Oulun kansalaisopiston liikunnan tuotepaketit - kuntoliikunnan ja hyvän olon kurssit. Eeva Tallqvist

Oulun knslsopston lkunnn tuotepkett - kuntolkunnn j hyvän olon kursst Eev Tllqvst Opnnäytetyö Verumäen ykskkö Lkunnn j vp-jn ko. Syksy 2013

Lkunnn j vp-jn koulutusohjelm, monmuoto Tvstelmä 17.10.2013 Tekjä t tekjät Eev Tllqvst Rportn nm Knslsopston lkunnn tuotepkett kuntolkunnn j hyvä olon kursst Opettjt t ohjjt Snn Vuoro Ryhmätunnus t lotusvuos LOTmomu12 Svu- j ltesvumäärä 58+ 7 Knslsopstojen sem nyky-yhteskunnss on muuttunut. Muutokset vtvt tomntojen selkyttämstä j uudenls tpoj tuod kursst skkden ulottuvlle. Uudet plvelukokonsuudet oken mrkknotun ntvt opstolle mhdollsuuden jtk tomntns. Opnnäytetyön heen ol luod uus skslähtönen plvelukokonsuus, plvelutuote. Jo tuottestetust knslsopston kurssest luotn kysyntää vstv tuotepkettej. Tuotepketten tuotteks vlttn Oulun knslsopston lkunnn j tnssn nelueelt kuntolkunnn j hyvän olon kursst. Nämä kursst on suunnttu pääsllsest työkäslle, mut käryhmä pos sulkemtt. Työ ol produktvnen. Työn ensvheet tehtn kesällä 2013 heen rjutuess kuntolkunnn j hyvän olon kurssehn. Työtä tehtäessä on käytetty pun vuosen 2009-2013 välsä kurss- j skstetoj. Tuotepkett on trkotus ott käyttöön syksyllä 2014. Teorosuudess kästeltn sntuntjplveluden tuottestmst j pneuduttn sen er prtesn. Teor nvoutu tässä vetoketjumllll tehdyssä työssä omen pohdntojen sekn. Työtä j työn tuloks rvotn orgnston ssäsen sntuntjplutteen j skklt kerättyjen melpteden perusteell. Työn tuotoksen syntyneet tuotepkett tomvt sksplvelun, mrkknonnn, myynnn j työntekjöden tuken. Vodn todet, että syntyneden tuotepketten j nden mrkknonnss käytettäven tuotekortten vull opsto pystyy selkeämmn kuvmn skklleen kursstrjonnn j hrrstmsen monpuolsuutt. Assnt Tuottestmnen, sntuntjplvelu, tuotepkett, knslsopsto

Abstrct Degree Progrmme n Sports nd Lesure Mngement 19 November 2013 Authors Eev Tllqvst The ttle of thess Ftness nd well-beng courses, product pckge for Adult Educton Center of Oulu Advsor(s) Snn Vuoro Group or yer of entry LOTmomu12 Number of report pges nd ttchment pges 58+7 Free educton nd Adult Educton Center hve to respond to the chnges n the world. New functons nd strteges re requred. New servce pckges offer new opportuntes to Adult Educton Center customers to pck up ther courses. At the sme tme, Adult Educton Center gets new pproch to dvertsng ther courses. The purpose of ths thess ws to crete new customer-orented servce concept, servce product. The thess responded to the demnds by cretng product pckge of the exstng courses. One of the ms ws to mprove the customer servce of Adult Educton Center of Oulu nd mke ftness nd well-beng courses more ttrctve. The trget groups of the new product pckge courses were the workng-ge customers. The thess ws productve nd closely work-orented nd t ws delmted to ftness nd well-beng courses. The frst phses were mde n summer 2013. The study ws bsed on the nformton collected from customer feedbck nd course dt between the yers 2009-2013. The product pckge wll be ntroduced n the utumn term of 2014. The theory secton dscusses speclst servce brndng nd ts propertes. The thess ws wrtten by usng zp model where theory nd the wrter s opnons were mxed. The results of the study were evluted by customer questonnres nd by orgnzton expert. As concluson, the ftness nd well-beng courses wll be used n customer servce, dvertsng, sellng nd employer support. The creted product pckges nd new product crds s mrketng mterl offer better nd clerer pcture to Adult Educton Center customers bout the course supply nd verstlty. Key words Brndng, speclst servce, product pckge, Adult Educton Center

Ssällys 1 Johdnto... 1 2 Työn tvote j toteutus... 3 3 Työn lähtökohdt... 6 4 Työorgnsto... 8 4.1 Oulun Seudun Setlementt ry... 8 4.2 Knslsopsto yhteskunnllsen tomjn... 10 4.3 Oulun knslsopsto... 12 4.4 Lkunt, tnss j hyvnvonnn lyhytkursst Oulun Knslsopstoss... 13 5 Tuottestmnen... 17 5.1 Tuottestmsen tvotteet... 18 5.1.1 Plvelun ltu, hnt j sntuntevuus... 20 5.1.2 Yhteset tomntkrteert... 21 5.2 Tomvn kokonsuuden luomnen... 22 5.2.1 Kurssmksut... 23 5.2.2 Tomtlt... 25 5.2.3 Opettjt, sem j stouttmnen... 26 5.3 Tuottestmnen knslsopstoss... 28 6 Tuotepkett... 30 6.1 Hyödyt knslsopstolle... 30 6.2 Hyödyt skklle... 32 7 Tuotepketten ssältö... 33 7.1 Tuotteden määrttely... 33 7.2 Mrkknont... 34 7.2.1 www -svut j soslnen med... 35 7.2.2 Yhtesövestntä... 37 7.3 Muokttvuus j kehtettävyys... 38 7.4 Hellew... 39 7.4.1 Tomvuus lmottuduttess tuotepketten kursselle... 39 7.4.2 Plute... 40 8 Työn tuotos... 42

8.1 Tuotepkett 1, Jumpp täysllä... 42 8.2 Tuotepkett 2, Hkole j rentoudu... 43 8.3 Tuotepkett 3, Rentoudu rjen kreet unohten... 44 9 Arvont... 46 9.1 Orgnston edustjn rvo... 46 9.2 Askkden ennkkorvo tuotepketest... 46 10 Pohdnt... 50 10.1 Työn etenemnen j tulokset... 50 10.2 Kehttäms- j jtkotomenpteet... 52 10.3 Ammtllnen kehttymnen... 54 Lähteet... 56 Ltteet... 59 Lte 1. Askskysely... 59 Lte 2. Tomtlt... 61 Lte 3. Tuotepkett 1. Jumpp täysllä... 62 Lte 4. Tuotepkett 2A. Hkole j rentoudu... 63 Lte 5. Tuotepkett 2B. Rentoudu j Hkole... 64 Lte 6. Tuotepkett 3. Rentoudu rjen kreet unohten... 65

1 Johdnto Elämme jtkuvst muuttuvss mlmss. Kkk muuttuu, myös vpn svstystyön järjestämnen j seurmnen. Ennen tsestään selvyytenä pdettyä vpn svstystyön tomnt, johon kuuluvt knsn- j knslsopstot, on nykysn jouduttu krsmn monst systä johtuen. Klplu krstyy koko jn tukentuvss tloudellsess tlnteess. Vlton j kunnn tukrht ovt vähssä, vrsnkn kun Oulun knslsopsto edust kolmnnen sektorn ykstystä tomj. Erlset säästötomenpteet vlton tholt jvt opstoj nostmn kurssmksujn lähes säännöllsest, jott tomnt vo jtku yhtä ljn kun ennen. Oulun seudull kurssmksujen hnnn nousuun on lsäks vkuttnut uuden Oulun kuntltos, jok lsk sukstheyttä nn, että opston okeus sompn vltonosuuteen tppu. Askkn on vke ymmärtää kurssmksujen suurtkn kohomst, kun ulkos muutoks kurssen rkenteess j ssällössä e näy. Oulun Seudun Setlementt ry, jok on Oulun knslsopston tustorgnsto, on läpkäynyt orgnstomuutost muutmn vuoden jn. Tuon orgnstomuutoksen j tettyjen krteeren muuttuess vltovlln puolelt, on myös knslsopston pneuduttv emp trkemmn tomntns j sen ssältöhn. Ltukrteeren luomnen on yks tärkemmstä vuoden 2013 tvottest. Smll tlousseurnt neluettn j kurssettn pyrtään tehostmn. Uusen hsteden edessä on tärkeää pystyä luomn uutt j kehttämään tomnt. Uudet plvelukokonsuudet ovt n tervetullet. Tämän työn tvotteen on luod skslähtönen uus plvelukokonsuus, jok vst mhdollsmmn hyvn kysyntään. Työn he on syntynyt jtuksest luod uutt j sälyttää entnen kursstrjont. Ahelueen vlnnst j erlsten töden trpeellsuudest käytyjen keskustelujen jälkeen lopullnen opnnäytetyön he vlkotu helpost. Työn heeks vlkotu tuotepketten rkentmnen, joss jo tuottestetut kursst tomvt tuotepketten ssältönä. Lkunnn j tnssn nelueen olless lj, he rjttn luks kästtä- 1

mään vn kuntolkunnn j hyvän olon kursst. Nyt luotvt tuotepkett ntvt suunt slle, vodnko tuotepketten kehttelyä tällä mllll jtk myöhemmn muhn lkunnn j tnssn kurssehn. Työn tuotoksen syntyvät tuotepkett ovt plotttuottet, jot on mhdollst myöhemmn hyödyntää kkll knslsopston neluell j ljemmn trkstelun koko orgnstoss, pokkhllnnollsest. Produktvnen opnnäytetyö on krjotettu vetoketjumll mukllen. Pääsääntösest lukujen luss on teorosuus, jok vtt lähdemterlehn. Lukujen lopuss on pohdntn teorn j tuotekortten kehttämseen lttyen. 2

2 Työn tvote j toteutus Työn tvotteen on luod, jo olemss olev Oulun knslsopston kuntolkunnn- j hyvän olon -kurssej hyväks käyttäen, uus keno tuod kursst skkn stvlle. Projektn tuotoksen syntyvät kolme tuotepkett, jost yks jetn khteen er moduulvhtoehtoon, vvt skklle uus mhdollsuuks rkent om vp-kns. Tuotepketten ssältöön otetn lkuvheess mukn os lkunnn kurssest, jost sks vo räätälödä tetyn reunehdon tselleen sopvn moduuln. Tuotepketten ssältö kuvtn myöhemmn tässä työssä. Projekt läht lkkeelle trpeest luod j kehttää uutt. Kesällä 2012 käytn ensmmäset keskustelut Oulun Knslsopston edustjn knss stä, mkä vos oll tämän opnnäytetyön he. Tvotteen ol lähteä kehttelemään hett, jonk hyöty ols suorn tuotvss työelämään. Tuollon päällmmäsenä heen ol tuottestmsen ohell ltukrteeren luomnen kursselle. Ahe kutenkn muuntu pkkuhlj lkuperäsestä jtuksest. Ensmmäset keskustelut tuotepketest käytn vuos myöhemmn kesällä 2013. Tvotteen on sd ensmmäset tuotepkett mrkknolle j skkden käyttöön syyslukukudell 2014. Aheen vlntn on vkuttnut edellä mnttujen lsäks vuosen vrrell kerätyt sksplutteet j nstä stu teto. Plutett on kerätty sekä sähkösessä muodoss, että tuntopettjen smn suorn plutteen ryhmäläsltä. Sähkösessä muodoss skspluttet on kerätty lukukudest 2010-2011 skk. Lkunnn nelueen vstjt ovt tovoneet mm. nnovtvsuutt suunntteluun j jnkohts trendlkuntmuotoj trjontn. Kommenttej j deot tätä työtä tehtäessä on stu knslsopston vstuuopettjlt j koulutusjohtjlt. Tämän työn tuotoksen syntyvät kolme uutt lkunnn kurssest koostuv tuotepkett, jotk ovt plotttuottet Oulun knslsopston trjonnss. Tuotepkett on suunnttu ennen kkke työkäslle lkkujlle, mut käryhmä pos sulkemtt. Jokseen tuotepkettn skkn on mhdollst vlt kolme kurss. Kurssvlkom yhteen tuotepkettn on rjttu nn, että ydntuote, jok on yks kurss, mää- 3

rttää tuotepkn ldun j hnnn. Tuotepkett rjottuvt kunto- j hyvän olon kurssen ssältöjen trjontn. Näden tuotepketten trkotus on luod lsärvo plvelulle, etenkn skkn näkökulmst ktsottun. Tonen tuotepketten tvote on svutt uus skkt plvelun käyttäjks vnhojen skkden lsäks. Tuotepketten tvotteen on lske skkn kynnystä ott kolms vkottnen kurss ohjelmns nykysen khden sjst. Uutt luotess on syytä must, että vnhkn trjont sälyy. Askkn on edelleen mhdollst ost tselleen vn yks kurss, jos hän nn hlu. Tuotepkett ovt uutuus, jotk trjovt skklle mhdollsuuden monpuolseen hrrstmseen. Kutenkn on kunnotettv myös skst, jok hlu vn yhden kurssn ohjelmns. Tämäkn sks on edelleen tärkeä sks, jok mhdollsest tulevsuudess srtyy tuotepketn käyttäjäks. Tuotepketten hyödynnettävyys jtko jtellen selvää smll. Lkunnn nelueen plottpkett ntvt mhdollsuuden tuotepketelle mullkn neluell j mhdollsest myös pokkhllnnollsest. Tuotepketten muokttvuus on nden tomvuuden elnehto. Tuotepketten olless mrkknontvlmudess j vlmn tätä opnnäytetyötä jtellen, tehdään penelle oslle skkt skskysely (lte 1) tuotepketten ennkkotunnelmst. Kysely nt suunt stä, onko tuotepketelle todellsuudess kysyntää, j mtä tulee mhdollsest muutt t kehttää ennen kun tuotepkett tulevt skkden stvlle j käyttöön. Kuvoss 1 kuvtn tuottestusmll plvelutuotteest j stä kunk tämä työ on edennyt lähtötlnteest koht vlmt tuotepkettej. Opnnäytetyön olless loppusuorll, tuotepketten kr on vst rkentumss j skklt stvt kommentt ntvt suunnn tuotepketten vmestelylle ennen tuotteen myyntä j käyttöön otto. 4

