Kuhmoisten kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa

Kuhmoisten kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa

SISÄLTÖ 1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin... 3 1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa... 3 1.2 Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat... 3 1.3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet... 4 1.3.1 Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana... 4 1.3.2 Elintärkeiden toimintojen ja palveluiden turvaaminen: jatkuvuussuunnittelu... 4 1.3.3 Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen... 5 1.4 Lainsäädäntö ja ohjeet... 7 1.5 Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi... 8 1.5.1 Kuntakonsernin yhteiset uhka-arviot... 8 1.5.2 Poikkeusolojen uhkien arviointi... 12 1.5.3 Toimialakohtaiset uhka-arviot ja riski- ja haavoittuvuusanalyysit... 12 1.6 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma... 12 1.7 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat... 12 1.8 Varautumiskoulutus ja harjoitukset... 12 1.9 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa... 13 1.10 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa. 15 1.11 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen... 15 1.12 Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen... 15 1.13 Pelastuslaitoksen tuki valmiussuunnittelulle... 15 2 Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.1 Häiriötilanteen hallinnan tehtävät ja tavoitteet... 15 2.2 Uhka-arvioiden keskeiset tulokset... 18 2.3 Johtamisjärjestelmä normaalioloissa... 18 2.4 Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt... 18 2.5 Luottamushenkilöelinten informointi... 19 2.6 Tehostetun johtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa... 19 2.7 Johtamispaikat... 19 2.8 Johtaminen ja tilannetietoisuus... 19 2.9 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset... 19 2.10 Vastuut ja tehtävät häiriötilanteen hallinnassa... 19 2.11 Pelastuslaitoksen tuki häiriötilanteen hallinnassa... 19 2.12 Pelastustoiminta, väestön suojaaminen ja yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa... 19 2.13 Toiminnan yhteensovittaminen... 20 2.13.1 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: kuntayhtymät ja muut alueelliset toimijat... 20 2.13.2 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: muut kunnat... 20 2.13.3 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: keskeiset elinkeinoelämän toimijat... 20 2.13.4 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: valtion paikallis-, alue- ja keskushallinto... 20 1

2.13.5 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: puolustusvoimat... 20 2.13.6 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: järjestöt, kirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat... 20 3 Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin... 21 3.1 Poikkeusolojen vaikutukset kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin... 21 3.2 Kunnan hallinto poikkeusoloissa... 21 3.3 Valmiustoiminta poikkeusoloissa... 23 3.4 Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut... 24 3.4.1 Henkilöstön varaamisen vastuut kuntakonsernissa... 24 3.4.2 Vastuut rakennusvarauksista... 24 3.4.3 Vastuu ajoneuvo- ja työkonevarauksista... 24 3.5 Väestönsuojelutehtävät ja väestönsuojeluorganisaatio... 25 4 SUUNNITELMAN LIITTEET... 25 2

1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin 1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta Kuhmoisten kunnassa Valmiussuunnittelussa määritellään etukäteen, millä tavoin yhteiskunnan elintärkeät palvelut turvataan kaikissa olosuhteissa. Yhteiskunnan varautumisen painopiste on viime vuosina selvästi siirtynyt poikkeusoloista normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteisiin. Vastaisuudessa pyritään ottamaan jo normaalitoiminnassa huomioon erilaisten häiriöiden mahdollisuus. Tämä valmiussuunnitelma on kevääseen 2013 mennessä tehty suunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. 1.2 Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat Yleiset uhkamallit ja -arviot Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvässä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa on kuvattu keskeisemmät uhkamallit: - sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen - väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen - taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen - suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet - ympäristöuhkat - terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus - väestöliikkeisiin liittyvät uhkat - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus - sotilaallisen voiman käyttö. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat voivat esiintyä itsenäisinä tai samanaikaisesti usean muun kanssa. Niiden lähteitä, tarkkoja kohteita, tavoitteita, ilmenemisen laajuutta tai vaikutusten siirtymistä esitetyiltä tasoilta toiselle on vaikea ennustaa. Myös arviot uhkien toteutumisen todennäköisyydestä vaihtelevat ja voivat muuttua nopeastikin. Vakavin turvallisuustilanne, johon Suomi saattaisi joutua, liittyy maahan kohdistuvaan laajamittaiseen sotaan. Toimintaympäristö Kuhmoisten kunnan pinta-ala on 937 km 2 (maata 662 km 2 ja vettä 275 km 2 ). Saaria kunnan alueella on n. 600. Kunnan järvisyys tuo omat lisäpiirteensä liikkumiseen ja liikennöintimahdollisuuksiin, yksi lossi liikennöi mantereen ja Haukkasalon välillä. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria, joilla on vapaa-ajanasutusta, on 158 kpl ja niillä on yhteensä 503 vapaa-ajanasuntoa. Kuhmoisissa on vakituisia asukkaita 2 433 (Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus 23.5.2013). 3

Loma-aikoina kunnan noin 3000 vapaa-ajan asuntoa saavat asukasluvun kolmin- tai nelinkertaistumaan, ja parhaimmillaan Kuhmoisissa on noin 10 000 asukasta. Elintärkeät ja kriittiset toiminnot Ruuan, puhtaan veden, valon ja lämmön tuotanto ja jakelu sekä sairaanhoito, jätehuolto, viestiyhteydet ja kuljetukset ovat elintärkeitä ihmisten kannalta. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen tekijä on myös sähkönjakelu, koska suurin osa nyky-yhteiskunnan palveluista perustuu sähköverkkoihin. Väkivallan uhatessa väestön fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, jotta ihmisten toimintakyky säilyy. 1.3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet 1.3.1. Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana Varautumisen tavoitteena on toimintakyky kaikissa oloissa. Varautumisella sekä valmiussuunnittelulla pyritään valmistautumaan sekä normaaliolojen erilaisiin häiriötilanteisiin että poikkeusoloihin. Normaaliolojen häiriötilanteita ovat mm. vesihuollon vakava toimintahäiriö, energiaverkoston suurhäiriö. Vakavia olosuhteita normaaliaikoina ovat tuhoja aiheuttavat suuronnettomuudet ja luonnon onnettomuudet, vakavat epidemiat, jotka saattavat suojelutoimenpiteinä aiheuttaa jopa väestön evakuointeja. Tavoitteena on, että suunnitelmallisilla varautumistoimenpiteillä kyetään turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnat, takaamaan kansalaisten turvallisuus ja toimeentulo kaikissa turvallisuustilanteissa sekä palauttamaan toiminnat takaisin normaalitilanteeseen. Varautuminen jaetaan perinteisesti viranomaisten suorittamaan ja heidän velvollisuuksiin kuuluvaan varautumiseen sekä omatoimiseen varautumiseen. Valtion viranomaisten, valtion liikelaitosten ja kuntien lakisääteinen velvollisuus on varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Mitä toimintavarmempi yhteiskunta on rakenteiltaan ja järjestelmiltään, sitä parempi on sen kyky selviytyä erilaisista kriisitilanteista. Varautuminen normaaliajan häiriöiden varalle luo toimintaedellytyksiä myös poikkeusolojen varalle. 1.3.2. Elintärkeiden toimintojen ja palvelujen turvaaminen: jatkuvuussuunnittelu Varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa: suunnittelulla varautuminen (nk. valmiussuunnittelu), valmiussuunnitelmiin liittyvät henkilöstö-, materiaali ja muut resurssivaraukset, koulutus sekä valmiusharjoitukset. MOBILEn järjestämä kriisi- ja sosiaalipäivystys 4

