 453 746 52 649 538 52 276 742 54 434 236 53 487 073 52 971 991 52 971 991 - muutos 1 956 208 3 195 792 2 822 996 1 641 494 1 210 331 695 249 695 249 4,1 6,5 5,7 3,1 2,3 1,3 1,3 - sipa/keskitetyt palvelut 414 455 452 279 452 279 466 354 458 138 456 768 456 768 4 959 37 824 37 824 14 075 5 859 4 489 4 489 - perusopetus 13 110 376 13 387 885 13 567 885 13 714 604 14 171 419 14 084 706 14 084 706 406 618 277 509 457 509 413 923 603 534 516 821 516 821 - muut koulutus- ja informaatiopalv. 2 200 701 2 312 934 2 312 934 2 384 913 2 484 783 2 473 775 2 473 775 156 212 112 233 112 233 71 979 171 849 160 841 160 841 - kulttuuri-ja vapaa-aikapalv. 327 257 454 905 454 905 469 062 569 035 566 688 566 688-31 353 127 648 127 648 14 157 114 130 111 783 111 783 SIVISTYSPALVELUKESKUS 16 052 789 16 608 003 16 788 003 17 034 933 17 683 375 17 581 937 17 581 937 - muutos 536 435 555 214 735 214 514 134 895 372 793 934 793 934 3,5 3,5 4,6 3,1 5,3 4,7 4,7 - tekpa/keskitetyt palvelut 486 928 513 799 513 799 529 789 576 329 575 008 575 008-78 548 26 871 26 871 15 990 62 530 61 209 61 209 - tilapalvelut: 7 370 116 8 489 106 8 489 106 8 753 290 9 058 355 8 904 646 8 904 646 1 043 527 1 118 990 1 118 990 264 184 569 249 415 540 415 540 --- josta ruokailupalvelut 2 610 510 3 275 674 3 275 674 3 424 749 3 342 838 3 342 838 132 193 665 164 665 164 149 075 67 164 67 164 - kuntatekniikka 1 329 503 1 434 869 1 450 000 1 479 523 1 570 994 1 503 983 1 503 983-199 726 105 366 120 497 44 654 120 994 53 983 53 983 - pelastus 1 608 395 1 639 661 1 639 661 1 690 688 1 695 960 1 695 960 1 695 960 83 188 31 267 31 267 51 027 56 299 56 299 56 299 TEKNINEN PALVELUKESKUS 10 794 941 12 077 435 12 092 566 12 453 290 12 901 638 12 679 597 12 679 597 - muutos 848 441 1 282 494 1 297 625 375 855 809 072 587 031 587 031 8,5 11,9 12,0 3,1 6,7 4,9 4,9 KUNTA YHTEENSÄ 79 720 778 84 109 417 84 081 752 86 315 800 86 613 957 85 833 589 85 833 589 4 205 508 4 388 639 4 360 974 86 315 800 2 532 205 1 751 837 1 751 837 - Mäntsälän Vesi -636 439-615 800-616 000-615 800-911 207-911 207-911 207-26 581 20 639 20 439 0-295 207-295 207-295 207 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ 79 000 373 83 493 617 83 465 752 85 700 000 85 702 750 84 922 382 84 922 382 - muutos 4 158 450 4 493 244 4 465 379 2 150 383 2 236 998 1 456 630 1 456 630 - muutos-% 5,6 5,7 5,7 2,6 2,7 1,7 1,7 Vert.TP 2008 Vert.TP 2009 Vert.TP 09 Vert.TA 2010 Vert. TPE2010 Vert. TPE2010 Vert. TPE2010 33 (140)

10 Hallintopalvelukeskus TULOSLASKELMA TP 2009 TA + M 2010 TOE 2011 KH 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 M % ta11/ tp09 M % ta11/ tam10 Toimintatuotot 916 705 2 435 180 3 012 338 3 052 338 3 052 338 3 032 324 3 252 710 - ulkoinen 860 990 1 988 778 2 499 300 2 539 300 2 539 300 2 519 286 2 739 672 195 28 - sisäinen 55 716 446 402 513 038 513 038 513 038 513 038 513 038 Toimintamenot -4 595 255-5 131 918-5 427 437-5 525 630-5 525 630-5 528 521-5 631 628 - ulkoinen -4 246 252-4 777 272-5 054 222-5 152 415-5 152 415-5 155 306-5 258 413 21 8 - sisäinen -349 003-354 646-373 215-373 215-373 215-373 215-373 215 Toimintakate -3 678 550-2 696 738-2 415 099-2 473 292-2 473 292-2 496 197-2 378 918-33 -8 Suunnitelmapoistot -227 265-253 000-230 200-230 200-230 200-230 200-230 200 Laskennalliset erät: Korko 3 864 739 3 474 843 4 379 716 4 379 716 4 379 716 4 379 716 4 379 716 Vyörytystuotot 2 314 725 Vyörytysmenot -403 796 Tilikauden tulos 1 