HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO



Samankaltaiset tiedostot
Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Munuais- ja haimansiirrot - uusia keinoja jonojen lyhentämiseksi?

Neljä vuotta samanaikaisia haiman- ja munuaisensiirtoja Suomessa

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Haasteet elinsiirroissa

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Onko testosteronihoito turvallista?

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Elinsiirretyn lapsen anestesia

Keinoäly ja robotiikka - soveltaminen terveydenhuollossa Arjen käytäntöjä ja esimerkkejä toteutuksista. Digilääkäri Satu Mäkelä

MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Lihavuusleikkaus ja täydellinen insuliininpuute

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Elinsiirrot - mitä uutta?

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

MUNUAISENSIIRTOON LÄHDETTÄESSÄ

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

KEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Diabetes (sokeritauti)

MUNUAIS- JA HAIMANSIIRROT INDIKAATIOT, LÄÄKEHOITO JA SEURANTA

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Munuaisen luovuttajan opas

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

HAIMANSIIRRON JÄLKEINEN GLUKOOSIAINEENVAIHDUNTA

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Sensoroinnista hyötyvä potilas

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous Karri Helin

ELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA. Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Äidin ja sikiön ongelmia

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Diabetes mellitus, diagnostiikka

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä. Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sa

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt Verkot ja todennäköisyyslaskenta

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Transkriptio:

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015

Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972 Pohjoismaat 1974 Suomi 2010

Haimansiirto >45 000 siirtoa tehty vuodesta 1966

Haimansiirtoja 2014 Ruotsi 38 Norja 31 Helsinki 15

Haimansiirto

Haimansiirtotyypit ja indikaatiot Tarkoituksena on parantaa sekä potilaitten sokeritasapainoa että munuaissiirrännäisen ennustetta SPK = simultaneous pancreas-kidney transplantation c-peptidi negatiiviset, ureemiset typpi-1 diabeetikot yleisin haimansiirto toimenpide PAK = pancreas after kidney transplantation Tyyppi-1 diabeetikot jotka saaneet aiemmin munuaissiirrännäisen jonka funktio on stabiili. Toiseksi yleisin haimansiirto toimenpide Tavoitteena on parantaa diabeteksen kontrollia PTA = pancreas transplantation alone ei ureemiset potilaat jolla tyyppi-1 DM ja vaikeasti hallittava diabetes

Miksi haima-munuaissiirto? DM (1 ja 2) on yleisin syy munuaisten vajaatoimintaan Suomessa Diabetes yleisin indikaatio munuiassiirtoon 2000 - Malform 4 % Muu NUD 8 % 0 % Interstit 7 % RR/Vasc 3 % Other 3 % Tumor 0 % 2000-2006 CNF 0 % CysticDis 19 % ConnTissDis 4 % CNF ConnTissDis CysticDis DM1 GN 23 % DM2 5 % DM1 24 % DM2 GN Interstit Malform Muu NUD

Miksi haimansiirto? Munuaissiirto ja diabetes munuaissiirrännäisen ennuste on huonompi kuin ei-diabeetikolla kuolleisuus x 10 taustaväestöön verrattuna ei-diabeetikoilla kuolleisuus x 5 Mäkinen et. al 2008

Miksi haimansiirto?

Miksi samanaikainen haima- ja munuaisensiirto? Pitkäaikainen normoglykemia: nefropatiariski vähenee mikro- ja makrovaskulaarisia komplikaatioita vähemmän neuropatian regressio 5 v jälkeen hypertensiota vähemmän elämänlaatu parempi Smets et. al 1999 Tyden et. al 2000 Mohan et. al 2003

Potilas ja haiman eloonjääminen USA haimansiirrot 1/1/2006 12/31/2010 Category n 1Yr Surv. PTA 433 96.4% PAK 800 96.0% SPK 4,129 95.8% Cat. n 1Yr Fxn SPK 4,122 88.4% PAK 798 82.6% PTA 433 79.9% 3/11

