Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto Perusselvityksiä. Kymenlaakson Liitto. Virkistys- ja ulkoilualueselvitys

Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto Perusselvityksiä Kymenlaakson Liitto Virkistys- ja ulkoilualueselvitys Kymenlaakson Liitto 8.12.2008

2

SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHDAT...5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan sisältövaatimukset... 5 Selvityksen tavoite ja menetelmät... 5 Maakunnan luonnon erikoispiirteet... 6 Vetovoimavyöhykkeet... 8 Kymenlaakson maiseman topografinen vaihtelu ja maiseman matkailullinen vetovoima... 10 KYMENLAAKSON SEUTUKAAVAN VIRKISTYSALUEVERKOSTO...11 Virkistysalueverkoston runko... 11 Virkistysalueiden koko ja sijainti... 14 Virkistysalueiden luonne ja kehittämisaste... 15 Virkistysalueiden maanomistusolot... 16 Ylikunnallisen virkistyskäytön reitistön ja verkostojen muodostaminen... 16 Virkistysalueet ja ylimaakunnalliset reitit... 17 Virkistysalueverkosto ja matkailun kehittäminen... 21 Matkailukeskusten ja -alueiden verkottuminen sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittäminen... 21 Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävä hyödyntäminen virkistyskäytössä... 21 SEUTUKAAVAN MAA- JA METSÄTALOUSVALTAISIA ALUEITA, JOILLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA (MU- ALUEET)...25 Ulkoilun ohjaamistarvealueet ja niiden soveltaminen yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun... 25 MU -alueiden sijainti ja merkitys Kymenlaakson virkistys- ja ulkoilualueverkoston osalta... 34 LUONTOMATKAILUN JA ULKOILUN ERIKOISKOHTEET...35 EU-uimarannat... 35 Venesatamat ja rantautumispaikat... 35 Lintutornit ja lintujen tarkkailupaikat... 36 Arvokkaat kallioalueet osana ulkoilualueverkostoa... 38 Luontopolut... 39 3

KYMENLAAKSON VIHERALUEVERKOSTON KOKONAISUUS...40 Arviointi ulkoilu- ja virkistysalueverkoston toimivuudesta... 40 Suhde Kymenlaakson ensimmäisen maakuntakaavavaiheen viheralueverkostoon... 41 RISKIT...41 VIRKISTYKSEN JA ULKOILUN KANNALTA KESKEISET KAAVAMERKINNÄT...43 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...44 4

LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan sisältövaatimukset Maakuntakaavaa laadittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain 28 mukaan kiinnitettävä erityisesti huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat huomioimaan maakuntakaavassa yleiset virkistystarpeet ja niitä tukevat alueidenkäytölliset muut tekijät. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä- Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelulla matkailualueita tulee eheyttää. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Selvityksen tavoite ja menetelmät Selvitystyön keskeinen tavoite on voimassa olevan seutukaavan virkistysalueverkoston toimivuuden ja ajankohtaisuuden analyysi. Selvitystä varten on tarkistettu kaikki seutukaavan virkistyskäyttöön liittyvät aluevaraukset (V- ja MU alueet). Selvityksessä esitetään myös uusia kohteita, jotka soveltuisivat virkistysalueeksi. Selvityksessä huomioidaan vain tulevan maakuntakaavavaiheen (Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto) suunnittelualue. Suurin osa kohteista on tutkittu maastokäyntien yhteydessä kesällä 2007 ja inventointitiedot on dokumentoitu tämän selvityksen kohdeluettelossa. Vaikeasti saavutettavien kohteiden osalta (esimerkiksi saaristossa) on saatu tietoja myös aiempien käyntien, kyselyjen, kirjallisuuden ja seutukaavaselvityksien perusteella. Kohteiden analyyseissä ja arvioinnissa on hyväksikäytetty Kymenlaakson Liiton paikkatietoaineistoa. Kymenlaakson Liitto on suorittanut vuonna 2006 ja 2007 Kymenlaakson kuntien kaavoitusviranomaisille suunnatun virkistysaluekyselyn. Keväällä 2007 toteutettiin samaan aiheeseen liittyvä kuntakierros. Kyselyjen ja neuvottelujen tavoitteena oli selvittää seutukaavan virkistysalueiden toteutustilanne ja virkistysalueverkoston kehittämistai muutostarpeet. Samalla pyydettiin ilmoittamaan mahdollisista uusista alueista. Seu- 5

tukaavan virkistysalueiden verkoston katsottiin olevan pääosin toimiva ja ajankohtainen. Neuvotteluissa korostettiin, että seutukaavassa esitettyjen alueiden toteutuminen on monilta osalta vielä kesken. Kyselyn yhteydessä ei esitetty uusia virkistysalueita tai konkreettisia tarkistustarpeita. Tässä selvityksessä tarkistetaan Kymenlaakson virkistysalueverkoston nykytila ja toimivuus yleisen virkistyskäytön näkökulmasta. Selvityksen alustava luonnos on esitelty maakuntakaavan ympäristötyöryhmän jäsenille kommentoitavaksi 13.11.2007 ja se on ollut nähtävissä Kymenlaakson Liiton Internetsivuilla. Selvitys koostuu yleisestä osasta (käsillä oleva osa)sekä kohdeluetteloista (Liitteet). Maakunnan luonnon erikoispiirteet Kymenlaakson maakunta voidaan jakaa eri maisema-alueisiin. Jokaisella maisemaalueella on luonnon monimuotoisuuden-, maiseman- ja myös ulkoilun kannalta arvokkaita ja ominaisia elinympäristöjä (taulukko 1). Nämä alueet ovat virkistyksen- ja ulkoilun- ja luontomatkailun tärkeitä alueita. Virkistys- ja ulkoilualueverkoston kehittämisessä pyritään siihen, että maakunnan erikoispiirteet ja eliömaantieteellisesti edustavat alueet on sisällytetty verkostoon aina kun se on mahdollista. Samalla edistetään arvoalueiden verkottumista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. 6

Taulukko 1. Kymenlaakson maisema-alueiden erikoispiirteet. Maisema-alue Edustavia esimerkkikohteita Pohjois- Kymenlaakson järvialue Maiseman ja luonnon erikoispiirteet Järviluonto Erämaa-alueet Kallioluonto Mankalan koskiseutu Repoveden kansallispuisto Salpausselkien maisema-alue harjuluonto Väliväylä Kelesjärvi / Heisanharju Kyykosken retkeilyalue Mankalan koskiseutu, Iitti Viljelylakeus savialueiden jokilaaksot Taasianjoen laakso Kyykoski, Valkeala Etelä- Kymenlaakson metsäalue laajat suoalueet Kymijoen kosket Valkmusan kansallispuisto Ahvionkosken alueen suojelu- ja ulkoilukohteet Taasianjoen laakso, Iitti Rannikon kulttuuri-maisemaalue Kymijoen haarojen luonto Rannikkoluonto Kymijoen haarat ja alueen ulkoilualueet Itämeren rannikon kohteet Ahvionkoski, Kotka Saariston maisema-alue Saaristoluonto Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Vepsu Suomenlahden rannikko Vepsu, Hamina 7

