Käyttömenot 2003 Työterveys 0,4 % Käyttötulot 2003

55 KÄYTTÖTALOUSOSA

56 Vesilaitos 1,9 Tilapalvelu 4,2 Tekninen palvelukeskus 9,5 Liikuntahallinto 1,7 Kulttuuritoimi 4,8 Opetustoimi 12,7 Käyttömenot 2003 Työterveys 0,4 Total 2,8 Konsernihallinto 9,8 Rakennusvalvonta 0,2 Ympäristötoimi 0,3 Sosiaali- ja terv.palv.keskus 51,8 Työterveys 1,0 Käyttötulot 2003 Total 7,6 Konsernihallinto 8,8 Rakennusvalvonta 0,5 Ympäristötoimi 0,4 Vesilaitos 11,2 Tilapalvelu 21,4 Tekninen palvelukeskus 22,7 Liikuntahallinto 1,6 Sosiaali- ja terv.palv.keskus 21,4 Kulttuuritoimi 2,0 Opetustoimi 1,5 Liikuntahallinto 1,6 Kulttuuritoimi 5,8 Käyttötalous netto 2003 Tekninen palvelukeskus 1,7 Konsernihallinto 9,5 Rakennusvalvonta 0,0 Opetustoimi 17,5 Ympäristötoimi 0,3 Sosiaali- ja terv.palv.keskus 63,6

57 TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2003 Menot Tulot Netto Kaupunginvaltuusto 331,9 0,0-331,9 Kaupunginosahallinto 243,4 8,4-235,0 Kaupunginhallitus 12 061,0 237,0-11 824,0 Elinkeinopolitiikka 4 265,0 0,0-4 265,0 Avustukset 882,1 0,0-882,1 Tuotannolliset tukipalvelut / ruokapalvelu 8 190,0 8 190,0 0,0 Keskusvirasto 12 567,6 4 220,0-8 347,6 Konsernihallinto yhteensä 38 541,0 12 655,4-25 885,6 Rakennusvalvonta 679,2 696,6 17,4 Ympäristötoimi 1 345,0 506,0-839,0 Hallintokeskus 1 665,3 9,4-1 655,9 Aluetyö 70 318,2 11 168,4-59 149,8 Lasten päivähoito 33 634,6 3 461,5-30 173,1 Lasten ja nuorten erityispalvelut 9 120,7 3 758,3-5 362,4 Vanhusten palvelukodit 9 844,3 2 350,2-7 494,1 Terveyskeskussairaala 15 202,6 3 322,7-11 879,9 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4 432,9 368,2-4 064,7 Erikoissairaanhoito 52 127,3 0,0-52 127,3 Keskitetty työllitäminen 7 308,7 6 350,0-958,7 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä 203 654,6 30 788,7-172 865,9 Opetusvirasto 978,7 0,2-978,5 Koulut 47 005,9 1 433,0-45 572,9 Työväenopisto 1 769,4 723,2-1 046,2 Opetustoimi yhteensä 49 754,0 2 156,4-47 597,6 Kulttuuritoimen keskus 1 587,8 25,3-1 562,5 Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto 4 352,2 396,6-3 955,6 Museot 2 688,4 119,3-2 569,1 Kuvataidekoulu 357,9 113,1-244,8 Suomalainen konservatorio 2 903,9 900,0-2 003,9 Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 104,0 210,7-1 893,3 Jyväskylän kaupunginteatteri 4 129,0 985,6-3 143,4 Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta 554,4 57,2-497,2 Kulttuuritoimi yhteensä 18 677,6 2 807,8-15 869,8 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 6 680,6 2 357,0-4 323,6 Yhdyskuntatekniikka 16 281,5 15 004,7-1 276,8 Tuotantopalvelut 16 168,6 16 473,8 305,2 Pelastuslaitos 4 443,4 926,0-3 517,4 Nuohous 313,7 313,7 0,0 Tekninen palvelukeskus yhteensä 37 207,2 32 718,2-4 489,0 KAIKKI YHTEENSÄ 356 539,2 84 686,1-271 853,1

58 TOIMINTAMENOT MÄÄRÄRAHOITTAIN 2001-2003 (1 000 euroa) TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 euroa Kaupunginvaltuusto 276,6 338,7 331,9-6,8-2,0 Kaupunginosahallinto 175,0 215,1 243,4 28,3 13,2 Kaupunginhallitus 11 367,8 13 986,8 12 061,0-1 925,8-13,8 Elinkeinopolitiikka 3 526,9 3 777,5 4 265,0 487,5 12,9 Avustukset 1 433,6 1 076,4 882,1-194,3-18,1 Tuotannolliset tukipalvelut 20 534,0 19 292,5 8 190,0-11 102,5-57,5 Keskusvirasto 13 447,5 12 548,7 12 567,6 18,9 0,2 Konsernihallinto yhteensä 50 761,4 51 235,7 38 541,0-12 694,7-24,8 Rakennusvalvonta 615,0 624,5 679,2 54,7 8,8 Ympäristötoimi 1 366,6 1 314,6 1 345,0 30,4 2,3 Hallintokeskus 1 596,9 1 654,4 1 665,3 10,9 0,7 Aluetyö 61 561,1 66 677,5 70 318,2 3 640,7 5,5 Lasten päivähoito 31 378,0 32 932,8 33 634,6 701,8 2,1 Lasten ja nuorten erityispalvelut 8 182,2 8 361,2 9 120,7 759,5 9,1 Vanhusten palvelukodit 8 883,8 9 487,5 9 844,3 356,8 3,8 Terveyskeskussairaala 15 048,7 14 974,2 15 202,6 228,4 1,5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 3 057,8 4 338,4 4 432,9 94,5 2,2 Erikoissairaanhoito 47 117,8 49 627,3 52 127,3 2 500,0 5,0 Keskitetty työllitäminen 6 735,1 7 250,4 7 308,7 58,3 0,8 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä 183 561,4 195 303,7 203 654,6 8 350,9 4,3 Opetusvirasto 1 095,6 1 040,6 978,7-61,9-5,9 Koulut 43 696,9 46 842,7 47 005,9 163,2 0,3 Työväenopisto 1 758,5 1 751,7 1 769,4 17,7 1,0 Opetustoimi yhteensä 46 551,0 49 635,0 49 754,0 119,0 0,2 Kulttuuritoimen keskus 1 687,8 1 664,2 1 587,8-76,4-4,6 Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto 4 465,0 4 350,3 4 352,2 1,9 0,0 Museot 3 019,7 2 698,5 2 688,4-10,1-0,4 Kuvataidekoulu 366,9 357,5 357,9 0,4 0,1 Suomalainen konservatorio 2 796,8 2 736,4 2 903,9 167,5 6,1 Jyväskylän kaupunginorkesteri 1 878,3 2 012,6 2 104,0 91,4 4,5 Jyväskylän kaupunginteatteri 3 965,6 4 083,7 4 129,0 45,3 1,1 Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta 477,2 503,3 554,4 51,1 10,2 Kulttuuritoimi yhteensä 18 657,3 18 406,5 18 677,6 271,1 1,5 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 6 732,9 6 802,0 6 680,6-121,4-1,8 Yhdyskuntatekniikka 13 316,9 13 937,3 16 281,5 2 344,2 16,8 Tuotantopalvelut 17 374,2 16 099,9 16 168,6 68,7 0,4 Pelastuslaitos 4 110,5 4 338,0 4 443,4 105,4 2,4 Nuohous 301,9 314,2 313,7-0,5-0,2 Tekninen palvelukeskus yhteensä 35 103,5 34 689,4 37 207,2 2 517,8 7,3 KAIKKI YHTEENSÄ 343 349,1 358 011,4 356 539,2-1 472,2-0,4

