KAAVASELOSTUS EHDOTUS 24.2.2014 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LANNEVESI
Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Syyskuu 2008 Luontoselvityksen laatiminen 21.10.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 22.1 6.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, 27.1.2009 lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Maaliskuu 2009 Kysely maanomistajille Kesä elokuu 2009 Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta 11.9.2009 Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.9.2009 Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. 30.10.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti Keski- Suomen ympäristökeskuksessa 14.12.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa 25.2.2010 Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. 8.6.2010 Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. 25.8.2010 Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. 23.2. 31.3.2011 Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaavaalueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 :n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Pöyry Finland Oy Jyväskylä
Saarijärven kaupunki Lannevesi 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 Laatimispäätös 4 1.2 Suunnitteluorganisaatio 4 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 5 2.2 Maanomistus 6 2.3 Väestö ja elinkeinot 6 2.4 Palvelut 6 2.5 Tekninen huolto 7 2.6 Pilaantuneet maa-alueet 10 2.7 Rakennettu ympäristö 11 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 11 2.9 Tiestö ja liikenne 13 2.10 Virkistyskäyttö 15 2.11 Luonnonympäristö 15 2.12 Pohjavesialueet 20 2.13 Vesistöt 20 2.14 Maisema 20 2.15 Muinaismuistot 20 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 25 3.1 Suunnittelutilanne 25 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 32 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 32 4.1 Yleistavoitteet 32 4.2 Ohjausvaikutus 33 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet 34 4.4 Mitoitus 40 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 43 5.1 Yleisperusteet 43 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen 43 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus 43 6 MAANKÄYTTÖ 44 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 49
Saarijärven kaupunki Lannevesi 3 7.1 Luonnonympäristö 49 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö 49 7.3 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 50 7.4 Liikenteelliset vaikutukset 51 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 51 7.6 Sosiaaliset vaikutukset 52 7.7 Ilmastonmuutos 52 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 53 Liitteet Rantavyöhykkeen emätilaselvitys Sisämaan mitoitustaulukko Luonnosvaiheen vastinemuistio Luontoselvitys Maisema-analyysi Kaavakartta 1:10 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto Rakennuskulttuuriselvitys Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy)
Saarijärven kaupunki Lannevesi 4 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 1.2 Suunnitteluorganisaatio 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavaluonnos Saarijärven kaupunki on aloittanut Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008. Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitusosasto. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy. Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1-6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitusja suunnitteluperusteiden esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisil-
Saarijärven kaupunki Lannevesi 5 ta. Mielipiteitä jätettiin 19 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus 2 LÄHTÖKOHDAT Täydennetään ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen. 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lanneveden kylä sijaitsee Saarijärven keskustan eteläpuolella Saarijärveltä Uuraisiin johtavan tien varrella. Alue rajoittuu vesistöistä sekä Summaseen että Lanneveteen. Idässä kaava-alue rajoittuu Lannejokeen. Kaava-alueen laajuus on 500 ha. Rantaviivaa alueeseen kuuluu noin 12,2 km, josta Summasen rantaviivaa on noin 6,5 km ja Lanneveden noin 1,8 km. Lannejoen pituus on noin 2 km. Kuva: Suunnittelualueen rajaus