Vetovoimavyöhykkeet Kansallispuistojen lisäksi Kymenlaaksossa on ylimaakunnallisesti merkittäviä vetovoima-alueita. Tärkeimpiä ovat Itäisen Suomenlahden rannikko ja saaristo, Kymijoki ja Pohjois- Kymenlaakson järvialue. Etelä-Suomen maakuntien liittojen aluerakenneselvityksessä esitetään Kymenlaakson osalta myös luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvoalueiden ja matkailun kehittämisen ydinalueita: 1) Kymijoen luonto- ja kulttuurihistoria-alue, 2) Itäisen Suomenlahden saaristo sekä 3) Haminan Viipurin luonto- ja kulttuurimatkailuyhteys 1. Kuvassa 1 on esitetty vähintään seudullisesti merkittäviä luonnon- maiseman- ja virkistyksen vetovoimavyöhykkeitä ja viherverkostoja Kymenlaaksossa 2. Esitetyt vyöhykkeet ovat myös matkailun- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita. Vyöhykkeiden sisällä on mahdollista löytää toisiaan tukevia yhtymäkohtia luonnon- ja maisemansuojelun ja virkistyskäytön osalta. Näiden yhtymäkohteiden löytäminen ja verkostojen luominen on asetettu tavoitteeksi Kymenlaakson kehittämisstrategioissa, esimerkiksi Kymenlaakson maakuntasuunnitelmassa. Verkosto mahdollistaa myös arvoalueiden ankkuroimista keskeisiin asumiskeskuksiin ja luo asukkaita ja matkailijoita palvelevia virkistys- ja maisemakäytäviä. Kartassa esitetyt vetovoimavyöhykkeet osoittavat aluekokonaisuuksia, jossa on edustettu maakunnan omaleimainen luonnonja kulttuurimaiseman perintö. Arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet sijaitsevat eri puolella Kymenlaaksoa. Ne sijoittuvat vain satunnaisesti em. luonnon- ja maiseman vetovoimavyöhykkeisiin. 1 Etelä-Suomen aluerakenne 2030. Asuminen, ympäristö ja liikenne. Etelä-Suomen Maakuntien Liittouma 2005 2 Ekologisesti arvokkaat alueet ja luonnonsuojelu Kymenlaakson maakuntakaavan alueella. Selvitys, Kymenlaakson Liitto 2008) 8

Kuva 1. Kymenlaakson luonnon- ja maiseman vetovoimavyöhykkeet. Kymenlaakson saaristo on luokiteltava kokonaisuudessaan vetovoimavyöhykkeeksi. 9

Kymenlaakson maiseman topografinen vaihtelu ja maiseman matkailullinen vetovoima Näkymäalan laajeneminen, samoin kuin topografinen vaihtelu, lisäävät maiseman matkailullista ja virkistyksellistä vetovoimaa. Vetovoimaisimpina pidetään yleisesti kaukonäkymiä ja maisemia, joissa on vesistöä. Kymenlaaksossa topografinen vaihtelu on erityisen suuri Salpausselkien ympäristöissä, Pohjois-Kymenlaakson järvialueella, Kaakkois-Kymenlaakson kallioalueilla sekä monilla harjujaksoilla (kuva 2). Topografinen vaihtelu rannikolla ja saaristossa lisäävät merkittävästi ympäristöjen vetovoimaa ja matkailullista elämyspotentiaalia. Myös korkeat yksittäiset kalliot laajoilla peltoalueilla rikastavat maisemakuvaa ja luovat hyviä näköalapaikkoja. Vaihtelevien korkeusolosuhteen seurauksena syntyy usein myös luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Esimerkkinä voi mainita luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Kuva 3. Kymenlaakson topografinen vaihtelu. 10

KYMENLAAKSON SEUTUKAAVAN VIRKISTYSALUEVERKOSTO Virkistysalueverkoston runko Kymenlaakson virkistys- ja ulkoilualueverkoston runko on kehitetty 70 -luvulla lähtien seutukaavan laatimistyön yhteydessä. Kymenlaakson keskeiset virkistys- ja ulkoilualueet on esitetty voimassa olevassa Kymenlaakson kokonaisseutukaavassa, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä 19.6.2001. Seutukaavan virkistys- ja ulkoilualueverkosto toimii lähtökohtana myös tulevan maakuntakaavan aluevaratausverkoston suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä (kuva 4). Kymenlaakson seutukaavan virkistys- ja ulkoilualueverkosto koostuu erityyppisistä alueista. Virkistys- ja ulkoilualueverkoston keskeisen rungon muodostavat lähivirkistysalueet (VL), ja retkeily- ja ulkoilualueet (VR) (taulukko 2). Seutukaavassa esitetään myös maa- ja metsätalousvaltaisia alueita joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Seutukaavan MU alueet käsitellään tässä selvityksessä omassa kappaleessaan. Lukuisat luonnonsuojelualueet tukevat ulkoilun ja virkistyksen tarpeita. Virkistysmatkailun ja luonnonsuojelun kannalta keskeiset alueet ovat Kymenlaakson kansallispuistot (Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Valkmusan kansallispuisto ja Repoveden kansallispuisto). Käynnissä olevan Natura-2000 -verkosto -alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelman yhteydessä tarkistetaan Natura-alueiden soveltuvuus virkistykseen ja matkailuun. Kuva 4. Ylimaakunnalliset reitit yhdistävät makunannan vetovoimakohteet. 11

Virkistysalueilla voi olla erityyppistä toimintaa. Toiset ovat perinteisiä virkistysalueita mökki- ja teltta-alueineen, toiset ovat selkeitä matkailu- tai luontomatkailukeskuksia ja osassa painottuu mm. talviset harrastukset tai veneretkeily. Taulukko 2. Kymenlaakson seutukaavan virkistysalueet, niiden aluevarausmerkinnät sekä maanomistusolot. Saarikohteisiin liittyvät usein laajoja vesialueita. Kohteen nimi Kunta kohteen pintaala (ha) sis. vesialueet Junkkarinvuori Hevosmäki Lylysmäki Anjalankoski Anjalankoski 104 92 kohteen luonne kallioalue / ulkoilualue osin Natura 2000 alue Maa-aineslain nojalla suojeltu kallioalue metsäalue, hiihtokilpailualue, ampumarata Seutukaavan aluevaraus VL VL maanomistus / lisätietoja yksityinen (pääosin), yhtiöt yksityinen. (virkistyskäytön käyttösopimukset tehty) Suurivuoren ympäristö Hamina retkeily ja ulkoilualue VL yksityinen 175 Pikku Musta, Ravanholma, Hamina veneretkeilykohde VR Haminan kaupunki Sauna- maat 263 Uuperinmäki Hamina 38 laskettelurinne V yksityinen, yritys, valtio Kukio Hamina 15 veneretkeilykohde VR valtio Lanskeri Hamina 144 veneretkeilykohde VR valtio / metsähallitus Ulko Tammio Hamina 12 veneretkeilykohde VR valtio / metsähallitus Ulko-Tammio Hamina veneretkeilykohde VR valtio / metsähallitus luoteisosa 11 Koivuluoto Hamina 37 veneretkeilykohde VR valtio / metsähallitus Houtere Hamina piste veneretkeilykohde VR Haminan kaupunki Vehkaluoto Hamina 45 veneretkeilykohde VR valtio Kuorsalo kaakkoisosa Hamina veneretkeilykohde VR yksityinen 68 Hamina veneretkeilykohde VR Haminan kaupunki (pääosin), Maijasaari Nuokot 3548 yksityinen Metsäluoto Hamina 6 veneretkeilykohde VR yksityinen Vepsu Hamina 113 veneretkeilykohde VR yksityinen / osakaskunta Iitti uimaranta-alue VL Iitin kunta (Tuulispää) ja Sääskjärvi 76 yksityinen Iitti luonnontilainen järvi kallion VL metsäyhtiöt (pääosin) ja Järvenmäki 438 laella yksityinen Konniveden ranta- Iitti veneretkeilykohde VR metsäyhtiöt ja yksityinen ja saaristoalue 351 Iitti veneretkeilykohde / leirikeskuta VR Iitin kunta, Iitin seurakun- Kirkkojärvi (351) ja yksityinen Iitti retkeilyalue, veneretkeilykohde VR Iitin kunta, seurakunta, Mankalan koskiseutu vesivoimayhtiöt ja yksi- 23 tyinen Säynäsmäenharju Veljestenharju Iitti Iitti 9 42 lomakeskus / ei yleinen pääsy uimaranta, venelaskupaikka, retkeilyalue Kelesjärven retkei- Jaala 120 retkeilyalue VR yksityinen VR VR Iitin kunta ja yksityinen Iitin kunta ja yksityinen 12