59 TOIMINTATULOT MÄÄRÄRAHOITTAIN 2001-2003 (1 000 euroa) TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 euroa Kaupunginvaltuusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaupunginosahallinto 13,9 8,4 8,4 0,0 0,0 Kaupunginhallitus 783,3 529,1 237,0-292,1-55,2 Elinkeinopolitiikka 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Avustukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuotannolliset tukipalvelut 20 504,0 19 383,3 8 190,0-11 193,3-57,7 Keskusvirasto 4 921,7 4 260,4 4 220,0-40,4-0,9 Konsernihallinto yhteensä 26 222,9 24 181,2 12 655,4-11 525,8-47,7 Rakennusvalvonta 760,1 696,6 696,6 0,0 0,0 Ympäristötoimi 599,8 505,9 506,0 0,1 0,0 Hallintokeskus 58,3 53,1 9,4-43,7-82,3 Aluetyö 10 772,8 11 591,2 11 168,4-422,8-3,6 Lasten päivähoito 3 429,8 3 461,5 3 461,5 0,0 0,0 Lasten ja nuorten erityispalvelut 3 786,9 3 280,8 3 758,3 477,5 14,6 Vanhusten palvelukodit 2 173,1 2 350,2 2 350,2 0,0 0,0 Terveyskeskussairaala 3 801,0 3 322,7 3 322,7 0,0 0,0 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 445,9 483,9 368,2-115,7-23,9 Erikoissairaanhoito 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keskitetty työllistäminen 5 760,3 6 300,9 6 350,0 49,1 0,8 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä 30 228,1 30 844,3 30 788,7-55,6-0,2 Opetusvirasto 6,7 0,2 0,2 0,0 0,0 Koulut 1 694,7 1 433,0 1 433,0 0,0 0,0 Työväenopisto 785,0 698,0 723,2 25,2 3,6 Opetustoimi yhteensä 2 486,4 2 131,2 2 156,4 25,2 1,2 Kulttuuritoimen keskus 156,2 21,0 25,3 4,3 20,5 Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto 580,2 396,6 396,6 0,0 0,0 Museot 450,3 114,3 119,3 5,0 4,4 Kuvataidekoulu 157,4 111,0 113,1 2,1 1,9 Suomalainen konservatorio 852,8 744,9 900,0 155,1 20,8 Jyväskylän kaupunginorkesteri 136,3 198,7 210,7 12,0 6,0 Jyväskylän kaupunginteatteri 989,1 851,0 985,6 134,6 15,8 Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta 90,4 57,2 57,2 0,0 0,0 Kulttuuritoimi yhteensä 3 412,7 2 494,7 2 807,8 313,1 12,6 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 3 060,0 2 527,0 2 357,0-170,0-6,7 Yhdyskuntatekniikka 12 679,1 11 268,9 15 004,7 3 735,8 33,2 Tuotantopalvelut 17 621,6 16 134,0 16 473,8 339,8 2,1 Pelastuslaitos 943,8 907,4 926,0 18,6 2,0 Nuohous 281,2 258,2 313,7 55,5 21,5 Tekninen palvelukeskus yhteensä 31 525,7 28 568,5 32 718,2 4 149,7 14,5 KAIKKI YHTEENSÄ 98 295,7 91 949,4 84 686,1-7 263,3-7,9

60 TOIMINTAKATE MÄÄRÄRAHOITTAIN 2001-2003 (1 000 euroa) TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 euroa Kaupunginvaltuusto -276,6-338,7-331,9 6,8-2,0 Kaupunginosahallinto -161,1-206,7-235,0-28,3 13,7 Kaupunginhallitus -10 584,5-13 457,7-11 824,0 1 633,7-12,1 Elinkeinopolitiikka -3 526,9-3 777,5-4 265,0-487,5 12,9 Avustukset -1 433,6-1 076,4-882,1 194,3-18,1 Tuotannolliset tukipalvelut -30,0 90,8 0,0-90,8-100,0 Keskusvirasto -8 525,8-8 288,3-8 347,6-59,3 0,7 Konsernihallinto yhteensä -24 538,5-27 054,5-25 885,6 1 168,9-4,3 Rakennusvalvonta 145,1 72,1 17,4-54,7-75,9 Ympäristötoimi -766,8-808,7-839,0-30,3 3,7 Hallintokeskus -1 538,6-1 601,3-1 655,9-54,6 3,4 Aluetyö -50 788,3-55 086,3-59 149,8-4 063,5 7,4 Lasten päivähoito -27 948,2-29 471,3-30 173,1-701,8 2,4 Lasten ja nuorten erityispalvelut -4 395,3-5 080,4-5 362,4-282,0 5,6 Vanhusten palvelukodit -6 710,7-7 137,3-7 494,1-356,8 5,0 Terveyskeskussairaala -11 247,7-11 651,5-11 879,9-228,4 2,0 Mielenterveys- ja päihdepalvelut -2 611,9-3 854,5-4 064,7-210,2 5,5 Erikoissairaanhoito -47 117,8-49 627,3-52 127,3-2 500,0 5,0 Keskitetty työllistäminen -974,8-949,5-958,7-9,2 100,0 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhteensä -153 333,3-164 459,4-172 865,9-8 406,5 5,1 Opetusvirasto -1 088,9-1 040,4-978,5 61,9-5,9 Koulut -42 002,2-45 409,7-45 572,9-163,2-0,4 Työväenopisto -973,5-1 053,7-1 046,2 7,5-0,7 Opetustoimi yhteensä -44 064,6-47 503,8-47 597,6-93,8 0,2 Kulttuuritoimen keskus -1 531,6-1 643,2-1 562,5 80,7-4,9 Kaupunginkirjasto-K-S:n maakuntakirjasto -3 884,8-3 953,7-3 955,6-1,9 0,0 Museot -2 569,4-2 584,2-2 569,1 15,1-0,6 Kuvataidekoulu -209,5-246,5-244,8 1,7-0,7 Suomalainen konservatorio -1 944,0-1 991,5-2 003,9-12,4 0,6 Jyväskylän kaupunginorkesteri -1 742,0-1 813,9-1 893,3-79,4 4,4 Jyväskylän kaupunginteatteri -2 976,5-3 232,7-3 143,4 89,3-2,8 Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta -386,8-446,1-497,2-51,1 11,5 Kulttuuritoimi yhteensä -15 244,6-15 911,8-15 869,8 42,0-0,3 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus -3 672,9-4 275,0-4 323,6-48,6 1,1 Yhdyskuntatekniikka -637,8-2 668,4-1 276,8 1 391,6-52,2 Tuotantopalvelut 247,4 34,1 305,2 271,1 795,0 Pelastuslaitos -3 166,7-3 430,6-3 517,4-86,8 2,5 Nuohous -20,7-56,0 0,0 56,0 0,0 Tekninen palvelukeskus yhteensä -3 577,8-6 120,9-4 489,0 1 631,9-26,7 KAIKKI YHTEENSÄ -245 053,4-266 062,0-271 853,1-5 791,1 2,2

61 Konsernihallinto yhteensä TALOUS TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 euroa Kaupunginosahallinto 13,9 8,4 8,4 0,0 0,0 Kaupunginhallitus 783,3 529,1 237,0-292,1-55,2 Tuotannolliset tukipalvelut 20 504,0 19 383,3 8 190,0-11 193,3-57,7 Keskusvirasto 4 921,7 4 260,4 4 220,0-40,4-0,9 Toimintatulot yhteensä 26 222,9 24 181,2 12 655,4-11 525,8-47,7 Kaupunginvaltuusto 276,6 338,7 331,9-6,8-2,0 Kaupunginosahallinto 175,0 215,1 243,4 28,3 13,2 Kaupunginhallitus 11 367,8 13 986,8 12 061,0-1 925,8-13,8 Elinkeinopolitiikka 3 526,9 3 777,5 4 265,0 487,5 12,9 Avustukset 1 433,6 1 076,4 882,1-194,3-18,1 Tuotannolliset tukipalvelut 20 534,0 19 292,5 8 190,0-11 102,5-57,5 Keskusvirasto 13 447,5 12 548,7 12 567,6 18,9 0,2 Toimintamenot yhteensä 50 761,4 51 235,7 38 541,0-12 694,7-24,8 TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 26 222,9 24 181,2 12 655,4-11 525,8-47,7 Myyntitulot 23 331,2 22 349,1 11 500,2-10 848,9-48,5 Maksutulot 36,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 1 443,5 1 020,2 411,5-608,7-59,7 Muut toimintatulot 1 411,3 811,9 743,7-68,2-8,4 Toimintamenot 50 761,4 51 235,7 38 541,0-12 694,7-24,8 Henkilöstömenot 19 273,8 19 596,9 11 749,6-7 847,3-40,0 Palvelujen ostot 13 357,5 13 203,1 12 166,5-1 036,6-7,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 244,2 4 893,7 2 848,3-2 045,4-41,8 Avustukset 8 194,3 8 032,7 6 823,7-1 209,0-15,1 Muut toimintamenot 4 691,6 5 509,3 4 952,9-556,4-10,1 Toimintakate -24 538,5-27 054,5-25 885,6 1 168,9-4,3