Lähtökoht Trve uudstu j kehttää tomnt Asksplute, emmt kokemukset Tvotteen settmnen Suunnttelu Yrtyksen strteg Asntuntjuus, kohderyhmä Projektn vrtut määrärht Rkentmnen Tuottestetut kursst yhteen pkettn (tuotekuvus) Vlmn tutun trjonnn hyödyntämnen Tuotteen hnnottelu Uus tuote mrkknont Askskyselyt Plotont Kuntolkunt j hyvän olon kursst Tuotteen myynt j käyttöön otto Arvont j seurnt Asksplutteen hyödyntämnen Muokttvuus j hyödynnettävyys Jtkotomenpteet Kuvo 1. Tuottestusmll, plvelutuote. (Mukllen Splä 1996, 74-77 j Kjnn Ammttkorkekoulu, Opnnäytetyöpkk) 5

3 Työn lähtökohdt Ide tuotepketest synty emmn sdun plutteen j kokemuksen perusteell. An vuoden 2012 kevääseen skk Oulun knslsopstoss ol trjoll lkunnn ylesmksu (LYM). Lkunnn ylesmksu okeutt kulkemn kkss kunto- j senorlkunnn ryhmssä j osss hyvän olon kurssej. Yl puolet ylesmksun mksnest ol senor-käsä j he osllstuvt päväryhmn. Loput käyttäjstä olvt työkäsä, ss lähnnä kuntolkuntryhmn osllstuv henklötä. LYMstä päätettn luopu, kosk sltloj lt-kn ol hnkl sd. LYMn den ol että, trjont ols tullut oll tssest vkon joksen ltn mhdollsmmn ljll lueell Ouluss. Yks syy LYMstä luopumseen ol ss tlojen puute. Tonen peruste luopumselle ol tloudellnen. LYMn de ol se, että jos käv usemmss kun khdess ryhmässä, skkn knntt ott ylesmksu. Kurssmksujen kohotess ols LYMn hnt jouduttu nostmn lähes 200 %, jott sen knnttvuus opstolle ols sälynyt. Muutos kurssmksun mksmseen suju yllättävän kvuttomst j opskeljt ymmärsvät pneen j syyt, jost muutos johtu. Lkunnn ylesmksust luopumsen jälkeen senorelle räätälötn om senorlkunnn ylesmksu (SYM). Tällä mksull senort vovt kulke vpst kkss senorlkunnn ll olevll kurssell, jotk kokoontuvt pääsääntösest ennen klo 16.00. Pokkeuksen kutenkn kuntoslkursst, joden kävjämäärä e vod hllt muuton kun kursskohtsll mksull. SYMn hnt määräytyy smon kun vnhn LYMn hnt. Jos osllstuu usempn kun khteen ryhmään, knntt skkn vlt SYM. SYM on käytössä nyt kolmtt lukukutt j kortn lunstnet on ollut syksyllä 2012 224, keväällä 2013 218 j syksyllä 2013 231 (teto 13.11.2013). Työkäset mustvt velä vnhn ylesmksun j sen perään on tullut kyselytä. Lsäks ertoten joogn hrrstjt hlusvt luod tsellensä vkko-ohjelm, joden vull ols helpomp osllstu kursselle usemmn kerrn vkoss. Askkden toveet ovt nousseet eslle sähkösssä plutekyselyssä, jotk lähetetään lukukus- 6

en päätyttyä, j skkden suorn snllsen plutteen myötä. Näden kyselyden j pyyntöjen sttelemn hlutn skklle kehtellä uus vhtoehto, tuotepkett, johon sks vo pom hlumns kursst. 7

4 Työorgnsto Tämän työn tuotoksen syntyvät tuotepkett kehtetään vstmn Oulun knslsopston trpet vrten. Oulun knslsopston tustjärjestönä tom Oulun Seudun Setlementt ry (OSS ry.). Oulun Seudun Setlementt ry. on puolestn Suomen Setlementt lton jäsenyhdstys. OSS:n tomnt on monpuolst kken käslle suunnttu tsensä kehttämstä. Iden on trjot mhdollsuus läp elämänkren tphtuvn oppmseen j tsensä tspnoseen kehttämseen yhtesöllsyyttä unohtmtt. (Oulun Seudun Setlementt ry. 2013.) 4.1 Oulun Seudun Setlementt ry Oulun Seudun Setlementt ry (OSS ry) on vuonn 1944 perustettu yleshyödyllnen, kolmnnen sektorn yhdstys, jonk tehtävänä on lps-, nuorso-, kusksvtus-, senor- j mhnmuuttjtyö. Oulun Seudun Setlementt trjo kkenkäslle läp elämänkren, mhdollsuuden elnkäseen oppmseen, hmsyyteen ksvmseen j elämänhllntn. Joksell tulee oll mhdollsuus tsensä luovn täyspnoseen toteuttmseen sekä tspnoseen j rkkseen elämään. (Oulun Seudun Setlementt 2013.) Oulun Seudun Setlementt ry. on pkkuhlj ljentunut. Perntesen opstotomnnn rnnlle on versonut mont uutt polku j päänvust. Opstotomnt muodost edelleen keskön OSS:n tomnnss. Opstotomnt kästtää knsn- j knslsopstotomnnn. Kokonsuudessn yhdstyksellä on vkns työntekjötä non 100 j os-ks non 300. Kuvo 2, jok on muokttu www-svujen (Oulun Seudun Setlementt, 2013.) tetojen perusteell, kertoo omll kelellään sen kunk monmuotost j monpuolst Oulun Seudun Setlementt ry:n tomnt on syksyllä 2013. Kolme so kokonsuutt: koulutusplvelut, soslplvelut j nuorsokeskus- j mtkluplvelut muodostvt suuret lnjt. Soslplvelut ovt prstoutuneet usesn penn osohn lähnnä useden projektluontosten plvelujen vuoks. 8

OULUN SEUDUN SETLEMENTTI RY Koulutusplvelut Pohjol-opsto Oulun Knslsopsto Nuorsotomnt Kto, Ksper, 10-lnj, MPe 1 j 2, Num Lkunt, tnss, kelet, muskk, TVT, tto- j tde neet, senorlnj Tyttöjen tlo, Poken tlo, soslnen j vhvstv perhetyö lps- j nuorsotyö Senortomnt Ikä-Esko hnke, Avek Monkulttuurnen tomnt Ystävyystlo Soslplvelut Vpehtostomnt Vres -hnke Rkosuhrpävystys Rt- j rkossoden sovttelu V Vsväkvlttyönhnke Nuorsokeskuskus Syöte Nuorsokeskus- j mtkluplvelu Hotell j hhtokeskus Pkku-Syöte Luotokeskus Hluoto Kuvo 2. Oulun Seudun Setlementt ry. orgnstokvo (muokttu Oulun Seudun Setlementt, 2013.) Oulun Seudun Setlementt kuuluu 1918 perustettuun uskonnollsest j polttsest stoutumttomn svstys- j sosltyötä tekevään knslsjärjestö Setlementtlttoon. 9

Setlementtlton muodostvt 36 pkllst setlementtä j setsemän setlementtnuorten pkllsjärjestöä ympär Suomen. (Oulun Seudun Setlementt, 2013.) Setlementtlkkeen perustn on 1800-luvun lopull Englnnss, Itä-Lontoon köyhmpn korttelehn perustetut knslskeskukset, joden tehtävänä ol ylläptää vuorovkuttest sosl- j svstystyötä ympärövän yhtesön kehttämseks. Knslskeskuksss trjottn nn koulutust kun tuke soslsten ongelmen knss kmpplevlle. (Suomen Setlementtltto, 2013.) Setlementtlke perust deologns yhtesöllsyyden vomstvn vkutukseen j ykslöllsyyden j monnsuuden rvostmseen kkess tomnnssn. Tomnt on votto tvottelemtont. (Suomen Setlementtltto, 2013.) 4.2 Knslsopsto yhteskunnllsen tomjn Vpt svstystyötä on järjestetty Suomess jo yl st vuott. Knslsopston tomnt on muuttunut smll kun yhteskunt j muu koulutustomnt ovt jn stoss muuttuneet. Juh Shvonen (1996, 84) jk vätöskrjssn opstotomnnn tehtäväkästyksen muuttuneet seurvst: 1900-luvun luss opston tehtävä ol vlst, 1920-luvull svstää, 1960-luvull ksvtt j 1980-luvult eteenpän plvell. Vpn svstystyön sttus j sem ovt muuttuneet. Tvotteet ovt edelleen pysyneet smn, hmnen hlu tse kehttää tseään, j knslsopstot luovt slle prhns mukn edellytykset. Rntl (2012, teoksess Kesknen, Slo j Slohemo 2012, 30-31.) esttää, että merkttävä tekjä vme vuossdn puolvälssä tphtuneeseen vpn svstystyön hekkenemseen on mlt muutto kupunkehn j mmtllnen uudelleen kouluttutumnen, johon yhteskunt pnost pljon. Ammtllsen lsäkoulutuksen lsäks Suomen yhä kttvmp peruskoulujärjestelmä sö vpn svstystyön ylessvstävää tehtävää j sen koulutuspolttst trkotust. Tomnnn vpehtosuus, opskelun omehtosuus, tsensä kehttämnen, deolognen vpus j ylessvstävä ote ovt sälyneet vuosen vrrell knslsopstojen 10

pääprteenä. Penä knslsopstoj on ympär Suome j joknen opsto on pyrknyt trjomn mhdollsuuksen mukn juur lueell trvttv koulutuks. (Knslsopstojenltto KoL, 2013.) Knslsopstot ovt vpn svstystyön suurn oppltosmuoto. Knslsopstoss järjestettävän vpn svstystyön koulutuksen tvotteen on edstää hmsten monpuolst kehttymstä, hyvnvont sekä knsnvltsuuden, monrvosuuden, kestävän kehtyksen, monkulttuursuuden j knsnvälsyyden toteutumst. Omehtonen oppmnen, yhtesöllsyys j osllsuus korostuvt vpss svstystyössä. Tomnnn trkotuksen on järjestää yhteskunnn eheyttä, ts-rvo j ktvst knslsuutt tukev koulutust elnkäsen oppmsen pertteen pohjlt. Kurssen ssällöt ovt vpst muokttvss, kosk vpn svstystyön kursst evät ole tutkntotvottes. (Knslsopstojenltto KoL, 2013.) Vpn svstystyön lk 2009/1765 1 luvun 1 mukn vodn hvt, kunk vpn svstyksen järjestämnen j tvotteet ovt vuosen vrrell muuttuneet: Vpn svstystyön trkotuksen on järjestää elnkäsen oppmsen pertteen pohjlt yhteskunnn eheyttä, ts-rvo j ktvst knslsuutt tukev koulutust. Vpn svstystyönä järjestettävän koulutuksen tvotteen on edstää hmsten monpuolst kehttymstä, hyvnvont sekä knsnvltsuuden, monrvosuuden, kestävän kehtyksen, monkulttuursuuden j knsnvälsyyden toteutumst. Vpss svstystyössä korostuu omehtonen oppmnen, yhtesöllsyys j osllsuus. Keto j Tkm (2008, 10) krjottvt: Knslsopston rool tulee luultvmmn jtkoss ksvmn, kun hmset etsvät uus tpoj vettää vp-kns. Knslsopston tomnt on polttsest j uskonnollsest stoutumtont, j se pystyy trjomn sekä vstpno kvsrytmselle työelämälle että elämänssältöä työttömlle j eläkeläslle. Ykslöt stoutuvt tomntn omst lähtökohdstn käsn, j stoutumsen ste on ykslön säädettävssä. Ennen knslsopstost on hettu ylessvstävää koulutust, jonk vull on ksvtettu om tetotto. Nykysn opplt tulevt knslsopstoon hkemn täysvltsemp tsensä kehttämstä j smll oppmnen melletään kokonsvlt- 11

sen hyvnvonnn kehttämseks. Tätä suunt pyrtään plvelemn tämän työn tuotoksen syntyven tuotepketten vull. Myöhemmn tuotepkett vlkomn ksvess, suuntus yhä ljemp tsensä kokonsvltseen kehttämseen on mhdollst. Tuotepkett ovt lkuvheess suunnttu pääosn työkäslle, mutt myöhemmn myös lpset j nuoret pääsevät hyötymään uudest trjonnst, mhdollsest koko perheen yhdstävän tuotepketn vull. Keto j Tkm krjottvt knslsopston ksvvst roolst tulevsuudess. Ksvulle on mtä luultvmmn tlust skkden lähtökohdst ktsottun, mutt mten knslsopstot pystyvät vstmn tähän hsteeseen jtkuven lekkuksen j muden hsteden ll. Askkt odottvt plveluden kehttyvän j menevän eteenpän smll kun knslsopstot tstelevt olemss olostn yhteskunnss. Mtään mut ryhmä väheksymättä, ertoten suuret käluokt trvtsevt knslsopston tuottm monns kurssej j mut plvelut yhä enenevssä määrn. Hedät onkn huomotu hyvn lkunnn j tnssn nelueell senorlkunnn ylesmksun kutt. Pokkhllnnollset tuotepkett ovt senoreden puolelt seurv kehtysmhdollsuus. 4.3 Oulun knslsopsto Oulun knslsopsto on kklle von oppltos, jok järjestää koulutus-, kulttuurj hrrstusmhdollsuuks er-käslle hmslle. Mtään ertysä pääsyvtmuks e ole. Tomnt on suunnttu pääosn kuslle (yl 16 v.), mutt opetust järjestetään myös lpslle j nuorlle. Tomnt on trjoll seurvll neluell: hyvnvont j terveys, kelet, lkunt j tnss, muskk, tdeneet j tetter-lmsu, ttoneet, teto- j vestntäteknkk j senorkerhot. (Oulun Seudun Setlementt ry. 2013.) Oulun knslsopsto on Oulun Seudun Setlementt ry:n ylläptämä ylessvstävää kuskoulutust järjestävä oppltos. Opston tomnt perustuu vpn svstystyön lnsäädäntöön (lk vpst svstystyöstä 1998/632, setus vpst svstystyöstä 1998/805). 12