Saarijärven kaupunki Lannevesi 6 2.2 Maanomistus 2.3 Väestö ja elinkeinot Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu myös muuta pienyritystoimintaa. Maatalouden sivuelinkeinoina harjoitetaan esimerkiksi maatilamatkailutoiminta ja kalankasvatusta. Muita alueen elinkeinoja ovat talon- ja maanrakennusyrittäminen. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Lanneveden väestönkehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2008. 0-14 v. 15-64 v. 65 - v. Yht. 2001 108 377 121 606 2005 111 395 117 623 2008 115 372 117 604 Kuva: Väestötiedot Lanneveden talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 2.4 Palvelut Alueen palveluja ovat koulu, jossa annetaan perusopetusta luokille 1-6, lasten päivähoito, pankki sekä taksi. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan. Lannevedellä toimivat nykyisin muun muassa seuraavat seurat ja yhdistykset: Lanneveden Kyläyhdistys, Lanneveden Sampo - nuorisoseura, Lanneveden Työväenyhdistys sekä metsästys- ja kalastusseurat. Sampo-nuorisoseuran toimintamuotoja ovat kerho-, näytelmä-, iltama- ja urheilutoiminta.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 7 Kuva: Nuorisoseurantalo Sampola 2.5 Tekninen huolto Kuva: Lanneveden koulu Urheilumuodoista kylällä harrastetaan hiihtoa, kaukalopalloa, sählyä ja sulkapalloa. Lapsilla on omat liikuntakerhot. Elokuvia Sampolassa esitetään satunnaisesti, kuten myös järjestetään tansseja. Lannevesi kuuluu Saarijärven vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Lannevedellä toimii kaksi jäteveden pienpuhdistamoa; Männikkömäen pienpuhdistamo ja Lanneveden koulun pienpuhdistamo. Alueella toimii myös Lanneveden vesiosuuskunta ja alueelle on rakennettu kattava vesijohtoverkosto. Kopanniemessä on vedenottamo, josta alueen käyttövesi otetaan.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 8 Saarijärven kaupungille on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma (Ramboll Oy 2009). Kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmassa Lannevesi on merkitty sekä viemäröinnin että vedenjakelu kehittämiskohteeksi. Alla oleva kuva on ote vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta. Kuva: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009).
Saarijärven kaupunki Lannevesi 9 Kuva: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009). Lannevedellä on käynnistymässä mittava vesi-, viemäri ja laajakaistahanke. Tavoitteena on tarjota kaikille mökkiläisille ja vakituisille asukkaille nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa hoitaa kiinteistön vesi- ja jätevesiasiat. Vesihuoltohanketta viedään eteenpäin yhteistyössä Saarijärven kaupungin, Saarijärven Vesihuolto Oy:n sekä Hoikankylän vesiosuuskunnan kanssa.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 10 Kuva: Ote vesihuoltohankkeen alustavasta kartasta. Kartalla oleva musta linja on oleva vesijohto. Ympyrällä on merkitty alueen taloudet ja harmaalla mahdollinen uusia johtolinja. 2.6 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu Lanneveden sahan alue (52-66). Alue on tutkittu ja kunnostettu, mutta alueella on näytteenotto tarpeen maaperän puhtauden varmistamiseksi. Alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 11 2.7 Rakennettu ympäristö 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennuskanta Lannevedellä on Saarijärven keskustaajaman ohella kunnan vanhinta ja tiheintä. Kaava-alueella on säilynyt varsin runsaasti vanhaa rakennuskantaa. 1800- ja 1900 lukujen taitteessa rakennettuja maatiloja ja mökkiläisten asumuksia sijaitsee erityisesti Uuraisten tien varressa. Lanneveden kylä on laajentunut alueen pohjoisosiin Uuraisten tien varteen, Mäntymäentielle ja Mäntykankaalle. Uudempi rakentaminen sijoittuu Lannevedentien ja Lannejoen seudulle Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Aiempia, Keski-Suomen museon toimesta inventoituja kohteita alueella on 13. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita kaavaalueelta löytyi 9. Lanneveden kaava-alueella on seuraavat keski-suomen museon vuosina 1987-1988 inventoimat kohteet. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 79 Alirannan kauppa, ent. osuuskassan talo H, R, M Paikallisesti arvokas 84 Kainalahti R, M Paikallisesti arvokas 85 Keskustalo H, M, R Paikallisesti arvokas 86 Koivulan pientila R, H Paikallisesti arvokas 87 lanneveden alaaste 88 Lanneveden ent. osuuskauppa R, H Paikallisesti arvokas M, R, H Paikallisesti arvokas 89 Lanneveden työ- H, R, M Paikallisesti arvokas.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 12 väentalo eli Rientola 92 Rajala, ent. Pollari H, R Paikallisesti arvokas 93 Ruoppila R, H Inventoinnissa 1988 arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut paikallisesti arvokkaaksi. 94 Sampola, nuorisoseurantalo 97 Uusi-Hännisen tila 98 Valoharjun ent. kahvila 99 Vanha-Hännisen tila R, H Maakuntakaava: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö R, H Paikallisesti arvokas. H, M Paikallisesti arvokas R, H Inventoinnissa 1988 arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut paikallisesti arvokkaaksi. Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 035 Kivikkoahon mökki R, M Paikallisesti arvokas 036 H Paikallisesti arvokas 037 ent. urheilutarvike H, M Paikallisesti arvokas 038 Kivitalo R, M, H Paikallisesti arvokas 039 Ent. K- kyläkauppa Eki M, H Paikallisesti arvokas 040 Mökki Vanhan Rahkosen mailla R Paikallisesti arvokas 041 Honkasen ent. kaupparakennus M, H Paikallisesti arvokas 042 Paavonseudun M, H Paikallisesti arvokas
Saarijärven kaupunki Lannevesi 13 ent. kaupparakennus 2.9 Tiestö ja liikenne 043 Rinne M, R Paikallisesti arvokas Tarkemmin kohteet on kuvattu Rahkolan Linnan alueelta laaditussa rakennuskulttuuriselvityksessä. Aluella on kattava sisäinen tieverkko. Päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Uuurainen Saarijärvi seututiestä 6304 sekä Lannevesi Hietama seututiestä 6797. Yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 db ja yöajan 30 db:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Lannevesi Melual. etäisyys (m) tie kvl koko kvl ras ra % nop. päivä 55 db yö 45 db 6304 736 41 5,6 % 60 16 20 6304 799 57 7,1 % 60 17 22 16797 89 2 2,2 % 50 ei melual. ei melual. Kuva: Liikennemäärät ja melualueet. Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kol-
Saarijärven kaupunki Lannevesi 14 kanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva: Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012
Saarijärven kaupunki Lannevesi 15 Kuva: Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.10 Virkistyskäyttö 2.11 Luonnonympäristö Kylällä on seuraavia kyläläisten yhteisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja ja -alueita: valaistu jääkiekkokaukalo, Sampolan kenttä ja liikuntasali, valaistu pururata/kuntolatu, hiihtoladut, uimaranta, rantalentopallokenttä ja skeittipaikka. Lannevedellä toimivat nykyisin muun muassa seuroja ja yhdistyksiä kuten Lanneveden Kyläyhdistys, Lanneveden Sampo - nuorisoseura, Lanneveden Työväenyhdistys sekä metsästys- ja kalastusseuroja. Katiskalahdessa sijaitsee uimaranta, veneenlaskupaikka sekä venevalkama. Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 16 Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Yleispiirteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Kohteen luontoarvot on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa luontoselvityksessä. Lanneveden kaava-alue sijoittuu Lanneveden ja Summasjärven ranta-alueille ja niiden väliselle harjualueelle, jonka läpi virtaa Lannejoki. Muutoin aluetta luonnehtii paikallisteiden varteen ja rannoille keskittynyt asutus ja pellot. Osa ennen avoimista pelloista on metsitetty. Kasvillisuus on harjualueella mäntyvaltaista kuivan kankaan männikköä. Muualla alueella esiintyy rehevämpiä kuusikoita ja lehtipuustoisia sekametsiä. Vesi- ja rantalinnusto on molemmissa järvissä karunpuoleisille järville tyypillistä. Suojaisella Katiskalahdella ja Lannejoen suistolla on hieman enemmän merkitystä pesimä- ja ruokailualueina.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 17 Kuva: Harjualueen mäntymetsää Suojelualueet Merkittävimmät luontokohteet ovat Lannejoki ja Kirkkoharju. Lannejoen ranta on rauhoitettu luonnonsuojelualueena ja on merkitty maakuntakaavaan suojelualueena (Kurttu-Manun luonnonsuojelualue YSA201476). Kirkkoharju on maakuntakaavan arvokas harjualue. Harju kuuluu Laukaan Saarijärven Kokkolan pitkittäisharjujaksoon. Kuva: Lannejoki