1.3.3 Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen Palveluiden hallitun supistamisen vaiheet - poikkeusolojen aiheuttamat muutokset normaaliolojen tehtäviin Kuhmoisissa Tavoitteena on henkilöstön toimintakyky. Määritellään, mitkä tehtävät ovat ensisijaisia, mistä taas voidaan ottaa voimavaroja käyttöön. Valtioneuvoston päättäessä asettaa väestönsuojelu tehostettuun valmiuteen, tulee useille hallintoviranomaisille normaaliajan tehtävien lisäksi uusia tehtäviä, jotka koskevat väestönsuojelua. Kunnan väestönsuojeluorganisaatio Johtokeskuksen henkilöstö koostuu kriisienhallinnan johtoryhmästä ja muista tarpeellisista henkilöistä. Kunnalle kuuluvissa väestönsuojelutoimissa johtokeskus toimii itsenäisesti aluehallintoviraston (AVI) alaisuudessa. Kunnan väestönsuojelutoimissa johtokeskuksen alaisuudessa toimivat hallinnonalojen valmiussuunnitelmien mukaiset kunnan raivaus- ja rakentamismuodostelmat sekä kunnan pelastus-, huolto-, ensiapu yms. muodostelmat. Väestönsuojelumuodostelmien toimintaa johtavat yleensä muodostelmien johtajat lohkon johtokeskuksen alaisuudessa. Laajoilla tuho- ja onnettomuusalueilla johtovastuu annetaan tarvittaessa erillisille johtoelimille, jotka toimivat myös kunnan johtokeskuksen alaisuudessa. Väestönsuojeluorganisaatioon kuuluvalle henkilöstölle anotaan vapautus asevelvollisuuden suorittamisesta (vap-hakemus) puolustushallinnolta. Kunnan (poikkeusolojen) johtokeskuksen muodostamistoimet Johtokeskuksen muodostamistoimet 0-valmiudesta täysvalmiuteen noudattavat yleisellä tasolla ja soveltaen Pelastusopiston valmiustilamäärittelyä. Johtokeskuksen toimintavalmiutta parannetaan valmiustila valmiustilalta. 0- valmius - johtokeskustila on olemassa, mutta se ei ole asiallisesti varusteltu - ei riittäviä viestivalmiuksia - henkilöstövaraukset vaativat tarkistamista - aiemmin laaditut valmiussuunnitelmat vaativat tarkistamista Perusvalmius - johtokeskustila on kalustettu ja käyttöönotettavissa - viestintävalmiudet ja VIRVE ovat käyttöönotettavissa - henkilöstö on varattu ja koulutettu - valmiussuunnitelmat on tarkastettu 5

Tehostettu valmius - johtokeskustila on suojattu - johtokeskus on toiminnassa tilanteen vaatimalla tavalla ja sieltä on mahdollista tuottaa tilannekuvaa - teknistä, viesti- ja tilannehenkilöstöä on paikalla tilanteen mukaan - johtokeskuksen huolto on järjestetty Täysvalmius - johtokeskus on ympärivuorokautisessa toiminnassa - henkilöstö työskentelee työvuoroluettelon mukaisesti Toiminnan muutokset Normaaliajan perusvalmiuteen kuuluu valmiussuunnitelmien laatiminen, henkilöstön varaaminen eri tehtäviin sekä kouluttaminen, tilojen, materiaalin ja kaluston varaaminen jne. Nämä asiat kerrotaan tarkemmin paitsi suojelusuunnitelmassa, niin myös aiemmin mainituissa toimialojen suunnitelmissa. Täysvalmiuteen siirryttäessä toteutetaan kaikkien voimavarojen liikekannallepano väestön suojaamiseksi ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Yleisesti ottaen on todettavissa, että poikkeusoloissa tehtävien tärkeysjärjestys muuttuu, syntyy uusia tehtäviä ja tarpeita. Edessä saattaa olla päivittäistavaroiden säännöstely sekä rajoitusten ja valvonnan lisääntyminen. Myös eräät yhteiskuntapalvelut käyvät välttämättömiksi ja runsaasti työvoimaa sitoviksi. Täysin uusi tehtävä, jonka suorittamiseen poikkeusoloissa kunnan hallinnon tulee varautua, on väestön huolto (mm. päivittäistarvikkeiden jakelu). Koska väestön laajamittaista huoltoa ei ole normaaliaikana, on sen tukeuduttava poikkeusoloissa lähinnä sopivaan organisaatioon, jolla on normaaliajan tehtävät huomioon ottaen paras asiantuntemus kunnassa tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta. Toiminnan tarvitsema henkilöstö nimetään keskushallinnosta (päivittäistavarahuollon johtaja) ja ruokapalveluista (muonituksen perushuoltoon). Tätä täydennetään ensisijaisesti niiden hallintokuntien henkilöstöllä, joiden toiminta supistuu tai keskeytyy poikkeusoloissa. Rakennustarvikkeiden ja rakentamisen säännöstelystä poikkeusoloissa vastaa kunnan rakennusvalvonta. Tiedotustoiminta vaatii myös uuden organisaation poikkeusoloissa. Tiedottamisen tarve lisääntyy ja sen laatu muuttuu, joten sitä ei kyetä hoitamaan normaaliajan tiedotusjärjestelyin, vaan tätä varten perustetaan oma organisaatio, joka keskitetysti hoitaa poikkeusoloissa tiedotustoiminnan. Suurta huomiota tulee kiinnittää myös sähköisten tallenteiden, tietoteknisten laitteiden suojaamiseen ja toimintavarmuuteen myös poikkeusoloissa. Merkittävimmät uudet tehtävät tulevat seuraaville viranomaisille: - Väestönsuojeluviranomaisille, jotka perustavat yleisen väestönsuojelun johtoelimet sekä valvonta- ja tiedustelumuodostelmat 6