Opsto tom Oulun kupungss. Opetust järjestetään myös OSS:n omstmss tompstessä Pudsjärven Pkku-Syötteellä j Hluodon Mrjnemessä sjtsevss Luotshotellss. Oulun knslsopstoss opskelee vuosttn non 8000 henklöä (13 000 lmottutumst) pääosn Oulun lueelt. Oulun knslsopsto tuott myös knslsopstoplvelut Hluodon kunnn sukklle (Hluodon knslsopsto). (Oulun Setlementt ry. 2013) 4.4 Lkunt, tnss j hyvnvonnn lyhytkursst Oulun Knslsopstoss Joksell nelueell on vstuuopettj, jok smll tom nelueen orgnsttorn. Oulun Knslsopstoss lkunnn j tnssn nelueen vstuuopettj vst lsäks hyvnvonnn lyhytkurssen toteuttmsest. Vstuuopettjn työhön kuuluu lukukusen suunnttelu, nnettujen tuntmäären puttess, tlojen hkemnen, opettjen rekrytont, sjsten j vrusteden hnkkmnen j omn opetusvelvollsuuden täyttämnen. Kuvo 3 hvnnollst, mten lkunnn nelue on jettu neljään er lueeseen: lsten j nuorten lkunt, hyvän olon ryhmät, kuntolkunt j senorlkunt. Tnssn nelue on jettu lsten j kusten tnssehn. Hyvnvonnn lyhytkursst ovt nmensä mukn lyhytkurssej, joden ssältö vhtelee hyvn pljon, keskttyen hmsen fyysseen, psyykkseen j sosoemotonlseen kehttymseen j hyvnvontn. Lsäks lkunnn nelueeseen kuuluvt lkunnn ohjuksen kursst. Syyslukukudell 2013 suunnteltuj nelueen kurssej on 196, jok on tuntmäärältään 3615 tunt. 13

LIIKUNTA, TANSSI JA HYVINVOINTI Lkunt Tnss Hyvnvonnn lyhytkursst Lkunnnohjuksen kursst Lsten j nuorten lkunt Lpset j nuoret Hyvänolon ryhmät Akuset Esm. - Alexnder-teknkk - NLP koulutus - Mndfulnes Esm: - Senortnssn ohjjkoulutukset - Joogopettjen syväntevät opnnot Kuntolkunt Senorlkunt Kuvo 3. Oulun knslsopston lkunnn, tnssn j hyvnvonnn lyhytkurssen nelue Syys- j kevätlukukuden lkess selvää onko lukukuden suunnttelu onnstunut svuttmn skkden odotukset, täyttyvätkö ryhmät j rttävätkö vrtut tomtlt. Tomnt on pkkuhlj kehttynyt suuntn, joss senorlkkujt j hyvän olon ryhmät ovt kkst vhvmmt os-lueet. Oulun olless vhv tnsskupunk, joss on pljon tnsstrjont, tnsskurssen osuus trjonnstmme on hetellyt vmevuosn enten. Tulevsuuden suuntn on vhvst ennestään vhvoj heluet j kehttää lsten- j nuortenlkuntn enemmän jtkumo, jok kentes ohjs nuo lpshrrstjt knslsopston ptkäksks skkks. Tnssn oslt pnostetn hrrstmseen j lpsen omn kehttymseen, e nnkään esttämseen j tulkntn. Tnssjn polust on trkotus tehdä joustvmp j vomemp kun tnssn perusopetuksess. All olevt kuvot 4 j 5 hvnnollstvt smn. Sekä senorlkunnn kurss-, että tuntmäärät ovt ksvneet järjestelmällsest vuodest 2011 skk. Suuret käluokt 14

trvtsevt j vtvt koko jn lsää plvelut. Nykynen trjont senorlkkujlle on jo lj, mutt onko trvett velä ksvtt tuot trjont. Trjont j kysyntä vstvt tällä hetkellä hyvn tosn. Kvot tutkttess lkunnn tuotepketten näkökulmst on huomttv hyvän olon kurssen määrän lsääntymnen melko säännöllsest. Tuotepketten vull hetn hyvän olon kursselle entstä vhvemp sem, smll kun tuotepketten vull tuetn kuntolkunnn ptkään pklln polkenutt kehtystä. 60 Kurssmäärät 2009-2013 50 40 30 20 10 0 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 lpset j nuoret kursst hyvän olon kursst kursst kuntolkunt kursst senorlkunt kursst lsten tnss kursst kusten tnss kursst kuvo 4. Kurssmäären kehttymnen 2009 2013 (Tedot Oulun Knslsopsto 2013.) 15

1200 Tuntmäärät 2009-2013 1000 800 600 400 200 0 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 lpset j nuoret hyvän olon kursst kuntolkunt senorlkunt lsten tnss kusten tnss kuvo 5. Tuntmäären kehttymnen 2009-2013 (Tedot Oulun Knslsopsto 2013.) 16

5 Tuottestmnen Tuottestmnen on käste, jolle e ole vn yhtä oke määrtelmää. Er lojen sntuntjt tulktsevt tuottestmst er tvon. Toset hluvt tuottest lttet, toset jtuks j kolmnnet plvelut. Tässä työssä tuottestmnen trkott kutenkn stä sm työtä, jot Jr Prntnen (2007, 11) käyttää krjns määrtelmänä: tuottestmnen trkott stä työtä, jonk tuloksen sntuntemus t osmnen jlostuu myynt-, mrkknont- j tomtuskelposeks plvelutuotteeks. Tuottestmsen tvotteen on uudst j kehttää plvelulketomnt nn, että ldun j tuottvuuden prntumsen kutt skkn sm hyöty mksmotuu j yrtyksen knnttvuus prnee. Tuottestmst vodn hyödyntää plvelujen kehtystyössä, vkke tvotteen olskn suunntell täysn vkotu plvelu (Jkkol, Orv, Vrjonen 2009, 1). Tuottestus on työyhtesön t orgnston tuottmen plveluden määrttelyä, täsmentämstä, spesfomst j proflont. Smll vlmudet plvell skst kehttyvät. Tuottestmsen vull orgnstot j plvelutuotnto täsmennetään j jäsennetään hllttvmpn muotoon (Suomen Kuntltto 1998, 12). Tärken menestystekjä tuoteden j keksntöjen smseks mrkknolle on tuoteden kehtysvhe stekoll de prototyypp tuottestettu tuote tyytyvänen referensssks. Tuottestmnen on tuoteden kupllstmsen esvhe, joll pyrtään tuotteen kupllseen läpmurtoon. (Fogelholm 2009, 29). Knslsopston kursst ovt vlmks tuottestettuj. Tässä tpuksess ne ovt kutenkn prototyyppejä. Prototyyppejä yhdstämällä sdn luotu myynt- j toteutuskelponen tuote. Onnstuneen mrkknonnn kutt yrtys s lsää näkyvyyttä j uus skkt, smll kun skkden sm hyöty ksv. Ostvotteen tuottestmsell on ostmsen helpottmnen. 17

5.1 Tuottestmsen tvotteet Tuottestmsen tvotteen on sd mrkknolle klplukykynen tuote, jok tyydyttää skkden trpeet. Ostvotteen on sd rvo tuotteen ldust. Tuottestmsen tvotteen on luod tuotepkettej, jot vodn jtkoss hyödyntää j kehttää yhä enemmän. Tuottestmnen tulee eslle kkss plveluss. Välllä sntuntjkn e huomn tuottestmst. Joknen plveluntuottj kopo j ott os ksemmst töstään j muokk ntä uusen skkden trpesn j säästää k. (Prntnen, 2007 12-15.) Nolln psteen tuottestust on vke määrtellä. Sm pätee täydellseen kymmenen psteen tuottestukseen. Joknen plvelukokonsuus on jotn nolln j kymmenen psteen välllä. On löydettävssä tettyjä, selväst tunnstettv, vrstnpylvätä sntuntjyrtyksen mtkll koht kymmenen psteen tuottestmst. Ntä ovt: 1. Os tomntmllest erottuu joukost. Asntuntj kopo j erott selvä tehtäväkokonsuuks jo olemss olevst käytäntestä, jotk pystytään tostmn smnkltsn hnkkeest toseen. cse knslsopsto: vlmden kurssen käyttämnen tuotepketten ykskkötuotten. 2. Plvelu lk hhmottu. Sekä plvelu nm että hnnn suunt lkvt hhmottu. cse knslsopsto: Uusen tuotepketten lempnmet syntyvät, esm. Jumpp täysllä(3 * kuntolkunt), Hkole j rentoudu (2 * kuntolkunt + 1* hyvänolon kurss), Rentoudu rjen kreet unohten (2 * hyvänolon kurss + 1* kuntolkunt) 3. Tomtusssältö vkntuu. Plvelun tomtusssältö on vkntunut. Tässä vheess on pertteess mhdollst luod plvelulle myös knteä hnt. Myyjä e enää välttämättä rko plvelun formtt skkn pyynnöstä. cse knslsopsto: Tuotepkett ovt löytäneet muotons. Askkn toveet kuunnelln. Trpeen vtess luodn lsää tuotepkettej kentes mulle neluelle ljenten. 18

4. Plvelu lk monstu permäteton. Plvelun ssältö on vkntunut. Myös muut kun plvelun lkuperänen keksjä/tuottj pystyy tomttmn plvelu eteenpän. Plvelu lk monstu. cse knslsopsto: Muut nelueet pystyvät luomn smn pertteen muksest tuotepkettej omlle lueelleen. Tässä vheess jo nelueden yhtesetkn tuotepkett ovt mrkknoll. 5. Plvelu lk monstu yrtyksen ulkopuolell. Kkk tähän mennessä kerääntynyt teto tulee dokumentod nn, että plvelu on mhdollst tost jop omn yrtyksen ulkopuolell. cse knslsopsto: Plvelun j tuotepketten de on levnnyt nyt koko Oulun Seudun Setlementn tsolle. Nn nuorso kun senorplvelutkn pystyvät hyödyntämään uus pkettej tomnnssn. Tuotepketten luomnen j käyttämnen on levnnyt kttmn plvelumme pokkhllnnollsest. 6. Plvelu muuttuu jälleenmyytäväks. Plvelukonsept on edennyt nn ptkälle, ette stä ole enää trkotust tomtt omn vomn. Mhdollnen plvelun lsensont stuu mukn kuvn. Lsensspkettn tulee lttää mukn vlmks mettty j testttu lketomntmll. cse knslsopsto: Mtä tulevsuus tuokn tulleessn. Onko knslsopston lkunttrjont tuottestnut tsensä nn, että se on edelleen Setlementn j knslsopston tomnt, tomen kutenkn omn tsenäsenä ykskkönään. Tuon ykskön nm j sen ssällä trjottvt plvelut ovt mhdollsen lsensonnn ll. (Prntnen, 2007 12-15.) Tuote on lke-elämässä yleensä kupnkäynnn välne. Julksell sektorll j opstoll kupnkäynt on enemmänkn plveluden trjomst j vstnottmst, joll tyydytetään skkden tetyt trpeet. Myytävänä j trjottvn on om osmnen. Tuottestus on tässä tpuksess osmsen vljstmst skstrpet vstvks (Suomen Kuntltto 1998, 15). 19

5.1.1 Plvelun ltu, hnt j sntuntevuus Plvelun ldun käste on hsteellnen. Plvelun ldun keskeseks mttrks knntt hyväksyä skkden subjektvnen melpde ptkällä kvälllä. Asks muodost subjektvsen melpteen ennkko-odotusten j empen kokemusten välsestä suhteest. Asks rtksee omn subjektvsen melpteensä perusteell kenen knss hän so jtkoss. Asks päättää myös tse mllst teto hän levttää kysesen plveluorgnston tomnnst. Askkn näkökulmst ktsottun plvelun ltu vodn jk teknseen ltuun (mtä-ltu) j tomnnllseen ltuun (mten-ltu). Teknnen ltu trkottn plvelun ydnssältöä j teknstä osmst. Tomnnllnen ltu trkott stä mten plvelut tuotetn, nden tyylä j tp. Yrtyskuv vkutt skkn odotuksn plvelun suhteen. Yleensä yrtyskuv kehttyy htst j lh tomnnn jäljessä. (Splä 1992, 212 216.) Plvelun ltu on plvelun neettomuuden j skkn omn ltuun vkuttvn osuuden vuoks vke nlysod. Plvelun ltu on erlst er henklölle, j jop smt henklöt rvostvt plveluss erls sot er kon. Tonen stt rvost plvelun edullst hnt, kun ts tonen rvost plvelun ykslöllsyyttä j henklöstön mmtttto hnnst pttmtt. (Splä 1992, 212 216.) Asks muodost n omn melpteen plvelust j sen ldust. Asks päättää tse mtä hän opstost, kurssest j opettjst kertoo eteenpän. Tämä sekk tulee must jok pävä käytännön työtä tehtäessä. Se henklö kenet sks koht, olp hän sksplvelj, opettj t sstjä, vkutt skkn melkuvn plvelun ldust. Askslähtösessä jtteluss sks nähdään yrtyksen resurssks snä mssä henklöstö, vrllsuus j tuotteet. Plvelun ltu trkkltess skkden trpeet krtotetn mhdollsmmn perusteellsest. Opettjen kultsen sääntönä on hyvä ptää jtust, että kysenen kurss vo oll skkn nut lkuntkurss kysesellä vkoll. Opettjn on nnettv jok kert prhns j kkkens ntkseen postvsen kuvn plvelun sntuntjuudest. 20