lyalue Haikansaari- Aittosaari Jaala veneretkeilykohde VR yksityinen / maaosakas- 242 kunta Mustan Ruhmaan Jaala uimaranta-alue VR yksityinen Sunnanniemi 40 Niskajärven Suolajärven Jaala luonnontilainen retkeily- VR valtio ja yksityinen retkeilyalue 504 alue, veneretkeilykohde Siikakosken Okanniemen Jaala luonnontilainen retkeily- VR yksityinen (pääosin) ja retkeilyalue 172 alue, veneretkeilyalue Suomen valtio Kuisaaret Jaala 456 veneretkeilykohde VR yritys, yksityinen Kuutsalo Santaniemi Kotka veneretkeilykohde VR Kotkan kaupunki ja yksi- 67 tyinen Kotka veneretkeilykohde VR Kotkan kaupunki (pääosin) Lehmäsaari 265 ja yksityinen Vuorisaari Kotka 3 veneretkeilykohde VR yksityinen Kuolioluoto Kotka veneretkeilykohde 135 VR Kotkan kaupunki (pääosin), ei lain huutoa, yksityinen Pitkäluoto Sauluoto Kotka veneretkeilykohde piste VR valtio / metsähallitus Pitkäluoto: yksityinen (mm Kotkan pursiseura) Savanjärvi Miehikkälä 29 uimaranta ja retkeilyalue VL valtio Mustaviiri Pitkäviiri Pyhtää veneretkeilykohde VR valtio (Metsähallitus) 525 Kaunissaaren ulkoilualue Pyhtää 48 veneretkeilykohde VR Pyhtään kunta, valtio ja yksityinen (pääosin) Munapirtin edustan saaristo Pyhtää 2870 veneretkeilykohde VR energiayhtiö, yksityinen (pääosin), Pyhtään kunta Flakanäs Pyhtää 49 uimaranta / leirintäalue VR Pyhtään kunta Kuussaaren Itäranta Pyhtää 29 veneretkeilykohde VR Pyhtään kunta Koivuviikki Pyhtää 107 veneretkeilykohde, MU metsäyhtiö ja yksityinen retkeilykohde Valkeala ulkoilun ja retkeilyn ranta VL yritys (pääosin), seurakunta Kirvesniemi 39 kohde Utinranta Valkeala 37 veneretkeilykohde VR Valkealan kunta (?) Kauppilanranta Valkeala ulkoilun ja retkeilyn rantakohdnen VR yritys (pääosin), yksityi- (Naatuksenniemi) 87 Kirjokiven ulkoilualue Valkeala retkeilyalue Repoveden- VR kunta / kaupunki 24 matkailualue Valkeala Retkeilyalue VR yksityinen / Valkealan Verlan ympäristö 98 kunta Kyykosken retkeilyalue 156 alue yksityinen Valkeala Valkealan retin retkeily- VR metsäyhtiö (pääosin), Korppisaari Lehtisaari 105 kohde nen Valkeala Repoveden veneretkeily- VR yritys (pääosin) / yksityi- Klamila, Lantviikin Virolahti lähivirkistysalue hiihtoalue VR Virolahden kunta vuori 55 Manstuoli Virolahti 17 veneretkeilykohde VR yksityinen Lapuri Virolahti 132 veneretkeilykohde VR osakaskunta Suuri Pisi Virolahti 80 veneretkeilykohde VR valtio Järviluoto Pieni- Virolahti veneretkeilykohde VR yksityinen Pisi 222 Pulterit Virolahti 334 veneretkeilykohde SL alue VR osakaskunta Lähde: Kymenlaakson seutukaava, kuntakysely 8 / 2007. Maanomistusolot on tarkistettu vuonna 2008. 13

Virkistysalueiden koko ja sijainti Kuvassa 5 ja 6 on esitetty seutukaavan virkistysalueiden määrä ja pinta-ala suunnittelualueella. Kuntien taajamien virkistysalueita on käsitelty taajamaa-maakuntakaavan yhteydessä, joten kuvaukset esittävät virkistysalueita vain Kymenlaakson taajamien ulkopuolella. Kuntien väliset erot virkistysalueen kokojen ja lukumäärien osalta ovat suuret ja ne perustuvat paikoin merkittävästi luonnonmaantieteellisiin tekijöihin. Erityisesti saaristossa on lukuisia virkistysalueita, joihin on laskettu usein runsaasti vesialueita. On kuitenkin todettava, että pieni ja hyvin varustettu virkistysalue suotuisassa paikassa voi olla virkistysalueverkoston osalta yhtä tärkeä kuin laaja mutta syrjäinen erämaakohde. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2 14 7 6 5 1 6 7 6 Anjalankoski Hamina Iitti Jaala Kotka Miehikkälä Pyhtää Valkeala Virolahti Kuva 5. Tutkittujen virkistyskohteiden lukumäärä kunnittain. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Anjalankoski 96 96 4475 Hamina 1427 Iitti 1031 680 1534 Jaala 975 470 470 Kotka Miehikkälä 29 29 3628 Pyhtää 912 Valkeala 546 546 840 Virolahti 395 ha ha ilman vesialueita Kuva 6. Tutkittujen virkistyskohteiden pinta-ala kunnittain. Pinta-alat perustuvat seutukaavan aluevarauksiin. Hehtaariluvut ilman vesialueita on arvioitu ja ovat suuntaaantavia. 14

Virkistysalueiden luonne ja kehittämisaste Tutkittujen virkistyskohteiden luonne ja kehittämisaste vaihtelee. Noin puolet alueista on sellaisia, että niitä on kehitetty suunnitelmallisesti virkistys- tai ulkoilukäyttöä varten: Alueelle on rakennettu laitureita, katoksia, opastustauluja tai muita varusteita (taulukko 3). Noin 40 % alueista on luonnontilassa, eli alue soveltuu omaehtoiseen ulkoiluun kuten sienestykseen, marjastukseen tai telttailuun. Näillä alueilla voi olla esimerkiksi luonnonsatamia tai vaatimattomia rantautumispaikkoja sekä pieniä metsäpolkuja. Noin 10 % tutkituista ja seutukaavassa virkistyskohteiksi esitetyistä alueista on sellaista. että niiden yleinen virkistyskäyttöarvo on heikentynyt. Esimerkiksi kohteeseen pääsyä on rajoitettu tai alueelle on rakennettu runsaasti mökkejä tai ympärivuotisia loma-asuntoja. Yli 50% tutkitusta kohteista sijaitsee saarilla, jolloin pääsy kohteille on vaikeaa. Julkisen vesiliikenteen aluksella pääsee kesäisin viidelle kohteelle (noin 10% kohteista). Muut saarikohteet soveltuvat veneilijöiden retkeilyalueeksi. Valtaosassa saaria on yksityisomistuksessa olevia mökkejä. Vuokramökkejä on vain muutamia ja matkailuyrittäjien toiminta on vähäistä. Taulukko 3. Suunnittelualueen virkistyskohteet, joita on kehitetty suunnitelmallisesti yleisiksi virkistysalueiksi. Kunta Kohteen nimi pinta-ala / ha Anjalankoski Hevosmäki Lylysmäki 92 Hamina Suurivuoren ympäristö 175 Uuperinmäki 38 Lanskeri 144 Ulko -Tammio 12 Ulko-Tammio luoteisosa 11 Koivuluoto 37 Maijasaari Nuokot 3548 Vepsu 113 Iitti Sääskjärvi 42 Konniveden ranta- ja saaristoalue 438 Mankalan koskiseutu 92 Jaala Kelesjärven retkeilyalue 120 Mustan Ruhmaan Sunnanniemi 40 Kotka Kuutsalo Santaniemi 67 Lehmäsaari 265 Kuolioluoto (seutuvaavassa MUalue) 135 Pitkäluoto Sauluoto P Miehikkälä Pyhtää Mustaviiri Pitkäviiri 525 Kaunissaaren ulkoilualue 48 15