- Teknisen toimen viranomaisille, jotka perustavat pelastusmuodostelmat, tekninen toimi tukee pelastuslaitosta väestönsuojelussa tarvittaessa raivaus- ja puhdistustoiminnassa - Sosiaali- ja terveystoimi huolehtii ensiapu- ja sairaankuljetusmuodostelmista sekä yhteistoiminnassa muiden asiantuntijoiden kanssa psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämisestä niille, jotka uhreina, uhrien omaisina tai pelastajina ovat joutuneet osallisiksi onnettomuuteen - Sosiaalihuoltoviranomaisille, jotka perustavat huoltomuodostelmat, sosiaalitoimi vastaa onnettomuuksien uhrien ja evakuoidun väestön majoituksesta, muonituksesta, vaatetuksesta ja muusta perushuollosta - Pelastuslaitos huolehtii hyvin pitkälle koko kunnan operatiivisista palo- ja pelastustehtävistä ja niiden yleisjohtamisesta. Poikkeusoloissa viranomaisten välinen yhteistoiminta lisääntyy ja sen luonne eräiltä osin muuttuu verrattuna normaaliaikaan. Hallintokuntien yhteistoiminta lisääntyy sotilasviranomaisten, aluehallintoviraston sekä erityisesti pelastusviranomaisten, poliisiviranomaisten, tielaitoksen alueorganisaation, VR:n, seurakuntien ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Yhteistoiminnan lisäämisellä pyritään voimavarojen keskittämiseen välttämättömien toimintojen tukemiseksi ja suorittamiseksi sekä pyritään näin välttämään päällekkäisiä toimintoja. 1.4. Lainsäädäntö ja ohjeet Yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin johtaa, valvoo ja yhteen sovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa (valmiuslaki 1080/1991, muut. 25.2.2000/198 ). Valmiuslaissa säädellään poikkeusoloihin varautumista. Sen mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpiteiden varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiuslaissa (28 ja 29 ) on määritelty kunnallishallintoa koskevat erityiset toimivaltuudet. Mikäli puolustustila on saatettu voimaan, voidaan puolustustilalain (1083/1991) 24 :n nojalla kunnallisille viranomaisille määrätä sotilasviranomaisten toimesta tehtävä puolustuslaitteiden ja liikenneväylien rakentamiseksi sekä muita puolustusjärjestelyjä tukevien toimien toteuttamisesta. Kunnan väestönsuojelun järjestämisestä säädetään vuonna 2011 uudistetussa pelastuslaissa (379/2011) ja pelastustoimesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (407/2011). Alueen pelastustoimelle on säädetty erityisiä tehtäviä poikkeusoloihin varautumisesta, väestön suojaamisesta ja evakuoinneista. Väestönsuojelu on pelastustoimen toimintaa poikkeusolojen vaara- ja tuhotilanteissa sekä kyseiseen toimintaan varautumista. Poikkeusolojen väestönsuojelu perustuu normaaliolojen pelastustoimeen. Normaaliolojen onnettomuustilanteisiin verrattuna 7

sotilaalliset uhkat asettavat kuitenkin lisävaatimuksia. Väestöä voidaan turvata asevaikutuksilta väestönsuojien ja evakuointien avulla. Normaalioloissa suoritettaviin väestönsuojeluvalmisteluihin kuuluu poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus, suojarakenteiden rakentaminen, johtamis-, valvontaja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito sekä varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestönsuojan huoltoon sekä raivausja puhdistustoimintaan. Pelastustoimesta vastaa ministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Alueen pelastustoimella ja kunnalla tulee olla johtokeskus, jossa toiminta poikkeusoloissa on mahdollista. Kunnan poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaatio ja perustehtävät määritellään kunnan valmiussuunnitelmassa. 1.4 Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi 1.4.1 Kunnan yhteiset uhka-arviot Uhkamallit ja niihin sisältyvät eritystilanteet ja varautuminen Kuhmoisissa (soveltaen sekä normaaliajan häiriötiloissa että poikkeusolojen aikana) Uhkamallit erityistilanteineen Vastuuvirasto Varautumissuunnitelma 1. Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen - yleisiin tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistunut laaja tuho tai toimintahäiriö - sähköisen joukkoviestinnän teknisten järjestelmin laaja toimintahäiriö Keskushallinto Elenia Oy:n oma varautumissuunnitelma Kuhmoisten kunnan Teknisen toimen valmiussuunnitelma on parhaillaan päivitettävänä on päivitetty 20.6.2013, se valmistuu kesäkuussa 2013. Valvontatutkimusohjelma 1.8.2012 alkaen. (Salainen) Pelastusviranomaiset kouluttavat kylien omat turvallisuusvastaavat Pelastusliitto, Markku Mantere, Tatu Kervinen + kunta, Vapepa Syksyllä 2013 järjestetään häiriötilanneharjoitus, johon mahdollisesti myös kylien edustaja mukaan. - energiaverkon suurhäiriö Elenia Oy 8

2. Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen - sosiaaliturvan rahoituspohjan romahtaminen - pandemia tai muu laaja-alainen, vakava tartuntatautitilanne - lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden saantivaikeudet - vakavan ydinonnettomuuden ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien aiheuttamat terveysuhkat Sosiaali- ja terveys- toimi Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma: Valmiussuunnitelma on Jämsän seudun osalta lähes päivitetty 2012 ja 2013. Kuhmoisten osalta Päivitys täydentyy syyskuussa. Vastuuhenkilönä Jämsän kaupungin sosiaalijohtaja ja päivitys yhteistyössä Kuhmoisten kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma on Jämsän SoTe hallinnossa Tuula Liehulla. Poikkeusolojen huoltosuunni- telma 2011. Päivittäistavara- ja kansan- huoltoa koskevaan lainsäädäntöön on tulossa muutoksia (AVI 14.5.2010), muutoksien jälkeen suunnitelma päivittyy. Seutukunnallinen turvallisuussuunnitelma/jämsän seutu - laajat sähkökatkot Seurakunnan valmiussuunnitelma - vesihuollon vakava toimintahäiriö - talousveden käyttökelvottomuus laajalla alueella Tekninen toimi Keski-Suomen pelastuslaitos: Evakuointisuunnitelma 2012, Tatu Kervinen Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma Pelastuslaitoksen tietokannassa, päivitetään vuonna 2013 Kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat, joista kunkin kiinteistön johtaja vastaa ja palopäällikkö tarkastaa palotarkastuksen yhteydessä Teknisen toimen valmius- suunnitelma (ks.ed.) Kuhmoisten vesihuoltolaitoksen toimintaohje häiriötilanteissa (päivitetään jatkuvasti yhteystietojen osalta) 9

3. Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen - kansainvälinen ja kotimainen maksujärjestelmien häiriö - rahoitusmarkkinoiden merkittävä häiriö - valtion likviditeettiongelma Keskushallinto VNp YETTS 2006 kuvauksissa on varautumistarvetta kuvattu - päivittäistavarahuollon vakava häiriintyminen - vakava eläin- tai kasvitautiepidemia tai laaja elintarviketurvallisuuden häiriö - alkutuotannon toimintaedellytysten heikkeneminen Keskushallinto Vrt. huoltosuunnitelma Päivittäistavaran valmiussuunnitelma ja ohjaus tulee valtionhallinnosta ELY- - tuontipolttoaineiden häiriö ELY- 4. Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttama onnettomuudet - ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla - vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Kaikki virastot toimi- alansa mukaisesti Valmiuspäällikön johdolla varmistetaan, että väestön- - evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tms. - räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus (Pelastuslaitos johtaa, ohjaa ja koordinoi) suojelutoimet ovat riittävästi sisällytetty toimialasuunnitel- miin kunnan varautumissuunnitelman yleisen osan lähtö- - vakava lento-onnettomuus kohtien mukaisesti. (Päivitystä tarvitaan) (Väestönsuojelupäällikkö yhteistyössä) - laaja tieliikenneonnettomuus - matkustaja-alusonnettomuus Pelastuslaitoksen laatima maakunnallinen - laaja onnettomuus ulkomailla, joka koskettaa alueella olevia suomalaisia turvallisuussuunnitelma 2011 Keski-Suomen pelastuslaitos Evakuointisuunnitelma 2012 Kiinteistöjen omat pelastussuunnitelmat joka kiinteistön vastuuhenkilöllä, palopäällikkö tarkastaa 10

5. Ympäristöuhkat - alueen raskasmetalli- tai kemikaalipitoisuuden nousu yli terveydelle sallittujen rajojen - maa- ja vesialueiden saastuminen käyttökelvottomaksi - metsää tuhoava ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen - radioaktiivinen laskeuma Ympäristöterveysviranom ainen ja tukena muut toimialat sekä SYKE ja ELY Vrt. edellä 6. Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus - terrori-isku tai sen konkreettinen uhka - yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vakava järkkyminen Kaikki virastot toimi- alansa mukaisesti (+ AVI ja poliisi, raja- vartiolaitos, puolustushallinto, pelastuslaitos) Vrt. edellä 7. Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat - laajamittaisen maahantulon tilanne Sosiaali- ja terveystoimi (+ AVI ja pelastuslaitos) Huoltosuunnitelma, Evakuointisuunnitelma 2012 8. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus - maa- ja ilmaliikenteen sekä tietoliikenteen häirintä - väestöliikkeen tarkoituksellinen suuntaaminen Suomeen - ydinvoimaloiden ja muiden energialähteiden vahingoittaminen - energiantoimitusten katkaiseminen - sähköisen kaupankäynnin ja rahaliikenteen lamauttaminen - joukkotuhoaseilla uhkaaminen - aseelliset välikohtaukset VNp + AVI ja poliisi, rajavartiolaitos, puolus- tushallinto ohjaavat ja koordinoivat Vrt. edellä 9. Sotilaallisen voiman käyttö - strateginen isku Vrt. edellä Vrt. edellä - hyökkäys alueiden valtaamiseksi 11

Suunnitelmien ajantasaisuus ja sijainti tarkastetaan säännöllisesti. Salaisenakin pidettävien suunnitelmien sijainti on keskeisten toimijoiden tiedossa. Toimialakohtaiset suunnitelmat ovat pääsääntöisesti alan päällikön hallussa. 1.4.2 Poikkeusolojen uhkien arviointi - Teknisen toimen valmiussuunnitelmat, tekninen johtaja ja rakennusmestari - Pelastustoimi Tuomas Lyytikkä, Tatu Kervinen, Maakunnallinen suunnitelma, Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma - Terveystoimi Jämsä, sosiaali- ja terveysjohtaja. Kuhmoisten osalta vastuuhenkilönä Jämsän kaupungin sosiaalijohtaja yhteistyössä Kuhmoisten kunnan kanssa. - Huoltosuunnitelma Sosiaalitoimi, vastuuhenkilönä Jämsän kaupungin sosiaalijohtaja. - Evakuointisuunnitelma Väestönsuojelupäällikkö Tatu Kervinen - Kylien turvallisuuskoulutus Markku Mantere - Päivittäistavarahuollon ja pitkäaikaisen ruuan tuotannon ja jakelun häiriö, pitkäaikainen sähkön ja polttoaineiden saatavuuden häiriintyminen; ohjeet saadaan suoraan valtionhallinnolta - Sivistystoimi, koulu, päivähoito sivistystoimenjohtaja 1.4.3 Toimialakohtaiset uhka-arviot ja riski- ja haavoittuvuusanalyysit - Ks. edellistä 1.5 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma - Teknisen toimen ensisijainen painopistealue on vesihuollon ja kaukolämpöverkon toiminnan varmistaminen. 1.6 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat - Tekninen toimi on hankkinut uuden puhdasvesisäiliön. Myös varavoimalähteet terveyskeskukselle ja muille ensisijaisille kohteille on hankittu. 1.7 Varautumiskoulutus ja harjoitukset - Varautumiskoulutus pitää sisällään valtakunnallisen ja alueellisen koulutuksen, 12

