Toisen auditointikierroksen menetelmä

Transkriptio

1 Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

2 Suunnitteluryhmä ( >) Varapuheenjohtaja, rehtori Pentti Rauhala, KKA (pj.) LuK, valtiot. yo. Johanna Ahola, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Rehtori Örjan Andersson, Yrkeshögskolan Novia Laatupäällikkö Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu Professori Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto Vararehtori Jari Perkiömäki, Sibelius-Akatemia Koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, Akava Laatupäällikkö Sirpa Suntioinen, Itä-Suomen yliopisto Mikko Vieltojärvi, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Erikoissuunnittelija Kirsi Hiltunen, KKA (siht.) Pääsihteeri Helka Kekäläinen, KKA 2

3 Toisen auditointikierroksen valmistelutyö Tausta-aineistoina: KKA:n omat kokemukset ja analyysit Ensimmäisellä auditointikierroksella auditoiduilta korkeakouluilta ja auditoijilta kerätty palaute Kansallinen seminaari : Laaja kentän kuuleminen suunnitteluryhmän työstä - tukea näkemykselle KKA:n ulkoisen arvioinnin alustava palaute Uusi auditointikäsikirja vuosiksi : Hyväksyttiin Julkaistiin KKA:n verkkosivuilla Toinen auditointikierros alkaa vuoden 2011 aikana 3

4 Toimintakonteksti Korkeakoulut: Lainsäädäntö velvoittaa korkeakoulut osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin Velvoite voidaan täyttää muutenkin kuin osallistumalla KKA:n toteuttamaan arviointiin, mutta laki edellyttää arviointien tulosten julkistamista Auditoinnit muuttuvat maksullisiksi toisella auditointikierroksella Uusi KKA:n auditointimalli ottaa entistä vahvemmin huomioon auditointien kansainvälisen vertailtavuuden vaatimukset KKA: KKA voi ottaa toimeksiantoja Suomesta ja ulkomailta Täysjäsenyyden uusiminen eurooppalaisessa arviointitoimijoiden yhdistyksessä European Association for Quality Assurance in Higher Education ENQAssa syksyllä 2010 Luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisterin European Quality Assurance Register for Higher Education EQARin jäseneksi

5 Auditoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Tavoitteena tukea korkeakoulujen autonomiaa ja korkeakouluja niiden omien strategisten tavoitteidensa saavuttamisessa ja tulevan kehittämistoiminnan suuntaamisessa edellytykset korkeakoulujen jatkuvalle kehittymiselle Kansainvälisyyden oleellinen vahvistaminen tärkeimpiä toisen kierroksen tavoitteita, mutta korkeakouluilla edelleen mahdollisuus valita joko kotimainen tai kansainvälinen auditointiryhmä Läpäisyelementti: läpäisykynnys sama kuin aiemmin läpäistyään auditoinnin, korkeakoulu saa laatuleiman laatuleima voimassa kuusi vuotta laatuleima-asiakirjaan maininta siitä, toteuttiko arvioinnin kotimainen vai kansainvälinen ryhmä ja tiivistelmä auditoinnin keskeisistä tuloksista 5

6 Auditoinnin kohteet ja kriteerit 1. Korkeakoulun laatupolitiikka 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 3. Laatujärjestelmän kehittäminen 4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta c) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö d) Valinnainen auditointikohde 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus Auditointikriteeristö skaalattu neljä eri kehitysvaihetta sisältävälle asteikolle (puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt) kunkin auditointikohteen kehitysvaihe määritellään erikseen (myös alakohteiden 4 a-d sekä kunkin tutkintotavoitteisen koulutuksen näytön osalta erikseen) kriteeristö uudistettu ja erityistä huomiota kiinnitetty kriteerien läpinäkyvyyteen ja ymmärrettävyyteen 6

7 Auditoinnin kohteista... jatkuu Painopiste tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnassa: näyttöinä pääsääntöisesti kolme koulutusohjelmaa tai vastaavaa tutkintoon johtavaa kokonaisuutta korkeakoulu valitsee kaksi ja auditointiryhmä yhden Korkeakoulujen autonomiaa ja strategista kehittämistä tukee myös vapaavalintainen auditointikohde strategian tai profiloitumisen kannalta keskeinen toiminto, jonka laadunhallintaa korkeakoulu haluaa erityisesti kehittää Ensimmäisen auditoinnin jälkeisen järjestelmän kehittämistyön tarkastelu Laatujärjestelmän yleisarvion osalta menettelytapojen toimivuuden ja niiden vaikuttavuuden tarkastelu; tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöjen osalta tarkastellaan myös sitä, miten laadunhallinnan menettelyt ovat vaikuttaneet toiminnan tuloksiin 7

8 Yleistä menetelmästä Arviointi edelleen kolmivaiheinen: aineisto/itsearviointi, vierailu, raportti Aineistomenettely uudistettiin täysin auditointi painottuu ensimmäistä kierrosta enemmän itsearviointiin Auditointiryhmän kokoonpano 5-7 jäsentä edustus molemmilta korkeakoulusektoreilta, opiskelijoista ja työelämästä Auditoinnin hinta porrastetaan korkeakoulun ja auditointitehtävän laajuuteen perustuviin hintaluokkiin 8

9 Yhteenveto Lähtökohtana luottamus korkeakoulujen vastuuseen toimintansa laadusta Menetelmää kehitetty saadun palautteen ja ensimmäisen auditointikierroksen analysoinnin pohjalta siten, että: auditointi kytkeytyy tiiviimmin korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin pyritään pääsemään syvemmälle erityisesti tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallintaan aineistomenettely on selkeytetty ja se painottuu itsearviointiin helpottaa sekä korkeakoulun että auditointiryhmän työskentelyä ja lisää arvioinnin luotettavuutta 9