Konsernihallinto 62 01 Kaupunginvaltuusto Perustelut: Kaupunginvaltuusto linjoittaa kaupunkiyhteisön toiminnot, sekä jakaa voimavarat päämääränä hyvä asuin- ja toimintaympäristö. Kehittämiskohteina ovat seudullinen elinvoimaisuus, sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä vakaa talous. Asioiden valmistelua ja päätöksentekoa kehitetään yhteistyössä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa. TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Suoritetavoitteet: Kaupunginvaltuuston kokoukset kpl 12 11 11 0 0,0 Käsitellyt asiat kpl 229 200 200 0 0,0 Kaupunginvaltuuston seminaarit kpl 3 5 5 0 0,0 Voimavarat: Valtuutettujen lukumäärä 59 59 59 0 0,0 Toimitilat, m2 707 707 707 0 0,0 TULOSSUUNNITELMA Toimintamenot 276,6 338,7 331,9-6,8-2,0 Henkilöstömenot 133,1 185,0 185,0 0,0 0,0 Palvelujen ostot 59,7 47,8 47,8 0,0 0,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12,9 20,7 17,7-3,0-14,5 Muut toimintamenot 70,9 85,2 81,4-3,8-4,5 Toimintakate ( sitova taso ) -276,6-338,7-331,9 6,8-2,0 Konsernihallinnon käyttömenot 2003 Kaupunginvaltuusto 0,9 Kaup.osahallinto 0,6 Kaupunginhallitus 17,7 Ruokapalvelu 21,3 Työllistäminen 13,6 Keskusvirasto 32,6 Elinkeinopolitiikka Avustukset 11,1 2,3

Konsernihallinto 63 02 Kaupunginosahallinto Perustelut: Säynätsalon kaupunginosalautakunta toimii Säynätsalon aluedemokratiaelimenä jatkaen kaupunginosavaltuuston toimintaa. Kaupunginosalautakunta on toiminnassaan pitänyt painopistealueina nuorisoon ja lapsiin kohdistuvaa toimintaa, tiedotusta sekä monitoimijaista toimintaa. Kaupunkiosalautakunta toimii väylänä asukkaiden ja eri hallintokuntien välillä kehittäen Säynätsaloa Jyväskylän kaupungin saaristokaupunginosana unohtamatta kuitenkaan teollisuuspaikkakunnan historiaa. Vuoden 2003 alusta tulee kuluneeksi 10 vuotta Säynätsalon ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitoksesta. Lautakunta tulee järjestämään seminaareja ja keskustelutilaisuuksia kuntaliitoksen vaikutuksen ja kaupunginosana elämisen selvittämiseksi. Kaupunginosahallinnon menoihin sisältyy 30.000 euron alueellisen toiminnan määräraha. TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Suoritetavoitteet: Kokoukset kpl 7 7 8 1 14,3 Kokouspäätökset kpl 63 60 60 0 0,0 Asukasvalintapäätökset kpl 71 75 75 0 0,0 Vierashuoneiden vuokraus vrk 311 220 250 30 13,6 Kokoustilat vuokraus tuntia 206 0 220 220 100,0 Voimavarat: Aluemääräraha 30 Henkilöstön lukumäärä 2 2 2 0 0,0 Toimitilat, m2 540 584 584 0 0,0 TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 13,9 8,4 8,4 0,0 0,0 Myyntitulot 0,0 0,0 3,2 3,2 100,0 Maksutulot 2,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut toimintatulot 11,0 8,4 5,2-3,2-38,1 Toimintamenot 175,0 215,1 243,4 28,3 13,2 Henkilöstömenot 84,6 86,0 90,3 4,3 5,0 Palvelujen ostot 32,2 57,9 56,7-1,2-2,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16,2 22,4 21,2-1,2-5,4 Muut toimintamenot 42,0 48,8 75,2 26,4 54,1 Toimintakate ( sitova taso ) -161,1-206,7-235,0-28,3 13,7

Konsernihallinto 64 04 Kaupunginhallitus Perustelut: Kaupunginhallitus keskittyy kaupunkikonsernin kokonaisjohtamiseen sekä hallintokuntien ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Keskeisenä painopistealueena vuonna 2003 on talouden ohjaus. Palvelutuotannon tehostamiseksi voimavaroja suunnataan myös seudullisiin hankkeisiin lähtökohtana laaja-alainen yhteistyö. Työllistämisen kaupungin osuus on merkitty kaupunginhallituksen määrärahaan ja samansuuruisena tulona sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen työllistämismäärärahaan. Työllistäminen toimii nettoyksikkönä. Työllistämisen tavoitteet ja perustelut on esitetty työllistämismäärärahan (mr44) kohdalla. Hallintokuntien omaan palvelutuotantoon liittyvä työllistäminen on budjetoitu kunkin hallintokunnan määrärahoihin. Tässä esitetään vain kaupungin työllistämisen nettomenot. Määrärahaan sisältyvä kuntouttava työtoiminta perustuu syyskuussa 2001 voimaantulleeseen lakiin, joka velvoittaa kuntia järjestämään aktivointitoimintaa pitkään työttöminä olleille toimeentulotukiasiakkaille. Käyttösuunnitelma tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuuden verotuskustannuksiin. Jäsenmaksut koostuvat Keski-Suomen Liiton, Suomen Kuntaliiton, Keski-Suomen kauppakamarin, Helsinki-Finland Congress Bureaun, European Federation of Conference Towns:n ja eräiden muiden yhdistysten jäsenmaksuista. Hallintokunnat budjetoivat omaan ammattialaansa liittyvät jäsenmaksut. Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyy kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien toimintamenot. EU ja muut strategiset hankkeet Määrärahalla rahoitetaan sekä talousarviossa erikseen nimettyjä että vuoden aikana esille nousevia hankkeita, joilla varmistetaan strategioiden toteutuminen. Määräraha on myös tarkoitettu kattamaan hyväksyttyjen EU-hankkeiden omarahoitusosuus. Lisäksi sillä toteutetaan mm. yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä teknologiakeskuksen kanssa yhteistyössä koko kaupunkiseudun kannalta tärkeitä kehittämisprojekteja, tehdään suunnitelmia elinkeinoalueiden kehittämiseksi ja luodaan edellytyksiä yritysten toimitilahankkeille kaupungissa. Määräraha sisältää myös hankejohtajan toimintamenot. Tilinpäätöskirjaukset Tilinpäätöskirjaukset sisältävät mm. eläkevakuutus- työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus- Maksujen edellisen vuoden tasauslaskut, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ennakot ja edellisen vuoden tasauslasku, lomapalkkajaksotuksen muutos, eläkevastuuvarauksen muutos, vähennys työnantajan sotu-maksusta. Menot kirjataan yhdelle kustannuspaikalle menoksi, koska jakaminen hallintokuntien useille kustannuspaikoille ja toiminnoille vaatisi kohtuuttoman suurta työtä automaattisen jakomahdollisuuden puuttuessa. Yhteispalvelukokeilu Tetra on suurimmissa kaupungeissa toteutettava kaksivuotinen hanke, johon osallistuvat työhallinto, kaupunki ja Kela. Käytännössä hanke toteutetaan avaamalla yhteispalvelupiste, jonka kustannukset jaetaan puoliksi työhallinnon ja kaupungin kesken. Yhteispalvelukokeilua varten varataan 90.000 euroa enemmän kuin vuonna 2002, vastaavasti on supistettu työllistämisen kaupungin osuutta.

65 Keski-Suomen Liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudutaan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita. Sisäiset kehittämishankkeet Määräraha on tarkoitettu konsernin sisäisten, strategisesti tärkeiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Talousarviota laadittaessa tiedossa olleet hankkeet on mainittu strategisten hankkeiden luettelossa, muista päätetään vuoden aikana erikseen. Ulkoinen tarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt Kaupunki on sopinut AKK-Sport Oy:n kanssa rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestämisestä vuosina 2003-2005. Lisäksi kaupunki on tehnyt sopimuksia eri yhtiöiden ja yhteisöjen kanssa kustannusten ja ralleista saatavan näkyvyyden jakamiseksi. Järjestelykustannukset ovat arviolta 177.000 euroa ja saatavat sopimuskorvaukset 137.000 euroa joten kaupungin osuudeksi jää 40.000 euroa. Suurtapahtumat määräraha sisältää kaupungin vieraanvaraisuuden osoittamisen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeille sidosryhmille. Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä arvaamattomia menoja varten. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus ja se on aikaisemman käytännön mukainen. Aluekeskus ja seutuyhteistyö -määräraha on tarkoitettu elinkeinopolitiikkaa laajempaan seutuyhteistyöhön. Määräraha toimii kansallisen aluekeskusohjelman paikallisena vastinrahana. Kansanedustajain vaalit järjestetään 16.3.2003. Vaalien kustannukset on arvioitu aikaisemman käytännön mukaisesti. Viime vaalien jälkeen kokouspalkkioita on korotettu. Vaalilakia on muutettu siten, että kunta joutuu järjestämään ennakkoäänestyksen kokonaisuudessaan joko ostamalla palvelun postilta tai järjestämällä sen itse tai ostamalla palvelun postilta ja järjestämällä sen lisäksi omia ennakkoäänestyspaikkoja. Aikaisemmasta poiketen valtio maksaa kunnille korvausta vaalien järjestämisestä. Kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunki tekee Suomen Posti Oyj:n kanssa sopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä keskustassa, Savelassa, Kuokkalassa ja Seppälässä olevissa postitoimipaikoissa. Samalla kaupunginhallitus päätti, että kaupunki järjestää oman ennakkoäänestyspaikan Säynätsaloon, Keljonkankaalle, Keltinmäkeen ja Huhtasuolle. Tämä päätös on otettu huomioon talousarvioehdotuksessa. Valtion kunnille maksamaa korvausta ei ole vielä vahvistettu. Näin ollen korvaus on arvioitu lain muutosta koskevan hallituksen esityksen perusteella EU/Equal-työllisyyshankkeet Kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyönä on alkanut tai alkamassa useita työllisyyteen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä hankkeita. Equal-yhteisöaloitehankkeita ovat Kuriiri-projekti, neljän asuinalueen verkostohanke, jota hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki sekä Vik-tori - projekti, virtuaalikuntoutus tietotyöhön -hanke, jota hallinnoi Invalidiliitto. Muita yhteistyöhankkeita ovat Antenni-projektin jatkohanke, asumisneuvoja-projekti sekä kansainvälisen henkilövaihdon ohjelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