- kunnan johto- ja erityishenkilöstön koulutuksen sekä pelastuspalvelun ja muun väestönsuojelu- ja valmiuskoulutuksen. - Pelastuslain 53 :n mukaiseen pakolliseen varautumiskoulutukseen osallistujat määrää sisäasianministeriö tai aluehallintovirasto. Vapaaehtoiseen varautumiskoulutukseen opiskelijat rekrytoi asiaosainen hallinnonala tai aluehallintovirasto pelastusopiston antamien ohjeiden mukaisesti. - Valmiusharjoituksissa harjoitellaan yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä. Kunnan toimintakykyä normaaliolojen häiriötilanteissa, samoin kuin poikkeusoloissa, harjoitellaan yleensä valmiusharjoituksissa joko kunnan itsensä järjestämänä tai kahden- kolmen vuoden välein aluehallintoviraston koordinoimissa valmiusharjoituksissa. Harjoituksista lähetetään kunnille erilliset ohjeet. - Pelastusopiston valmiusharjoitukset ja koulutustapahtumat, kuten kylien yhteyshenkilöiden koulutus, kunnan laitosten koulutus ja hallinnon koulutus luetteloidaan. - Syksyllä 2013 on tulossa häiriötilanneharjoitus, sinne kutsutaan myös kylien yhteyshenkilöiden edustaja, mikäli pelastuslaitos on ehtinyt järjestää alustavaa koulutusta heille. 1.8 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa Kunnan ylin johto vastaa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta, toiminnan johtamisesta, päätöksentekojärjestelmän ylläpysymisestä, vastaa sitä, että tarvittavat päätökset tehdään ja tarvittavat käytännön toimenpiteet suoritetaan. Valmissuunnitelman ylläpitoa ja siitä tiedottamista varten nimetään vastuuhenkilö. Kunnanjohtaja ja hänen alaisenaan sivistystoimenjohtaja ja tiedottaja huolehtivat ensisijaisesti asiasta 13

Kunnan johtokeskuskaavio Poliisi Muut viranomaiset Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Johtoryhmä - kunnanjohtaja - tekninen johtaja - lääkintäpäällikkö - huoltopäällikkö - tiedotuspäällikkö - päivittäistavarahuoltopäällikkö Tilannetoimisto Tiedotuspäällikkö Tekninen johtaja Lääkintäpäällikkö Huoltopäällikkö 14

1.9 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa - Kunnan ostopalvelusopimuksissa on force majeur pykälä. 1.10 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen - Toteutetaan yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. 1.11 Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen - Toteutetaan yhteisten harjoitusten kautta. 1.12 Pelastuslaitoksen tuki valmiussuunnittelulle - Yhteyshenkilönä ovat palopäällikkö Markku Mantere ja väestönsuojelupäällikkö Tatu Kervinen 2. Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta 1.13 Häiriötilanteen hallinnan tehtävät ja tavoitteet Turvallisuustilanteiden yleinen kuvaus Tilanteet, joita varten varaudutaan, kutsutaan turvallisuustilanteiksi. Ne voidaan luokitella sen mukaisesti, kuinka vakavaksi tai suureksi uhka tai häiriö arvioidaan. Usein turvallisuustilanteet jaetaan kolmeen luokkaan: normaaliolot, häiriötilanne ja poikkeusolot. Kaikissa näissä saattaa myös syntyä ennakoimattomia erityistilanteita, joihin ei esimerkiksi ennakkosuunnitelmin osata varautua. Normaalioloiksi kutsutaan tilannetta, jossa ihmisillä tai yhteiskunnalla ei ole mitään välitöntä uhkaa tai vaaraa. Se on jokapäiväinen tila, jossa esiintyvät uhkat voidaan ehkäistä ennalta, torjua ja niiden vaikutuksista toipua voimassa olevilla säädöksillä ja voimavaroilla. Normaalioloissa viranomaisten vastuulla on uhkien ja vaarojen ennaltaehkäisy, niiden hallinnan suunnittelu, torjunta ja tilanteista toipuminen. Normaaliolojen järjestelyt luovat perustan toiminnalle häiriötilassa ja poikkeusoloissa. Häiriötila on normaalioloissa tapahtuva poikkeava, odottamaton tai äkillinen turvallisuustilan muutos, joka aiheuttaa uhkaa yhteiskunnan toimivuudelle ja väestön turvallisuudelle. Häiriötilanteissa toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa valtionjohdon on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin tilanteesta selviämiseksi. Häiriötilanteet voivat aiheuttaa normaaliolojen säädöksiin sisältyvien toimivaltuuksien käyttöön ottamista, määrärahojen uudelleen kohdentamista, henkilöstöjärjestelyjä ja 15

muiden lisäresurssien osoittamista sekä säädösten tarkentamista. Keskeistä häiriötilanteissa toimimisessa on yhteistoiminnan tehostaminen ja johtamisedellytysten turvaaminen. Erityisesti tilannekuvan muodostaminen, ylläpitäminen, analysoiminen ja jakaminen tarvitsijoille ovat korostuvat. Häiriötilanteissa on asukkaille tiedotettava aktiivisesti tilanteesta, viranomaisten toiminnasta ja toimintaohjeista sekä mahdollisista valtionjohdon linjauksista sekä ylläpidettävä viranomaisyhteistyötä. Häiriötilanteita ovat esimerkiksi sähkön- tai vedenjakelun pidempiaikainen katkeaminen, säätilan aiheuttava suuri tuho tai vakava taloudellinen häiriö. Samaan aikaan voi olla useita päällekkäisiä tilanteita. Keskeistä häiriötilanteessa on yhteistoiminnan tehostaminen ja johtamisedellytysten turvaaminen. Poikkeusolot ovat niin vakavia tilanteita, että viranomaisten tavalliset toimivaltuudet eivät riitä. Poikkeusoloihin siirrytään vasta valtioneuvoston päätöksellä, jonka se voi tehdä valmiuslain tai puolustustilalain perusteella. Poikkeusoloissa viranomaiset joutuvat edelleen tehostamaan toimintaansa ja todennäköisesti myös hankkimaan lisää resursseja. Kaikkia uhkia ei laajallakaan varautumisella kyetä ennakoimaan ja ehkäisemään. Yllättäviä ja äkillisiä tapahtumia, jotka myös vaativat normaalista poikkeavaa, tilanteenmukaista johtamista ja tiedottamista, kutsutaan erityistilanteiksi. Tilannekohtaisesti niissä sovelletaan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin tehtyjä valmiussuunnitelmia. Varautumisessa korostetaan normaalioloissa rakennettujen järjestelyjen ja toteutettujen toimenpiteiden tärkeyttä. Erityisesti johtamiseen ja elintärkeiden toimintojen ohjaamiseen tarvittavat sähköisen viestinnän ja tietoliikenteen sekä energiahuollon järjestelmät on suojattava ja varmennettava jo normaalioloissa kestämään myös erilaisten häiriötilanteiden sekä poikkeusolojenkin vaatimukset. Kunnan valmiussuunnittelua täydentävät yhteistyöviranomaisten valmiussuunnitelmat sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toiminta perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat toimialan toimintojen kannalta tai yleisemminkin välttämättömiä. Varautumisen työnjaosta ja yhteistyöstä yhteiskunnan eri tahoilta 16