5.1.2 Yhteset tomntkrteert Suomlnen työelämä on vmesten vuoskymmenten kn kehttynyt rstrtsell tvll. Smn kn kun työntekjöden vkutus- j kehtysmhdollsuudet ovt prntuneet, työtht on krstynyt j epävrmuus lsääntynyt. Töden melenknto on lsääntynyt, mutt rstrdt työpkoll ovt phentuneet. Phonvonnn yks lmentymsmuoto on työpkkkusmnen. Ihmsllä on luontnen pyrkmys etsä kkelle tekemselleen merktystä j seltyksä. Jos tekemnen e ole melekästä, se e knnost ekä jks motvod. Työn ssältö j motvto ovt elnehtoj työssä vhtymselle j työssä jksmselle. Työ muuttuu hyvn nopest rutnn omseks, jos shen e sd jolln tp hettu vhtelu. Nykyään yhä usemmt työtehtävät ovt ssällöllsest rttävän rkkt j vhtelev, että se rttää hyvän motvton ylläptoon. (Vtl, 2004, 130-140) Kuten Vtl (2004,150) krjott motvto on tomnnn sytyke. Sekä opettjn ssänen motvto että ulkonen motvto rtksevt sen, kunk suosttuj hänen kurssestn tulee. Yhtesen tomntkrteerstömme kulmkvä tuotepkettej luotess ovt Kplnn j Nortonn 1992 blnced scorecrd perusmll (Vtl 2004, 176) mukllen: skslähtösyys, pketten ssältö, pedgogset monpuolset rtksut j tlouden seurnt. Keskenen orgnstokäyttäytymsen hste on nykypävänä nnovtvsuuden edstämnen. Ilmn nnovtot orgnstot, kuten myös koko yhteskuntkehtys, nävettyy. Tuottvuus, työelämän ltu, työllsyys j nnovtvsuus kuuluvt yhteen. Innovtoon lttyy lähesest luovuus j muutos. Luovuus nähdään usen nnovton deontvheen. (Lämsä & Hutl 2005, 35.) Orgnsto opp tomntn vkuttven ykslöden kutt. Mkä on ykslöden kyky ott vstn uutt teto j levttää stä eteenpän on rtksev orgnston oppmsen knnlt. Ykslön tulee kehttää j hllt uus ttojn. Kun ykslö ve uuden oppmns tedon t hvnnon ryhmästä eteenpän työryhmälle, tulee työryhmän krttsest suhtutuen lähteä tekemään kehtysehdotuks, jotk prntvt 21

tuotteen ltu. Smll stt syntyä uus nnovtvs mllej j rtksuj. Työryhmän uudet kehtysehdotukset vedään tedoks koko orgnstolle. (Vtl 2004, 175-185) On tärkeää kehttää koko jn yhtesä tomntkrteeretä opettj kuunnellen, nt hedän luovuudelleen tl. Opettjen ssäseen motvtoon vo työorgnsto vkutt välllsest. Os ulkost motvtot ovt tlt, välnestö j käytäntöjen tomvuus. Tuotepkettej ldttess tulee must tuntopettjen tärkeys plvelukokonsuudess. Hedän rvons yksttäsen kurssn onnstumsess j stä kutt tuotepketten onnstumsess on ensrvost. 5.2 Tomvn kokonsuuden luomnen Kuten Splä (1996, 62) krjott tuote on se mtä myymme, t pkemmnkn se mtä sks hlu ost. Menestystuotteen tustll on oltv selkeä tuotede; mtä trjomme j kenelle. Ostessn tuotteen/tuotepketn sks hkee jotn tselleen tetosest t tedostmtt. Askshyöty on sntuntjtuotteen ydn. Teoreettst j kokemuksellst teto trvtn vltvst, kun knslsopstoss tehdään tomnt- j opetussuunntelm, kehtellään kurssej, vltn ssältöjä j muotolln menetelmä. Päätöksenteon tulee oll erlsss vlnttlntess mhdollsmmn pätevää. Tomnt tuott koko jn uutt kokemukseen perustuv teto j tto. Tomv kokonsuus ssältää knslsopstoyhtesössä vltvn pljon hljst teto. Tämä teto on rvokst kurssen kohtlost j lnjuksst päätettäessä. Hljnen teto ptää ssällään myös rohkeutt tehdä rtksuj j kokell hrktust uus deot. Hljnen teto trttuu työnsä tekjään pkku hlj j kokemuksen kutt. (Tktlo 2010, 64-65) Mel j tekemsen merktys on kken perustn, kun kokonsuudest hlutn tomv. Kun orgnsto hlu menestyä, sen henklökunt e vo tehdä työtä vn tekemsen vuoks. Avnsnoj menestykseen ovt nnostumnen, työn trjom 22

noste, suostumnen j sopvuus. Työntekjän nnostuess dost sst, hän sett tomnnlleen rttäväst sopvn hstv tvottet. (Tktlo 2010, 19) Tuottestus nvoutuu lähesest ltu- j tomntjärjestelmen kehttämseen (Splä, 1998, 34). Orgnstomuutoksen myötä ltu- j tomntkrteert ovt työstötlss. Etenkn ltukrteeren luomnen j nstä tomvn plutteen smnen ovt tulevsuudess ensrvosen tärketä. Tomv kokonsuus ptää ssällään ss hyvn monns sot. Työntekjän ns. pelnlukutto muuttuvss tlntess, trjottvt tuotteet j koko orgnston houkuttelevuus vkuttvt tomv tuotett luotess. Orgnston ssällä perustehtäven hyvä hllnt luo ulospän kuvn tomvst yhtesöstä, jok tuott tomv tuottet motvotuneden työntekjöden sdess knnustust jtk tuotekehttelyä. 5.2.1 Kurssmksut Opstojen kurssmksut määrtellään stujen vustusten suuntvttoj seurmll. Kurssmksujen hnt määrteltäessä tulee must, että knslsopsto on votto tvottelemton yhdstys. Kuten lk vpst svstystyöstä 21.8.2008/632 8 määrttelee, vuotunen vltonosuuden peruste lsketn knslsopstoss kertomll nlle vhvstetull opetustunten määrllä opetustunt kohden määrätyt ykskköhnnt. Knslsopston ylläptäjälle mksetn 57 % vltonosuutt. (Knslsopstojenltto, 2013) Opetustunnn ykskköhnt knslsopstolle lsketn jok neljäs vuos jkmll ykskköhnnn määräämstä edeltänyttä vuott edeltäneenä vuonn knslsopstojen tomnnst heutuneet käyttökustnnukset knslsopstojen smn vuoden opetustunten määrällä. Käyttökustnnuksn luetn mukn knslsopstojen ylläptäjen vpn svstystyön tomntn lttyvät krjnpdon mukset postot. Postojen lukemsest käyttökustnnuksn säädetään trvttess vltoneuvoston setuksell. (Knslsopstojenltto, 2013) 23

Knslsopstojen ykskköhntoj porrstetn theäst sutuss kunnss knslsopston sjntkunnn sukstheyden perusteell. Porrstusten suuruudest j ykskköhntojen trkemmst lskemsest sekä stä, mtä kunt pdetään theäst suttun, säädetään vltoneuvoston setuksell. Knslsopstojen keskmääräsen ykskköhnnn lskemsest on soveltuvn osn vomss, mtä opetus- j kulttuurtomen rhotuksest nnetun ln 1705/2009 23 :ssä säädetään. (Knslsopstojenltto, 2013) Hnt on korvus tuotetust plvelust j vkutt suorn plvelutuotteen knnttvuuteen. Hnnottelull kokonsuudess on keskenen vkutus koko yrtyksen knnttvuuteen j tomnnn jtkuvuuteen (Splä 2003, 25). Tuottestmsen knnlt ktsottun hnnn määrttelyyn vkuttvt monet st, plvelun mrkkntlnne, plvelun tuottmsen kustnnukset j plvelun rvo skkn näköknnlt ktsottun (Jkkol ym. 2009, 29-30). Kuvon 6 vull vodn trkstell kurssmksujen kehtystä Oulun knslsopston kuntolkunnn khden kurssn, jumpp 60 mn j zumb 60 mn, j hyvän olon kurssn, joog 90 mn oslt. Jumpn hnt on notkhtnut syksyllä 2012. Notkhdus johtu kokelust, joss ryhmän mnmkoko ksvttmll kurssmksu penen, jott skkden kynnys yksttäsen kurssn mksmseen penens. Tämä tomenpde s lkuns, kun lkunnn ylesmksu postu käytöstä keväällä 2012. 24

Kurssmksujen kehtys 2009-2013 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät syksy 2013 2013 joog 90 mn jumpp 60 mn zumb 60 mn Kuvo 6. Kurssmksujen kehtys 2009-2013. (Tedot: Oulun knslsopsto 2013) 5.2.2 Tomtlt Tämän opnnäytetyön tuotepkett keskttyvät kuntolkunnn j hyvän olon kurssehn, joten vn ne tomtlt käydään läp, joss kysesä kurssej järjestetään. Kkkn lkunnn j tnssn nelueen kurssej järjestetään 51 er tomtlss ympär Oulu. Tomtlt, joss tomnt järjestetään, sttvt poket huomttvst tosstn. Kunto- j hyvän olon kurssen tompkkoj (ks. lte 2) ovt opston om sl, kupunglt notut j sdut muut koulujen slt, kupungn j ykstyset päväkodt, nuorsotlt, plvelutlot, kupungn lkuntltokset j muut ykstyset slt. Ryhmän tomvuus j vhtyvyys ovt hyvn ptkält knn opettjn tdost ott ryhmä hltuun erlsss tloss j hänen pedgogst tdostn. Tlt sttvt oll tlvsn kylmä j vetos, mkä on htllst etenkn hyvän olon ryhmen oslt. Opettjn oke sennotumnen hstvnkn tlnteeseen j tln, nt j luo usko myös opskeljohn. Opston opplt ovt tottunet ernäsn tomtlohn. Kursskuvuksss, joden perusteell oppls vltsee kurssns, tulee must mnt tln ertysprteet, kuten esmerkks puku- j pesutlojen puute. 25

5.2.3 Opettjt, sem j stouttmnen Joknen opettj on ykslö j joksen opettjn knss on luotv luottmuksellnen vuorovkutussuhde, jok luo luottmust. On pljon knn stä mten esmes näkee lsens. Kuten Jr Prntnen (2012) krjott: Jos pdät työntekjääs osvn, hänestä todennäkösest tulee sellnen. Hyvän yhtestyön ehtoj tvstetyst ovt: luottmus tosen osmseen, myöntenen kokemus yhtestyön tuottmst hyödystä, sovttmsen j sopmsen tto, tehtävään stouttmnen, luottmukseen perustuv sllv, turvllnen j hyväksyvä lmpr j nnostv kokemus osmsen äärrjoll tommsest. Monss tutkmuksss on tullut lm, että menestyvssä yrtyksssä j työyhtesössä henklökunt vo hyvn j on yleensä työhönsä tyytyvästä. Smll on todettu, että tyytyvänen työntekjä tekee melellään hyvää tulost. Työtyytyväsyys e trkot stä, ette työpkll ols hstet j ongelm. Kutenkn tyytyvänen j myöntesest mlm ktselev työntekjä ott hsteet vstn mhdollsuuksn, e uhkn. ( Tktlo 2010, 58-59) Knslsopston svutomsen tuntopettjn sem on moness melessä turvton. Kutenkn monet opettjt jksvt opett vuos jop vuoskymmenä. Kesknen j Mjur (2012, teoksess Kesknen ym. 191-193) pohtvt tuntopettjn sem hyvn käytännön lähesest j helpost llekrjotettvst. Oletettv on, että opstotomnnn vpus, on yks jksmsen syy. Vpt opetussuunntelmt ntvt mhdollsuuden vkutt j muokt opetettv nes meleseks. Ero on suur verrttun tutkntotvotteseen koulutukseen. Opettjn motvton vkutt lsäks opplden to knnostus opetettv nett kohtn. Kkk opskeljthn tulevt omst vpst thdost kursselle. Kunk vn yhden t muutmn tunnn vkoss opettv tuntopettj vos ntegrotu työyhtesöön, jos hän velä opett opston ulkopuolsess tompsteessä. Nämä opettjt ovt kutenkn ntä, ketkä sks koht opstotomnnss. Tuntopettj on se henklö, jonk perusteell sks s j perust kuvn myös opstost j koko orgnstost. Knslsopstojen tuntopettjen semss on lukus epäkoht j puuttet, mm. jtkuv epävrmuus stä toteutuvtko kursst. Vn pde- 26

tystä tunnest j toteutunest kurssest mksetn plkk. Mut epäkoht ovt työterveyshuollon puute, ptkät lomkudet työttömänä j työ- j koulutusmtkojen omkustntesuus. (Kesknen & Mjur 2012, 191-193, teoksess Kesknen ym.) Tuotepkettej suunnteltess vodn tuntopettj nost jlustlle entstä premmn. Jokselle skklle löytyy vstnpr opettjjoukost nn, että kemt todell tomvt. Kesktyttäessä ostjn (opplsn) j opettjn hyvät henklösuhteet merktsevät selväst enemmän kun vkkp hlp hnt. (Prntnen 2012, 155). Jo vlmst kurssest muodostettess tuotepkettej usen sksopettjpr on jo olemss. Asks todennäkösest rkent tuotepkettns nn, että päätuotteen on tutun opettjn kurss. Tuotepkett rohksee häntä myös uuden opettjn kursslle. Henklöstön motvto j osmnen on sntuntjyrtykselle vnkysymys. Pelkkä pokkeuksellnen osmnen e kutenkn rtä, jos stä e pystytä kommunkomn skklle klplukykysnä plveluprosessen j tuotten (Splä, 1998, 33). Vätetään, että hyvässä opettmsess j johtmsess on pljon sm j että hmsten johtj tom j käyttäytyy pljolt kun hyvä opettj. Ylesellä tsoll vodn vättää, että orgnston suortuskyky on rppuvnen stä, mllnen sen ylmmän johdon johtmskästys on, sekä tvst, joll johtmskästys orgnston opertvsell tsoll toteutuu. Ms Huuhk vätöstutkmuksessn hstttel tdeylopstojen j kulttuurln mmttkorkekoulujen rehtoret 2002-2003, lmen että johtmskästykset, hedän tetämättään pnottuvt vrsn selväst kvnttjohtjuuden kltseen johtmsflosofn. Tämä lmen stä, kunk rehtort suhtutuvt henklöstöön. Orgnston työntekjät koettn knsshmsks, työtovereks j yhtestomnnllsks, luovks prtnereks; e lsks. Vstvst ts huonost johdetuss työyhtesössä työntekjä e tedä orgnston rvost, tvottest t tuloksst, ekä hänellä ole mhdollsuuks osllstu päätöksentekoon. Työntekjältä puuttuu sekä vlt että vstuu, hän kokee henksen vpuden rstämstä, jollon motvto j stoutumnen ovt hekkoj. Työntekjä vo tunte tsensä hyväkskäytetyks. (Huuhk, 2010, 186-197.) 27

