Kaupunkisuunnittelu Yleisötilaisuus Yyterinniemi Lyttylä sayleiskaava 27.5.2014 Yyterin kylpylähtelli - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä avasi tilaisuuden ja tivtti läsnälijat tervetulleiksi. - Osallistumisensa kirjasi 59 henkilöä - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä esitteli tiiviisti alueen ajankhtaiset asemakaavahankkeet ja asutusta, palveluja, satamaa, tellisuutta, lunnnsujelua ja virkistystä kskevia ajankhtaisia suunnitelmia: Kaavituskatsaus Mäntylut Ekkem Sataman yhtiöittäminen Tuulivima, Sumen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta Yyterin sannat UPM lmakylä Yyterin leirintäalueen myynti Lev Kaanaa Huvilaranta Heikkilänmäki/Rieskala Kyläsaari Kkemäenjensuist Preiviikinlahti Tasristeyksien saneeraussuunnitelman tteutuminen Vastaukset Yyterinniemen kyselyyn Palvelut Yleiskaavan rakennemalli - Osallistujia pyydettiin kirjaamaan ylös aiheita ja kysymyksiä, jista haluttiin keskusteltavan tilaisuudessa. Keskustelua käytiin seuraavista aiheista: Lahpuiden krjaaminen sujelualueen metsistä. Valti krvaa tuhlaisten aiheuttamat puuvaurit, js tuhlaiset leviävät sujelualueelta talusmetsään. 1
Kkemäenjen suistn ruppauksien tteutus. Lietteen aiheuttama madaltuminen, venereittien umpeenkasvu ja virkistyskäytön heikkeneminen. Ympäristöministeriön uudet sedimenttien ruppaus- ja läjityshjeet vat kmmenteilla. Vesiläjitys ei tule jatkumaan, jka aiheuttaa kustannusten merkittävän kasvun. Karvianjen avaaminen tisi mukanaan hyvän melntareitin. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä kmmenti Karvianjen avaamista: Jki piirretään yleiskaavaan. Tarvitaan myös tekninen suunnitelma ruppauksesta ja läjittämisestä. Suunnitelma tulee tehdä yhdessä ELY:n kanssa. Kkemäenjen suistn ja Preiviikinlahden hit- ja käyttösuunnitelman tilanne, Yyterin santjen hit- ja käyttösuunnitelma. Kkemäenjen suistn hit- ja käyttösuunnitelma n puhtaaksikirjitusvaiheessa. Julkaistaan kesällä verkksivuilla. Työ tehdään sana Kkemäenjki-Life -hanketta. Metsästykseen ei tule rajituksia jkisuistn alueelle. Lyttylän pulelle tuli metsästysrajituksia. Yyterin santjen hit- ja käyttösuunnitelma n tehty. Mttriradan tilanne Jussi Heinilä Prin mttrikerhsta kerti tilanteesta: Mttriradan vukraspimus lppuu Yyterissä vuden 2015 lpussa. Mttrikerh esittää 10 vuden jatkaikaa vukraspimukselle. UPM:n maankäyttöpäällikkö ei vastusta radan sijaintia Yyterissä. Mttriradan äänitasn tivttiin ratkaisua. Tehtiin äänestys siitä, kuinka mni vastustaa mttriradan sijaintia Yyterissä. Vastustajia li 10 henkilöä. Osa li mttriradan kannalla. Tuulivima ja sen haitat Peittn tuulipuistn vilkkuvat valt, sekä vimalan lapjen aiheuttama vilkunta kettiin häiritsevinä. Tyynellä säällä valvarjt kantautuvat vettä pitkin jpa kahdeksan kilmetrin päähän. Oltiin sitä mieltä, että tuulivimaliden YVA-selvityksien aikana, lisi pitänyt selvittää kattavasti myös vimaliden aiheuttama vilkunta. Kettiin tarpeelliseksi ttaa humin tuulivimaliden rakentamisessa kaikki vaikutukset ja rakentaa vain spiville alueille. Ihmeteltiin miksi Kkemäenjen suistn, arvkkaalle luntalueelle halutaan tuulivimaa. Yleiskaava-arkkitehti Heim Salnen kerti alkavasta tuulivimalapuistn seurantaprjektista: Prjektissa seurataan ja mitataan vimaliden aiheuttamaa melua, vilkuntaa ja varjstusta. Seurantaprjektin tarkituksena n vähentää vimalista tulevaa haittaa. 2
Tuulivimalayhtiöt haluavat ern vilkkuvista valista. Valt vat prjektinaikaisen lupaprsessin mukaan laitettuja. Uudet määräykset sallivat vähemmän kirkkaat valt. Kirrinsannan tuulipuistn vaikutustenarviitia ei le vielä saatu valmiiksi. Kirrinsannan ja Technipin tuulivimalista ei le tullut valituksia. Valti edistää tuulivimarakentamista, jnka seurauksena tuulivimaliden rakentaminen n yleistynyt. Satamajhtaja Jaakk Nirham kmmenti tuulivimalarakentamista: tuulivimalat tulee sijittaa niin kauaksi tiestä ja junaradasta, etteivät ne kaadu tien tai radan päälle. Kyseltiin nk lemassa meneillään levista ja tulevista tuulivimalahankkeista luettela. Kaavituskatsauksesta ja netistä löytyy sa