Flakanäs 49 Kuussaaren Itäranta 29 Valkeala Kirjokiven ulkoilualue 24 Virolahti Klamila, Lantviikin vuori 55 Suuri Pisi 80 Pulterit 334 Virkistysalueiden maanomistusolot Suurin osa Kymenlaakson pinta-alasta on yksityisomistuksessa. Valtion ja kuntien maanomistus on Kymenlaakson maakunnassa suhteellisen alhainen. Tämä vaikeuttaa merkittävästi virkistysalueiden toteutumista. Suurempia yksityisiä maanomistajia ovat metsäyhtiöt. Paikoin myös seurakunnat omistavat merkittävän laajoja alueita. Tutkittujen virkistysalueiden maanomistusolot on kuvattu taulukossa 2. Kuntien, yhtiöiden, seurakuntien tai valtion omistus on suurimassa osassa virkistysalueilla merkittävä. Monilta virkistysalueilta löytyy kuitenkin laajojakin yksityisomistuksessa olevia osia. Vain harvoin virkistysalueet ovat ainoastaan yksityisen kansalaisen omistuksessa. Osa virkistysalueista on osakaskunnan omistuksessa ja palvelee hyvin myös yleisiä virkistystarpeita. Esimerkkeinä voi mainita Vepsun ja Pultterin saaret Virolahden ja Haminan rajalla. Yksittäiset ja yksityisomistuksessa olevat loma-asunnot eivät tavallisesti heikennä merkittävästi virkistysalueiden toteuttamista. Ongelmallista on monin paikoin rantojen sulkeutuminen loma-asutuksen vuoksi. Ylikunnallisen virkistyskäytön reitistön ja verkostojen muodostaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tulee muodostaa ylikunnallisia virkistyskäytön reitistöjä ja verkostoja. Tutkituista 54 virkistysaluekohteesta 49 sijoittuu maakunnallisiin vetovoimavyöhykkeisiin. 38 kohdetta sijaitsee ylimaakunnallisten melonta- ja vaellusreittien varrella tai niiden vaikutuspiirissä. Virkistysalueverkosto palvelee monin paikoin erityisesti veneretkeilyä (kuva 7 ja 8). 16

9 % vetovoimavyöhykkeellä vetovoimavyöhykkeen ulkopuolella 91 % Kuva 7. Tutkittujen virkistysalueiden sijoittuminen vetovoimavyöhykkeisiin. 30 % 70 % ylimaakunnallisten reittien varella ylimaakunnallisten reittien ulkpouolella Kuva 8. Tutkittujen virkistysalueiden sijoittuminen ylimaakunnallisen virkistysreittien vaikutuspiiriin. Virkistysalueet ja ylimaakunnalliset reitit Ulkoilureitit ja virkistysalueet ovat tärkein luontomatkailun perusrakenne. Kymenlaakson alueella on kehitetty ylimaakunnallisia reittejä laajan yhteistyöhankkeen yhteydessä (Ylimaakunnalliset reitit hanke 2004-2007). Hankkeen piiriin kuuluu kuntia myös Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilta. Reittien suunnittelussa on huomioitu matkailulliset nähtävyydet (esimerkiksi Verlan UNESCO kohde, kansallispuistot). Reittejä ja nousupaikkoja on rakennettu vuodesta 2004. Olemassa olevia reittejä on viitoitettu uudelleen. Kymenlaakson tärkeimmät reitit esitetään kuvassa 9 ja taulukossa 4. Esitettyjen reittien lisäksi on lukuisia pienempiä ja paikallisesti merkittäviä reittejä, luontopolkuja yms. Tärkeimpiä luontopolkuja on esitetty taulukossa 10. 17

Edellä mainitut reitit täydentävät Kymenlaakson ulkoilualueverkostoa. Lukuiset seutukaavan virkistyskohteet sijaitsevat reittien varrella (kuva 10). Reitkalli Saaramaa -alueella on laajoja ulkoiluun soveltuvia luontoalueita (seutukaavan MU -aluevaraukset). Mahdollisuuksia kehittää alueen reitistöä tulee tutkia. Taulukko 4. Kymenlaakson ylimaakunnallisesti merkittävät reitit: Melonta- ja kanoottireitit: Melontarengas, entinen Savonselän melontarengas (noin 350 km) Väliväylä Lappeenrannasta Kuusankoskelle (113 km) Kymijoen melontareitti Heinolasta Kotkaan tai Pyhtäälle (noin 150 km) Merireitti Pyhtäältä Virolahdelle (noin 110 km) Pyöräreitit Vaellusreitit Itäinen kuninkaantie (noin 300 km) Pyöräreitti n:o 6 (Helsinki-Elimäki-Kouvola-Lappeenranta, noin 650 km) Pyöräreitti n:o 15 (Kotka Verla- Mäntyharju, noin 175 km) Pyöräreitti n:o 46 (Hamina Vierunmäki, noin 150 km) Yhdistävä polkupyöräreitti Hämeenkoski- Kausala-Kouvola (jatkuu Etelä- Karjalaan reitistöön) Euroopan kaukovaellusreitti/ Pohjois- Kymenlaakson osiot (E5 / E10) (noin 125 km) Salpapolku (noin 80 km) Ruissalo- Uuperi- Kotka reitti Anjalankosken vaellusreitit sekä Kouvola-Hamina kaasuputkilinjan yhdyslatu Repoveden reitit Valkealan ulkoilureitit Maaherrain kierros Iitti - Jaala Heinola Vuolenkoski (suunnitteilla) Valkmusan ja Repoveden kansallispuiston reitit Mustajärven reitti (Kotka- Valkmusan kansallispuisto) Mottotorikelkkareitit ylimaakunnallisia moottorikelkkareittejä ei vielä toteutettu Kymenlaaksossa osalta. Paikallisesti on solmittu käytössopimuksia maanomistajien ja mottotorikelkkakerhojen välillä. Lähde: Ylimaakunnalliset reitit hanke 2007 18

Kuva 9. Ylimaakunnalliset reitit Kymenlaaksossa. 19

Kuva 10. Ylimaakunnallisten reittien sijoittuminen seutukaavan ja maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen (taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaava) virkistysalueille (V,VL) sekä maa- ja metsätalousvaltaisille alueille joilla on ulkoilun ohjaamistarve (MU). 20

Virkistysalueverkosto ja matkailun kehittäminen Kymenlaakson matkailustrategiassa korostetaan luonto- ja elämysmatkailun kehittämisen mahdollisuuksia. Meri ja Kymijoki, Pohjois-Kymenlaakson erämaat ja järvet sekä Kymenlaakson kulttuurimaisema katsotaan tärkeiksi vetovoima-alueiksi. Luontomatkailun merkityksen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa ja luontomatkailu kehittäminen on asetettu tavoitteeksi myös Kymenlaakson maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa. Virkistysalueverkosto luo monin paikoin hyviä toimintaedellytyksiä erityisesti luontomatkailun kehittämiselle. Vetovoimavyöhykkeet toimivat myös työkaluna mahdollisten matkailun kehittämisalueiden tunnistamisessa. Virkistysalueverkosto voi ratkaista mahdollisia ristiriitatilanteita joita muodostuu esimerkiksi luontomatkailuyrittäjien ja metsätalouden harjoittajien välillä (esim. kävijävirtojen ohjaus). Matkailukeskusten ja -alueiden verkottuminen sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittäminen Virkistysalueet ja vetovoimavyöhykkeiden verkosto luo pohjan matkailukeskusten ja - alueiden verkottumiselle sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämiselle. Vetovoimavyöhykkeillä on linkitetty kaikki merkittävät luonnon- ja maiseman arvoalueet keskenään. Vetovoimavyöhykkeiden alueilla on mahdollista paitsi verkostoida arvoalueet keskenään myös ankkuroida niitä keskeisiin asutuskeskuksiin. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävä hyödyntäminen virkistyskäytössä Monilla tutkituilla virkistyskohteilla on merkittäviä luonnon- tai maisemansuojelun arvoja (taulukko 5, kuva 11). Kohteiden sisällä tai välittömässä lähiympäristössä voi myös esiintyä luonnonsuojelukohteita, esimerkiksi Natura 2000 -verkoston alueita tai kansallispuistoja. Kaikista tutkituista alueista (53 kpl) yhdeksän kohdetta sijaitsee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. 19 kohteen sisällä tai ympärillä on luonnon erityisarvoja (esimerkiksi suojelualueita tai arvokkaita kallioalueita). Yhdeksän kohdetta sijaitse kansallispuistojen välittömässä lähiympäristössä tai kansallispuiston sisällä. Yli 90 % kohteista sijaitsee maakunnallisilla vetovoimavyöhykkeillä. Valkealan kunnan alueella sijaitsee erityistä suojelua vaativa vesistö (Valkealan reitti, Väliväylä). Vesistön suojelu- ja virkistysarvoa tukee mm. Kyykosken virkistysalue sekä jonkin verran Haukijärven ja Rapojärven virkistysalueet. Lisäksi on mahdollista kehittää Väliväylään liittyvää virkistys- ja luontomatkailutoiminta sekä vaalia ympäristöarvoja seutukaavassa esitettyjen MU alueiden sisällä. 21