5.3 Tuottestmnen knslsopstoss Tuottestmnen etenee vhettn. Kehtystyön päätvote on luod edellytykset plvelulle, jotk skkn melestä tuottvt houkuttelev lsärvo. Smll hlutn nnovtvsest kehttää tomnt, jonk trkotuksen luod lsää ptkäks j kestävä skssuhtet. (Jkkol, Orv & Vrjonen 2009, 3.) Kuten Tktlo (2010, 15) krjott Muutoksen edetessä j kehttyessä on usen rvot uudelleen koko systeemn tomvuutt. Tuottestettess kurssej, jost tehdään tuotepkett, tulee vlt vkodut j vkomttomt ost. Vkotujen osen ympärlle on helppo lk rkent pketten vkomttomll osll. Tvotteen on luod pkett jok on tuottestettu, mutt sen vkomttomt ost tekevät stä sksystävällsen j osltn nutltusen kokonsuuden. Tuottestmsen seurv porrs on tehdä plvelust konkreettnen j helpost ymmärrettävä. (Jkkol, Orv & Vrjonen 2009, 3-27.) Tuottestmnen knslsopstoss kästtelee tässä työssä jo olemss oleven plveluden el kurssen uudenlst eslle tuont j mrkknont osllstujlle tuotepketten muodoss. Jo tulleden sksplutteden perusteell vodn päätellä uudstuksen tulevn keskelle kysyntää. Seurvks tulee poht tuotepketten ssältöä j stä mten yksnkertsmmn päästään lkuun j vodn kokell tuotepketten tomvuutt knslsopstomlmss. Kunk plvelu tuotetn j tuodn eslle. Myöhemmn kerrotn trkemmn tuotepketest, nden perusosst j mhdollsuutt käyttää er moduulet hyväks. Oulun Seudun Setlementt ry:n orgnsto on läpkäynyt suurehkon orgnstomuutoksen vmesen khden vuoden kn. Uutt strteg on luotu j uus tomnttpoj on smll kehtetty. Uusen tuotepketten luomnen myötälee hyvn nykystä uutt strteg, smll se luo monpuolsuutt mrkknontn j kentes nost uutt lmettä entstä premmn eslle. On tärkeää työyhtesön tomvuuden j koko orgnston knnlt, että myös tuntopettjt ymmärtävät opston tomnnn rkenteet j tomnttvt työn välneeks j mhdollstjks. Johtmnen 28

j hllnnont, työn orgnsont, erlset työroolt, suunnttelun j kehttämsen mllt, kumppnuusstrtegt j erlset hnkkeet ovt tomnt, johon lttyvää osmst on rvotv krttsest j vhvstettv jtkuvst. 29

6 Tuotepkett Tuote on hyödyke. Tuote vo oll trvke, rk-ne, plvelu t teto, rppuen näkökulmst, jost stä trkstelln. Tuote on se, mtä yrtys hlu myydä. Tällä tvll määrteltynä tuote ssältää sekä plvelut, että fyysset tuotteet. Toslt tuote on se mtä sks hlu ost. Tuotteest on skklle hyötyä vn, jos se täyttää tehtävänsä j tyydyttää skkn trpeen. Vme kon tuotteen käste on ljennettu kästtämään tse konkreettsen tuotteen lsäks myös ljennetun tuotekuvn, jok ssältää tuotemerkn, brändn, skstuen j jälkmrkknonnn. (Hetkko 2008, 16-17.) Tuotepkett on plvelupkett. Plvelupkett vo oll synonyym tuotteelle, jollon vn korostetn stä, että snä on mont oselementtä. Tällön oselementtejä e vod myydä erkseen. (Splä 1996, 62-66.) Knslsopston tuotepkett myötälevät jo luotu setlementn brändä j trkotuksen on käyttää hyödyks mhdollsmmn pljon jo olemss olev kurssej. Tuotepkett suunntn uuslle käyttäjäryhmlle vnhojen vkoskkden lsäks. Trkotuksen on luod plvelupkett, jonk vo nähdä erlsst osplvelust koostuvn kokonsuuten. Hlutessn sks vo kutenkn ost pketn tuotteet myös erkseen. Tuotepkettej tulln trjomn kolme er tso. Trjottvn pketn ssältö j koko vkuttvt luonnollsest pketn hntn. Kkken tuotepketten perusmll on sm. Perusmlln ympärlle sks vo räätälödä tselleen sopvn pketn. Ensmmästen tuotepketten on trkotus tom plottpketten tulevsuuteen, jollon tuotepketten ssältöjä vodn ksvtt nelueden rjojen yl. 6.1 Hyödyt knslsopstolle Tuottestmnen prnt ltu suurelt osn smost systä kun tuottvuuttkn. Tuottestettess tomnt systemtsotuu, tomnnn suunnttelu prnee, tvotteet j ltukrteert täsmentyvät, ldun rvont mmttmstuu j skkden odotukset muodostuvt selkeämmks. Askkn on helpomp tunnst tuottestettu plve- 30

lu trjonnst. Shen on helpomp j nopemp perehtyä j stä on helpomp verrt muhn plveluhn. Tuottestmnen helpott sten skkn vlnt j ostopäätöstä. (Splä 1996, 18-19.) Tuotestrteg on yrtyksen strtegn tärkeä os, jok kertoo kunk yrtys pyrk koht päämääräänsä nnovtotomntns vull. Se nvoo tuotekehtyksen yrtyksen muuhun strtegn sten, että uudet tuotteet ovt tukemss stä. Tuotestrteg ssältää seurv sot: mnkälsll mrkknoll tomntn, tuotevlkomn ljuus, resursst, klpljt, kuk tuott j mtä, mrkknont, mssräätälönt j nnovtoste. (Hetkko 2008, 28-29.) Vnhn lkunnn ylesmksun ongelm j hste ol se, ette koskn votu tetää pljonko osllstuj jumppn t muuhun tlsuuteen tul pklle. Ylesmksu ol skkden meleen etenkn edullsen hntns vuoks. Tonen tekjä ol se, ette mksu stouttnut skst mhnkään tettyyn ryhmään. Tuotepkett ptävät edelleen ssällään ns. ryhmäkohtsen lmottutumsen, jollon ryhmäkoot sdn pdettyä hllnnss. Tämä helpott osttn myös skkn ostopäätöstä, kun hän tetää ryhmän koon j smll hän pystyy hhmottmn kunk pljon huomot opettj vo hänelle ryhmässään suod. Uudet tuotepkett ldtn nn, että opstoll sälyy teto ryhmen koost j nssä kulkeven kursslsten henklöllsyyksstä. Smll, kun trjontn selkytetään, tuotepketten vull tehostetn myös mrkknont. Knslsopston tuotepketest sm hyötyjä on helppo verrt tuotepketelle setettuhn tvottesn. Askkt j opettjt stoutuvt yhä enemmän knslsopston tomntn. Uus skkt sdn ertysest työkästen prst. Ryhmäkoot pysyvät hllnnss j skkden tedot ovt tuotepketst huolmtt joksen kurssn kohdll, jollon kursskohtnen tedottmnen on helppo. Ennen kks kert vkoss lkkuneen henklön kynnys ott kolms vkottnen kuntolkunt t hyvän olon ryhmä ohjelmstoons mdltuu. 31

6.2 Hyödyt skklle Askkn knnlt ktsottun tuote on hyödyke. Hän e ost tuotett sen fyyssen rkenteen vuoks, vn tyydyttääkseen om käyttö- j rvostuksen trpetn t svuttkseen tloudellst t muut hyötyä. Askkden trpeet muuttuvt jtkuvst uusen trendljen j omn suuntutunesuuden mukn: turvllsuus, ergonom, ympärstön huomoon ottmnen, opetuksen ltu j omt tvotteet luovt kysyntää. Askkn trve on tuotekehtyksen j suunnttelun lkkeelle pnj, lmn skkt on turh suunntell uus tuotepkettej t uus kurssej. (Hetkko 2008, 27) Näkyvn hyöty skklle on lhsemp hnt verrttun yksttäsn kurssehn. Tuotepketn kolmen kurssn hnt on edullsemp kun yksttän vltun kolmen kurssn hnt. Lsäks sks s uuden plvelun, j uuden plvelun kutt hänen vkuttmsmhdollsuutens ksvvt, nnetun sksplutteen myötä. Askkn smt hyödyt ksvvt myös hänen omst tvottestn lähten, kunto j hyvä olo ksvvt lsääntyneen lkunnn mukn, soslset kontktt vkoss lsääntyvät j uskllus uusn ljkokeluhn mdltuu, yhden kurssn olless edullsemp. Vkk sks e edelleenkään näe uudstust j muutost konkreettsest tlojen j välneden kunnon kohentumsen, hän huom, että hänet huomodn j häntä kuunnelln. Tuotepketten yks lähtökoht j päämäärä on skkden äänen kuulemnen j hedän plutteens to huomomnen. 32

7 Tuotepketten ssältö Ssällöks tuotepkettehn vlttn kuntolkunnn j hyvän olon kurssen ryhmät. Nämä nelueet ovt vhvoj luet j nden tuottell on jo vhv käyttäjäkunt olemss. Vhvojen lueden kutt on luontev lähteä kokomn uus plvelukokonsuuks. Tuotepketten ssällöt rkentuvt hyvn ptkält jo olemss olev kurssej hyödyntäen. Uus tuottet otetn trpeen vtess mukn, kun esmerkks uus trendljej syntyy. Tuotepketten ssällön tulee elää jn henkeä myötällen. Anelueen suunntteljn kyky ennkod tulev on ensrvosen tärkeää. Tomvuuden knnlt tulee ost luopu joss nstä tuotepketn osst, kurssest, joden kysyntä on selväst tppunut, j ott tllle sen hetkstä kysyntää vstv kurssej. Hyvän olon ryhmstä e tässä vheess otet tuotepkettehn mukn pltes- j tjryhmä. Kuntolkunnn puolelt tuotepketten ulkopuolelle rjtn tuk- j lkuntelnsrlle j työttömlle trkotetut kuntoslryhmät sekä mhnmuuttjlle suunntut ryhmät. Tuotepkett estellään trkemmn työn luvuss khdeksn j nden kuvukset löytyvät työn lttestä. Tuotepketten työnmet vvt hemn nden ssältöä: tuotepkett 1, Jumpp täysllä; tuotepkett 2: hkole j rentoudu; tuotepkett 3: rentoudu rjen kreet unohten. 7.1 Tuotteden määrttely Tuotepketn tuotteet ovt olemss olev peruskurssej. Peruskurssks tässä työssä määrtellään ns. ptkät kursst, joden kesto j sksmäärät ovt vkotuneet. Peruskurssn sksmäärä on 15-60 skst kokoontumskert koht. Alle vdentost oppln kursst ovt penryhmäkurssej. Penryhmäkurssen ottmst tuotepkettehn vodn mettä myöhemmn, plottpketten svutettu vkn tomnnn vheen. Pääsääntösest syyslukukudell on 13 tomntvkko j kevätlukukudell 14 tomntvkko. Kuntolkunnn ryhmen oslt kertkokoontumnen 33

on pääsääntösest 60 mn j hyvän olon ryhmen kertkokoontumnen 90 mn. Yhtä kuntolkunnn kurss koht tulee syyslukukudell 13 kokoontumskert, joden tuntmäärä on 17,33. Hyvän olon ryhmssä kokoontums tulee sm määrä tuntmäärän olless 26. Nämä tedot on pomttu Oulun Knslsopston syksyn 2013 tedost. Vodn olett, että kurss- j tuntmäärät syksyllä 2014 ovt sm luokk. Tässä työssä estellyt kursst ovt syksyllä 2013 toteutuv kurssej j tuotepkett on suunnteltu nden pohjlt. Kuntolkunnn lueelt tuotepkettehn tulee mukn 20 kurss, jost sks vo vlt omt kurssns. Hyvän olon kurssej tuotepketten prn tulee 27 kurss. Tuotepketten vlkomss on yhteensä 47 kurss, jost sks vo vlt kolme tselleen melestä kurss. Kppleess työntuotos kerrotn trkemmn moduulest, jot sks vo vlt. 7.2 Mrkknont Näkyvyyden hnkkmnen tphtuu smll tvll kun mnkä thns tuotteen oslt mnostmll (Fgerström 2011, 163). Apunen j Prntnen (2011) krjottvt humorstsest, mutt osuvst tuottestmsest j psykologst, jotk tuottestj uttvt. Ertysest krjn luku nukkuuden mu on hyvn osuv mrkknont jteltess. Vkk knslsopsto on kkken stvll j sen tulee oll kkken stvll, skkt jttelevt smon kun mnkä muun thns plvelun ostjt. Mks nukk trkott rvokst? Onko ssäprssä ruoho vhreämpää kun sen ulkopuolell? Jos tuote e ole kkken stvll, onko se kysytymp? Krjss tuottestmsen 10 psykologst vpu (Apunen & Prntnen, 2011) vätetään nukkuuden yhden lmentyvän olevn utelsuus. Kun kkke tuotteest e velä tedä, on loogst, että utelsuus lsää myös ostohlu. Mten ostjn utelsuus herätetään? Esttämällä hänelle kysymys, johon hän e velä tedä vstust. Kerrotn trn, joss kuulj vo rvuutell lopputulost muutmst vhtoehdost. Selvtetään onko sks pettynyt joskus emmn plveluun j estetään täysn odottmttom tuloks. Ann skklle kästys, että hllusss on uutt teto. Puhu lsäks heest, jost skks vkutt tetävän. (Apunen & Prntnen, 2011, 231-240) 34