Saarijärven kaupunki Lannevesi 18 Uhanalaiset lajit Kuva: Kurttu-Manun luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaus vihreällä. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Liito-orava esiintymiä Lanneveden alueella on yhteensä viisi ja ne sijoittuvat kaavaalueen pohjois- ja länsiosiin. Tarkemmin liito-oravien esiintymisalueet sekä niiden sijainti on esitelty alueelta laaditussa luontoselvityksessä. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Metsä- ja vesilakikohteet: 8. Paskolammen rantasuot 9. Rahkosenpuro 10. Savipuro
VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 11. Länsiosan lähteet 12. Koivulan puro Muut Kohteet: 13. Pohjoinen metsikkö Kuva: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. 19
Saarijärven kaupunki Lannevesi 20 2.12 Pohjavesialueet Kaava-alueen itäosaan ulottuu Lanneveden pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi (luokka I). Kuva: Lanneveden pohjavesialueen rajaus (ote ympäristöhallinnon Herttajärjestelmästä). 2.13 Vesistöt 2.14 Maisema Kaava-alue rajautuu pohjoisosassa Summaseen, joka on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltu tyydyttäväksi (Keski- Suomen ympäristökeskus 2006). Kaakkoispuolella kaava-alue rajautuu puolestaan Lanneveteen, joka on laadultaan luokiteltu hyväksi. Lannevesi laskee Summasjärveen Lannejokea pitkin. Alueella sijaitsee lisäksi pienempiä vesistöjä. Harjualueella sijaitsee Paskolampi. Lisäksi alueen läpi virtaa pieniä puroja. Analyysi on laadittu Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavatyön tausta-aineistona. Analyysissä kuvataan olemassa olevien inventointien, karttatyöskentelyn ja maastokäynnin perusteella Lanneveden, Rahkolan sekä Linnan kylien maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kulttuurimaiseman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyläkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemallisia vaikutuksia.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 21 2.14.1 Maisemamaakunta 2.14.2 Maakuntakaava Maisema-analyysistä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Paikkatietoaineiston käsittelyyn ja karttatyöskentelyyn on lisäksi osallistunut Pöyry Finland Oy:stä suunnitteluavustaja Hilpi Turpeinen. Selvityksen tueksi on tehty maastokäynti 5.6.2013. Lannevesi, Rahkola ja Linnan kylä sijoittuvat maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi-suomeen ja tarkemmassa osa-aluejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi-Suomi on laaja, mutta maisemallisesti yhtenäinen laakea alue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteleva. Suhteelliset korkeuserot ovat niin Lanneveden kuin Rahkolan Linnan suunnittelualueilla noin 40 metriä. Suunnittelualueen maisematilaa rajaavien moreeni- ja kallioselänteiden vedenkoskemattomat lakialueet nousevat yli 200 mpy ja niiden suhteellinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin järvialtaisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä ja Lannevedellä noin 125 metriä. Yoldia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärvellä muinaisrantoina korkeudella +160- +170 mpy. Yoldiamerivaihetta seurasi Ancylus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisrantoja korkeuksilla +130- +140 mpy. Vedenkoskemattomien selänteiden lakialueet (yli 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunut sokkelomaisuus. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Viljelmät sijaitsevat rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. Keski-Suomen maakuntakaavassa Sampola on osoitettu merkinnällä maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (kohde 392). Lanneveden Kirkkoharju (30 ha) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Harjun poikki virtaa Lannejoki.