06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta



Samankaltaiset tiedostot
VUODEN 2014 ULKOISEEN

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Toisen auditointikierroksen menetelmä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Mikkelin ammattikorkeakoulu

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Ulla Keto & Marjo Nykänen

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Pienryhmätyöskentely

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Laadunvarmistuksesta Ismo Kantola.

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Kansallinen seminaari

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Koponeuvoston kevään päätös Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

ECVET oppaan ennakkonäytös Mitä uutta ECVETin kokeilutoiminnassa ja käyttöönottossa? Hanna Autere ja Riitta Karusaari

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Marjo Nykänen

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC. Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Pedagoginen johtaminen

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet Tytti Tenhula

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Transkriptio:

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija Sirpa Moitus, sihteeristö

Työpajan tavoitteet Tehdä näkyväksi laatutyötä opettajien arjessa Pohtia laatutyön hyötyjä ja haasteita opettajien työn kannalta Tunnistaa ja levittää hyviä käytänteitä työpajan osallistujien kesken

Työpajan tausta Toisella laatujärjestelmien auditointikierroksella (2012-2017) tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota Näyttöinä ovat koulutusohjelmat ja vastaavat tutkintoon johtavat kokonaisuudet, joista osan valitsee korkeakoulu, osan auditointiryhmä Yliopistot valitsevat yhden perustutkintoon johtavan kokonaisuuden, joka sisältää sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon johtavan koulutuksen, ja yhden tohtorintutkintoon johtavan kokonaisuuden

Tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyvät auditointikohteet Koulutuksen suunnittelu opetussuunnitelmat ja niiden laadinta oppimistavoitteet ja niiden määrittely tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan kytkeytyminen koulutukseen elinikäinen oppiminen tutkintojen työelämärelevanssi eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen Koulutuksen toteutus opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt oppimisen arviointimenetelmät opiskelijoiden oppiminen ja hyvinvointi opettajien osaaminen ja työhyvinvointi eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen Laatutyön vaikuttavuus keskeisimpien arviointitapojen ja seurantaindikaattoreiden tarkoituksenmukaisuus ja niiden vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamiseen

Opettajan roolit ja vastuut suhteessa muihin toimijoihin kaksi esimerkkiä taustaksi JAMK Henkilökunta: Vastaavat oman työnsä kehittämisestä ja laadun jatkuvasta parantamisesta yhdessä opiskelijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijat: Osallistuvat oppimisprosessin kehittämiseen ja jatkuvaan laadun parantamiseen laatujärjestelmän mukaisesti. Yksikönjohtajat: Vastaavat tulosyksikössään amk:n strategian toteuttamisesta, koulutus- ja TKI-toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta sekä näiden suuntaamisesta strategian mukaisesti, amk:n seudullisesta yhteistyöstä alueen elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa sekä tulosyksikön taloudesta ja henkilöstöjohtamisesta. Tulosyksikön johtajat raportoivat rehtorille/ toimitusjohtajalle. HY Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja oppimisen arvioinnista osana opetustehtävää. Opiskelija vastaa oppimisesta ja opintojen etenemisestä. Laitos vastaa oman alansa opetuksen ja opintosuoritusten laadusta, johon liittyy opetussuunnitelmien laadinta, oppimistavoitteiden asettaminen ja oppimistulosten alakohtaiset arviointikriteerit ja -menetelmät sekä opettajien pätevyys ja osaaminen. Lähde: HY:n verkkosivut Lähde: JAMKin laatukäsikirja 2012

JAMK:n kansainvälinen auditointi millainen kokemus opettajalle Itsearviointityöpaja 3/2012 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 10/2012 Auditointi 11/2012 Auditoinnin päätösseminaari 4/2013