Esllä olemnen j näkyvyys lsäävät tsestään kysyntää. Mtä enemmän on näkyvyyttä, stä usemmn hmset tetävät uudest plvelust j yhä usemmn hedän huomons knnttyy trjottuun plveluun. (Splä 1996, 360-364) Setlementn tomnt mrkknodn monn tvon. Opston tunnetun mrkknonnn välne lmotusleht Opstolnen lmestyy kks kert vuodess, ennen syyslukukutt j ennen kevätlukukutt. Kevään 2013 sksplutteden perusteell Opstolnen on edelleen perntesenä mrkknontknvn skkt prhten svuttv mrkknonnn välne, toselle sjlle ovt nousseet www-svut. Opstolsen rnnlle uusen tuotepketten myötä muodostuvt estteet tuotepketest. Joksest pketst tulee oll om estteensä (ltteet 3,4, 5 j 6), jot kutsutn tuotekortks, vkk myytävä tuote on tuotepkett. Este on stvll sekä pnettun että tulostettvss www-svult. 7.2.1 Www -svut j soslnen med Usen melletään, että erottumseen verkoss trvtn must pokkev j heno vsulst lmettä, slognet t klpluj. Ssältöstrtegn näkökulmst nämä evät kutenkn ole tärkempä erottuvuuskenoj, sllä ne evät tyypllsest vst tedonhkjn trpesn. Tekjät, jotk hkukoneen tuloslstukset, tyypllsmmllään löytävät ovt: kohdesvun pääotskko, osote el ssällön omstj j kuvtekst j mhdollnen kuv. (Tnn & Keronen 2013, 83-84) Verkkoknvt evät tvot potentls skkt, verkkosvujen ssältöä e ole resurssen puutteen vuoks loklsotu, lähetetyt sähköset suort evät teho, lskeutumssvut evät tuot luvttuj myyntdlejä, myynt e pysty hyödyntämään verkko sksneuvottelujen tuken, käyttöön otetut soslsen medn knvt evät nekään houkuttele oke kohderyhmää j knvt elävät om elämäänsä vll tosn tukev punst lnk. Yrtykseltä puuttuu ssältöstrteg. Ssältöstrteg (content strtegy) on tp rkent läp verkkoknven kulkev, koukuttv ssältöjen jtkumo, jok ott knt kkkn yllä mnttuhn, tällä hetkellä usen erllsnä kokonsuuksn näh- 35

tyhn verkkotomntohn ptäen tärkempänä lähtökohtn ssällön skslähtösyyttä. Ljst tulkttun ssältöstrteg trkott kken orgnstoss syntyvän ssällön hllnt tuotnnost julksuun j ylläpdon resursontn. (Tnn & Keronen 2013, 11-12) Soslnen med on nope tp svutt pljon skkt j teto kulkee jouhevst lyhyelläkn kvälllä. Soslseen medn, esm, fcebookn krjuduttess, tulee huomod ne erottuvuustekjät, jotk sellä rtksevt sen klktnko hkutulos uk t seurtnko soslsess medss jettu teto. Erottuvuustekjötä on neljä: vestn lähettäjä, jkjn tse krjottm otskko, jkjn tse krjottm kuvustekst j lnkk, joss näkyy ssällön omstj j os jettvst ssällöstä. (Tnn & Keronen 2013, 84-85) Orgnstomuutoksen myötä Oulun seudun Setlementn nettsvut ovt sneet jo uuden lmeen. Kkk tomnnot löytyvät yhden svuston lt. Toslt nettsvut selkeyttävät stä, mtä kkke Oulun Seudun Setlementt Ry on. Toslt sks, jok on knnostunut vn knslsopston tomnnst, joutuu klkkmn usemmn kerrn päästäkseen selmn esm. opnto-ohjelmmme. Jonkn stenen eryttämnen j ssällön selkyttämnen plvels kurssls skslähtösemmn. Tuotepketten tulless mukn mrkknontn, nden tulee selkyttää trjont j luod mhdollsuuks. Ne evät s heutt hämmennystä j seknnust. Knslsopston nelueet ovt pkkuhlj srtymässä myös soslsen med prn. Ennen tuotepketten mrkknolle tulo lkunnn j tnssn nelue ols hyvä sd johonkn soslseen medn. Askskunt, jok pystyy jkmn teto eteenpän uuslle skklle, on tällön jo vlmn jkmn teto eteenpän uudstuksst. Smll svuston levnnesyys ksv monnkertseks. Myös hmset, jotk evät ole velä mukn tomnnss, sttvt somess tykätä heest j knnostuvt pkkuhlj plvelust, kun k-jon tulee pävtyksä uusst melenknto herättävstä hest. 36

7.2.2 Yhtesövestntä Yhtä tärkeää kun uuden mrkknont skklle, on tedott uutuudest myös orgnston ssällä. Kkken ketkä ovt sksplvelun knss jolln tp tekemsssä, tulee tetää mten uus plvelu j tuote tomvt. Mten lmottutumnen otetn vstn j opstetn sks ktettäväst uuden plvelukokonsuuden käyttäjäks. Smll luodn usko uuteen tuotteeseen j sen tomvuuteen. Se mllsen vest orgnstoon jetn, nt työyhtesölle joko sysäyksen lähteä nnokkst uuteen mukn t stten he lnnstuvt smn ten, jos näkevät mhdollsuuden epäonnstumseen (Prntnen 2012, 255). Orgnstoden j työyhtesöjen vestntä on yhtesövestntää. Hyvn suunnteltu vestntä tom koko orgnston perustn, sllä vestntä on kokonsvltst j tvotteellsest rkennettu vuorovkutust, tedottmst j yhteydenpto. Kuten Nem ym.(2006) krjott työtyytyväsyys on suorn yhteydessä orgnston vestntään. Orgnston tomv j näkyvä työtyytyväsyys on suorn verrnnollnen sksplvelun onnstumsn. Onnstunut tedottmnen trkott orgnston tehtävä plvelev j ennen kkke motvov vestntää. Onnstuneeseen ssäseen tedottmseen tähdätään ennkovll sähköposttedotteell, jonk jälkeen pdetään velä yhtenen suullnen tedonnto lmottutums vstnottven vnhenklöden knss. (Nem ym. 2006, 237-242) Hyvän ssäsen vestnnän myötä skstyövestntä tulee olemn hllttu j skst opstv. Olp skskontkt stten ksvotusten, puhelmtse t sähkösest on vuorovkutus keskestä. Askstyön onnstumsen knnlt on tärkeää vuorovkutus- j yhtestyötdot sekä nden tustll vkuttvt ongelmnrtksu- j päätöksentekotdot. Vuorovkutustlnne, joss myydään uutt tuotett, on prosess. Tuotteen myyjä/sksplvelj pyrk ntmn skklle fktoj, joden perusteell sks ovlt omt trpeens. (Nem ym. 2006, 289-290) 37

Uusen lkunnn plvelupketten tuomnen trjontn tulee herättämään orgnston ssälläkn tuntet nn puolest kun vstn. Tvotteen on rkent smll vuorovkutust j yhteenkuuluvuuden tunnett, kun pketest tedotetn ssäsest. Uudet pkett hyödyntävät knslsopsto j tovottvst postvsten käyttökokemusten kutt myös kkk neluet. 7.3 Muokttvuus j kehtettävyys Askkden trpeet ntvt suunnn slle, mhn suuntn tuotepkettej j - suunntelm kehtetään. Uudet tuotteet syntyvät j ntä kehtellään skkden trpet seurten. Mrkknonnn j tuotnnon tulee pelt hyvn yhteen, jott tuotepketten vnhentuneet ost ostn rttävän joss uudst, jollon sdn tllle uus klplukykysä plvelun os. Tuotepkettperhettä tulee ljent hrktust kysyntää seurten. (Hetkko 2008, 31) Kun tuotteet, yrtykset t trjoukset ovt keskenään vn smnls, melkuvt rtksevt peln. Tuottest plvelus nn, että pystyt regomn trjouspyyntöhn slmnnopest. (Prntnen 2012, 51) Tulevsuudess, stujen käyttökokemusten perusteell tuottet vodn lsätä tuotepkettehn. Lkunnn j tnssn nelueen seurv porrs on sd tnsskursst mukn tuotepkettehn. Kun jtelln knslsopston tomnt ljemmn, nelueden välset tuotepkett ovt vrmst seurv kehtysskel. Mtä pdemmälle tuotepkettej jlostetn stä tuottosmmks ne muodostuvt. On mhdollst kehttää tomnt myös Oulun Seudun Setlementn ssällä tuottmll pokkhllnnolls tuotepkettej. Kuvoss 7 estetään rtksumll ensmmäsn pokkhllnnollsn tuotepkettehn. Projektn jnkohtnen vos oll senoreden erlset tuotepkett. Senor-, vpehtos-, knslsopsto- j mjotustomntoj yhdstämällä votsn jop tuotepketten svutuotteen tehdä etsvää vnhustyötä, jonk tvotteen stsn pssvskn senoret premmn tomntn mukn. 38

Soslplvelut OSS Opsto Pkku-Syöte Senort Nuoret j perheet Yrtykset j yhtesöt Monkulttuurset kohderyhmät Kuvo 7. Pokkhllnnollnen kuvus tuotepketten trjomst mhdollsuuksst. 7.4 HelleW HelleW -järjestelmä on knsls- j työväenopstojen käyttöön räätälöty kursshllnto-ohjelm. HelleW ptää ssällään kkk suunntellut kursst, lmottutumset, opettjtedot, plkktedot j toteutumtedot. HelleW on järjestelmänä monpuolnen. Ennen syksyn 2013 lmottutumst tehty muutos, joss sks pystyy keräämään tuotteens ostoskorn, mhdollst HelleWn sälymsen käyttöjärjestelmänä myös tuotepketten yhteydessä. Tuottestmsen j tuotepketten knnttvuuden yks mttr on kttv seurntjärjestelmä. Seurnt ovt ennen kkke skstyytyväsyyskyselyt. HelleW järjestelmä mhdollst tuotepkett- j kursskohtsest plutekyselyden lähettämsen skklle sähkösest. Askkt vovt vstt plutekyselyhn nonyymst j myöhemmn tuloks trksteltess, on järjestelmä tehnyt vstuksst vlmn rportn. 7.4.1 Tomvuus lmottuduttess tuotepketten kursselle Oulun knslsopstoss e ole emmn ollut tämän työn tuotoksen syntyvä tuotepketten klts tuottet, joten HelleWn tomvuudest e ole etukäteen käyttö- 39

kokemuks. Tuotepkett, kurssvlkomneen, tulee testt ennen kun ne vutuvt skkden käyttöön. Tvotteen on sd luotu lmottumsest helppo j rttävän yksnkertnen skklle, vkk vlnnn vr on pljon. Ylenen suuntus on vme vuosn ollut sd nett-lmottutumnen entstä suurempn rooln, jott ruuhk puheln j opntotomstolmottutumsst stsn purettu helpommn. Ohjestuksen j tuotepketten yleslmeen tulee oll skklle helppolukunen, jott hän os vlt kurssns nnettujen kurssen ssältä j smll hhmott kokonsuuden, johon on lmottutumss. On kks tp luod tuotepkett skkden ulottuvlle nett-lmottutumsess. Ensmmänen tp on, että ostoskorn kerätään ensn yksttän kkk kolme tuotett (kurss), jotk hlutn sjott omn tuotepkettn. Kun tuotteet on srretty ostoskorn, ohjelm os tunnst ne tuotteet, jotk kuuluvt yhteen tuotepkettn j nt nän tuottelle pkettn kuuluvn hnnn. Tonen tp luod kurss on nmetä tuotepkett, jonk lle vutuu vlkko nstä kurssest, jot kyseseen pkettn vo vlt. Ensmmäsen tvn etu on snä, että sks näkee smll koko vlkomn mtä on trjoll. Hän vo kurssvlkon nähtyään, knnostu mustkn kurssest kun tuotepketn kurssest. Tp kks on skklle helpomp j selkeämp, jos hän on ennkkomnonnst vlnnut tselleen sopvn tuotepketn j tetää trkkn sen mtä hlu. Nän tuotepkett pysyy yhtenäsenä, ekä seknnuks stä vo syntyä, mkä kurss kuuluu kyseseen pkettn. 7.4.2 Plute Opston tomnt tuott koko jn uutt kokemuksells tetoj, jot ttvst j krttsest tulktsemll tehdään oket rtksuj. Orgnsto j työntekjät kehttyvät tomnnn edetessä hljsen tedon kulkeutuess eteenpän. Orgnstoss käytetään yllättävän vähän k tomnst kertyneen tedon kästtelyyn. Pluttet kerätään j lukuj suorttest j tuloksst krjtn, mutt dt e juurkn pomt tphtumks j tomnnks. Ast merktään ylös tedoks j todetn, mutt nstä e keskustell. Vltettvn usen nän käy myös sksplutteelle. Phmmss tp- 40

uksess skkn krttstä plutett vähätellään t seltellään lmn to j rehellstä tsetutkskelu. Nän kertyneestä j kästellystä tedost e ost ott opp. (Tktlo 2010, 64-65) HelleWn kutt sdn kklt lmottutunelt skklt plutett lukukusen päätyttyä. Nyt uusen tuotepketten myötä sdun plutteen tuloks tulee tulkt j läpkäydä entstä premmn. Mtkä ovt skkden näkemykset tuotepketest j mten ntä tuls hedän melestään kehttää? Sm tulee kysyä myös tuntopettjlt, jotk ovt osltn tuottmss plvelu. Hedän kun myös skkden plutteet tulee käydä läp krttsest, mutt kunnotten j jtukset vomn ptäen. 41

8 Työn tuotos Työn tuotoksen synty kolme uutt tp tuod knslsopston kuntolkunnn j hyvän olon kursst eslle skklle. Tuotepkett ovt plvelukokonsuus, jok on ennen kkke suunnteltu skkn näkökulmst. Työn tuotoksen syntyneet tuotepkett ntvt knslsopstolle ennen kkke uuden mhdollsuuden mrkknod kurssejn. Näkyvyys j hlu uudstu ntvt kehtetylle tuotepketelle jlnsjn jo vhvn nelueen ssällä. Tuotepketten tulless mrkknolle syyslukukudelle 2014, tulee tuotteet j nden hnnt trkst vstmn sen hetken tso. Tässä työssä estetyt tuotepkett on lskettu tällä hetkellä (syksy 2013) vlltsevn hnttson mukn. 8.1 Tuotepkett 1, Jumpp täysllä Tuotepkett Jumpp täysllä on nmensä verosest suunnttu nlle lkkujlle, jotk hluvt jok tunnll hen pntn, kohott kunton, prnt lhsvom, tputt pnon t lkku korkemmll sykkellä. Jumpp täysllä -tuotepkettn on mhdollst vlt kolme kuntolkunnn kokonsuuden ll olev kurss. Yhteensä kurssej, jost vo vlt, on 20. Pääsääntösest yhden kurssn kerrn ptuus on 60 mn j syyslukukuden kesto 13 kert. Tuotepketn puttess sks pääsee lkkumn vkoss 180 mnuutt el 3 tunt. Syyslukukuden kn hänelle tulee 39 lkuntkert. Opetustunten (á 45 mn) määrä on 52. Yhden kurssn hnt syksyllä 2013 on ollut 36. Tuotepketn Jumpp täysllä hnt on 100 (33,33 /kurss). Asks vo vlt tuotepkettns kolme er kurss tulukost 1. Kurssn opettj t kursspkk e vkut hntn. Kklle kursselle on mhdollst osllstu myös kursskohtsest, mksmll vn sen kurssn kurssmksu 36. Kuntolkunnn ryhmään vdtn 13 lmottunutt, jott ryhmä toteutuu. Jumpp täysllä tuotepkett kokonsuudessn on nähtävllä ltteessä 3. 42