Anjalankoski Kohde Taulukko 5. Luonnon- ja maisemansuojelun arvokohteiden esiintyminen virkistysalueilla (maisema-alue= maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokas maisemaalue). Tarkemmat tiedot kohteen arvoista ilmenevät tämän selvityksen kohdeluettelosta. maisemaaluja erityisiä luontoarvo- vetovoimavyöhyke VL Junkkarinvuori (Natura 2000) VL Hevosmäki Lylysmäki Hamina Kohde VR Pikku Musta, Ravanholma, Saunamaat V Uuperinmäki VR Kukio VR Lanskeri (kansallispuisto) VR Ulko Tammio (kansallispuisto) VR Ulko-Tammio luoteisosa (kansallispuisto) VR Koivuluoto (kansallispuisto) VR Houtere VR Vehkaluoto VR Kuorsalo kaakkois-osa VR Maijasaari Nuokot VR Metsäluoto VR Vepsu Natura 2000 Iitti Kohde VL Sääskjärvi maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke VL Suurivuoren ympäristö maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke VL Järvenmäki VR Mankalan koskiseutu VR Säynäsmäenharju VR Velestenharju VR Konniveden ranta- ja saaristoalue VR Kirkkojärvi Jaala Kohde maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke VR Kelesjärven retkeilyalue VR Haikansaari- Aittosaari VR Mustan Ruhmaan Sunnanniemi 22

VR Niskajärven Suolajärven retkeilyalue VR Siikakosken Okanniemen retkeilyalue VR Kuisaaret Kotka Kohde maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke VR Kuutsalo Santaniemi VR Lehmäsaari VR Vuorisaari VR Kuolioluoto VR Pitkäluoto Sauluoto Miehikkälä Kohde VL Savanjärvi maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke Pyhtää Kohde VR Munapirtin edustan saaristo VR Flakanäs VR Kuussaaren Itäranta Valkeala Kohde maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke VR Mustaviiri Pitkäviiri (kansallispuisto) VR Kaunissaaren ulkoilualue maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke VR Korppisaari Lehtisaari Virolahti Kohde VR Manstuol VR Klamila, Lantviikin vuori VL Kirvesniemi VL Utinranta VR Kauppilanranta (Naatuksenniemi) VR Kirjokiven ulkoilualue VR Verlan ympäristö VR Kyykosken retkeilyalue maisemaalue erityisiä luontoarvoja vetovoimavyöhyke VR Lapuri VR Pulterit VR Järviluoto Pieni-Pisi VR Suuri Pisi (kansallispuisto) 23

Kuva 11. Kelesjärjen retkeilyalue on sekä virkistyksen että luonnonsuojelun- ja maisemansuojelun kannalta merkittävä. Vaellusreitit Heisanharjulla, Jaala. 24

SEUTUKAAVAN MAA- JA METSÄTALOUSVALTAISIA ALUEITA, JOILLA ON ERI- TYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA (MU- ALUEET) Ulkoilun ohjaamistarvealueet ja niiden soveltaminen yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun Kymenlaakson seutukaavassa on 62 maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (taulukko 6). Taulukossa esitetään lisäksi kolme uutta kohdetta, joita ei käsitelty seutukaavassa. Osaa seutukaavan kohteista ehdotetaan laajennettavaksi. Tutkituista kohteista neljä on osoitettu seutukaavassa MU -alueina, mutta ne kuluvat nykyään Natura 2000 alueiden verkostoon. Em. kohteet esitetään maakuntakaavassa ensisijaisesti Natura 2000 aluemerkinnöillä. Alueiden soveltuvuus ulkoiluun arvioidaan kohdekohtaisesti suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Suurin osa kohteista on tavanomaisessa maa- ja metsätalouskäytössä. Merkittävä osa kohteista on metsävaltaisia kallio ja ranta-alueita. Kaikki kohteet soveltuvat erittäin hyvin ulkoilukäyttöön. Ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi alueille voisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Kohteet muodostavat monin paikoin alueidenkäytöllisiä edellytyksiä ylimaakunnallisten reittien toteuttamiseksi. Noin puolet kohteista sijaitsevat olemassa olevien reittien vaikutusalueella (taulukko 6). Viidellä kohteella on virkistyskäyttöä tai matkailua palvelevia rakenteita: Valkeala: Tirvanjärvi Immasenjärvi alue, lomakeskus Pyhtää: Tammijärven itäranta, Koivuviikin virkistysalue Kotka: Ruotsinsalmi, linnoitussaari ja matkailukohde Anjalankoski Saaramaan ja Muhniemen harjualueet: lähivirkistysalueet / urheilukenttä Monissa kohteissa ja erityisesti kohteiden rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Hajanainen loma-asutus ei usein merkittävästi heikennä alueiden yleistä virkistyskäyttöä. Noin 20 %:lla kohteista on mökkejä rakennettu kuitenkin niin tiivisti, että alue palvelee käytännössä vain mökkien asukkaita. Noin 20 % tutkituista kohteista sijoittuu vähintään maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Monien MU alueiden sisällä (yli 30 % kaikista kohteista) on arvokkailta kallioalueilta. Luonnonsuojelu- tai Natura 2000 alueita sijaitsee noin 25 %:lla kaikista kohteista tai kohteiden rajalla. Arvokaita harjualueita on viidellä kohteella. Lukuisilla kohteilla on muinaismuistomerkkejä. 70 % kaikista kohteista sijoittuu maakunnalliselle vetovoimavyöhykkeelle. 40 % kohteista sijaitse ylimaakunnallisten virkistysreittien vaikutuspiirissä. 25

Taulukko 6. Kymenlaakson kokonaisseutukaavassa esitetyt MU -alueet, niiden soveltuminen yleiseen virkistykseen sekä virkistyskäyttöön liittyvät arvotekijät (maisema-alue= kohde sijaitsee maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella; Vyöhyke= kohde sijaitsee Kymenlaakson luonnon- ja maiseman vetovoimavyöhykkeellä (vrt. kuva 2); reitit= kohde sijaitsee ylimaakunnallisen reitin vaikutuspiirissä). Anjalankoski Kohde koko ha luonne vyöhyke maisemaalue ympäristöarvot reitit soveltuminen virkistykseen Muhniemen harjualue Turpaan myllyseutu Saaramaan harjualue Saaramaan järven erämaaalue 7 7 35 1117 metsä- ja harjualue ulkoilualue, urheilukenttä kulttuurihistoriallinen kohde harjualue, ulkoilualue, urheilukenttä erämaa-alue X harjujen suojelu harjujen suojelu soveltuu lähivirkistykseen erämaaluonto soveltuu lähivirkistykseen soveltuu retkeilykohteeksi soveltuu hyvin retkeilyalueeksi ja luontomatkailun kehittämisen alueeksi Elimäki MU Tuoresmäki 28 MU Rappukallio 45 suojelu kallioalue arvokas kallioalue metsä ja kallioalue vyöhyke ha luonne maisemaalue Kohde metsä- ja harjualue MU Nikkarinmäki 9 ympäristöarvot harjujen reitit soveltuminen virkistykseen ja ulkoiluun soveltuu lähivirkistykseen soveltuu rajoitetusti lähivirkistykseen / pieni ja vaikeakulkuinen kohde soveltuu lähivirkistykseen ja ulkoiluun 26