66 Suhdetoiminnan hoitaminen ja kaupungin imagon vahvistaminen yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Meidän Jykä kasvatusyhteistyö on vuonna 2000 alkanut hanke, joka etenee hallintokuntien yhteistyönä. Yhteistyössä on mukana myös oppilaitoksia, Jyväskylän yliopisto, poliisi, yrittäjiä sekä kolmannen sektorin edustajia. Tavoitteena on vanhemmuuden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Alueellinen kasvatusyhteistyö toimii 12 kaupunkialueella. Lisäksi Meidän Jykä on ollut mukana käynnistämässä seutukunnallista kasvatusyhteistyötä. Kaupunginhallituksen päätöksellä (joulukuu 2001) Jyväskylä on mukana Suomen Kuntaliiton johtamassa Kasvatus tulevaisuuteen hankkeessa, joka jatkuu vuoteen 2005 saakka. Meidän Jykä toteuttaa tätä hanketta käytännössä Jyväskylässä. Toiminta painottuu alueellisen kasvatusyhteistyön tukemiseen, vanhempien sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen nivelkohdassa sekä vertaisryhmätoimintaan, koulutukseen (neuvolat, päiväkodit, koulut), kasvatusyhteistyötä tukevien toimintojen kehittämiseen. Päijänteen monitieteellinen tutkimus Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen koordinoima eri tieteenalojen näkemyksiä yhdistelevä tutkimushanke, jota toteutetaan yliopiston ja kaupungin yhteishankkeena. Tavoitteena on Päijänteen arvon ja merkityksen lisääminen kansalaisten keskuudessa. Kestävän kehityksen koordinaattori Tehtävänä on ohjata kaupungin hallintokuntien projekteja ja hankkeita toimimaan kestävää kehitystä edistävästi; ympäristöjärjestelmä, hankintojen ympäristökriteerit, energiansäästösopimus, hallintokuntien alaiset projektit, viranomaismääräykset ja ohjeet ja näihin liittyvä koulutus, tiedotus ja konsultointi. Jyväsjärven kehittämishanke Määräraha on kaupungin viimeinen osuus Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen koordinoimaan vesistötutkimuksen ja -kunnostuksen kehittämishankkeeseen. Kaupunkipoliittiset kehittämishankkeet Kasvukeskuksen kehittämiseksi tarkoitetun dialogin ylläpitäminen sekä aiheeseen liittyvän tutkimuksen tukeminen. Tilapäiset toimielimet -määrärahasta maksetaan kaupunginvaltuuston ja hallituksen asettamien toimikuntien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot. Nuorisotoimikunnan esittämät Jyväskylän nuorisotyön strategiat vuoteen 2005 avainalueiden kehittämiseen tarkoitetut määrärahat siirretään kulttuuritoimeen, sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen seuraavasti: Kulttuuriseen nuorisotyöhön Jyväskylän Nuorten Ääni - hanke, Sosiaalinen vahvistaminen - syrjäytymisen ehkäisy toimintaraha, yhteensä 59.200 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus/alueellinen nuorisotyö: Nuorisotyön koordinaattorin toimintamenot, Jyväskylän nuorisotyöverkoston toimivuuden ehdot tutkimus/koulutus/kehittämishanke, Jyväskylän seudun nuorisotyön ja kansalaistoiminnan osaamisverkostohanke, yhteensä 68.800 euroa. Paikallisliikenteen lipputuki on siirretty vuodesta 2003 alkaen teknisen palvelukeskuksen myönnettäväksi.

67 TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Suoritetavoitteet: Kaupunginhall.kokoukset kpl 38 38 38 0 0,0 Käsitellyt asiat kpl 628 750 750 0 0,0 Kaupunginhall.iltakoulut kpl 17 30 30 0 0,0 Iltakoulu: käsitellyt asiat kpl 24 30 30 0 0,0 Laajuustiedot: Työllistämisen kaupungin osuus 4 548,5 5 192,4 5 250,4 58,0 1,1 Kunnallisverotus 1 513,2 1 542,3 1 615,0 72,7 4,7 Jäsenmaksut 773,5 891,7 938,2 46,5 5,2 Kaupunginhallitus 748,6 807,6 791,5-16,1-2,0 EU ja muut strategiset hankkeet 681,3 622,3 582,0-40,3-6,5 Tapaturmavakuutusmaksut 576,0 1 494,6 580,0-914,6-61,2 Yhteispalvelukokeilu Tetra 0,0 210,2 300,0 89,8 42,7 K-S:n liitto / kehittämisrahasto 250,9 284,2 286,0 1,8 0,6 Sisäiset kehittämishankkeet 217,8 336,4 276,0-60,4-18,0 Ulkoinen tarkastus 179,5 199,3 206,0 6,7 3,4 Rallin MM-osakilpailun järjestelyt 0,0 0,0 177,0 177,0 100,0 Suurtapahtumat 110,0 168,2 164,9-3,3-2,0 Varamäärärahat 105,1 168,2 164,9-3,3-2,0 Aluekeskus ja seutuyhteistyö 0,0 159,9 159,9 0,0 0,0 Kansanedustajain vaalit 0,0 0,0 155,0 155,0 100,0 EU/Equal-työllisyyshankkeet 0,0 71,5 71,5 0,0 0,0 Suhdetoiminta 43,7 67,3 66,0-1,3-1,9 Meidän Jykä 78,2 65,8 95,0 29,2 44,4 Päijänteen monitieteinen tutkimus 0,0 50,5 50,0-0,5-1,0 Kestävän kehityksen koordinaattori 0,0 42,0 42,0 0,0 0,0 Jyväsjärven kehittämishanke 0,0 38,7 38,7 0,0 0,0 Kaupunkipoliittiset erityishankkeet 17,3 33,6 28,0-5,6-16,7 Tilapäiset toimielimet 7,9 23,5 23,0-0,5-2,1 Jyväskylän Viherlaakso Oy 50,5 50,0 0,0-50,0-100,0 Kuntatietojärjestelmän uusiminen 0,0 84,1 0,0-84,1-100,0 Nuorisotoiminta 0,0 104,3 0,0-104,3-100,0 Jyväskylän paikallisliikenne 1 305,0 1 278,2 0,0-1 278,2-100,0 Muut menot 160,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä 11 367,8 13 986,8 12 061,0-1 925,8-13,8 Kunnallisverotus 18,1 0,0 0,0 0,0 0,0 EU- ja muut strategiset hankkeet 68,5 0,0 20,0 20,0 100,0 Kaupunginhallitus 3,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Rallin MM-osakilpailun järjestelyt 0,0 0,0 137,0 137,0 100,0 Kansanedustajain vaalit 0,0 0,0 80,0 80,0 0,0 Meidän Jykä 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Jyväskylän paikallisliikenne 691,5 529,1 0,0-529,1 0,0 Tulot yhteensä 783,1 529,1 237,0-292,1-55,2

68 TULOSSUUNNITELMA TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Toimintatulot 783,3 529,1 237,0-292,1-55,2 Myyntitulot 18,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 752,8 529,1 80,0-449,1-84,9 Muut toimintatulot 12,4 0,0 157,0 157,0 100,0 Toimintamenot 11 367,8 13 986,8 12 061,0-1 925,8-13,8 Henkilöstömenot 1 238,1 2 037,6 1 141,2-896,4-44,0 Palvelujen ostot 3 336,6 3 988,6 4 050,2 61,6 1,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 83,1 71,6 86,6 15,0 20,9 Avustukset 6 355,9 6 754,7 5 758,9-995,8-14,7 Muut toimintamenot 354,1 1 134,3 1 024,1-110,2-9,7 Toimintakate ( sitova taso ) -10 584,5-13 457,7-11 824,0 1 633,7-12,1

