K A A V O I T U S K A T S A U S 2014

Transkriptio

1 1 PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri K A A V O I T U S K A T S A U S 2014 YLEISTÄ Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vuosittain laatia kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoista. Kaavoituskatsaus on samalla ilmoitus siinä olevien kaavojen vireille tulosta. KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VOIMASSAOLEVAT KAAVAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne tulee ottaa huomioon kaikessa kaavoituksessa. Alueidenkäyttötavoitteisiin voi tutustua Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia esitetään vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava korvaa aiemman seutukaavan. Maakuntasuunnittelusta ja -kaavoituksesta vastaa kuntayhtymä, maakunnallinen liitto. Pyhtään kunta kuuluu Kymenlaakson liittoon, Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kymenlaaksossa on voimassa kokonaisseutukaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut seuraavat maakuntakaavat Taajamat ja niiden ympäristöt Maaseutu ja luonto Energiamaakuntakaava Lisäksi ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä on maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava Kauppa ja merialue.

2 2 Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, eikä sitä alisteta enää vahvistettavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on mahdollista laatia myös useamman kunnan yhteinen yleiskaava. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Pyhtäällä voimassaolevat yleiskaavat Heinlahden osayleiskaava (kunnanvaltuusto 1988, ei alistettu ) Kaunissaaren osayleiskaava (ympäristöministeriö vahvistanut 1991) Kymijoen länsihaarojen ranta-alueiden osayleiskaava (ymp.min. vahvistanut 1998) Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava (Ympäristöministeriö vahvistanut) Hevossaaren osayleiskaava (ymp.keskus vahvistanut) Ahvenkosken osayleiskaava,(ymp.min.) Kirkonkylän osayleiskaava (kunnanvaltuusto 2008) Keskustaajaman osayleiskaava (syksy 2012 lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita: Huutjärven ns. soramontun alue ja osa Ahvenniemeä). Asemakaava Asemakaavalla suunnitellaan maankäytön eri toimintojen (asuminen, teollisuus, työpaikka-alueet, palvelut, kadut, puistot, leikki- ja urheilupaikat jne) sijoittuminen yksityiskohtaisesti. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnassa on laadittu asemakaavoja Keskustaajamaan, Kirkonkylään, Heinlahteen ja Kaunissaaren eteläosaan. Ranta-asemakaava Vanhan rakennuslain mukaisen rantakaavan korvaa nykyisin ranta-asemakaava. Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen maalle. Ennen kaavoitukseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan. Pyhtään kuntaan on laadittu rantayleiskaava v ja useita rantakaavoja. VUONNA 2013 HYVÄKSYTYT JA VAHVISTETUT KAAVAT Yleiskaavat Ei hyväksyttyjä yleiskaavoja v Asemakaavat Rajavuoren asemakaava, Heinlahti Sammalkallion asemakaava

3 3 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT Yleiskaavat Tuulivoimayleiskaavat Kunta päätti 2011 vuoden lopulla tuulivoimayleiskaavoituksen laatimisesta koko kunnan alueelle. Työn aikana päädyttiin esittämään viisi erillistä tuulivoimayleiskaavaa, jotka mahdollistaisivat yhteensä 36 tuulivoimalan toteuttamisen kunnan alueelle. Kaavaluonnokset olivat nähtävillä vuoden 2013 lopulla. Palautteiden käsittelyn ja niiden johdosta tehtävien lisäselvityksen jälkeen tavoitteena on saada kaavaehdotukset käsittelyyn vuoden 2014 lopulla. Versonkankaan osayleiskaavan muuttaminen Kunta on käynnistänyt uudelleen Verssonkankaan yleis- ja asemakaavoitusta kunnanhallituksen tekemällä päätöksellä. Heinlahden osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksynyt Kaava on valituksenalainen, ei vielä vahvistunut. Ahvenkosken alueen osayleiskaava Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää Ahvenkosken alueen osayleiskaavan muuttamisen tavoitteena elinkeinopoliittisten hankkeiden sijoittuminen alueelle. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä, arkeologinen inventointi tehty. Långö- Versön osayleiskaavan muuttaminen Kotkan Energian omistaa. Kaavan muutostyö aloitettiin vuonna 2004 tavoitteena tuulivoimaloiden sijoittaminen, kaavoitus on ollut keskeytyksissä useita vuosia. Maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta. Asemakaavat Flakanäsin ranta-asemakaava Kaavoitus käynnistettiin v 2006, mutta ollut keskeytyksissä maakuntakaavoituksen vuoksi. Tällä hetkellä ei tarpeita kaavoituksen jatkamiselle. Keihässalmen asemakaava Kaavoitusta viedään rinnan Versson kaavoituksen kanssa tavoitteena mm. kalanjalostus- ja matkailutoimintojen sijoittaminen alueelle.