Hamina Kohde MU Heinälampien eräalue 294 MU Kallaanmäki 17 MU Korkeussaari Pakaskeri 195 MU Santanen Pyötsaari 221 MU Rakinlahti Reiviikinlahti 404 MU Merkjärven retkeilyalue 2083 MU Kitulan pohjoispuolinen kallio- ja metsäalue 592 Ehdotettu: Vähävuori Suurivuori (Kotkan rajalla) ha luonne maisemaalue metsäalue erämaavyöhykkeellä kallio- ja harjumuodostuma harjujen suojelu, rajautuu Natura kohteeseen vyöhyke ympäristöarvot reitit soveltuminen virkistykseen ja ulkoiluun soveltuu ulkoiluun ja retkeilyyn sekä luontomatkailun kehittämisen alueeksi soveltuu osin lähivirkistykseen saaristo () soveltuu osin veneretkeilykohteeksi saaristo arvokas () soveltuu veneretkeilykohteeksi kallioalue rannikon ulkoilualue () kallioiden, järvien ja metsien muodostama vyöhyke erämaaluonnon vyöhyke kallioalue arvokas kallioalue sekä Natura 2000 - kohde arvokas kallioalue arvokas kallioalue soveltuu ulkoilualueeksi, liittyy lännessä Rakinvuoren Kallio ja virkistysalueeseen soveltuu ulkoiluun ja retkeilyyn sekä luontomatkailun kohdealueeksi. laajennus itään kallioalueelle tutkittavaa soveltuu ulkoilun-, retkeilyn- ja luontomatkailun kohdealueeksi laajennus pohjoiselle Vuorilammenvuoren kallioalueelle tutkittavaa soveltuu lähivirkistykseen ja retkeilyyn 27

Iitti Kohde MU Vuorenmäki ja Taasianjoen laakso 241 MU Iso Valkjärvi 666 MU Hiisiöistenlammi- Arrajärvi 2140 MU Suokkionpohja- Haukkavuoren kallioalue 120 MU Kaitaanmäen kallioalue 130 MU Käännistö 559 MU Mankalan voimalaitosympäristö 263 MU Marjovuoren ympäristö 118 MU Kuusankosken itäpuolen metsäalueet 2144 Jaala ha luonne maisemaalue kallioalue ja jokiuoma X Taponlehtilehdot ranta- kallio- ja metsäalueiden kokonaisuus MU Kellonniemi- Hosinmaa 568 MU Veljestenharju Puustellinsaari 85 ympäristöarvot Natura 2000 - kohteet, lajiston erikoisuudet, arvokas kallioalue läheisyydessä kallio- ja Natura 2000 - kohteita vyöhyke X X reitit soveltuminen virkistykseen ja ulkoiluun soveltuu rajoitetusti virkistykseen: vaikeakulkuinen maasto, valtakunnalliset luonnonsuojeluarvot soveltuu ulkoilun, retkeilyn ja luontomatkailun kohdealueeksi ranta- ja metsäalue X X retkeilyyn soveltuva ranta- ja metsäalue järvi- kallio ja X arvokas X metsäalueet kallioalue laaja metsä- ja kallioalue, kauniita ranta-alueita kallioalue kallio- metsä ja rantaalue kallio- metsä ja ranta-alue kallio- ja metsä alue, Voimalaitoksen patojärvi kallioalue arvokas kallio alue arvokas kallio alue arvokas kallio alue suurin osa alueesta on Natura -kohde metsäalue Natura - kohde alueen sisällä X X soveltuu hyvin ulkoiluun ja retkeilyyn; arvokkaita luontomatkailun kohdealueita esim. Kymijoen ympäristöt Mankalan seudulla sekä Selkojärven ympäristöt X X soveltuu ulkoiluun ja retkeilyyn vaikeakulkuine maasto X X soveltuu rajoitetusti yleiseen ulkoiluun, retkeilyyn X X soveltuu erinomaisesti ulkoiluun ja retkeilyyn; arvokkaita luontomatkailun kohdealueita esim. Kymijoen ympäristöt ja kalliot X X X soveltuu ulkoiluun, retkeilyyn soveltuu rajoitetusti retkeilyyn ja ulkoiluun: suojeluarvot soveltuu lähivirkistykseen ha luonne maisemaalutöarvotitykseen ja ulkoiluun ympäris- vyöhyke rei- soveltuminen virkis- Kohde MU Haukilahdenvuo- 401 kallio- ja ranta-alue arvokas X X rannoilla on runsaasti 28

ren kallioalue kallioalue mökkejä, kallioalue alue soveltuu ulkoiluun laajennus pohjoiseen: Mölovuoren kallioalue tutkittavaa MU Hintterinsaari Kapasaari 142 MU Lahnavuoren kallioalue 15 MU Santalahden rantaalue 404 MU Luokkaanvuoren kallioalue 53 MU Häkäläniemen rantaalue 77 MU Iso Ruhmaan kallioalueet 869 MU Kimmolan kulttuurimaisema- ja kallioalue 1688 MU Siikakosken rantaalueet 202 MU Verla-Saanjärvi 289 veneretkeilyn saaria kalliokohde rantavyöhyke ja kangasmetsiä kallio- metsä ja ranta-alue Luonnontilainen metsä- ja ranta-alue laaja kallio- metsäja ranta-alue kallio-, metsä- ja kulttuurimaisemaalue Siikakosken salmi, Voimalaitoksen ympäristöt metsäalue ja rantaalueita X X arvokas kallio-alue arvokas kallioalue Natura - kohde alueen rajalla arvokas kallioalue arvokas kallioalue, perinebiotooppi X X soveltuu veneretkeilykohteeksi pienen koon ja kohteen sijainnin vuoksi vain rajoitettu merkitys ulkoilualueverkostolle. soveltuu osin veneretkeilyyn X X soveltuu osin retkeilyyn X soveltuu retkeilyyn X X soveltuu hyvin veneretkeilyyn / retkeilyyn soveltuu hyvin veneretkeilyyn ja ulkoiluun X X soveltuu veneretkeilyyn X X soveltuu hyvin retkeilyalueeksi / alueella Repovesi -Verla yhteysreitit 29

Kotka ha luonne maisemaaluarvot tit tykseen ja ulkoiluun ympäristö- vyöhyke rei- soveltuminen virkis- Kohde veneretkeilykohde X X soveltuu veneretkeilyyn MU Viikarinsaari 1089 lähes kokonaan ensimmäisen maakuntakaavavaiheen kohde (MU Marinkylä) kallioalue, metsä- X ja koskimaiseman ympäristöt MU Vartioisvuori, Mäyrävuori, Vehkovuori 177 MU Ruotsinsalmi 563 MU Kymijoki Huruksela Muhjärvi 1313 MU Kirkonmaa ym. 26675 arvokas kallioalue, Ahvion kosket alueen rajalla (Natura) X X soveltuu hyvin lähivirkistykseen ja retkeilyyn; palvelee myös luontomatkailua (esim. koskenlasku) linnoitusaari X X soveltuu veneretkeilyyn ja kulttuurimatkailuun kulttuurimaisema X Natura - kohteita alueen rajalla veneretkeilykohde Natura kohteita alueen rajalla X X soveltuu maaseutumatkailun kehittämisen alueeksi ja lähivirkistykseen X X soveltuu hyvin veneretkeilyyn Miehikkälä Kohde MU Vuorisenvuori ympäristöarvo on Natura -kohde, arvokas kallio-alue vyöhyke X ha luonne maisemaalue kallioalue 71 reitit soveltuminen virkistykseen ja ulkoiluun soveltuu rajoitetusti ulkoiluun (suojeluarvot) 30