hankkeista. Pikkeamispäätöksillä saadaan kevyellä menettelyllä rakennettua tuulivimalita. Sataman kehitys ja tellisuus Satamajhtaja Jaakk Nirham esitteli sataman ajankhtaisia asiita: Sataman yhtiöittäminen käynnissä. Satamaraja nudattelee kaavaa. Sataman hallussa levia maa ja merialueita kskee ympäristömääräykset, jita kk alueella tulee nudattaa. Tahklut: Mereen n rakennettu vedenalainen aallnmurtaja. Laajenemissuunta etelään. Eteläpulelle n tehty väylävaraus. Rataverkkvaraus ja kaasuputki. Satamaliikenteeseen n tulssa isja muutksia erilaisten määräysten vuksi, jtka vaikuttavat meriliikenteeseen. Määräyksiä mm. rikkidirektiivi, hiilenkäyttörajitukset. Yleiskaava-arkkitehti Heim Salminen kerti ajankhtaisista asiista, jtka liittyivät satamaan ja tellisuuteen: Satama ja Sachtleben kuljettavat tavaraa Peittseen, jka timii ns. sataman takamaana. Alue kehittyy, mutta alueen kaavittamista n hidastanut tuulivimarakentaminen. LNG-terminaalin tilanne: Investintipäätös tulee vasta sitten, kun saadaan tukipäätös hankkeelle. Tieasiat Teitä kskevat asiat viedään tiedksi Sanna Välimäelle. Teiden hit Fatijärven Levn alueella muuttuu kaavan myötä. Kaupunki ttaa tiet haltuunsa kaavituksen yhteydessä, jllin tienhit paranee. Levn kaava lähti liikkeelle alun perin yksityistiehidllisista syistä. Yksityistiet jkainen hitaa itse. Valtatie 2:n leventäminen ei le ajankhtainen vielä pitkään aikaan. Meluesteitä ei myöskään rakenneta. 3
Valtatie 2:n ramppien ja liittymien päällysteiden krjaamista tivttiin. Levn viemäröinnin kehittäminen ja asemakaava Viemäröinti ja yksityistieasiat pitäisi saada alueella kuntn. Levn lammen jaa n vusittain avattu, mutta ja tukkeutuu helpsti. Ojan avaus tulisi tehdä vusittain. Tivttiin kaavan edistymistä, jtta vitaisiin hyödyntää synenergiaetuja viemäröintiuudistuksen myötä. Yleiskaava-arkkitehti Heim Salminen: Kaavan vastustaminen hidastaa kaavan etenemistä. Levn kaavaan ei le tulssa paljn uusia tntteja. Tarkitus n järjestellä paremmaksi lemassa levan rakennuskannan/asukkaiden lja. Miten tnttimaa hinnitellaan, js kaavituksen yhteydessä menettää 1/3 tntista. >Kaupunki ttaa tiettyä hintaa vastaan enintään rakennusikeuden määrän maaalueesta. Yyterinniemen kehittäminen Marika Gman Villa Grankullasta kerti ajatuksiaan Yyterin mahdllisista kärkihankkeista. Gman kuuluu kärkihankeklusterin jhtryhmään, jssa keskustellaan eri alueiden kärkihankkeista. Hankkeen puitteissa lisi mahdllisuus saada kehittämisrahaa. Tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Vitaisiin rakentaa esim. puistja, kylttejä ym. Ongelmana pienten matkailuyrittäjien khdalla n puuttuva infrastruktuuri, esim. laiturit. Ei le laitureita, jihin matkailijat visivat rantautua. Alueelta pitäisi tehdä hyvä hankealite, jka vietäisiin eteenpäin hallitukselle. Yyterin leirintäalue n myynnissä. Leirintäalue tarjaa mahdllisuuksia kehittää timintaa. Leirintäalueen paikka n lähes aina alue Yyterissä, jssa vidaan tteuttaa erilaisia timintja. Yyterin santjen ennallistaminen Haluttiin tietää mille vusikymmenelle dyynien liikkuminen halutaan palauttaa. Ympäristövirastn prjektipäällikkö Antti Mäkelä kmmenti asiaa: Dyynit pyritään palauttamaan taslle, jka vallitsi ennen suuria yleisötapahtumia (Beachfutis). Dyynien muutksista 70 prsenttia n tapahtunut vusien 2005 2010 välillä. Alueelle n istutettu rantavehnää ennallistamaan dyynejä. Myös maisemintia n tehty. Kaikki sujelu n tehty maiseman ja lunttyypin säilyttämiseksi. Alueelle n rakennettu myös lankngit ja suihku. Lunnnsujelua ja virkistystä parannetaan samanaikaisesti. Yyterin kaava Ihmeteltiin, miksi Yyterin kaavaan laaditaan alue, jssa saa järjestää 4 000 hengen yleisötapahtuman. Edellisten yleisötapahtumien aiheuttamien ngelmien pelätään tistuvan. 4
Oltiin sitä mieltä, että Yyteri pitäisi pitää lunnntilaisena. Ihan rantaan tai sen välittömään läheisyyteen ei saisi rakentaa mitään. Yleiskaavatyössä pyritään löytämään Santalan jan aiheuttamalle viemäröintingelmalle ratkaisua. Pumppaamjen ja muiden teknisten ratkaisujen avulla vidaan myös löytää ratkaisu ngelmaan. 5