Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Transkriptio

1 Toimintoja harvaan asutulla alueella Jorma Parviainen pelastusjohtaja

2 HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (1) Sisäasiainministeriö asetti ns HARVA-työryhmän. Toimikausi Tavoitteena on harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistaminen sekä operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Halutaan löytää uusia toiminnallisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistyöllä pitkät perinteet. On tärkeää, että hyvät yhteistyökäytänteet tunnistetaan valtakunnallisesti ja että ne saadaan leviämään tarkoituksenmukaisella tavalla

3 HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (2) Ensimmäisessä vaiheessa operatiivisen yhteistyön kehittämistä käsitellään SM:n hallinnonalan (ml PTR-yt) ja voimassaolevan lainsäädännön puitteissa, tavoitteena turvallisuuspalvelujen saatavuuden ja nopean avun varmistaminen. Jatkossa harkitaan hankkeen laajentaminen kattamaan myös muut keskeiset yhteistyöviranomaiset ja järjestöt. Tarkastelun kohteena myös lainsäädäntö hallinnolliset ohjeet täydennyskoulutus

4 Pilotoitavat kohteet 1.Ensivaste 2.Yhteispartiointi 3.Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö 4.Lähimmän partion periaate 5.Yhteinen riskianalyysi

5 Ensivastetoiminta Tarkoituksena tukea prosessia, jonka tavoitteena saada asianmukaisesti koulutetut ja kalustetut rajavartioston, poliisin ja tullin partiot ensivastetoimintaan kykeneviksi sekä turvata henkeäpelastavan ensiavun saaminen tapahtumapaikalle mahdollisimman nopeasti myös harvaan asutuilla alueilla Koulutettu 206 virkamiestä ja varustettu kuusi (6) ensivasteyksikköä Suorittaa ensimmäiset ensiaputehtävät, estää lisävahinkojen syntyminen sekä tarvittaessa tukea tapahtumapaikalle saapuvaa pelastuslaitoksen yksiköitä. Tehtäviin ei kuulu potilaiden kuljetusta. Tehtävään suunnataan aina myös pelastuslaitoksen yksikkö

6 Ensivaste Pohjois-Karjalassa Toimija Yksiköitä Pelastuslaitos 21 Rajavartiosto 7 Tulli 1 Enocell 1 SPR 1 Yhteensä 31 ensivasteyksikköä

7 Kylien omatoiminen varautuminen pilotti; miksi? Viime vuosien häiriötilanteet kuten laajat myrskytuhot ja sähkökatkot ovat osoittaneet, että poikkeavissa tilanteissa pelastuslaitos tarvitsee apuvoimia normaalia päivittäisresurssia enemmän; tähän asti on pärjätty nykyiselläkin toimintamallilla, mutta toiminnan edelleen kehittämisellä varmistetaan entistä paremmat toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen resurssit näissä tilanteissa ovat usein rajalliset, koska apua joudutaan useissa päällekkäisissä tehtävissä / alkuvaiheessa kohdentamaan kiireellisiin pelastustehtäviin ja kriittisiin kohteisiin. Pelastustoimella ei ole olemassa hajautettua resurssia kylissä (pl. paloasemapaikkakunnat ja vapepan kautta tuleva tuki). Kuntalaiset toimivat aiempien kokemusten mukaan oma-aloitteisesti tämänkaltaisissa tilanteissa. Aloite tullut kuntalaisilta eli kyläläiset olleet asiassa aktiivisia. Myös yhteystyökumppaneiden kanssa asiaa pohdittu jo vuosia.

8 Pilotoinnin tavoite Tavoitteena tehostaa kylien omatoimista varautumista, jossa kylät muodostavat vapaaehtoisen varautumisorganisaation (kylän turvallisuus-/pelastusryhmät) ja aktivoituvat toimimaan pelastustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa. Kylien varautuminen palvelee normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista sekä myös pelastustoimintaa erilaisissa laajoissa onnettomuustilanteissa. Toiminnalla pyritään erityisesti lisäämään jokaisen valmiuksia varautua ja toimia erilaisissa kriisitilanteissa sekä tehostamaan naapuriavun antamista. Voidaan hyödyntää myös ennaltaehkäisevässä työssä. Liittyminen paikalliseen turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun.