KKA:n PEDA -työpajan yhteisen työskentelyn tulokset: laatutyön keskeiset hyödyt opettajan työn kannalta Opettajan oman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Voi lisätä yhteisöllisyyttä, joka parantaa motivaatiota, laatua ja opetuksen yhteismitallisuutta Auttaa perehdyttämään uusia opettajia ja työntekijöitä Oma toiminta osana (tutkinnon) kokonaisuutta hahmottuu paremmin Opetustyö tulee näkyvämmäksi tiedekorkeakoulussa ja sen arvostus kasvaa Opettaja näkee paremmin työnsä tulokset ja laatutyö edistää syväoppimista Laatutyö voi johtaa meritoitumiseen yliopistossa Laatutyö on mahdollisuus kehittää opetusta ja itseään sekä seurata omaa kehitystään Laatutyön dokumentoinnin avulla voi perustella päätöksentekijöille toiminnan hyötyjä ja saada rahoitusta

KKA:n PEDA -työpajan yhteisen työskentelyn tulokset: muita laatutyön hyötyjä opettajan työn kannalta Opetuksen laadusta tulee yhteisön asia, eikä se ole vain yhden ihmisen vastuulla Auttaa hahmottamaan, mitkä asiat tekevät omasta opetuksesta laadukasta Oman opettajuuden vahvistuminen mähän oon hyvä! Uusien toimintatapojen oppiminen ja hyvät käytänteet muilta mallia Auttaa tehtävien mitoituksessa palaute työmäärästä, ajasta, vaikeudesta Pystyy viestimään omasta opetuksestaan selkeästi ja johdonmukaisesti opiskelijoille ja sidosryhmille Tuottaa opiskelijan näkökulmasta (oikeus)turvaa ja ennustettavuutta Tukee opettajan täydennyskoulutusta Oppii tuntemaan paremmin oman organisaation ja sen tavoitteet

KKA:n PEDA -työpajan yhteisen työskentelyn tulokset: laatutyön keskeiset kriittiset kohdat ja niiden ratkaisut Laatutyön haasteet ja kriittiset kohdat opettajan työn kannalta Ratkaisuideat ja hyvät käytänteet Luottamus/uskallus kertoa heikkouksista, tekemisestä ja jakaa myös onnistumisia Laatutyö paperinmakuista? Seuranta ja jatkokehittäminen jää/unohtuu Johdon rooli ja aito sitoutuminen Laadun mittaaminen; mitataanko oikeita asioita oikeilla mittareilla? Miten saada oikeaa ja oleellista palautetietoa ja miten sitä hyödynnetään? Vastuu laadusta, kenelle kuuluu? Opetuksen arvostus tutkimuksen rinnalla/palkitseminen Asiat erotetaan henkilöistä -> pienryhmätyöskentely avuksi luottamuksen luomisessa Kaikki työ on laatutyötä -ajattelu Seurantaseminaarit, syklinen prosessi Pitää tehdä pitkäjänteistä työtä Tietojärjestelmien ja palautteen validiteetin sekä palautekulttuurin kehittäminen Palauteprosessin sisällön kehittäminen ja riittävästi aikaa tekemiseen Myös opiskelija vastaa laadusta Hyvästä opetuksesta pisteitä?

KKA:n PEDA -työpajan yhteisen työskentelyn tulokset: laatutyön muita kriittisiä kohtia ja niiden ratkaisut Laatutyön haasteet ja kriittiset kohdat opettajan työn kannalta Ratkaisuideat ja hyvät käytänteet Laatutyö voidaan kokea aikaa ja resursseja vieväksi Laatutyö lisää opettajan hallinnollisen työn määrää Mikä on laatua kuka sen määrää? Aina samat henkilöt työryhmissä Auditointi käsitetään helposti (vihatuksi) hallinnoksi Haastaa totuttuja käytäntöjä, haastaa muutokseen Kansallinen yhteistyö saadaan yhdessä enemmän aikaan pienemmillä resursseilla Opetuksen johtamistyön kehittyminen Koulutus, tiedotus, raportointi yhteinen asia Henkilökierto ei voi kieltäytyä Varmistetaan, että tulee myönteisiä kokemuksia ja hyötyä Aikaa ja mahdollisuuksia keskustelulle ja työnohjaukselle