Konsernihallinto 69 05 Elinkeinopolitiikka Perustelut: Omistajakuntien Jykesille osoittama elinkeinopoliittinen perusrahoitus on pysynyt vuodesta 1997 lähtien 5,7 milj. euron tasolla. Jykesin toiminnan merkittävä laajentuminen ja sen myötä tarvittava lisärahoitus on voitu turvata yhteisöverotuotto-osuuden avulla, jota kunnat ovat 2 :n suuruisena osoittaneet Jykesille ns.muuttuvana lisärahoituksena. Yhteisöveron tuotto on vuonna 2002 yhteensä 833.000 euroa. Uuraisten kunta liittyi Jykesin osakkaaksi 1.4.2002. Viiden omistajakunnan Jykesille osoittama kokonaisrahoitus on vuonna 2002 yhteensä 6.6 miljoonaa euroa eli seudun asukaslukuun suhteutettuna noin 46 euroa seudun asukasta kohden. Jykes on lisäksi solminut v. 2001 elinkeinopalvelusopimukset Hankasalmen, Korpilahden ja Petäjäveden kuntien sekä Suolahden kaupungin kanssa. Yhteistyökuntien palvelumaksu on v. 2002 yhteensä 119.000 euroa. Jykesin toiminnan tavoitteena on säilyttää toiminnan volyymi vähintään nykytasolla. Elinkeinopoliittisen rahoituksen mitoitusta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon Jykesin kautta rahoitettavien Jykes -yhteistyöorganisaatioiden, erityisesti Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n, toiminnan laajentumisesta ja EU:n edellyttämästä hankkeiden kuntarahoituksesta aiheutuvat lisäyspaineet. Elinkeinopoliittisesta rahoituksesta 53 ohjautuu Jykesin yhteistyöorganisaatioille. Jykes ostaa vuonna 2003 palveluja Teknologiakeskukselta 2,5 miljoonalla eurolla. Vuonna 2003 elinkeinopoliittinen perusrahoitus säilyy entisellä tasolla. Kuntien maksuosuuksia on tarkistettu Uuraisten kunnan osakkuuden edellyttämällä tavalla. Jyväskylän kaupungin osuus on laskenut yhdellä prosentilla 57 :iin ja on 3.325.000 euroa, Jyväskylän maalaiskunnan osuus on laskenut yhdellä prosentilla ollen 23 ja 1.342.000 euroa, Laukaan kunnan osuus on entinen 12 eli 700.000 euroa, Muuramen entinen 6 eli 350.000 euroa ja Uuraisten 2 eli 116.000 euroa. Tämän lisäksi kunnat ohjaavat Jykesin toiminnan rahoittamiseen edelleen 2 yhteisöveron tuotosta. vuoden 2001 tilinpäätöksen perusteella näin kertyy yhteensä 886.000 euroa. Jykesin toimintaan tarvittava omistajakuntien kokonaisrahoitustarve on siten vuonna 2003 yhteensä 6.719.000 euroa. Yhteistyökuntien palvelumaksut on budjetoitu 119.000 euron tasolle. Aluekeskusohjelman volyymin arvioidaan säilyvän entisen suuruisena eli 572.000 eurona. Jykesin liikevaihdon arvioidaan kasvavan 10. Henkilöstömäärä säilyy nykytasolla. Vakituisia työntekijöitä on tällä hetkellä 19 ja projekteissa toimii 10 henkilöä. Määrärahaan sisältyy 200.000 euroa Jyväskylän osuutena lentoaseman laajennushankkeeseen. Loput 482.000 euroa maksetaan vuonna 2004. Jykes Kiinteistöt Oy Kaupunki on laatinut omistajapolitiikkaa koskevan tarkastelun mm. Jykes-Kiinteistöjen osalta. Siinä on todettu mm. että yhtiön omavaraisuusasteen tavoite, noin 30, on syytä säilyttää. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyisellä investointitasolla kaupungin jatkuvaa noin 1-2:n milj. euron osakepääoman sijoitusta. Nykytilanteessa tämä ei ole mahdollista. Vuonna 2003 kaupunki lähtee siitä, että yhtiö ei suorita osakeantia, vaan se pyrkii hoitamaan pääomantarpeensa realisoimalla omistamiaan kiinteistöjä.

Jykesin toiminnan painopisteet 2003 70 Erityisesti kone- ja metallitekniikan ammattilaisista on kysyntää, samoin sähkö- ja tietotekniikan osaajista. Jykesin teollisuuden kehittämispalvelut -toimialalla on käynnistetty useita kehittämishankkeita, joita jatketaan myös ensi vuonna. Myös palvelusektorin koulutustarve kasvaa lähivuosina. Yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin merkitys julkisten palvelujen täydentäjänä korostuu ja lisääntyy. Erityisen voimakasta uusien, ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työntekijöiden rekrytointitarve on sosiaalialan yrityksissä. Jykesin palvelutoimiala valmistelee tämän alan kehittämishanketta yhdessä sosiaali- ja terveysalan ja hyvinvointialan osaajien kanssa. Hanke käynnistyy vuoden 2003 aikana. Jykesin kansainvälistymisstrategia valmistui keväällä 2002. Sen painotusten mukaisesti ja yritysten tarpeiden pohjalta kv-palvelut toimialalla. Jykesin Pietarin yksikön palveluja tarjotaan myös seudun ulkopuolisille tahoille käypää korvausta vastaan. Seudun kansainvälistä markkinointia tehostetaan käynnistämällä ulkomaisten investointien edistämishanke yhdessä Invest in Finland Bureaun kanssa Helsingistä. Alueellisessa investointien edistämishankkeessa ovat Jyväskylän seudun lisäksi mukana Tampere ja Lappeenranta. Investointien edistämishanke toteutetaan valituilla keihäänkärkitoimialoilla ja tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kanssa. Laukaan asuntomessut 2003 on vuoden suurin seudullinen yhteishanke, jota valmistellaan Jykesin koordinoimana yhteistyössä Laukaan kunnan, Laukaan yrittäjien, Suomen Asuntomessut Osuuskunnan, Jyväskylään Oy:n ja seudun yrittäjien kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada messuvieraat viipymään ja viihtymään Jyväskylän seudulla ja kertoa seudun osaamisesta, työpaikoista ja asumismahdollisuuksista. Osana hanketta toteutetaan valtakunnallinen mainoskampanja, jonka teemaksi on valittu 100 Suomea. Matkailun toimialalla valmistaudutaan yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa toteuttamaan valtakunnallista matkailun osaamiskeskushanketta, mikäli osaamiskeskusasema saadaan. Hankkeessa on kyse verkostomaisesta valtakunnallisesta osaamiskeskuksesta., joka muodostuu solmupisteistä. Jyväskylä: Hyvinvointimatkailu virettä matkailusta, virettä matkailuun Savonlinna: Vapaa-aika, matkailu ja joustava elämäntapa, Tampere: Kokous- ja kongressimatkailu ja Turku: Kulttuurimatkailu. TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Perusrahoitus/Jykes 3 527,0 3 122,0 3 325,0 203,0 6,5 Yhteisöveron tuotosta/jykes 0,0 656,0 740,0 84,0 12,8 Yhteensä 3 527,0 3 778,0 4 065,0 287,0 7,6 Osakepääoman korotus 195,0-195,0-100,0 Lentoaseman matkustajaterminaali 200,0 200,0 100,0 Yhteensä 3 527,0 3 973,0 4 265,0 292,0 7,3 TULOSSUUNNITELMA Toimintamenot 3 526,9 3 777,5 4 265,0 487,5 12,9 Palvelujen ostot 3 526,9 3 777,5 4 265,0 487,5 12,9 Toimintakate ( sitova taso ) -3 526,9-3 777,5-4 265,0-487,5 12,9