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 22 2.14.3 Lanneveden maisemarakenne ja maisemakuva Maisemarakenne on kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemit. Maisemarakenteen kaikki osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Lannevedellä maisemarakenteen peruselementteihin kuuluvat maisematilaa rajaavat laajat moreenipintaiset mutta kalliosydämiset selännealueet. Korkeimpien selänteiden laet ovat vedenkoskemattomia. Kopanniemen harjumuodostuma on Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvä luoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso. Kyseinen harjujakso on Lanneveden kylässä maisemallisesti merkittävä, sillä se erottaa Summasen ja Lanneveden vesistöt toisistaan ja rajautuu topografialtaan jyrkästi niin Summasen kuin Lannevedenkin rantaan. Harjumuodostuma jatkuu luode kaakkosuuntaisena Summasen pohjoisrannalla Summassaaressa, mutta hiekkaperäistä maata on myös Katiskalahden länsireunalla ja Uuraistentien varrella. Ancylus-vaiheen alussa tapahtuneesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä heikosti muodostuneita muinaisrantoja korkeuksilla +130 - +140. Vesistöjen rantavyöhykkeessä on hienojakoisia maalajeja, jotka on otettu viljelykäyttöön. Summanen ja Lannevesi muodostavat maisematilallisen perustason, johon maisematilan muut korkeustasot vertautuvat. Suunnittelualue rajautuu Lannejokeen, joka laskee Lannevedeltä Summaselle. Lanneveden koulun molemmin puolin laskevat kylärakennetta rytmittävät ja maisemakuvaa rikastuttavat pienet purot Katiskalahteen. Kasvillisuus heijastelee maaperäolosuhteita. Karut moreeniselänteet ja harjut kasvavat pääasiassa havupuustoa. Moreeniselänteiden kuusivaltainen puusto muodostaa yhtenäisen visuaalisen taustan Lanneveden kylän lounaispuolelle Kopanniemen ja Paskomäen harjujakson erottuessa maisemasta mäntyvaltaisena. Lannejoen varressa, järvien rannoilla ja rakennusten pihapiireissä kasvaa maisemakuvaa rikastuttavaa lehtipuustoa. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat avoimien viljelymaisemien ylitse kohti vesistöjä. Tällaisia näkymäsuuntia avautuu kohti Summasta mm. Kiimasjärventien ja Uuraistentien (tie 6304) risteyksestä sekä Laihantieltä. Lannevettä kohti avautuu näkymiä korkealta Lannevedentieltä ja paikoin Uuraistentieltä tai sen varren pihapiireistä kuten Sampolasta. Maisemallisia solmukohtia ovat Lannejoen ja harjun risteyskohta, Hännisen talon harjanne ja Katiskalahden pohjukka. Hännisen talo on sijoittunut maisemallisesti edustavalle ja suotuisalle paikalle vesistön tuntumaan, harjun ja hienojakoisten maalajien kohtauspisteeseen.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 23 2.14.4 Kulttuurimaiseman ja kylärakenteen maisemalliset arvot 2.15 Muinaismuistot Maisemallisesti arvokkaimpia viljelyalueita ovat Summasen Katiskalahden pohjukassa Kiimasjärventien varressa olevat peltoalueet ja Lanneveden rantaan rajautuvat, viljelyalueet. Nämä viljelyalueet liittyvät olennaisesti Lanneveden kylärakenteeseen, maisemakuvaan ja maisemarakenteen visuaaliseen hahmottamiseen. Avoimen maisematilan ylitse avautuvat näkymät yhdistävät kyläalueet ympäröiviin vesistöalueisiin. Kylän keskeinen rakennuskanta sijoittuu nauhamaisena ketjuna Uuraistentien varrelle tai siihen tukeutuen. Vanhat talonpaikat ovat sijoittuneet joko hiekka- ja sorapitoiselle harjumaalle kuten Hänninen, Mäkelä, Laiha ja Seurantalon ympäristö tai moreeniselänteen vaihettumisvyöhykkeelle peltojen ja metsämaiden rajapintaan kuten Rakamäki, Varjola ja Takala kylän luoteisosissa ja Kiviharjunmäki, Kivitalo ja Ukkola kylän kaakkoisosissa. Eeronvalkaman ja Pajuladen välinen ranta muodostaa Lanneveden kylän keskustasta erillisen maisemallisen kokonaisuuden. Maisematila rajautuu lännessä korkeaan Rakamäen selänteeseen, jonka edustalle Summasen rantavyöhykkeelle sijoittuu noin 300 metrin levyinen peltokaistale. Maisemakuvaltaan pienipiirteistä, pitkää ja kapeaa avointa tilaa rytmittävät pellon poikki rantaan johtavat tiet. Avointa tilaa rajaa rantaviivan äärellä monipuolinen rantapuusto, jossa kasvaa lehtipuuston lisäksi paikoin myös iäkkäitä havupuita. Rantapuuston suojiin on sijoittunut eri ikäistä rakennuskantaa. Rantapuuston aukkopaikoista avautuu tärkeitä pitkiä näkymiä Summasen vastarannalle saakka. Lanneveden pohjoispään ja vesistön länsirannan maisemakuvan tärkeimmät elementit ovat Lanneveden rantaviljelykset ja näitä rytmittävät Uuraistentien varteen keskittyvät maatilojen pihapiirit. Pohjoispäässä vesistön ja peltojen muodostama avoin maisematila rajautuu jyrkkäpiirteiseen mäntyjä kasvavaan harjuun ja länsirannalla Uuraistentien (tie 6304) rajaamaan moreeniselänteeseen. Uuraistentieltä avautuu maisemallisesti merkittäviä näkymiä, joista maisemakokonaisuuden kannalta merkittävimmät maisemaelementit hahmottuvat. Rannan tuntumaan sijoittuvat loma-rakennukset katkaisevat paikoin järvinäkymät. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 24 Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Alueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset: 8. 9. 82. Paskomäki. Kolme pyyntikuoppaa. 83. Paskomäki. Varhaismesoliittinen asuinpaikka. Kuva: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007-2008, Mikroliitti Oy. Porrinsaari. Kivikautinen asuinpaikka. Kopanniemi. Kivikautinen asuinpaikka