869 854 525 105 1 734 417 1 676 224 1 676 224 1 653 319 1 770 598 10 Kunnanhallitus 10 Yleishallinto Tulosalueen palveluajatus Yleishallinto vastaa päätöksentekoprosessien toimivuudesta ja tukipalveluiden tuottamisesta palvelukeskuksille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen edustus- ja suhdetoiminta talous- ja velkaneuvonta asuntolainat TULOSLASKELMA TP 2009 TA + M 2010 TOE 2011 KH 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 M % ta11/ tp09 M % ta 11/ tam10 Toimintatuotot 303 057 697 380 734 538 774 538 774 538 738 968 743 487 - ulkoinen 253 703 250 978 221 500 261 500 261 500 225 930 230 449 3 4 - sisäinen 49 354 446 402 513 038 513 038 513 038 513 038 513 038 Toimintamenot -3 041 134-3 493 247-3 748 604-3 855 423-3 855 423-3 818 343-3 889 477 - ulkoinen -2 809 026-3 249 390-3 486 953-3 593 772-3 593 772-3 556 692-3 627 826 28 11 - sisäinen -232 108-243 857-261 651-261 651-261 651-261 651-261 651 Toimintakate -2 738 077-2 795 867-3 014 066-3 080 885-3 080 885-3 079 375-3 145 990 13 10 Suunnitelmapoistot -38 737-55 500-39 200-39 200-39 200-39 200-39 200 Laskennalliset erät: Korko 3 864 739 3 474 843 4 379 716 4 379 716 4 379 716 4 379 716 4 379 716 Vyörytystuotot 1 997 788 Vyörytysmenot -46 304 Tilikauden tulos 3 039 410 623 476 1 326 450 1 259 631 1 259 631 1 261 141 1 194 526 34 (140)

Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Päätöksentekoon liittyviä työskentelytapoja kehitetään Mittari: Otetaan käyttöön sähköinen esityslista- ja kokoustekniikka 1.5.2011 lukien kokeiluluonteisesti kahdessa toimielimessä Tavoite: Asioiden valmistelua tehostetaan Mittari: Mittari: Laaditaan vuosikello valmistelun aikataulusta Jatketaan kuntakonsernin organisaation kehittämiseen liittyen keskitetympään toimistopalveluyksikköön siirtymistä Tavoite: Henkilöstöhallinnon sähköisten lomakkeiden käyttöönotto Mittari: Ensimmäiset yksiköt pilottikäytössä keväällä 2011 Tavoite: Koko kunnan henkilöstölle toteutetun (joulukuu 2010) työhyvinvointikyselyn tulosten mukainen kehittäminen Mittari: Kehittämistoimenpiteiden laadinta kevään 2011 aikana Mittari: Kehittämistoimenpiteiden seuranta loppuvuosi 2011 Tavoite: Kuntakonsernin johtaminen, tavoitteiden toteutumisen edistäminen ja riskienhallinnan parantaminen Mittari: Mittari: Sisäisen valvonnan ja konserniohjeen täydentäminen Riskienhallinnan kehittämissuunnitelman laadinta Tavoite: Kustannuslaskennan kehittäminen ja tuotteistaminen tukipalveluissa (mm. taloushallinto, henkilöstöhallinto) Mittari: Sisäisen laskutuksen käyttö keskeisimmissä tukipalveluissa Tavoite: Talouden tasapainon saavuttaminen suunnitelmakaudella 2011 2013 siten, että tulorahoitus riittää nykyistä paremmin investointien rahoittamiseen Mittari: Tilikauden tulos vähintään +/- 0 Mittari: Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus ei saa kasvaa merkittävästi yli kriisikuntamittariston raja-arvon > 50 % (2009; 54,3 %). Mittari: Mittari: Kuntastrategian mukaan lainakanta saa kasvaa maltillisesti enintään 3 000 euroon per asukas vuoteen 2012 mennessä ja kuntakonsernissa enintään 4 000 euroon Omavaraisuusaste ei saa pudota alle kriisikuntamittariston rajaarvon < 50 % (2009; 51,6 %) Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Yhteistyön ja edunvalvonnan laajeneminen ja tehostuminen esim. maaseutuhallinnon järjestäminen vuonna 2013 ja kuntien yhteiset, seudulliset ICT- ja talous- ja henkilöstöhallintopalvelukeskukset. 35 (140)