Pyhtää Kohde MU Kaunissaren ulkoilualue MU Pyhtään ranta ja saaristoalueita 10180 MU Tammijärven Itäranta (= Koivuviikki) 107 MU Putinsaari (= Kymijoen Natura 2000 kohden osa-alue) MU Järvensuo (= Kymijoen Natura 2000 kohden osa-alue) Ehdotettu: Lovinsteinin kallioalue Ehdotettu: Strukan kalliot ja metsäalueet ha luonne maisemaalue metsä- ja rantaalueita saaristo / luonnonsatama veneretkeilykohde, lähivirkistysalue ympäristöarvot vyöhyke reitit soveltuminen virkistykseen ja ulkoiluun X X X soveltuu hyvin ulkoiluun ja veneretkeilyyn X Natura - kohteen rajalla Kymijoen saari X Natura 2000 -kohde suoalue kallioalue merenrannan läheisyydessä X (vesialue) on Natura 2000 -kohde) arvokas kallio-alue kallioalue ja metsät merenrannan läheisyydessä / luonnontilainen merenlahti Naturaalueen ja harjusuojelualueen rajalla X (X) soveltuu hyvin veneretkeilyyn X X soveltuu hyvin ulkoiluun ja veneretkeilyyn X X soveltuu rajoitetusti veneretkeilyyn (suojeluarvot) soveltuu rajoitetusti retkeilyyn (suojeluarvot) soveltuu lähivirkistykseen ja retkeilyyn rannikkovyöhykkeellä X X soveltuu lähivirkistykseen ja retkeilyyn rannikkovyöhykkeellä / mahdollinen luontomatkailun kehittämisen kohdealue 31

Valkeala Kohde MU Okanniemen harjualue 82 MU Haukkakallioniemen ranta-alue 149 MU Lovasjärvi, Kalhonkangas 528 MU Auvosenmäki 36 MU Repoveden koskijärven retkeilyalue 763 MU Saunasaaren Miettulan retkeilyalue 150 MU Tirvanjärvi Immasenjärvi 226 MU Oravala rantaalueet 188 MU Pyörämäen kallioalue 33 MU Voikosken Orilammen retkeilyalue 2032 MU Multamäki 37 ha luonne maisemaalue harju ja rantamaisema retkeilyn kannalta merkittävä rantaaluekokonaisuus harju ja rantamaisema ranta- ja metsämaisema erämaa ja järviluonto järviluonto koskimaisema lomakeskus-alue liittyy Kymijoen ympäristön viheraluekokonaisuuteen kalliokohde metsä ja rantaalueet kansallispuiston läheisyydessä harju harjusuojelukohde erityistä suojelua vaativa vesistö Repoveden kansallispuisto erityistä suojelua vaativan vesistön vaikutuspiirissä erityistä suojelua vaativa vesistö arvokas kallioalue ympäristöarvot harjusuojelukohde vyöhyke reitit soveltuminen virkistykseen ja ulkoiluun X X soveltuu veneretkeilyyn ja paikoin ulkoiluun X soveltuu hyvin retkeilyyn soveltuu hyvin retkeilyyn soveltuu hyvin veneretkeilyyn /Valkealan reitti X X soveltuu hyvin retkeilyyn (kansallispuiston hoito ja käyttösuunnitelma) X X soveltuu hyvin veneretkeilyyn / Valkealan reitti X X soveltuu hyvin veneretkeilyyn ja ulkoiluun / matkailukohde / Valkealan reitti X X soveltuu lähivirkistykseen (kohteen keskeiset osa-alueet on käsitelty taajamaamaakuntakaavassa) soveltuu vain rajoitetusti ulkoiluun (sijainti, pieni koko) X X soveltuu hyvin retkeilyyn; luontomatkailun kannalta tärkeää alue soveltuu vain rajoitetusti ulkoiluun (sijainti, pieni koko) 32

Virolahti ha luonne maisemaaluarvotitykseen ja ulkoiluun ympäristö- vyöhyke rei- soveltuminen virkis- Kohde MU Santasaari Ruissaari 1456 lyyn saaristo X (X) soveltuu veneretkei- MU Virolahden saaristo 5784 saaristo X (X) soveltuu veneretkeilyyn Kuva 12. Hiekkarannat Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laidalla, Virolahti. 33

MU -alueiden sijainti ja merkitys Kymenlaakson virkistys- ja ulkoilualueverkoston osalta Suurin osa tutkituista MU -kohteista on metsävaltaisia kallio ja ranta-alueita jotka soveltuvat jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoilukäyttöön. Lähes kaikilla kohteilla on yliseudullisia maisema- ulkoilun- tai luonnonarvoja. 70 % kaikista kohteista sijoittuu maakunnalliselle vetovoimavyöhykkeelle ja 40 % kohteista sijaitse ylimaakunnallisten virkistysreittien vaikutuspiirissä. Tarkistetut MU alueet täydentävät omalta osaltaan ja merkittävällä tavalla Kymenlaakson virkistysalueverkostoa. Virkistysalueverkoston kehittämistyössä tulee tutkia mahdollisuuksia sisällyttää MU -alueita mukaan virkistysalueverkostoon. Esimerkiksi seuraavat kokonaisseutukaavan MU alueet soveltuisivat hyvin osoitettavaksi virkistysalueeksi: Pyhtää: Koivuviikki Anjalankoski: Turpaan myllyseutu Anjalankoski: Saaraman järven erämaa-alue Osa MU alueista ovat maisemanarvoiltaan niin vetovoimaisia, että on tutkittava mahdollisuuksia osoittaa niitä virkistyskohteiksi. Soveltuvat kohteet ilmenevat taulukosta 6. Esimerkkikohteina voi mainita Hiisiöistenlammi- Arrajärvi (Kymijoen ympäristöt sekä erälammet alueen lounaisosassa) sekä Iitin Käännistön kalliokohteet ja ranta-alueet, Kymijoen ympäristöissä. 34

LUONTOMATKAILUN JA ULKOILUN ERIKOISKOHTEET EU-uimarannat Suomessa suureksi, ns. EU-uimarannaksi luokitellaan ranta, jonka päivittäinen kävijämäärä on vähintään 100 henkilöä. Suomessa on tällä hetkellä noin 400 EUuimarantaa. EU uimarannoista kahdeksan sijaitsee Kymenlaaksossa. Taulukko 7. Kymenlaakson EU- uimarannat (2006) Hamina Itti Kotka Kouvola Kuusankoski Pyhtää Pitkät hiekat Urajärvi Äijänniemi Santalahti Tampsan monttu Käyrälampi Sompanen Huutjärvi Kaikki Kymenlaakson EU -uimarannat sijaitsevat maakunnan suurten taajamien läheisyydessä. Nämä ranta-alueet on käsitelty taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavassa. Maaseutu- ja luonto maakuntakaavan suunnittelualueella ei ole EU -uimarantoja, mutta lukuisia paikallisesti merkittäviä uimapaikkoja. Uimarantoja löytyy lukuisista tutkituista virkistyskohteista tai niiden välittömästä lähiympäristössä. Vedenlaadun valvontapiirissä olevat ja merkittävämpiä uimarantoja maakuntakaavan virkistyskohteissa ovat esimerkiksi: Sääskjärvi, Iitti Mustan Ruhmaan Sunnanniemi, Jaala Flakanäs, Pyhtää Venesatamat ja rantautumispaikat Retkeily- ja luonnonsatamat sekä yksinkertaisemmat rantautumispaikat palvelevat lähinnä vapaa-ajan veneilyä erotuksena elinkeinotoiminnan vesiliikenteestä ja siihen liittyvistä satamarakenteista. Erityisesti saaristossa ja Pohjois-Kymenlaakson järvialueilla on runsaasti retkeily- ja luonnonsatamia. Rantautumispaikkoja on kehitetty monin paikoin mm. ylimaakunnallisten melontareittien vaikutuspiirissä. Kymenlaakson maakunnallisesti merkittävät venesatamat ja rantautumispaikat on esitetty ylimaakunnalliset reitit hankkeen kartoitustyön yhteydessä (taulukko 8). Taulukko 8. Vierasvenesatamat ja rantautumispaikat ylimaakunnallisten reittien vaikutuspiirissä. Kymijoen melontareitti Haukkasellän rantautumispaikka Lossirannan kartano Yli-Kaitalan lomamökit Veteraanimajan rantautumispaikka 35