Saarijärven kaupunki Lannevesi 25 Kuva: Muinaisjäännösalueet Porrinsaaressa ja Kopanniemessä. Ote ympäristöhallinnon Hertta karttapalvelusta. Rakennusjärjestys Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 26 Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja - käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriö on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osa-alueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa kyläyleiskaavaa. Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 27 Maakuntakaavassa Lanneveden alue on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palvelevina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maaainesten otto. 139 Laiha (29 ha) 0972914 140 Lannevesi (415 ha) 0972905 Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. 544 Joenniskanpelto, kivikautinen, asuinpaikat Paskomäki, ilm. kivikautinen, työ- ja valmistuspaikat
Saarijärven kaupunki Lannevesi 28 559 Kirkkoharju, ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat 560 Majaniemi, kivikautinen, muinaisjäännösryhmät Honkala, kivikautinen, asuinpaikat Porrisaari, kivikautinen, asuinpaikat Arvokas harjualue (ge/2) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasharjualue. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Lanneveden Kirkkoharju (30 ha). Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Alueen poikki virtaa Lannejoki. (Maakunnallisesti arvokas harjualue). Luonnonsuojelualue (sl) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. 193 Lannejoki (17 ha). Lannevedestä Summasjärveen laskeva noin kaksi kilometriä pitkä, kapea ja suurelta osin luonnontilainen joki. Joessa olevan kosken äärellä on hyväkuntoinen myllyrakennus. Rauhoitettu. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 29 Toiseen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Lanneveden kaava-alueelle osoitettu pohjavesialuetta (pv) ja arvokasta harjualuetta (ge/2). Suunnittelumääräys (pv): Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Suunnittelumääräys (ge/2): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 30 Kolmanteen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Lanneveden kaava-alueelle osoitettu luonnonsuojelualuetta (sl). Suunnittelumääräys (sl): Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. 4. Vaihemaakuntakaava Yleiskaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. Suunnittelualueesta osa kuuluu aiemmin laadittuun Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Kaava on vahvistettu 2.9.1998 Keski- Suomen ympäristökeskuksessa ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Lanneveden kyläyleiskaava alue on pääosin rantaosayleiskaava-aluetta.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 31 Kuvat: Ote Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavasta Lanneveden yleiskaavaalueella.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 32 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) Toimenpidesuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustanosayleiskaava-alueelta (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät
Saarijärven kaupunki Lannevesi 33 kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Tavoitteet ranta-alueilla Tavoitteet sisämaalla 4.2 Ohjausvaikutus Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reuna-alueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. Sisämaa Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteel-
Saarijärven kaupunki Lannevesi 34 la Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskustaalueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Suunnittelussa huomioidaan em. arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaaksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto Rakentamisen sijoittumisen maisemalliset suositukset Kyläalueet Perinteinen tiivis kyläasutus keskittyy Uuraisten tien varteen. Maisemallisesti sopivimmat uudet rakennuspaikat tukeutuvat olemassa olevaan tiestöön, muuhun kylärakenteeseen ja jo olemassa oleviin