9 Varautumisen historiaa Tämän kaltaista toimintaa on ollut aiemminkin; Palopiirijako: sammutuspäällikkö ja sijainen, sammutusryhmät. Omatoiminen varautuminen: suojeluyksikköjako, yksikön johtaja ja apulainen, Suojeluryhmät. Väestösuojeluorganisaatio. Nyt ei siis keksitä uutta, vaan jalostetaan vanhaa nykypäivään sopivaksi. Haetaan konkreettista toiminta, ei paperiorganisaatiota. Vapaaehtoistoiminnalla merkittävä rooli nykypäivänäkin; sopimushenkilöstö, palokuntanaiset, nuoriso-osastot jne.

10 Kylien / ryhmien mahdolliset pelastustoimen tehtäväalueet esim. Suuret ja laajamittaiset onnettomuudet sekä normaaliolojen häiriötilanteet: Tiedustelu ja tilannetietojen välitys. Varoitusten ja hälytysten varmistus. Luonnononnettomuudet kuten; myrskyt, tulvat jne. Metsäpalot. Rakennuspalot (esim. eläinsuojat). Evakuoinnissa avustaminen. Mahd. etsinnät osana vapepa-toimintaa (poliisin vastuulla olevaa toimintaa). Erilaiset muut avustustehtävät.

11 Mitä apua kyliltä voitaisiin saada? Tilannetietoa mitä kylän alueella on tapahtunut ja minkälaista apua kylän alueella tarvitaan, mitä voidaan tehdä mahdollisesti itse. Paikallisten ihmisten ja olosuhteiden tuntemusta. Kalustoa ja tiloja kylätietokortit ja henkilötietokortit. Monipuolista erityisosaamista ja käsityövoimaa. Luodaan kiinteä kontakti pelastuslaitoksen ja kylän välillä, jota kautta voidaan välittää tietoa molempiin suuntiin; Tiedon välitys kyläläisille suurin huoli poikkeavissa tilanteissa on juuri tiedon puute, vaikka mitään konkreettista hätää ei muuten olisikaan! Turvallisuuden liittyviä ideoita mahdoliisuus vaikuttaa ja osallistua oman asuinalueen turvallisuuden kehittämiseen.

12 Kylätietokortti

13 Henkilötietokortti

14 Järvipelastajat Yhteistoimintasopimus 10 henkilöä suorittanut sammutustyön- ja ensivastekurssit Työsopimukset ko henkilöiden kanssa Purjehduskaudella ovat mukana omassa toiminnassa Pelastustoimen vasteissa järvialueille Purjehduskauden ulkopuolella he ovat sopimushenkilöstössä Henkilöt varattu pelastuslaitoksen henkilövarauksissa

15 HARVA -hengestä lähitulevaisuudessa Nettipoliisi Pohjois-Karjalan poliisilaitos Pohjois-Karjalan rajavartiosto ISTIKE Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten tilannekeskus Jokainen pelastuslaitos vuorollaan tukemassa alueellista pelastuslaitosta häiriö- ja suurissa tilanteissa Yhtenäinen tilannekuva ja johtamisjärjestelmä Projektipäällikkö, työryhmä ja ohjausryhmä Vuoden 2014 alusta Haettu palosuojarahaston avustusta

16 Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja Karelia amk/ luovan talouden keskus/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois- Karjalan eläkeliitto, Pohjois-Karjalan pelastusalan liitto, pienyritykset

17 TOIMINNAN SISÄLTÖ Yhdessä asukkaiden kanssa. Alkusammutus- ja elvytysharjoittelua. Terveysmittauksia, ryhmiä ja tietoiskuja.

18 Kylätapahtumia

19 Uusia palvelumuotoja, liikkuvia palvelupisteitä. Lähimmän partion periaate tuo turvallisuutta. Yhteistyö viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken samoin

20 Yli rajojen, eri viranomaiset, eri ikäiset, eri paikoissa, eri taitoja..

21 Turvallisuus on tietoja ja taitoja Turvallisuus on tunne, jota voidaan yhdessä rakentaa. Varautuminen ennalta turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin on viisautta