Kuntojumpp A Bodyjumpp A Prn Bets Zumb A Kuntojumpp B Bodyjumpp B Khvkuul A Zumb B Kuntojumpp C Vtspkrknteytysjumpp Khvkuul B Zumb C Kuntojumpp D Crcut- kuntopr Khvkuul A2 Zumb D mehlle j nslle Tehoknteytys Amun crcut Khvkuul B 2 Zumb E kuntopr Tulukko 1. Kuntolkunnn kursstrjotn. 8.2 Tuotepkett 2, Hkole j rentoudu Tuotepkett Hkole j rentoudu on sekotus kuntolkunnn kurssest j hyvän olon kurssest. Tässä tuotepketss on kks erlst moduulvhtoehto (lte 4, lte 5). Asks vo vlt päätuotteekseen joko kuntolkunnn t hyvän olon kursst. Askkn vltess päätuotteekseen kuntolkunnn, hänen pkettns kuuluu sllon kks kuntolkunnn kurss j yks hyvän olon kurss. Hänen tuotepketstn löytyy sllon vkottn kks 60 mn kuntolkunnn ryhmää, tulukost 1 vlttun j yks 90 mn hyvän olon kurss tulukost 2. Pketn puttess sks pääsee lkkumn vkoss 210 mnuutt el 3,5 tunt. Syyslukukuden kn hänelle tulee 39 lkuntkert. Opetustunten (á 45 mn) määrä on 60,66. Syyslukukuden hnnks muodostuu 113 (37 /kurss). Askkn vltess päätuotteekseen Hyvän olon ryhmät, hänen pkettns kuuluu kks hyvän olon kurss j yks kuntolkunnn kurss. Vkottseen ktuluun kuuluu kks 90 mn hyvän olon ryhmän j yks 60 mn kuntolkunnn kokoontumskert. Tuotepketn olless hyvän olon ryhmä pnottenen, sks lkkuu vkon kn ohjtuss tuotepkettn kuuluvss ryhmssä yhteensä 240 mnuutt el 43

4 tunt. Syyslukukuden kn hänelle tulee 39 lkuntkert. Opetustunten (á 45 mn) määrä on 69,33. Syyslukukuden hnnks muodostuu 124 (41 /kurss). 8.3 Tuotepkett 3, Rentoudu rjen kreet unohten Tuotepkett Rentoudu rjen kreet unohten (lte 6) on koottu vn hyvän olon kurssest. Tuotepkett on suunnttu skklle, jotk hluvt keskttyä kehon huoltoons ruhllsest rjen kreet unohten. Tuotetrjottmen kursst ovt pääsääntösest joogkurssej. Asks vo vlt tselleen kolme prhten sopv kurss 27 kurssn vlkomst (tulukko 2). Joogn lkesryhmä Päväjoogn lkesryhmä Päväjoogn jtkoryhmä A Päväjoogn jtkoryhmä B Joogn lkes- /jtkoryhmä A Joogn lkes- /jtkoryhmä B Joogn lkes- /jtkoryhmä C tulukko 2. Hyvän olon kursstrjotn. Joogn jtkoryhmä A Ätysjoog B Hth Vnys Yog (englsh) Joogn jtkoryhmä Yog for pregnnt Shndo -venyttely B womn A(englsh) Joogn jtkoryhmä Yog for pregnnt Ashterveyslkunnn C / nslle womn B(englsh) peruskurss Äjäjoog A Svnnd hthjoogveyslkunnn Ash terkokurss jt- Äjäjoog B Kundlnjoog A venyttelytunt Äjäjoogn jtkoryhmä Kundlnjoog B mun venyttely Ätysjoog A Flow joog Hyvän olon kursst kestävät pääsääntösest 90 mn. Askkn osllstuess kolme kert vkoss vltsemns ryhmn, hän lkkuu vkoss 270 mnuutt el 4,5 tunt. Syyslukukuden kn hänelle tulee 39 lkuntkert. Opetustunten (á 45 mn) 44

määrä on 78. Syyslukukuden hnnks muodostuu 132 (44 /kurss). Yksttän ostettun kurssn hnt on 47. 45

9 Arvont Työn tuotost rvotess, stä on lähestytty khdest suunnst. Oulun knslsopston koulutusjohtj on rvonut tuotost orgnston j hllnnollsten soden pohjlt. Stunnsest vltut nykyset knslsopston skkt ovt myös sneet mhdollsuuden esttää omn melpteensä tulevst tuotepketest. Kysely skklle on tehty khden pävän kn. Vstjks vlkotu kurssls joog-, jumpp- j zumbryhmstä. Vstjt olvt nstä ryhmstä, jolle tämä työ j sen tuotos on enssjsest suunnttu. 9.1 Orgnston edustjn rvo Koulutusjohtjn rvodess tuotepkettej orgnston knnlt esn nous pljon hyvää, mutt myös vomeks jäävä kysymyksä. Tuotepkett ovt den postvnen, nnovtvnen j tervetullut lsä knslsopston plvelutrjontn. Askslähtösyys on huomotu hyvn tuotepkettej suunnteltess. Nyt luodut plotttuotepkett ovt hyvä lähtökoht tuotepkettperheen jlostmseen j deontn tulevsuutt vrten. Plottpkett ntvt hyvää suunt j pohj tulevsuudess mhdollsest deotvlle j toteutettvlle nelueet yhdstävlle tuotepketelle. Hsteen tuotepketten mrkknolle tuloon j käyttöön ottoon sttvt heutt knkehkot hllnnontohjelmt. Ovtko nyt käytössä olevt ohjelmt rttävän kehttynetä j muokttvss olev uudenls plvelukokonsuuks luotess. Käytössä olevt ohjelmt tuls sd tomvks mhdollsmmn vähllä resurssell. Vkk tuotepketten de on käyttö- j toteutuskelponen, vo hllnnontohjelmen jntsstmnen vt suurkn nvestontej, johon tässä tlnteess e vod ryhtyä. 9.2 Askkden ennkkorvo tuotepketest Khden pävän kn 14. - 15.10.2013 kerättyhn skskyselyhn vsts 24 kursslst, jost 18 ol työkästä. Työkänen määrteltn kuuluvks käryhmään 26-60 -vuott. Plutteet kerättn yksnkertsell kyselylomkkeell (lte 1), jonk sk- 46

kt täyttvät ennen kurssns lku. Vstjt kerättn ennen tunnn lku lyhyeen tetoskuun, joss de mhdollsest mrkknolle tulevst tuotepketest helle kerrottn. Smll kerrottn työn lähtökohdst, tvottest j ktulust. Tetoskun jälkeen skkt svt muutmn mnuutn vstusk, jonk jälkeen plutteet kerättn. Mkäl skklle jä jotn kysyttävää tetoskun jälkeen, helle nnettn mhdollsuus esttää kysymyksä tuotepketest. Tuotepkettej rvotess otetn huomoon 18 työkäsen plutteet, hedän olless tuotepketten enssjnen kohderyhmä. Kkk vstjt olvt ns. Kuvo 8 kertoo vstjen hrrstusvuodet Oulun knslsopston lkunnn kurssell. Montko vuott olet hrrstnut Oulun knslsopstoss lkunt? 9 4 5 0-1 2-5 yl 5 Kuvo 8. Montko vuott olet käynyt Oulun knslsopston lkuntryhmssä? Vstjst 16 hrrst tällä hetkellä 1-2 kert vkoss Oulun knslsopstoss lkunt, vstjst yks hrrst kolme kert vkoss j yks vstj hrrst usemmn kun kolme kert vkoss. Vstjst 12 hrktss ostvns jonkun tuotepketn nden tulless mrkknolle. Kks vstjst kerto hrktsevns pkett, jos kkk ryhmät lkvt klo 16.30 j jos tnsst ssällytetään nhn mukn. Kolme vstj kerto hluvns hrrst välllä luonnoss j lenkkellä. Hestä khdell 47

on lsäks mtk- t vuorotyö, jok on esteenä osllstumselle kolmeen vkottseen ohjttuun lkuntryhmään. Vstjst 12 hrktssvt jonkun tuotepketn ostmst. Suurn kysyntä tulleden plutteden perusteell on tuotepketlle Hkolle j Rentoudu. Askkt olvt hyvn nnostunet esttelystä j pketest. Se näky myös vstuksss: Melestän tuotepkett ols todell hyvä de. 3 krt vkoss lkunt hemn edullsemmn kun yksttän ostettun ols mnulle sopv. Ertysest pkett joss 2*tnss/zumb + venyttely. Yleensäkn lttrt vos ssällyttää pkettn!!! Seurvss on lueteltun mlls mut jtuks tuotepkett herättvät skkss j mks he mhdollsest ostsvt tuotepketn: - edullsemp hnt (6 vstj) - hyvä de (5) - nnostvt lkkumn enemmän, motvotumnen (4) - monpuolsuus (4) - hyvä yhdstelmä, jumpp j rentoutus (3) - helpomp vlt (2) - kellon k kursselle rtksev (2) - helppo j selkeä - knt-skshnt - kolht Kysyttäessä nostvtko tuotepkett Oulun knslsopston kurssen houkuttelevuutt, skkt vstst seurvst: - kyllä, tunne että opsto on knnostunut j hlu edstää hyvnvont (2) - lsää lmn muut, korke hnt e muodostu esteeks - kyllä, hmokuntolu tulee edullsemmks - kyllä, helpomp vlt, monpuolsuus vlkomss - kyllä, e trvtse mks mont er lsku - kyllä, skslähtöstä - kyllä, hyvän olon ryhmät ovt nykypävää Kysyttäessä tuotepketten kehtettävyyttä j mten ntä tuls muokt, skkt ehdottvt mm. selvä kuntoluoktuks kunkn ryhmän kohdlle. Tnss j venytykset tuls sd yhteen pkettn. Myös nelueden välsä pkettej tovottn, joss 48

vos vlt lkunt j käden ttoj. Usemp vstjst ol stä meltä, että pkettej tuls muokt ennen kkke sksplutteen j kyselyjen kutt. 49

10 Pohdnt Tämän produktvsen opnnäytetyön tvotteen on ollut luod sksplvelukokonsuus, jonk lmentymänä tomvt luodut tuotepkett. Työn lähtökohtn on ollut edetä mhdollsmmn työelämälähtösest. Vrsnst tomeksnto työhön e trvttu, sllä omn nelueen kehttämnen on luontev j suosteltv. Työn kn luotu plvelumll j tuotepkett ovt vpst Oulun knslsopston käytössä, mkäl tomnt hlutn lähteä tähän suuntn kehttämään. Ajnkäytöllsstä systä johtuen työn tekemnen on edennyt syklessä, jok osltn on kypsyttänyt jtuks jo prosessn kn. Työ on uudstunut uset kertoj ennen lopullst versot. Työn rjmnen on onnstunut hyvn j lopputuotoksen ljuus on hyvä plotttuotett jteltun. Tuotepketten rkentmst on lähestytty tuottestmsen j sntuntjplveluden teor tutkmll, johon hyvää pohj ovt ntneet Prntnen, J. (2007 j 2012) j Splä, J (1992, 1996, 1998 j 2003) teokslln. Aemmn tuottestetust kurssest on kehtelty plvelutuote, jonk lähtökohtn ovt skkt. Työn heeks vlkotu jnkohtnen j knnostv kokonsuus. Tuottestmnen j uusen plvelukokonsuuksen luomnen on nykypävää. Ilmn uudstuks j nnovtvsuutt on hsteellst menestyä nänä pävnä. Olp kyse stten orgnstoden välsestä klplust t omen työolojen kehttämsestä. Pneutumnen työelämälähtöseen projektn sälyttää hyvn tekjän melenknnon j smll luo myös uus jtuks heen ulkopuolseenkn omn työn kehttämseen. 10.1 Työn etenemnen j tulokset Työn trkotuksen on ollut luod skslähtönen nnovtvnen plvelukokonsuus, jost hyötyvät sekä skkt että orgnsto. Lähtökohtn ol tehdä työ, jok tulee keskelle skskysyntää j hyödyttää orgnstot uusen, etenkn tloudellsten hsteden keskellä. 50

Työn tekemnen on edennyt loogsest teoreettsest pohdnnst helueen pelmseen teorn. Työssä hyödynnettävät lähteet ovt olleet melenkntos j ntä on käytetty lj-lsest. Vnhempen lähdeteosten käyttö on tukenut j ntnut ljemp näköknt uusen teosten rnnll. Vkk mlm muuttuukn jtkuvst, stt lähdekrjllsuuden vull huomt kunk hdst j vähästä muutos kutenkn on, puhuttess esmerkks sksplvelust j tuotteden hnnottelun tvst. Ljn j tutun kokonsuuden olless työn heen, työn j tuotepkettehn kuuluven kurssen rjmnen heutt luss omn hsteens. Loppujen lopuks tuotteden rjmen kuntolkunnn j hyvän olon kurssehn käv luontevst. Nämä hyvn tomvt j suostut lueet ntvt mhdollsuuden onnstu plottkokonsuudess. Asksknnn olless lj, sdn nästä plotttuotepketest lj plute, jonk vull uus tuotepkettej on luontevmp lähteä kehttelemään. Jott tuotepkettej vodn lähteä vemään mrkknolle, tulee tehdä trkt kustnnuslskelmt stä, mtä esm. hllnnontohjelmen jn tslle sttmnen vt. Tuotepketten mrkknont e tuot suur lsäkustnnuks, kosk suunntelmt on tehty hyvssä jon j mterl eht jo olemss oleven julksujen mukn. Mhdollnen soslseen medn lttymnen on mhdollst kustnnusten puolest. Kustnnuks lskettess tulee must, että tuotepkettehn vltut kursst ovt tuottv jo etukäteen, joten opettj- j tlkustnnukset pystytään kttmn entseen mlln. Tuotekehttelyn mhdollsest epäonnstuess tloudellnen vhnko jää peneks, kun jtelln pelkkää tuotett. Knslsopston knnlt tuotepkett ovt vlmn mrkknolle, kunhn vn tetojärjestelmät sdn pävtettyä. Tuotepkettehn vltut kursst ovt olleet suosttuj kurssej ptkään. Vn muutm peruutuks on jouduttu tekemään, kun kurss e ole svuttnut mnmosllstujmäärää. Kurssn peruuntuess on n hsteens selventää tlnne oppllle. Nyt, kun kursst on ssällytetty tuotepkettehn, ovt mhdollset peruutukset veläkn hsteellsemp. Työssä mnttu vstuuopettjn pelslmä j kokemuksen myötä svutettv käytännön kokemus uttvt kutenkn rtksemn nämäkn tln- 51