Konsernihallinto 71 07 Avustukset Perustelut: Hallintokunnat päättävät oman toimintansa avustuksista määrärahojen puitteissa. Avustusten määrät ovat sitovia kohteittain. Alueellisen toiminnan määräraha on luonteeltaan kehittämismääräraha. Se on tarkoitettu alueiden omatoimisuuteen perustuviin innovatiivisiin, verkottumista ja kumppanuutta edistäviin hankkeisiin. Jos samalla alueella on useita hankkeita, ne tulee käsitellä ja asettaa tärkeysjärjestykseen alueen yhteistyöryhmässä, mikäli alueella sellainen toimii. Alueiden välillä pyritään vuosittain kohtuulliseen tasapainoon huomioon ottaen alueiden oma aktiivisuus ja hankkeiden laatu. Säynätsalon kaupunginosahallinnolle on myönnetty erillinen alueellisen toiminnan määräraha. Pelastushelikopteri ILMARI:n avustus on siirretty vuodesta 2003 alkaen pelastuslaitoksen ja Teknisen lautakunnnan käsiteltäväksi. TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Laajuustiedot: Jyväskylän Paviljonkisäätiö 840,9 504,6 504,6 0,0 0,0 Alueellinen toiminta 117,8 84,1 60,0-24,1-28,7 Alvar Aalto -symposiumin valm.kul. 16,8 16,8 60,0 43,2 257,1 Jyvässeudun Työttömät ry 42,1 50,5 50,5 0,0 0,0 Keski-Suomen luontomuseo/palvelut 0,0 42,0 42,0 0,0 0,0 Kansainvälinen arkkitehtuurin kesäkoulu 50,5 50,5 40,0-10,5-20,8 Jyvälä 16,8 25,2 30,0 4,8 19,0 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 100,9 50,5 25,0-25,5-50,5 Jkl:n yliopistoyhdistys / kesäyliopisto 33,6 33,6 25,0-8,6-25,6 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 16,8 25,2 20,0-5,2-20,6 Pohjoismainen tiedotustoimisto 17,7 16,8 15,0-1,8-10,7 Design for Architecture / AA-ssätiö 0,0 0,0 10,0 17,0 0,0 Arkkitehtuurin tutkijatapahtuma 67,3 67,3 0,0-67,3-100,0 LIKES kuntotestausasema 0,0 8,4 0,0-8,4-100,0 Pelastushelikopteri ILMARI 8,4 8,4 0,0-8,4-100,0 Terve-SOS 2002 tapahtuma 0,0 50,5 0,0-50,5-100,0 Keski-Suomen sairaskotisäätiö 42,1 42,0 0,0-42,0-100,0 Muut yhteensä 61,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 1 433,6 1 076,4 882,1-194,3-18,1 TULOSSUUNNITELMA Toimintamenot 1 433,6 1 076,4 882,1-194,3-18,1 Henkilöstömenot 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Avustukset 1 431,4 1 076,4 882,1-194,3-18,1 Toimintakate -1 433,6-1 076,4-882,1 194,3-18,1

72 Konsernihallinto / Tuotannolliset tukipalvelut / Ruokapalveluyksikkö 10 Tuotannolliset tukipalvelut/ruokapalveluyksikkö Perustelut: Total-Kiinteistöpalveluista muodostetaan kunnallinen liikelaitos vuoden 2003 alusta lukien. Tuotannolliset tukipalveluiden johtokunta toimii myös liikelaitoksen johtokuntana. Tuotannollisten tukipalveluiden johtajan toimi lakkautetaan vuoden 2003 alusta lukien. TALOUS TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Ruokapalveluyksikkö 8 367,5 8 243,0 8 190,0-53,0-0,6 Total Kiinteistöpalvelu 12 136,5 11 140,3 0,0-11 140,3-100,0 Toimintatulot yhteensä 20 504,0 19 383,3 8 190,0-11 193,3-57,7 Ruokapalveluyksikkö 8 441,7 8 228,2 8 190,0-38,2-0,5 Total Kiinteistöpalvelu 12 092,3 11 064,3 0,0-11 064,3-100,0 Toimintamenot yhteensä 20 534,0 19 292,5 8 190,0-11 102,5-57,5 Ruokapalveluyksikkö Toiminta-ajatus: Ruokapalvelu tuottaa maukkaita ravitsemussuosituksen mukaisia aterioita ja laadukkaita ruokapalveluita asiakaslähtöisesti tehokkaasti ja taloudellisesti. Strategiset tavoitteet: Ruokapalvelun tavoitteena ovat tasokkaat ja kilpailukykyiset pääasiassa kaupunkikonsernin sisäisille asiakkaille suunnatut palvelut. Tehokas tuloksellinen toiminta vaatii jatkuvaa uusiutumista, johon myös tähtää aloitettu ruokapalvelun organisaation selvittämistyö. Mittava ruokatuotanto asettaa vaatimuksia tuotantotiloille sekä laitteille, joiden peruskorjaustyöhön ja uusimiseen on kohdistettava riittävästi resursseja. Kehittämistavoitteet: - Asiakasorganisaatioiden kanssa kehitetyn sopimusjärjestelmän syventäminen, joka mahdollistaa ennakkoluulottomien monimuotoisten palvelukonseptien kehittämisen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. - Kustannusanalyysin sekä toimintolaskennan hyödyntäminen ruokapalvelusuunnitelman laadinnassa ja kehittämistyössä. - Henkilöstön ammattitaidon päivittäminen jatkuvan koulutuksen sekä työkierron avulla. - Tavoitteena on ruokapalvelun muuttaminen liikelaitokseksi vuoden 2004 alusta. Samalla selvitetään ruokapalvelun seudullista organisaatiota ottaen huomioon kaikki kuntien omistamat ruokapalveluyksiköt seudulla. Ruokapalvelun tilaajaorganisaation järjestäminen selvitetään vuoden 2003 aikana. Perustelut: Suoritemääräarvioon vaikuttaa lasten vähenevät määrät päivähoidossa sekä Keljon vanhainkodin yhden osaston sijoittuminen Kinkomaalle peruskorjauksen ajaksi. Suoritehinnat perustuvat kuhunkin toimintaan kohdistuviin kustannuksiin sekä asiakasorganisaatioiden kanssa käytyihin sopimusneuvotteluihin.

73 TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Suoritetavoitteet: Päivähoitoruokailu, 1 000 kpl 758 765 749-16 -2,1 Kouluruokailu, 1 000 kpl 1 578 1 567 1 580 13 0,8 Vanhusruokailu, 1 000 kpl 650 616 620 4 0,6 Sairaalaruokailu, 1 000 kpl 350 339 337-2 -0,6 Muu ruokapalvelu, 1 000 kpl 190 220 166-54 -24,5 Yhteensä 3 526 3 507 3 452-55 -1,6 Tehokkuus, taloudellisuus: Euroa / ateriasuorite, päivähoito 2,94 3,06 3,06 0,00 0,0 Euroa / ateriasuorite, kouluruokailu 1,51 1,68 1,61-0,07-4,2 Euroa / ateriasuorite, sairaala 2,35 2,48 2,48 0,00 0,0 Laajuustiedot: Keittiöiden lkm, valmistus 32 30 26-4 -13,3 Keittiöiden lkm, jakelu 31 31 35 4 12,9 Voimavarat: Vakituiset työntekijät 164 163 162-1 -0,6 Määräaikaiset 33 42 33-9 100,0 Työllistetyt 13 10 8-2 200,0 Henkilöstö yhteensä 210 215 203-12 -5,6 Toimitilat, m2 6 877 6 820 6 505-315 -4,6 TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 8 367,5 8 243,0 8 190,0-53,0-0,6 Myyntitulot 8 300,2 8 204,3 8 170,0-34,3-0,4 Tuet ja avustukset 60,1 36,8 18,0-18,8-51,1 Muut toimintatulot 7,2 1,9 2,0 0,1 5,3 Toimintamenot 8 441,7 8 228,2 8 190,0-38,2-0,5 Henkilöstömenot 4 822,1 4 876,4 4 816,0-60,4-1,2 Palvelujen ostot 258,8 235,4 262,0 26,6 11,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 597,7 2 337,3 2 330,0-7,3-0,3 Avustukset 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut toimintamenot 762,8 779,1 782,0 2,9 0,4 Toimintakate -74,2 14,8 0,0-14,8 0,0