Viranomaisten varautuminen ja ohjaus Valtioneuvosto ohjaa varautumista, jonka tavoitteena on suomalaisten selviytyminen erilaisissa yhteiskunnan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Valtioneuvosto voi asetuksellaan säätää poikkeuksellisista järjestelyistä kunnan päätöksenteossa. Sisäasianministeriö voi antaa yleisiä ohjeita viranomaisille ja yksityiselle väestönsuojelun valmistelusta ja suorittamisesta sekä niissä tarvittavasta yhteistoiminnasta. Vastaava oikeus on aluehallintovirastolla toimialueellaan. Ministeriöt ohjaavat ja seuraavat oman alansa varautumista häiriötilanteisiin. Ministeriön kansliapäällikön tehtävänä on huolehtia hallinnonalansa valmiudesta ja turvallisuudesta. Jokaisessa ministeriössä on lisäksi valmiusyksikkö, jota johtaa valmiuspäällikkö. Uudet aluehallinnon viranomaiset, aluehallintovirastot, jatkavat lääninhallitusten työtä varautumisen ohjaamisessa kunnissa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on alueensa kuntien valmiussuunnittelun tukeminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta vastaa puolustusministeriö, Kuhmoisissa Keski-Suomen aluetoimisto. Valmiuslain ja puolustuslain perusteella määrätyissä poikkeusoloissa on yhteistoiminta kunnan, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Keski-Suomen pelastuslaitoksen sekä Länsi-Suomen sotilasläänin Keski-Suomen aluetoimiston välillä keskestä ja se perustuu ennakolta laadittuihin yhteistyösuunnitelmiin. Pelastuslaitoksen sekä kuntien rooli varautumisessa on keskeinen. Vuonna 2004 siirryttiin alueelliseen pelastustoimeen, jolloin vastuu poikkeusolojen pelastustoimen suunnitelmista siirtyi kunnilta alueen pelastustoimelle. Pelastuslaitos ohjaa ja koordinoi kuntien valmiussuunnittelua sekä omatoimista varautumista alueellaan yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa ja johtaa käytännön toimia ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi mukaan lukien normaaliolojen onnettomuusevakuoinnit. Poikkeusoloissa pelastustoimintaa koordinoidaan pelastustoimen johtokeskuksesta. Se johtaa ja koordinoi valtion viranomaisten kanssa pelastustoimenpiteitä mukaan lukien evakuoinnit. Väestönsuojelusuunnitelmien laatimisvastuu kuuluu pelastuslaitokselle. Pelastustoimesta annetun asetuksen mukaan alueen pelastustoimi laatii yhteistyössä alueen kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat ja väestön evakuointisuunnitelmat. Pelastuslaitoksen tehtävänä on myös huolehtia, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä (väestöhälyttimet). Kuntien rooli varautumisessa on keskeinen, koska elintärkeiden toimintojen järjestäminen on normaalioloissakin erityisesti kuntien vastuulla. Kuntien varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmineen johtaa kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Erityistilanteisiin varaudutaan myös virastojen, laitosten, hoitolaitosten, oppilaitosten tai muiden kohteiden pelastussuunnitelmilla. 17

Kuntien roolina on tukea pelastusviranomaisia omilla toimenpiteillään, jotka on suunniteltu eri toimialojen valmiussuunnitelmissa. Kunta avustaa pelastusviranomaisia tarvittaessa mm. muonittamalla ja vaatettamalla väestöä, raivaamalla alueita, ylläpitämällä kunnan yhdyskuntateknisten järjestelmien, vesihuollon ym. toimivuutta. Kuntien palvelutuotanto-organisaatiot ovat siis hyvinkin monimutkaisia ja monet palvelut hankitaan yksityisiltä palvelutuottajilta. Palvelusopimuksia tehtäessä tulee varmistua, että kyseinen palvelutuottaja pystyy tarvittaessa tuottamaan kunnan kannalta kriittiset palvelut myös poikkeusoloissa. Nämä asiat kunnan tulee huomioida erityisesti kuntien palvelutuotantoon liittyvissä sopimuksissa. Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseksi. Varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin tapahtuu jo normaalioloissa. Yritysten varautumisen lähtökohtana ovat liiketoiminnalliset perusteet, asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset sekä toiminnan riskienhallinta. Esimerkiksi päivittäistavarahuoltoa ja rahoitustoimialaa velvoitetaan lisäksi lainsäädännöllä varautumaan häiriöihin. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli käytännön turvallisuuden lisäämisessä. Ne lisäävät toiminnallaan myös yhteiskunnan kriisinkestokykyä. Kansalaisjärjestöillä on jo pitkä kokemus viranomaisten auttamisesta esimerkiksi etsintä-, pelastus-, palokuntaja ensiaputoiminnan järjestämisessä. 1.14 Uhka-arvioiden keskeiset tulokset Valmiussuunnitelman mukaan. 1.15 Johtamisjärjestelmä normaalioloissa Kuhmoisten kunnan hallintosääntö, s.2(38). 1.16 Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt Hälyttämis- ja informaatiojärjestelyt, sekä johtokeskusohjeet säilytetään kunnan tiloissa. Muuttuvat tiedot liitteisiin, jotka ovat tunnetussa mutta ei-julkisessa paikassa. Ohjeet eivät ole julkisia, joten ne eivät ole tämän asiakirjan liitteenä. 18

1.17 Luottamushenkilöelinten informointi - Kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat. 1.18 Tehostetun johtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa 1.19 Johtokeskusohje - Johtaminen ja tilannetietoisuus 1.20 Johtamispaikat - Johtokeskusohje 1.21 Johtaminen ja tilannetietoisuus - Johtokeskusohje 1.22 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset - Johtokeskusohje 1.23 Vastuut ja tehtävät häiriötilanteen hallinnassa - Johtokeskusohje 1.24 Pelastuslaitoksen tuki häiriötilanteen hallinnassa - Johtokeskusohje 1.25 Pelastustoiminta, väestön suojaaminen ja yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa - Johtokeskusohje 19