teet skkn eduks. Tuotepkettehn kuuluvn kurssehn on luotv peruutus- j muut ehdot smll tvon kun kkll mullkn kurssell on. Tämän tuotoksen knnlt on hrmttv, ette tuotepkettej ole velä ehdtty ott käyttöön. Tulosten trkstelu j vertlu olsvt ntneet työlle lsämusteen. On melenkntost nähdä, mnkä vstnoton uus luotu plvelukokonsuus s toteutuessn skkss kseks. Uuden tuotteen t opettjn tulless ensmmästä kert eslle, on n hvttvss muutosvstrnt. Tämä tuote on luotu keskelle kysyntää, joten on syytä olett, että tällä kert tuote lyö tsensä kerrll läp. Stujen sksplutteden perusteell vodn sno, että lkuolettmus kysynnästä ptää pkkns j suunntellulle tuotepketelle rttää ostj. Tuotepketten tvotteen on houkutell lsäks uus skkt plveluttemme prn. Tätä e päästy testmn tämän työn yhteydessä, mutt nykysltä skklt stu plute luo usko shen, että kokonsuus herättää melenknto, luo lsärvo j houkuttelevuutt knslsopston uusenkn skktten slmssä. Askklt kerätyt ennkkotunnelmt tuotepketest ntvt usko shen, että toteutuessn tuotepkett ovt knnttv. Askkden kommentt het nelueet yhdstävstä tuotepketest, osottvt työn trpeellsuuden j skkden sntuntjuuden hrrstuksn kohtn. Tuotekortten, joll tuotepkettej mrkknodn, vsulnen lme s skklt myös kehuj. Tämä ol hemn yllättävää, sllä mrkknontvheen lkess, on trkotus tuott uudet kortt yhtestyössä orgnston medvstvn knss. Luvuss vs mnttn tuottestmsen ostvotteen ostmsen helppous. Jo plutekyselyssä skkt vstsvt ostmsen helpottuvn, vkk käytännössä tuotett e ole velä testttu. 10.2 Kehttäms- j jtkotomenpteet Nyt ldttuj tuotepkettej on mhdollst muokt j jlost. Tuotepketten tuotetrjottmet vovt levtä kklle knslsopston neluelle. Tuotepkettperheen ksvess, on syytä mettä hnnottelun tp uudelleen. Onko prs tp se, että 52

sks s vlt hlumns kursst tuotepkettn, nn kun tässä työssä on estetty. V settuuko rjt skkn vlnnolle tuntmäären perusteell. Yks pkett rjutuu nn, että skkn yhteenlsketun tuntmäärän tulee oll esmerkks 65-68 tunnn välllä lukukudess. Nän ollen tuntmäärä määrttels tuotepketn hnnn. Askskyselystä eslle tullut nto lttää tnsskursst tuotepkettehn, e tullut yllätyksenä. Se ol odotettvss. Tuotepketten käynnstyessä tulee skklle tehdä veläkn selvemmäks, että kyseessä on plottkokelu, jonk kokemusten perusteell pkettej kehtellään tulevsuudess. Se mhn suunt pkett muuntuvt on knn nn orgnston knnostuksest kun skkden hlust vkutt. Mtä usemmn sks vst todenmuksest j ktvsest hänelle lähetettyhn plutekyselyhn, stä todennäkösemmn hän s hlumns tuotteet pkettn. Tuotepkettjtust velä pdemmälle vetäessä vodn mettä voko pkett levtä kttmn koko perheen. Jos perheen lps hrrst vkk hulun sotto, sossko tetter-lmsu j ät joog, onko helle mhdollst j järkevää räätälödä pkett, johon kkken kursst ssällytetään. Näden kurssen tuls tom smss tlss, smn pävänä j smn kellonkn, jott pketn hyöty ols tloudellnen j konkreettnen. Askskyselyn myötä pnnlle nous uus vrteenotettv kehtysde, kntskkuus. Tuotepkettej mrkknotess tulee mettä knnttko nhn lsäks lttää jonkn stenen knt-skkuus. Tuotepketn edullsemp hnt on ehdottomst yks etu j lsäks mut mnttv etuj vos oll esm. knt-skslennus hhtokeskus Pkku-Syötteen plvelust. Tovotn, että nämä skkn lähtökohdst suunntellut tuotepkett, uttvt skst luomn orgnstost postvsemp kuv. Tämän työn yks trkotus j päämäärä on ollut sd sks huommn, että hedät huomodn. Vkk kurssmksut kohovt j konkreettsest tloss j välnessä e näy muutost, muutos näkyy tvss plvell j jtell skst. 53

10.3 Ammtllnen kehttymnen Työn tekemnen j lähdekrjllsuuteen tutustumnen herätt pljon uus deot, tuotepketten lsäks. Tuntopettjen sem j stouttmnen s kn pljon jtuks, jot on mhdollst jlost myöhemmässä vheess. Krjottjn on ollut helppo smstu usesn jtuksn, jot Kesknen ym. (2012) esttävät teoksessn Vpus j vstuu tuntopettjuudest j sen hstest. Tuntopettjen tekemä työ on rvokst. Tuo työ on stä työtä mnkä sks näkee. Orgnston j vstuuopettjn tehtävänä on ptää tuntopettjst nn hyvä huol, että he jksvt työssään. Tuntopettjen tulee jks jk nnostustn j tetämystään pyyteettömäst skklle. Usen tuntopettjen vtmukset ovt vähäsä. Kutenkn s, jonk tuntopettj sydämeltään purk, on hänelle tärkeä s. Jos orgnsto mltt pnost j keskttyä penen hetken hänen sns, on hyöty nähtävllä myöhemmn soss mttkvss. Työntekjöden tyytyväsyys j uskollsuus orgnstot kohtn ksv, puhumttkn tuloksst. Työn tekemnen on uttnut huommn, että tuottestmst j tuotepkettej on pljon ympärövllä mrkknoll. Oulun Knslsopstoll käytössä olev senorlkunnn ylesmksu, SYM, on nyt jälkeenpän jteltun ollut jo tämän projektn plotttuote. Snä olevt tuotteet, kursst, ovt olleet olemss j käytössä, ennen nden pketomst yhteen. Kursst on edelleen mhdollst ost myös erkseen. Nän jälkeenpän ktsottun on nnostv lähteä luomn mrkknolle uus pkettej, kun peltn ntä SYMn, jok on svuttnut jo tukevn jlnsjn opston lkunnn lueell. Innostv j yllättävääkn on ollut skkden to knnostus uutt kohtn. Tuotepketten lyhyet nfot ennen plutekyselytä herättvät selkeäst skkden knnostuksen j jop tunteet. Se, että skkt kokvt snä tlnteess knslsopston välttävän hedän hyvnvonnstn osott, että tuotepkett tuovt opstolle työn tvotteekskn setettu lsärvo plvelulle. Anelueen orgnsoj tämä mustutt stä, että joknen skstlnne ol se mssä vn j mllon vn, on ensrvosen tärkeää yrtyskuvn knnlt. 54

Tämä projekt on herättänyt pljon uus jtuks j tuulettnut vnhoj kästyksä. Vkk kävs nn, että tuotepkett tässä muodossn evät koskn päätys mrkknolle, on tämän työn pohjlt helpomp lähteä kehttelemään uutt. Kehtystä j deot tulee oll, vkk kkk evät päätyskään myyntkorn, sllä se luo postvst j knnustv lmprä ympärlleen j hlu deod trttuu. Kun uus deot on pljon, on nstä vrmst joku toteutuskelponen tuote t plvelukokonsuus, jok lyö tsensä läp. 55

Lähteet Apunen, A. & Prtnen, J. 2011. Tuottestmnen 2, tuottestjn 10 psykologst vpu. Krston krjpno Oy. Hämeenlnn. Fgerström, R. 2011. Menestyjän käskrj. Nän svutt tvottees j menestyt. Otv Krjpno Oy, Keuruu. Fnlex. Lk vpst svstystyöstä. Luettvss: http://www.fnlex.f/f/lk/jnts/1998/19980632. Luettu 11.8.2013. Knslsopstojen ltto. 2013. Edunvlvont. Luettvss: http://www.ktol.f/lk. Luettu: 11.8.2013. Fogelholm, C. 2009. Tuotedest nnovtoks. Tuotedeoden j keksntöjen kupllstmnen suomlsess nnovtojärjestelmässä. Medpnt. Huuhk, M. 2010. Luovn sntuntjorgnston johtmnen. Krston Krjpno Ry, Hämeenlnn. Hetkko, E. 2008. Tuotekehtystomnt. Kopjyvä Kuopo. Jkkol, E., Orv, M. & Vrjonen, V. 2009. Plvelujen tuottestmsest klpluetu. Ops yrtykslle. Lbrs Oy, Helsnk. Kjnn Ammttkorkekoulu. Opnnäytetyöpkk. Tuottestmnen. Luettvss: http://193.167.122.14/opr/onttuktomtuottestmnen.spx. Luettu: 12.10.2013 Knslsopstojen ltto. 2013. Knslsopstot pähknänkuoress. Luettvss: http://www.knslsopstot.f/knslsopstot-phknnkuoress/. Luettu: 29.9.2013 56

Kestnen, K. & Mjur M. 2012. Tuntopettjen sem j stouttmnen. Teoksess: Kesknen, S., Slo, P. & Slonhemo, L (tom.). 2012. Vpus j vstuu. Vpn svstystyön kehttämsen edellytykset, s. 30-31. Hnsprnt Oy, Vnt. Keto, L. & Tkm, M. 2008. Knslsopston k, pkk j merktys yhteskunnss. Selvtys knslsopstost lueens kulttuurtomnnn kehttäjnä. Vmmln Krjpno Oy, Vmml. Lämsä, A-M & Hutl, T. 2005. Orgnstokäyttäytymsen perusteet. Edt Prm Oy, Helsnk. Nem, T., Netosvuor, L. & Vrkko H. 2006. Hyvnvontln vestntä. Edt Prm. Helsnk. Oulun Knslsopsto. 2013. HelleW. Luettvss: https://www.opstoplvelut.f/oulunknslsopsto/hw_ndex.sp. Luettu: 29.9.2013 Oulun Seudun Setlementt ry. 2013. Oulun Seudun Setlementt konsern. Luettvss: http://www.oulunsetlementt.f/oulun-seudun-setlementt-konsern/oulunseudun-setlementt-ry/. Luettu: 10.8.2013. Prntnen, J. 2012. Pöll tästä 2. Mnkä nuoren vrstt, sen vnhn omstt. Bltoprnt, Lettu. Prntnen, J. 2007. Rkenn plvelust tuote 10 pävässä, Tuottestmnen. Krsto Oy, Hämeenlnn. Rntl, Jkko. 2012. Itseksvtus j hmsyys vpn svstystyön kerronnss. Teoksess: Kesknen, S., Slo, P. & Slonhemo, L (tom.). 2012. Vpus j vstuu. Vpn svstystyön kehttämsen edellytykset, s. 30-31. Hnsprnt Oy, Vnt. 57

Shvonen, J. 1996. Svstystä kklle v vltulle? Vmmln Krjpno Oy, Vmml. Splä, J. 1992. Asntuntjplveluden mrkknont. WSOY, Porvoo. Splä, J. 1996. Asntuntjplveluden tuottestmnen. WSOY:n grfset ltokset, Porvoo. Splä, J. 1998. Asntuntj j sks myymmekö tuntej v tulost? WSOY Krjpnoykskkö, Porvoo. Splä, J. 2003. Plvelujen hnnottelu. WS Bookwell Oy, Porvoo. Suomen Kuntltto. 1998. Tomttnut: Holm, Tupu. Tuottestus tutuks. Ide j työvälneet. Esmerkknä kuntoutusplvelut perusterveydenhuolloss. Kuntlton pntuskeskus, Helsnk. Suomen Setlementtltto ry. 2013. Setlementtltto. Luettvss: http://www.setlementt.f/setlementtltto/. Luettu 10.8.2013. Tktlo, E. 2010. Tomv työyhtesö. Näkökulm opstotyön kehttämseen. Hnsprnt Oy, Vnt. Tnn, K. & Keronen, K. 2013. Johdt skks verkkoon. Ops koukuttvt ssältöstrtegn luomseen. BALTO prnt, Lettu. Vtl, R. 2004. Henklöstöjohtmnen. Edt Prm Oy, Helsnk. 58

59 Ltteet Lte 1. Askskysely ASIAKASKYSELY TUOTEPAKETEISTA Tusttedot: 1. Nnen Mes 2. kä: 16 25 vuott 26 60 vuott yl 60 vuott 3. Montko vuott olet käynyt Oulun knslsopston lkuntryhmssä?. 0-1 vuott b. 2-5 vuott c. enemmän kun 5 vuott 4. Montko kert vkoss osllstut nyt Oulun knslsopston lkunnn kursselle?. 1-2 krt /vko b. 3 krt /vko c. usemmn kun 3 krt/vko Kysymyksä kehttellä olevst tuotepketest: 5. Mtä jtuks uudet tuotepkett herättävät? 6. Hrktsetko ostvs tuotepketn, kun se tulee mrkknolle KYLLÄ EI 6.b Mks? m u k n m u k n m u k n l k k u m n l o s e s t! t e r v m u k n l k k u m n l o s e s t! t e r v m u k n l k k u m n l o s e s t! t e r m u k n l k k u m n l o s e s t! t e m u k n l k k u m n l o s e s t! t m u k n l k k u m n l o m u k n l k k u m n l o m u k n l k k u m n l o m u k n l k k u m n l o s e s t m u k n l k k u m n l o s e s t m u k n l k k u m n l o s e s t

7. Tuotepkett on kehtetty sksplutteden perusteell. Koetko, että tuotepkett nostvt Oulun knslsopston kurssen houkuttelevuutt? Mten? 8. Mten tuotepkettej vos melestäs kehttää j muokt tulevsuudess? KIITOS! 60

Lte 2. Tomtlt tomtl: 1. Opston lkuntsl 2. Vlve, Sl 1 3. Vlve, Sl 3 4. Mertuulen koulu 5. Kkkurn koulu 6. Kskentän päväkot 7. Myllytulln koulu 8. Mkkuln l-ste 9. Jkun koulu 10. Henätorn koulu 11. SenorKunto 12. Koskeln l-ste 13. Hntn koulu 14. Merkosken koulu 15. Kjnntulln ertyskoulu 16. Oulunsuun koulu 17. Oulun urhelutlo, pelsl 18. Hekklänknkn montomtlo 19. Metsoknkn montomtlo 20. Pkkrln l-ste 21. Hrhukktlo 22. Korvenkylän nuorsoseur 23. Puolvälnknkn nuorsotlo 61

Lte 3. Tuotepkett 1. Jumpp täysllä 62

Lte 4. Tuotepkett 2A. Hkole j rentoudu 63

Lte 5. Tuotepkett 2B. Rentoudu j Hkole 64