Konsernihallinto 74 18 Keskusvirasto TALOUS TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 euroa Rahatoimisto ja hankintakeskus 5,9 51,0 16,4-34,6-67,8 Hallintokeskus 1 414,3 814,1 819,2 5,1 0,6 Kaupunkisuunnittelu 101,5 105,4 41,4-64,0-60,7 Tietohallintotoimisto 3 400,0 3 289,9 3 343,0 53,1 1,6 Toimintatulot yhteensä 4 921,7 4 260,4 4 220,0-40,4-0,9 Rahatoimisto ja hankintakeskus 2 814,9 3 177,2 3 066,8-110,4-3,5 Hallintokeskus 4 670,0 4 777,3 4 803,7 26,4 0,6 Kaupunkisuunnittelu 1 373,5 1 431,6 1 498,8 67,2 4,7 Tietohallintotoimisto 3 414,8 3 162,6 3 198,3 35,7 1,1 Tilinpäätöskirjaukset 1 174,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot yhteensä 13 447,5 12 548,7 12 567,6 18,9 0,2 TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 4 921,7 4 260,4 4 220,0-40,4-0,9 Myyntitulot 2 909,7 3 004,5 3 327,0 322,5 10,7 Maksutulot 34,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 613,2 454,3 313,5-140,8-31,0 Muut toimintatulot 1 364,4 801,6 579,5-222,1-27,7 Toimintamenot 13 447,5 12 548,7 12 567,6 18,9 0,2 Henkilöstömenot 5 698,5 5 251,3 5 517,1 265,8 5,1 Palvelujen ostot 3 714,5 3 487,5 3 484,8-2,7-0,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 450,0 395,9 392,8-3,1-0,8 Avustukset 398,6 201,6 182,7-18,9-9,4 Muut toimintamenot 3 185,9 3 212,4 2 990,2-222,2-6,9 Toimintakate ( sitova taso ) -8 525,8-8 288,3-8 347,6-59,3 0,7

Konsernihallinto / Keskusvirasto 75 Rahatoimisto ja hankintakeskus Kehittämistavoitteet: 1. Hankinta- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen. 2. Seututaloushanke. Perustelut: Talouden ohjaus vastaa konsernin taloudellisen tilan sekä muutosten hallinnasta ja ohjauksesta. Talousarvion valmistelu tuottaa oikeat ja riittävät tiedot tavoitteiden asettamista ja saavuttamista varten. Rahoituspalvelut toimii konsernin sisäisenä pankkina sekä huolehtii konsernin maksuvalmiudesta ja sen suunnittelusta. Maksuliikepalvelut vastaa oikea-aikaisesta laskujen maksatuksesta sekä koordinoi laskutusta ja saatavien hallintaa. Raportointipalvelut vastaa konsernin taloutta kuvaavien lukujen muokkaamisesta suunnittelun, päätöksenteon ja seurannan edellyttämäksi informaatioksi. Hankinta- ja logistiikkapalvelut vastaa keskitettyjen tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttamisesta ja hankintasopimuksista sekä koordinoi kuljetuksia. TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 euroa Laajuustiedot: Rahatoimisto, menot 2 814,9 2 851,3 2 741,5-109,8-3,9 Hankintakeskus, menot 0,0 325,9 325,3-0,6-0,2 Rahatoimisto, tulot 5,9 3,4 3,4 0,0 0,0 Hankintakeskus, tulot 0,0 47,6 13,0-34,6-72,7 Voimavarat: Toimitilat, m2 706 706 706 0 0,0 TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 5,9 51,0 16,4-34,6-67,8 Myyntitulot 0,0 41,5 13,0-28,5-68,7 Tuet ja avustukset 4,4 1,1 0,0-1,1-100,0 Muut toimintatulot 1,5 8,4 3,4-5,0-59,5 Toimintamenot 2 814,9 3 177,2 3 066,8-110,4-3,5 Henkilöstömenot 690,0 957,7 1 014,7 57,0 6,0 Palvelujen ostot 199,0 274,4 300,4 26,0 9,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 66,2 44,4 43,7-0,7-1,6 Muut toimintamenot 1 859,7 1 900,7 1 708,0-192,7-10,1 Toimintakate -2 809,0-3 126,2-3 050,4 75,8-2,4

Konsernihallinto / Keskusvirasto 76 Hallintokeskus Perustelut: Hallintokeskuksen rooli ja tehtävät osana konsernihallintoa ovat muuttuneet ja laajentuneet viime vuosien aikana merkittävästi. Hallintoon kuuluvien tehtävien, joita ovat mm. kaupunginvaltuuston ja hallituksen valmistelu-, toimeenpano- ja sihteeritehtävät, rinnalle yhä keskeisemmiksi ovat muodostuneet laaja-alaiset kehittämiseen, henkilöstövoimavarojen turvaamiseen, kaupungin näkyvyyteen ja imagoon sekä kansainvälistymiseen liittyvät tehtävät. Panostaminen niihin on ollut ja on edelleen välttämätöntä kaupungin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kaupungilla on keskeinen rooli paikallisten verkostojen luojana, ylläpitäjänä ja koordinaattorina. Kaupunki on vaikuttanut vahvasti uuden paikallisen ja seudullisen toimintamallin syntymiseen. Se perustuu monien toimijoiden laajaan ja luottamukselliseen yhteistyöhön, jossa kumppanuuden hengessä kunkin osapuolen vahvuudet ja resurssit suunnataan yhdessä sovittujen, strategisesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen. Ilman tällaista toimintamallia Jyväskylä tuskin kuuluisi kasvukeskusten harvalukuiseen joukkoon. Konsernin sisällä hallintokeskus yhdessä konsernijohdon kanssa luo linjauksia hallintokuntien toiminnan ja palvelujen kehittämiselle sekä myös rahoittaa niitä. Merkittävä osa hallintokeskuksen samoin kuin kaupunginhallituksen määrärahoista kohdistetaankin koko konsernin toiminnan kehittämiseen. Strategiset tavoitteet: 1. Jyväskylän seutu on edelläkävijä kunnallisten palvelujen ylikunnallisessa tuottamisessa. 2. Jyväskylän kilpailukykyä vahvistetaan näkyvyyden ja myönteisen julkisuuskuvan avulla. 3. Kansainvälisen toiminnan avulla löydetään palveluihin uusia toimintatapoja ja innovaatioita. 4. Aktiivisella henkilöstöpolitiikalla tuetaan kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. 5. Hyvällä hallintotavan periaatteita noudattaen tuetaan poliittista päätöksentekoa, luottamushenkilöiden osallistumista kaupungin kehittämistä koskeviin prosesseihin sekä niihin liittyvän jatkuvan vuoropuhelun käynnistämistä ja ylläpitämistä poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden kesken. Kehittämistavoitteet: 1. Jatketaan toiminnoittain soveliaan ylikunnallisten palvelujen organisointitavan kehittämistä (kunnallinen liikelaitos, yhtiö, säätiö). 2. Lisätään eri toimijoiden yhteistyötä Jyväskylän tunnettuvuuden vahvistamiseksi. 3. Lisätään ja monipuolistetaan internetpalveluja. 4. Kehitetään yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille suunnattujen tilaisuuksien, tapahtumien ja materiaalien laatua. 5. Vahvistetaan olemassa olevia ja kehitetään määrätietoisesti uusia kansainvälisen toiminnan verkostoja. 6. Vahvistetaan osaavan henkilöstön saatavuus henkilöstösuunnittelua tehostamalla, rekrytointia kehittämällä ja työnantajakuvaa parantamalla. 7. Kehitetään henkilöstön osaamista monipuolisella koulutuksella sekä valmennetaan ja tuetaan esimiehiä työyhteisöjen parempaan johtamiseen. 8. Tuetaan päätöksentekoa asioiden valmistelua kehittämällä. 9. Kehitetään koko konsernin hallintopalveluja toimintoja ohjeistamalla ja yhteistämällä.

77 TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä 54 55 55 0 0,0 Toimitilat, m2 2 288,3 2 374,3 2 374,3 0,0 0,0 TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 1 414,3 814,1 819,2 5,1 0,6 Myyntitulot 145,0 178,6 173,0-5,6-3,1 Maksutulot 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 564,7 369,2 293,5-75,7-20,5 Muut toimintatulot 703,1 266,3 352,7 86,4 32,4 Toimintamenot 4 670,0 4 777,3 4 803,7 26,4 0,6 Henkilöstömenot 2 239,0 2 311,9 2 370,4 58,5 2,5 Palvelujen ostot 1 621,4 1 619,6 1 502,0-117,6-7,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 199,0 223,7 198,4-25,3-11,3 Avustukset 156,9 201,6 182,7-18,9-9,4 Muut toimintamenot 453,7 420,5 550,2 129,7 30,8 Toimintakate -3 255,7-3 963,2-3 984,5-21,3 0,5