1.26 Toiminnan yhteensovittaminen 1.26.1 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: kuntayhtymät ja muut alueelliset toimijat - Johtokeskusohje 1.26.2 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: muut kunnat - Johtokeskusohje 1.26.3 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: keskeiset elinkeinoelämän toimija - Johtokeskusohje 1.26.4 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: valtion paikallis-, alue- ja keskushallinto - Valtion paikallis- alue- ja keskushallinnon ohjeen mukaan 1.26.5 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: puolustusvoimat - Puolustusvoimien ohjeen mukaan. 1.26.6 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: järjestöt, kirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat - Seurakunnat - SPR - Muut järjestöt 20

2 Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin 2.1 Poikkeusolojen vaikutukset kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin Näistä olisi syytä keskustella ja kirjata muun muassa kunnan strategiaa päivitettäessä ja valmiuskursseilla. Esimerkiksi sähkönjakelun, tieliikenneyhteyksien ja tietoliikenneyhteyksien katkeaminen talviaikaan useaksi päiväksi tai viikoksi saisi nopeasti aikaan vakavia häiriöitä myös ruokahuollossa ja terveyspalveluiden saatavuudessa, ja myös poikkeusolojen toiminta vaatisi erityisjärjestelyitä. 2.2 Kunnan hallinto poikkeusoloissa Normaaliajan organisaatio lähtökohtana Kunnan poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaatio ja sen perustehtävät on määritelty tässä valmiussuunnitelman yleisessä osassa sekä toimialojen erillisissä valmiussuunnitelmissa. Erilaisissa häiriötilanteissa toimitaan mahdollisimman pitkään normaaleilla virastoorganisaatioilla, joskin tarvittaessa poikkeuksellisin johtamis- ja resurssijärjestelyin. Tällöin saatetaan joutua käyttämään henkilöstöä tilapäisesti muihin kuin heidän normaaleihin tehtäviinsä. Näihin erityistilanteisiin pyritään varautumaan toimialojen valmiussuunnitelmissa. Vasta valtioneuvoston päätöksen perusteella otetaan käyttöön poikkeusolojen väestönsuojelun organisaatiot, joihin siirtyvät siihen etukäteen määrätyt henkilöt. Seuraavassa luvussa kuvattu valmiussuunnittelun johtoryhmä saattaa joutua kokoontumaan tarpeen vaatiessa myös normaaliajan häiriötilanteissa eikä vain poikkeusoloissa. Toimintaa häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa oloissa johdetaan tällöin kunnan johtokeskuksesta. Uhkamallit Kuhmoisissa ja niihin varautuminen Kuntien valmiussuunnittelussa on perinteisesti korostunut varautuminen poikkeusoloja varten, ja vasta viime aikoina myös normaaliajan häiriötilojen hallintaan. Laadittuja ja tarkastettuja valmiussuunnitelmia voidaan kuitenkin tilanteen luonteesta riippuen soveltaa eri turvallisuustilanteisiin. Kysymys on enemmänkin siitä, millaisia johtamisjärjestelmiä, yhteistyömuotoja ja toimivaltuuksia eri turvallisuustilanteissa joudutaan käyttämään. Suunnittelullaan kunta varmistaa, että se pystyy turvaamaan toimintansa kaikissa oloissa riittävässä laajuudessa. Se varautuu erityistilanteissa huolehtimaan myös uusista tehtävistä. Kunta kehittää myös yhteistyötä lähikuntien kanssa sellaisten tilanteiden varalle, joissa sen voimavarat eivät yksin riitä. 21

Poikkeusolojen väestönsuojelusta huolehtimiseksi kunnalla on erillinen suojelusuunnitelma, joka on ajan tasalla, ja joka on pelastuslaitoksella. Osa erityistilanteisiin varautumista ovat kunnan valmiussuunnitelmasta erilliset pelastuslaissa tarkoitetut pelastussuunnitelmat. Ne ovat viraston, laitoksen, hoitolaitoksen, oppilaitoksen tai muun kohteen omia varautumissuunnitelmia. Niillä pyritään ehkäisemään ennalta kohteessa mahdollisesti syntyviä vakavia häiriötilanteita ja luomaan edellytykset turvalliselle toiminnalle kriisitilanteessa. Kunnan virastot ja laitokset osallistuvat suunnitelmien mukaisesti tarvittaessa pelastustoimintaan. Kunta vastaa pelastuslain mukaan erityistilanteissa onnettomuuden uhrien tai evakuoidun väestön majoituksesta, muonituksesta ja muusta perushuollosta. Kunta avustaa myös pelastushenkilöstön huoltamisessa. Myös psykososiaalisen tuen järjestäminen onnettomuuden uhreille yhdessä asiantuntijoiden kanssa on kunnan tehtävä. Poikkeusolojen uhkakuvat ja niihin varautumisen suunnittelu Poikkeusolot ovat niin vakavia tilanteita, että viranomaisten tavalliset toimivaltuudet eivät riitä. Poikkeusoloihin siirrytään vasta valtioneuvoston päätöksellä, jonka se voi tehdä valmiuslain tai puolustuslain perusteella. Poikkeusoloissa viranomaiset joutuvat edelleen tehostamaan toimintaansa ja todennäköisesti myös hankkimaan lisää resursseja. Maanpuolustuksellisen uhkakuvan mukaan Kuhmoisten kunnan on katsottu kuuluvan niihin alueisiin, joihin vihollisen mahdollinen hyökkäys kohdistuisi. Yleiseen väestönsuojeluun kuuluvat asukkaita varten yhteisesti tarvittavat toimenpiteet. Niistä huolehtivat palo- ja pelastustoimen, teknisten alojen, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muut kunnan viranomaiset kukin toimialallaan. Omatoimiseen suojeluun kuuluvat virastojen, laitosten, yritysten ja asuintaloissa olevien henkilöiden ja omaisuuden suojaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Niistä huolehtivat asianomaiset virastot, laitokset, yritykset, yhteisöt ja yksityiset. Kunnan alueella on useita laitoksia ja rakenteita, joiden toiminnan jatkuvuuteen poikkeusoloissa on pyritty suunnitelmin varautumaan, koska niillä on kunnan väestön toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta erityinen merkitys. Tällaisia ovat terveydenhuollon kannalta terveyskeskus, sairaankuljetuksesta vastaa MedGroup Oy. sosiaalihuollon kannalta sosiaalitoimen alaiset hoitolaitokset, teknilliseltä sektorilta kunnallistekniikka, vesi- ja viemärijärjestelmät ja katujen kunnossapito, pelastustoimi, puhelin- ja teleliikenne. Vesilaitokselle saattaa aiheuttaa poikkeusoloissa erityisen vaaran ydinlaskeuma, koska laitos käyttää raakavetenä myös pintapohjavettä. Myös veden jakelu, puhdistustoiminta ja jätevesihuolto muodostavat haavoittuvan järjestelmän erityisesti sähkön jakelun häiriytyessä. Energianhuollossa muodostavat kriisikohteen sähkön jakelumuuntajat ja keskukset, jotka ovat suojaamattomia. 22