Potilas ja siirrännäisen eloonjääminen 10v kohdalla 80% potilaista elossa ja 63% munuaisista ja haimoista toimii Sollinger et al Ann Surg 2009

Kenelle samanaikainen munuais- ja haimansiirto Kaikki terminaalista munuaisten vajaatoimintaa sairastavat tyyppi I diabeetikot jotka ovat (C-peptidi negatiivisia?) ja joiden katsotaan kestävän leikkauksen tuomat rasitukset (ei sydän-riskitekijöitä) Ikä < 55-60 BMI < 30 ovat motivoituneita toimenpiteeseen

Haimapotilaat SPK potilaat omassa jonossa Valinnassa ei katsota HLA matchia Veriryhmän mukaan, x-koe neg

Luovuttajat Ikä < 55-60 v BMI < 27 (paino 25-90 kg) Ei pankreatiitteja, S-amyl normaali Ei diabetesta Stabiili hemodynamiikka, hyvä happeutuminen Ei liiallista alkoholin käyttöä ABO-sopivuus Ristikoe negatiivinen Kylmäiskemiaaika < 18 h

Haima-munuaissiirto leikkaus

Haima-munuaissiirto leikkaus

Eksokriinisen haiman dreneeraus

SPK potilaat ad 11/2015 N 47 Ikä (v) 40 19-57 Sukupuoli 35M/12F Paino (kg) 68 53-103 BMI (kg/m2) 23,5 19-31 DM kesto (v) 30 16-51 Dialyysin kesto (kk) 15 3-49 CAPD/HD 30/17 Luovuttajat Ikä 39 17-57 Sukupuoli 31M/16F Paino (kg) 69,5 55-95 BMI (kg/m2) 23 14-30 Pancreas CIT (min) 553 377-673 Kidney CIT (min) 789 460-806

Sokeritasapaino C-pept (nmol/l)* B-gluk (mmol/l)* B-GHb-A1c (%)* 3 kk (n=42) 1,1 5,5 5,5 6 kk (n=40) 0,9 5,7 5,4 12 kk (n=32) 0.8 5,6 5,2 Amylaasi ja krea P-amyl (U/l)* P-krea (umol/l)* 3 kk (n=42) 85 106 6 kk (n=40) 72 102 12 kk (n=32) 69 98 * = Mean

Potilas ja siirrännäisen eloonjääminen

Immunosuppressio ATG-Fresenius induktio 8mg/kg Prograf CellCept Medrol

Komplikaatiot >50% potilaalla komplikaatiota Kuollut (8 kk siirrosta, keuhkoembolia) 1 Re-operaatio kirurgisten komplikaatioitten takia (15%) Vuoto 4 Vatsansisäinen infektio 1 Kiinnike ileus 2 Biopsia varmennettu hyljintä 4 (12%) Sieni infektio 2 Ureter striktuura (stentattu) 8 Pankreatiitti 2 (4%) Interventiota vaatinut vatsansisäinen nestekollektio 4 Haimafisteli 1 Haavainfektio 3 Sääri amputaatio 1 TTP/HUS 1 CMV koliitti 1 Lymfosele 2

Pseudocysta/haimafisteli

Rejektio Ei aina samaan aikaan haimassa ja munuaisessa Haimansiirrännäisen rejektio diagnostiikka hankalaa P-amyl epäspesifi Rejektio, cmv-inf pankreatiitti, tai ei mitään

Double balloon enteroskopia

Singel pancreas transplantation PAK ja PTA Onko tulevaisuutta Suomessa?

Lopuksi Haimansiirto ei ole ratkaisu diabeteksen hoitoon Haima-munuaissiirto hyvä vaihtoehto DMI potilaille joilla munuaisten vajaatoiminta Jatkossa Single pancreas siirtoja ja/tai haimansaarekesolusiirtoja?