Konsernihallinto / Keskusvirasto 78 Kaupunkisuunnittelu Strategiset tavoitteet: Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymän Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen ajoittuu vuosille 2003-2004; ohjelma sisältää kaupunkisuunnittelun erityistavoitteet. Kaavoitusohjelma on laadittu yhden vuoden sijasta kahdelle seuraavalle vuodelle, ohjelmaa tarkistetaan kuitenkin vuosittain. Keskeisenä tavoitteena on vuosittaisen kysynnän mukaisen tonttitarjonnan turvaaminen asunto- ja toimitilarakentamiselle sekä varautuminen lähivuosien kysyntään. Ohjelmassa määritellään aikajakson tärkeimmät kaavoituskohteet ja niiden aikataulut. Tällä jaksolla merkittäviä ovat mm. uutta luovat Harjunkulman ja Äijälänrannan kohteet sekä Korteniityn matala-tiivis -rakentaminen. Kehittämistavoitteet: Uuden lain menestyksellinen soveltaminen edellyttää kehittämistyötä kaavan vaikutusten arvioimiseksi. Yhdyskuntarakentamisen hallintajärjestelmän luominen ja sosiaalisten vaikutusten arviointiprojekti ovat kaavojen vaatimien vaikutusselvitysten ja osallistumismenetelmien kehittämisen ohella resursseja vaativaa työtä. Arkkitehtikilpailut, kansainvälinen toiminta ja vanhentuneiden asemakaavojen ajan tasalle saattaminen ovat osa Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteuttamista. Toiminnalliset tavoitteet: Kaavoituksessa kaupunkilaisten kannalta tärkeitä asioita ovat paitsi lopputulos, viihtyisä ja laadukas ympäristö, myös menetelmät sen saavuttamiseksi: kaavan käsittelyaikataulu sekä palvelun asiantuntemus ja asiallisuus. Tavoitteena on lisätä valmiutta panostamalla ensi vuonna erityisesti näihin toimintoihin. Tämä, kuten muutkin edellä mainitut tavoitteet edellyttävät lisäresursseja kaupunkisuunnitteluun; tällä hetkellä työn alla on noin 50 kaavaa ja saman verran on aloittamatta. TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Suoritetavoitteet: Asemakaavan muutosten lkm 41 50 50 0 0,0 Asemakaavan laajennusten lkm 6 5 5 0 0,0 Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä 19 20 21 1 5,0 Toimitilat, m2 427 443 443 0 0,0 Toimintatulot 101,5 105,4 41,4-64,0-60,7 Myyntitulot 6,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maksutulot 32,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 44,1 84,0 20,0-64,0-76,2 Muut toimintatulot 18,5 21,4 21,4 0,0 0,0 Toimintamenot 1 373,5 1 431,6 1 498,8 67,2 4,7 Henkilöstömenot 801,6 893,4 989,7 96,3 10,8 Palvelujen ostot 443,2 330,1 311,4-18,7-5,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 66,5 44,7 44,7 0,0 0,0 Muut toimintamenot 62,2 163,4 153,0-10,4-6,4 Toimintakate -1 272,0-1 326,2-1 457,4-131,2 9,9

Konsernihallinto / Keskusvirasto 79 Tietohallintotoimisto Perustelut: Sisäiset atk-kustannukset pidetään vuoden 2002 tasolla. Investointiosaan irtain käyttöomaisuus varataan tarvittavat erillismäärärahat kaupunkikonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehityshankkeisiin. Strategiset tavoitteet: Seudullisen tietohallintostrategian ja TCO (Total Cost Ownership) kustannusanalyysin tulosten perusteella suunnitellaan jatkotoimet ja kehittämishankkeet. Seudullisten ja kaupunkikonsernin sisäisten tietojärjestelmähankkeiden koordinointia kehitetään organisoimalla kaupungin tietohallinnon johtoryhmätyöskentelyä. Kehittämistavoitteet: - avoimen lähdekoodin sovellusten käyttömahdollisuudet: yhteisselvitys ohjelmisto- ja laitetoimittajien ja yhteistyökaupunkien kesken - sähköisten asiointipalveluiden ja sähköisen tunnistamisen kehittäminen tehdyn e-strategian pohjalta: väestörekisterikeskuksen hst-kortin käyttömahdollisuutta kuntasovelluksissa selvitetään - ohjelmistojen lisensoinnit seutukunnalliseen malliin - henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien uudistamisen käynnistys - henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen - sosiaalitoimen tietojärjestelmäuudistus - tietoturva ja tietosuoja-asioiden kehittäminen hyväksytyn tietoturvastrategian mukaisesti - asiakirjojen hallinta projekti. TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Suoritetavoitteet: Tietojärjestelmien lukumäärä 120 120 120 0 0,0 Pidettyjen atk-kurssien lukumäärä 84 85 85 0 0,0 Tehokkuus, taloudellisuus: Menot / henkilö 1.000 euroa 122 113 113 0 0,0 Menot / hallintotyöasema 1.000 euroa 1 1 1 0 0,0 Menot / matkapuhelin 1.000 euroa 0,28 0,34 0,34 0,00 0,0 Laajuustiedot: Tietokoneverkon palvelimien lkm Keskuskoneet 11 13 13 0 0,0 Mikroverkkopalvelimet 52 52 55 3 5,8 Päätteiden lukumäärä 203 159 100-59 -37,1 Mikrotietokoneiden lukumäärä 1 909 2 020 2 100 80 4,0 Mikrotietokoneiden lkm CygnNet 889 914 1 000 86 9,4

80 TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Laajuustiedot: Puhelinalaliittymät lkm 2 201 2 201 2 201 0 0,0 Matkapuhelimet lkm 1 137 1 200 1 200 0 0,0 Voimavarat: Henkilöstön lukumäärä 28 28 28 0 0,0 Toimitilat, m2 707 707 707 0 0,0 Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely (1-5) 3,8 3,9 TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot 3 400,0 3 289,9 3 343,0 53,1 1,6 Myyntitulot 2 758,7 2 784,4 3 141,0 356,6 12,8 Muut toimintatulot 641,3 505,5 202,0-303,5-60,0 Toimintamenot 3 414,8 3 162,6 3 198,3 35,7 1,1 Henkilöstömenot 1 034,0 1 088,3 1 142,3 54,0 5,0 Palvelujen ostot 1 450,9 1 263,4 1 371,0 107,6 8,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 118,3 83,1 106,0 22,9 27,6 Avustukset 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut toimintamenot 810,3 727,8 579,0-148,8-20,4 Toimintakate -14,8 127,3 144,7 17,4 13,7

Rakennusvalvonta 81 23 Rakennusvalvonta Perustelut: Esityksen mukaan rakennusvalvontavirastoon perustetaan uusi virka, joka on tarpeen rakennuslupia käsittelevän virkamiehen jäätyä 1.9.2002 osa-aikaeläkkeelle. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää muun ohessa viraston arkkitehtonisen osaamisen vahvistamista, joten perustettava uusi virka tulee olemaan arkkitehdin virka. Rakennusvalvontatehtävät edellyttävät erityisosaamista, joka ei ole nopeasti hankittavissa. Lupa-asioita käsittelevistä virkamiehistä 4 henkilöä tulee vuonna 2003 olemaan yli 56 -vuotiaita ja näistä yksi on jo osa-aikaeläkkeellä. Ilman lisähenkilöstöä viraston palvelukyky selvästi heikentyisi, mikä näkyisi ennen muuta lupakäsittelyaikojen pidentymisenä. Rakennuslupien määrä, samoin kuin rakentamisen määrä kerrosalaneliömetreinä arvioidaan samaksi kuin vuonna 2002, joten myös tulojen määrä vastaa vuoden 2002 arviota. Vuoden 2001 kateprosentti oli 124. Talousarviossa 2002 vastaava luku on 112 ja talousarviossa vuodelle 2003 lukema on 103. Kehittämistavoitteet: Tärkeimmät kehittämistavoitteet liittyvät rakennusvalvontatyön luonteen muuttumiseen. Valvontatyö painottuu aiempaa enemmän ennakkoneuvontaan ja ohjaukseen. Lisäksi ympäristöön liittyvät laatuvaatimukset ovat korostuneet. Rakennusvalvontatyössä korostuvat kestävän kehityksen periaatteiden ohella kaupunki- ja maisemakuvalliset näkökohdat. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on luoda menetelmiä Jyväskylän arkkitehtuurin ja ympäristön laadun kohottamiseksi. Rakennuslupakäsittelyllä on merkittävä osuus ohjelman toteuttamisessa. Toiminnalliset tavoitteet: Lupahakemusten keskimääräiset käsittelyajat: kerrostalot 28 päivää rivi- ja pienkerrostalot 21 päivää omakotitalot 14 päivää TUNNUSLUVUT TP 2001 TA/M 2002 TA 2003 Muutos 2002-2003 Suoritetavoitteet: Myönnetyt luvat, kpl 605 590 590 0 0,0 Tehokkuus, taloudellisuus: Tulot / lupa 1.000 euroa 1 256 1 180 1 180 0 0,0 Nettomenot euroa / lupa 0 0 0 0 0,0 Nettotulot euroa / lupa 239 122 29-93 -76,2 Kateprosentti 124 112 103-9 -8,0 Henk.menojen osuus käyttömeno 82 83 84 1 1,2 Nettomenot euroa / asukas 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 Nettotulot euroa / asukas 1,81 0,90 0,21-0,69-76,7