Valmiustoiminta poikkeusoloissa Kriisijohtamisorganisaation rungon muodostavat kunnan normaalit toimielimet ja henkilöstöorganisaatio. Kuntaa johdetaan kuntalaissa säädettyjen periaatteiden mukaan myös erityistilanteissa, joita voi siis syntyä niin normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusolojen aikana. Kriisijohtaminen on normaalin johtamisen soveltamista näissä erityistilanteissa - tarvittaessa poikkeuksellisin resurssein ja johtamisjärjestelyin. Kriisijohtamisesta vastaavat ne toimijat, joiden velvollisuutena on muutoinkin kunnan velvoitteiden ja toiminnan hoitaminen. Siten kriisienhallinnan johtoryhmä kootaan kunnan johtoryhmästä ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöryhmän jäsenistä. Kriisienhallinnan johtoryhmän tehtävänä on yhteen sovittaa asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa sekä tukea muiden viranomaisten toimintaa. Kriisijohtamisen tueksi voidaan kunnassa erityisesti vakavissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa organisoida johtamistila ja tilannekeskus tilanteen seurantaa, tilannetietojen välittämistä ja tilannekuvan muodostamista varten sekä tehostaa viestinnän järjestelyjä. Suojautumista edellyttävien vakavampien poikkeusolojen aikaista johtamistoimintaa varten tarvitaan suojatilaan sijoitettu ja varusteltu johtokeskus. Kunnanjohtaja vastaa kokonaisuuden hallinnasta, toimivaltaisten viranomaisten yhteistoiminnan järjestämisestä, taloudellisten resurssien järjestämisestä sekä luottamushenkilöiden mukaan kytkemisestä. Tiedottajana toimiva sivistystoimenjohtaja avustaa kunnanjohtajaa yleisten tiedotteiden laatimisessa kuntalaisille ja huolehtii niiden välittämisestä mm. tiedotusvälineille ja kunnan Internet-sivuille - tarvittaessa keskusviraston kanssa yhteistyössä ja sen avustamana, avustaa tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan virastopäälliköiltä tiedottamisessa, joskin virastopäälliköt huolehtivat tilannetiedottamisesta omalla toimialallaan. Virastopäälliköt toimivat asiantuntijoina toimialansa asioissa. Kunnan kriisienhallinnan johtoryhmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteistyöelin, jota voidaan täydentää esimerkiksi energialaitoksen, vesilaitoksen, ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, pelastuslaitoksen, poliisin ja tietoliikenteen asiantuntijoilla, ja tarvittaessa puolustusvoimien sekä seurakunnan edustajilla. 23

Johtokeskus Kunnalla on johtokeskus, jossa toiminta myös poikkeusoloissa on mahdollista. Tilanteen luonteesta riippuen kunnanjohtaja kutsuu johtoryhmänsä koolle joko normaaliin kokoustilaansa tai erilliseen poikkeusolojen johtokeskukseen. Valtioneuvoston päättämissä poikkeusoloissa, jolloin tilanteet voivat nopeasti ja yllätyksellisesti muuttua, on päätökset pystyttävä tekemään ja panemaan tilanteiden edellyttämällä nopeudella täytäntöön. Tämä vaatii hallinnollisessa johtamisessa joustavuutta ja mukautumiskykyä kutakin tilannetta vastaavaksi, koska osa hallintokuntien luottamushenkilöistä voi olla asevelvollisuuden tai väestönsuojeluvelvollisuuden suorittamisen tai evakuoinnin johdosta estynyt hoitamasta luottamustointaan, mikä vaikeuttaa hallintokunnan normaalia päätöksentekoa. Tästä syystä tulee päätöksenteossa antaa riittävä ratkaisuvalta viranhaltijatasolle ja hallintokunnan sisällä organisaatiossa alaspäin. Johtaminen muuttuu normaalista hallinnollisesta johtamisesta operatiivisen johtamisen suuntaan. Kriisitiedottaminen Kunnan eri toimialoilla on normaaliolojen erityistilanteiden kohdentumisesta riippuen lisäksi omat täsmällisemmät kriisiviestintäohjeensa (vrt. esim. koulujen turvallisuussuunnitelmat tai vesihuollon kriisiviestintäohje). Poikkeusoloissa puolestaan tilanne jälleen muuttuu ja silloin otetaan käyttöön laajamittaisempi tiedotussuunnitelma viestintäjärjestelmineen. 2.3 Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut 2.3.1 Henkilöstön varaamisen vastuut kuntakonsernissa - Kunnanjohtaja huolehtii varauksista. Varaukset on tehty vuonna 2013, (salainen) luettelo niistä on kunnanjohtajalla. 2.3.2 Vastuut rakennusvarauksista - Vastuuhenkilönä on sosiaalitoimen johtaja. Varaukset on tehty vuonna 2013. 2.3.3 Vastuu ajoneuvo- ja työkonevarauksista - Ely-keskus 24

2.4 Väestönsuojelutehtävät ja väestönsuojeluorganisaatio - Vastuuhenkilö väestönsuojelupäällikkö Tatu Kervinen 3 SUUNNITELMAN LIITTEET (Liitteet eivät ole julkisia, ne säilytetään erikseen sovituissa paikoissa) Luettelo toimialojen valmiussuunnitelmista (virastot, laitokset ja yhteistyöviranomaiset) - Pelastuslaitoksen pelastussuunnitelma, Tatu Kervinen, Markku Mantere - Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma tekeillä, Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Kuhmoisten kunta - Poikkeusolojen huoltosuunnitelma Jämsän kaupungin sosiaalijohtaja, Pelastuslaitos, hallintojohtaja - Evakuointisuunnitelma Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma 31.3.2011 - Sivistystoimen valmiussuunnitelma sivistystoimenjohtaja, koulun rehtori - Teknisen toimen valmiussuunnitelma tekninen johtaja - Kuhmoisten kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaohje häiriötilanteissa tekninen johtaja - Koulukeskuksen pelastussuunnitelma Koulun rehtori - Toimipaikkojen pelastusohjeet Jokaisella kiinteistöllä on oma, vastuuhenkilönä palopäällikkö Tuomas Lyytikkä. 25

26