4 4 RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestys on hyväksytty Rakennusjärjestys on kunnan kotisivuilla. KAAVOITUSOHJELMA Kaakon suunta hanke Kaakon suunta (Kassu) on Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan, Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän, yhteinen hanke. Vuonna 2012 kaikki kunnat hyväksyivät Seudun Kehityskuvan Hanketta jatketaan mm. strategisen yleiskaavan laatimiseksi. Osayleiskaavat Ahvenkosken osayleiskaava Ahvenkosken osayleiskaavan muutostarpeen arviointia tehdään vuonna Ahvenkosken E18- liittymän alueella tarkistetaan osayleiskaavaa. Hankemuutosten lisäksi olisi tarkoituksenmukaista päivittää yleiskaavaa ja mahdollisesti laajentaa sitä etelään. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaavan muutostarpeen arviointi tehdään suunnittelujakson aikana, lähinnä saattaa tulla kysymykseen ydinkeskustan sekä keskustan ja tulevan eritasoliittymän väliset alueet. Rantojen yleiskaavojen päivitys ja täydennys Kuntaan on laadittu kaksi laajaa yleiskaavaa: Kymijoen Länsihaarojen ja Rannikon ja saariston osayleiskaavat. Kaavojen ulkopuolelle on jätetty ranta-asemakaava-alueet, lisäksi kaavoissa on lähinnä ulkopuolisen rahoituksen asettamista liian tiukoista aikatauluista johtuen jonkin verran virheitä. Loma-asuntojen rakennusluvat voi myöntää yleiskaavan perusteella. Ristiriitoja vanhojen rantakaavojen kanssa aiheutuu mm. siitä, että osayleiskaava-alueen rakennusoikeudet ovat suurempia. Kaavojen läpikäyminen ja muutokset tulisi käynnistää. Kaunissaaren osayleiskaava Kaunissaaren osayleiskaavan perusteet olisi hyvä saada yhdenmukaisiksi kunnan muiden rantaalueiden kanssa.

5 5 Asemakaavat Siltakylän E 18 liittymäalueen kaavoitus Siltakylä liittymäalueen moottoritien eteläpuolen asemakaava valmis kesään 2014 mennessä. Pohjoispuolen maanhankinta ja kaavoituksen käynnistäminen Siltakylän asemakaavan muutoksia Siltakylän asemakaavan muutos asuntotonttien toteuttamiseksi osayleiskaavan mukaisille alueille - rantatontit v Huutjärven pohjoispuoli käynnistetään syksyllä Sammalkallion ja Kokkovuoren asuntoalueiden laajennukset (ensin maanhankinta) Kirkonkylän asemakaavan muutoksia Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus sekä Annulanmäen kaavamuutos ovat elinkeinopoliittisin perustein nousemassa ajankohtaisiksi. Kumpulan alueen kaavoitus Kunta on hankkinut maata nyk. teollisuusalueen läheisyydestä tarkoituksena toteuttaa alueelle lähinnä varastotoimintaan painottuvaa teollisuutta. Nykyisellä alueella ei ole kaavaa eikä kunnallistekniikkaa. Alueen kaavoituksen käynnistäminen ratkaistaan suunnittelukaudella. Kirkonkylän vanhentuneiden asemakaavojen kumoaminen tulee käynnistää suunnittelukauden aikana. Siltakylä-Heinlahden alueen asemakaavojen ajantasaisuusarviointi tulee käynnistää suunnittelukauden aikana. Kaunissaaren asemakaavan ajantasaisuusarviointi tulee tehdä suunnittelukauden aikana ja käynnistää asemakaavan muutos.

6 6 MUUT MERKITTÄVÄT MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT E18-tien suunnittelu ja toteutus moottoritietasoisena Yhteistyö kunnan ja palveluntuottajan, sekä kunnan ja rakennuttaja-organisaation välillä on tiivistä, sisältäen mm. tiesuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamista Helsinki Pietari -ratayhteys Ratavaraus halkaisee kirkonkylän, on osayleiskaavassa selvitysalueena. Esiselvitys ja vaikutusten arviointi tehty 2008/ Ratahallintokeskus. Hankkeen jatkosuunnittelusta tai toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa. Ratavaraus tulee ottaa huomioon myös mm. Tuulivoimayleiskaavoituksessa. Seudullisia ja maakunnallisia suunnitelmia Seudullinen jatkuva liikennejärjestelmätyö Kaakon suunta / seudun strateginen yleiskaava ***