Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
Työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin uusia tulee tilalle
Työelämän tulisi kyetä säilyttämään ikääntyvä työvoima työkykyisenä mahdollisimman pitkään ja näin pienentämään ennenaikaisesti eläkkeelle siirtyvien määrää
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) 25 64-vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina 1972 27 % 1 Naiset Miehet % 1 8 vapaa-ajan liikunta 8 6 työliikunta* 6 4 4 2 työmatkaliikunta 2-72 -77-82 -87-92 -97-2 -7-72 -77-82 -87-92 -97-2 -7 vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI 1972 27 (THL) ja T. Vasankari 211
Liikunnan riittävyys 11 15-vuotiailla tytöillä ja pojilla. Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti vähintään 6 min/vrk % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pojat Tytöt 48 % 37 % 24 % 15 % 15 % 9 % 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat WHO-Koululaistutkimus 25 26
Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 12 14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991 29 Tommi Vasankari, UKK-instituutti % 1 8 Selvästi riittämätön % 1 8 Selvästi riittämätön 6 6 4 4 2 Riittävä 2 Riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Tytöt 12-v. 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Pojat 12-v. % 1 % 1 8 Selvästi riittämätön 8 Selvästi riittämätön 6 6 4 4 2 Riittävä 2 Riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Tytöt 14-v. 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Pojat 14-v.
Nuorten terveystapatutkimus (Tay) ja T. Vasankari 211 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 16 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991 29 % % 1 Selvästi riittämätön 1 8 8 Selvästi riittämätön 6 6 4 2 Riittävä 4 2 Riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Tytöt 16-v. 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Pojat 16-v. % % 1 1 8 Selvästi riittämätön 8 Selvästi riittämätön 6 6 4 4 2 Riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Tytöt 18-v. 2 Riittävä 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Pojat 18-v.
Vapaa-ajan liikunta lisääntyy, mutta päivittäinen fyysinen aktiivisuus vähenee Liikunnan edistämisestä liikkumattomuuden ehkäisyyn
WHO: Riittämätön liikunta on 4. suurin riskitekijä kuolleisuuteen Lähde: WHO's report on "Global health risks"
Riittämättömän liikunnan kustannuksista Riittämätön säännöllinen liikunta aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 3-4 miljoonan euron kustannukset yli puolet sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä lähes puolet suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja Noin miljoona suomalaista aikuista liikkuu riittämättömästi Fogelholm, Miettinen, Paronen 27
Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset 1998 27 (27 rahassa) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 211 14 12 1 milj. 8 6 Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27
Liikkumattomuuden lasku Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 211 Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1.351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1.333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 27 (Dehko) WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa LIIKKUMATTOMIEN LIIKUTTAMINEN KANNATTAA!
Our modern sitting orientated society, D. Dunstan Breakfast 15 mins Work on computer 3.5 hrs Transport From work 45 mins Watch TV 4 hrs Awake 7 am Transport to work 45 mins Lunch 3 mins Work on computer 4 hrs Evening meal 3 mins Walk 3 min Sleep 11pm Sitting Opportunities 15.5 hrs
15 64-vuotiaiden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen (%) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 211 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa 11,4 % 15,5 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa verkkaista 37,3 % Suositusten mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 5,4 % 18,5 % Reipasta ja rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaaä
Pyöräilyn terveyshyötyjen tieteellinen näyttö Health benefits of cycling: a systematic review Oja P, Titze S, Bauman A, de Geus B, Krenn P, Reger-Nash B, Kohlberger T, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 211; 21:496-59 Kirjallisuuskatsauksessa 16 pyöräilytutkimusta Vahva positiivinen näyttö pyöräilyn vaikutuksesta verenkierto- ja hengityselimistön kuntoon nuorilla Työmatkakävely ja pyöräily vähensi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen sekä rasvakudoksen lisääntymiseen paransi kuntoa Väestötutkimusten tuloksissa merkittävä aleneminen kokonais- ja syöpäkuolleisuudessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien, paksusuolen ja rintasyövän sairastavuudessa Pyöräilyn vaikutus eliniän ennusteeseen (elinaikaa lisää 3-14 kk) oli huomattavasti suurempi kuin ilmansaasteiden ja tapaturmien aiheuttama eliniän ennusteen aleneminen (ilmansaasteet,8-4 pvää ja tapaturmat 5-9 pvää) Tulokset puoltavat pyöräilyn edistämistä väestötason terveyden parantamiseksi
Liikunnan puute Liikkumattomuuden yhteys sairastumiseen välittyy muun muassa seuraavien riskitekijöiden kautta: Ylipaino, heikentynyt glukoosin sieto, kohonnut verenpaine ja kohenneet veren rasva-arvot Riittämättömän liikunnan yhteys useisiin eri tauteihin Eniten näyttöä sydän- ja verisuonitautien kohdalla Vahva näyttö tyypin 2 diabeteksesta Viikoittainen liikunta, joka vastaa 1. kcal kulutusta, pienentää kuolleisuutta 3% STM julkaisuja 28:1 Terveyden edistämisen mahdollisuudet
Energiankulutus eri liikkumismuodoissa Energiankulutus on aina arvio! Lähde: Kuopion yliopisto/ EnergyNet
Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta Auttaa työikäisiä säilyttämään työkykynsä eläkeikään saakka lihasmassa on 5-vuotiaalla pienentynyt 1 %, 7-vuotiaalla jo 4 % Auttaa ikääntyneitä säilyttämään toimintakykynsä ja selviytymään itsenäisesti sekä vähentää heidän kaatumisriskiään Auttaa painonhallinnassa Auttaa kehittämään ja ylläpitämään luuston, lihasten ja nivelten toimintakykyä Vähentää sairastumisriskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin Ehkäisee korkean verenpaineen kehittymistä ja voi alentaa verenpainepotilaiden verenpainetta Pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen Alentaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä Vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita ja parantaa mielialaa Alentaa ennenaikaisen kuoleman riskiä Saattaa vähentää eräiden syöpätyyppien riskiä Parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua Kansanterveyden parantaminen
KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ ALOITTAA!