Merireitti Pyhtää-Virolahti Väliväylä Savonselän melontareitti Kausalan venevalkama Pohjanmäen venelaituri Iitin kirkonkylän veneranta Hiidensaaren venelaituri Kimolan venelaituri Pilkanmaan laituri / rantautumispaikka Lauttaranta Kymen paviljonki Kallioniemen rantautumispaikka Anjalankosken vesistökeskus Inkeroisten lauttaranta Ahvionkosken rantautumispaikka Koivuviikki Skitunäs Flakanäs Långön Keihässalmi Lököre Kaunissaari Metsola Santalahti Ramsinkari Pitkät hiekat Klamila Suuri Pisi Ukkosaari Vääntäjän tila Tirva Mankki Puhjonranta Paaskoski Käyrälampi Valkealan kirkonkylä Voikoski Orilampi Hillosensalmi Vuohijärvi Kivisilmä Verla Lintukymi Lintutornit ja lintujen tarkkailupaikat Lintutarkkailuun perustuva retkeily on Kymenlaaksossa merkittävä luontomatkailun kehittämisalue. Tarkkailupaikkojen merkitys korostuu erityisesti arktisten lintujen muuttoaikana eli ns. Arktika -aikana. Lintutornien ja tärkeimpien tarkkailupaikkojen verkosto on esitetty kuvassa 13. Suuri osa lintupaikoista sijoittuu suojelukohteiden ympäristöihin 36

Kuva 13. Lintutornit ja lintutarkkailun kannalta arvokkaat paikat Kymenlaaksossa. 37

Arvokkaat kallioalueet osana ulkoilualueverkostoa Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden merkitys ulkoilu- ja virkistysalueverkoston kannalta on suuri. Kohteet soveltuvat hyvin virkistykseen tai omaehtoiseen jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Paikoin kallioalueet muodostavat myös viherverkostoja. Laajemmat kallioalueet erityisesti vesistöjen läheisyydessä ovat vetovoimakohteita ja matkailun kehittämisen kannalta arvokkaita. Useita arvokallioita ovat sisällytetty suojeluohjelmiin, esimerkiksi Natura 2000 alueiden verkostoon. Merkittävä osa arvokkaista kalliokohteista on sisällytetty seutukaavassa suojelu-, virkistys- tai MU -alueisiin. Taulukossa 9 on esitetty arvokkaat kallioalueet suojelualueiden ulkopuolella ja seutukaavan V- ja MU -merkintöjen ulkopuolella. Kohteet on mahdollista huomioida maakuntakaavassa esimerkiksi osana virkistys- ja ulkoilualueverkostoa tai ympäristöarvokohteina. Taulukko 9. Arvokkaat kallioalueet tutkittujen virkistys ja MU -alueiden ulkopuolella sekä niiden mahdollinen osoittaminen maakuntakaavassa. Kunta Kohde mahdollinen osoittaminen maakuntakaavassa* Hamina Suurivuori MU, MY luo /voidaan sisällyttää seutukaavan Suurivuoren virkistysalueelle tai Merkjärven retkeilyalueelle, arvokas geologinen muodostuma Jaala Möllövuoren kallioalue MU, MY luo /voidaan sisällyttää Haukilahden kallioalueeseen, arvokas geologinen muodostuma Isovuori MU, MY luo, arvokas geologinen muodostuma Kotka Haukkavuori MU, MY, luo, arvokas geologinen muodostuma Vähävuori MU, MY, luo, arvokas geologinen muodostuma Miehikkälä Korkiavuori Palaneenmäki MU, MY, luo, arvokas geologinen muodostuma Suokkionvuori MU, MY, luo, arvokas geologinen muodostuma Pyhtää Lovisteininvuori MU, MY, luo, arvokas geologinen muo- Tonttuvuori dostuma MU, MY, luo, arvokas geologinen muodostuma Virolahti Sysimäki MU, MY, luo, arvokas geologinen muodostuma * MY= maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityisiä ympäristöarvoja; luo= luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. 38

Luontopolut Luontopolut palvelevat kuntalaisia ulkoilu- ja virkistyskäytössä, koulujen opetuksessa sekä paikalliseen luontoon, historiaan ja kulttuuriin liittyvillä kursseilla ja yleisöretkillä. Kymenlaakson tärkeimmät luontopolut esitetään taulukossa 10. Taulukko 10. Kymenlaakson luontopolut Anjalankoski Elimäki Hamina Kotka Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Virolahti Pyhtää Anjalan luontopolku Ankkapurha Hevoshaka (Arboretum) Mustilan Arboretum Haminan Heinälammet Kirkkojärvei Haminan Vallipolku Maijasaaret-Nuokot Ulko -Tammio Valkjärvi Karhuvuori Räski Santalahti /Linkinkallio Siikakoski Tuulipuisto Heisanharju Kimola Verla Kouvolan kylä Hirvimäki Tirva Tolpankangas Lintulahti Valkmusa 39

KYMENLAAKSON VIHERALUEVERKOSTON KOKONAISUUS Arviointi ulkoilu- ja virkistysalueverkoston toimivuudesta Selvityksessä käsittelyt virkistyskohteet (V / VR-alueet) palvelevat suurilta osin hyvin Kymenlaakson maakunnan virkistystarpeita. Kohteissa voi hyvin tutustua maakunnan monipuoliseen luonto- ja maisemaperintöön. Suurin osa kohteista sijoittuu luonnon- ja maiseman vetovoimavyöhykkeisiin. Virkistysalueita sijaitsee kaikilla Kymenlaakson maisema-alueilla. Tarkistetut MU -alueet täydentävät omalta osaltaan ja merkittävällä tavalla Kymenlaakson virkistysalueverkostoa. Tutkittujen V- ja MU aluevarausten avulla on mahdollista luoda alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Monien virkistysalueiden varustuksen taso on vaatimaton. Monilla kohteilla ei ole lainkaan virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Virkistysalueverkossa on eniten puutteita rannikolla, jossa maankäyttöpaineet ovat suurimpia. Virkistyskäytön kannalta arvokkaita rannikon kohteita ovat rakentamattomat hiekkarannat ympäristöineen. Tutkituista kohteista vain kaksi suhteellisen pientä kohdetta sijaitsee Kymenlaakson mannerrannalla. (Pyhtään Flakanäs ja Virolahden Manstuoli, yhteensä 66 ha). Kohteiden lukumäärää ja koko on koko (manner)rantaviivan pituuteen nähden erittäin pieni. Tilannetta vaikeutta myös se, että viimeisetkin yleisessä käytössä olevat kohteet ovat muutospaineiden alaisina. Uusia merenrantojen virkistysalueita on kuitenkin vaikea löytää, koska ranta-alueet on rakennettu. Maanomistusolot rajoittavat merkittävästi virkistysalueverkoston laajentamista. Loma-asutuksen sulkemia ranta-alueita on koko maakunnassa, mikä rajoittaa rantojen yhteistä virkistyskäyttöä. Monet virkistysalueet palvelevat ensisijaisesti veneretkeilyä. Suurin osa virkistyskohteista saaristossa ja järvialueilla on saavutettavissa vain omalla veneellä. Virkistysalueverkosto tukee suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Seutukaavan virkistysalueverkosto täyttää kokonaisuudessaan kuitenkin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja MRL:n sisältövaatimuksissa esitetyt kriteerit. Seutukaavan virkistysalueverkosto luo hyvän pohjan maakuntakaavan virkistysalueiden osoittamiseksi ja virkistysalueverkoston luomiseksi. Virkistysalueverkoston kehittämisen haasteina voi pitää paitsi rannikkoalueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamista sekä arvoalueiden verkottumista ja kohteiden hyödyntämistä matkailussa. Ylimaakunnallisten reittien verkosto on kehitteillä. Melontareittien verkostoa on kehitetty monin paikoin hyvin, mutta puutteita on esimerkiksi vaellusreittien laadun osalta. Reittien pitkät osuudet liikenteen pääväylien reunalla ja teknisten huollon ympäristöissä (esim. kaasuputkilinjat, sähkölinjat) eivät kestä kansainvälistä vertailua. 40