Saarijärven kaupunki Lannevesi 35 asutusvyöhykkeisiin. Kyläalueen lounais- ja länsipuoleiseen metsäiseen moreeniselänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökulmasta hyvinkin lisätä Kuva: Katiskalahden rantapeltoja. Näkymä Kiimasjärventieltä kohti Summasta. Harjuselänteet ja Kopanniemi Kopanniemi on maisemallisesti herkkää aluetta, jolla on erityistä maisemallista merkitystä myös Katiskalahden ja Summasen vesistönäkymissä. Harjumuodostuman sivuhaaraan sijoittuvan Vanha- Hännisentien varsi on perinteinen rakennuspaikka ja maisemallinen solmukohta. Harjumuodostumien topografisesti jyrkimmät rinteet ja lakialueet ovat perinteisesti olleet rakentamattomia rakentamisen keskittyessä harjun alarinteille ja tasanteille. Reunavyöhykkeellä on erityistä maisemallista merkitystä erityisesti silloin kun ne liittyvät vesistöön tai avoimiin peltoalueisiin. Tällöin harjun ja hienojakoisen maaaineksen liittymäkohtaan sijoittuu usein vanhaa tiestöä ja rakentamista. Harjun rinteet ovat siten maisemallisesti rakentamiseen soveltuvia alueita, mutta uusiksi maamerkeiksi muodostuvia rakennuspaikkoja tai kylän maisemallista kokonaisilmettä muuttavia rakennustapoja tulisi harjuselänteellä välttää. Lannevedentien korkotasoa voitaneen pitää maisemakuvan ja -rakenteen kannalta uuden rakentamisen ylärajana.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 36 Kuva: Sampolan pihapiiriä. Kuva: Näkymä Uuraistentieltä kohti Lanneveden kylää.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 37 Kuva: Näkymä harjun laelta kohti luodetta. Kuva: Harjun reunavyöhykkeelle sijoituva rakennusryhmä ja Kiimasjärventie. Katiskalahden rannat (Summanen) Katiskalahden loivasti rantaan viettävät avoimet viljelymaisemat ja niihin liittyvät maatilojen pihapiirit ovat merkittävää kulttuurimaisema-aluetta. Maisemallisesti olisi suositeltavaa, että avoimet viljely-
Saarijärven kaupunki Lannevesi 38 maisemat säilyisivät edelleen rakentamattomina ja mahdollinen uusi rakentaminen tukeutuisi kasvillisuussaarekkeisiin ja vyöhykkeisiin. Kuva: Katiskalahden uima- ja venerantaa. Kuva: Katiskalahden rantavyöhykettä.
Saarijärven kaupunki Lannevesi 39 Kuva: Laihantien ja Summasen välille sijoittuvaa maisemallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Kuva: Aukot rantapuustossa ovat näkymien kannalta tärkeitä. Pajulahti Eeronvalkama Rakamaen moreeniselänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökulmasta hyvinkin lisätä. Samoin puustoinen
Saarijärven kaupunki Lannevesi 40 4.4 Mitoitus Ranta-alueet rantavyöhyke kestää täydennysrakentamista. Välialueen pellolle voidaan harkiten sijoittaa joitakin rakennuspaikkoja. Maisemallisesti on tärkeää, että rantaan jää myös rakentamattomia osuuksia ja Summaselle suuntautuvia vapaita näkymälinjoja. Lanneveden rannat Maisemallisesti uusien rakennuspaikkojen tulisi sijoittua olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen Uuraistentiehen tukeutuen tai rannan puustoisille osuuksille. Avoimet näkymät Uuraistentieltä Lannevedelle tulee säilyttää. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain rantavyöhykkeelle eli noin 50 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsääntöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä /
Saarijärven kaupunki Lannevesi 41 Sisämaa muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan ensisijaisesti rakennusoikeuden siirtoa ja toissijaisesti alempaa rakennusoikeuden mitoituslukua. Rantavyöhykkeellä sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan rantavyöhykkeellä sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. Uuden lomarakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m 2 ja asuinrakennuspaikan vähintään 5000 m 2. Vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 40 m. Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pinta-alaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaa-osilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pinta-alaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida rantavyöhykettä. 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita.