Heinolan kaupunki Kaupunginhallitus 15.6.2015 1 VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1.Yleisohjeet 1.1. Talouden yleistavoitteet, talousarvion laadintakehykset Vuosien 2009-2014 tilinpäätösten myötä kaupungin taseeseen on kertynyt ylijäämää 17,8 M. Nettoinvestoinnit ovat samaan aikaan alittaneet poistot ja lainakanta on supistunut 14 M 24 %. Kaupungin talous on näinä vuosina vahvistunut selvästi, mutta lähivuodet tulevat olemaan talouden kannalta vaikeita. Jos kaupungin vuosille 2015-2019 hyväksytty taloussuunnitelma toteutuu, kaupungilla on edessään merkittävä investointijakso. Suunnitelman mukaan jakson nettoinvestoinnit ovat 40 M eli kaksinkertaiset nykyisiin poistoihin nähden. Samaan aikaan maan talousennusteet ovat poikkeuksellisen heikot, mikä näkyy heikkona verotulokehityksenä. Julkisen talouden kaavaillut säästötoimet tulevat näkymään kuntien valtionosuuksien supistumisena. Kaupungin investointitarpeet ja käyttötaloutta kiristävät valtion toimet asettavat lähivuosien menokehityksille tiukat reunaehdot. Kaupunki ei voi velkaantua hallitsemattomasti. Investointiohjelman läpivieminen edellyttää myös tulorahoitusta eli ylijäämäisiä tuloksia. Keinot tilanteen hallitsemiseksi ovat: 1. Investointien kriittinen arviointi, priorisointi tuottonäkökulmasta ja myöhentäminen taloussuunnitelmakauden ulkopuolelle 2. Käyttötalouden nettomenojen kasvun hillitseminen Kaupunginhallituksen toimintalinjana on, että vuoden 2016 talousarvion mukainen tulos on vähintään ns. nollatulos. Nettoinvestointien enimmäismäärä vuonna 2016 rajataan 8-9 milj. euroon. Strategisen suunnitelman keskeinen tavoite on käyttötalouden tasapainon ylläpitäminen taloussuunnitelmassa. Tuloslaskelmatasolla on päästävä siihen, että vuosikate kattaa pitkällä aikavälillä nettoinvestoinnit. Toteutettavien investointien tulee olla perusteltuja ja sellaisia, että ne eivät kasvata käyttömenoja eivätkä aiheuta paineita verojen korottamiseen. Toiminnan tulee olla päämäärähakuista ja kustannustietoista suunnittelusta täytäntöönpanoon saakka. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa määritellään toiminnan laajuus, kehittämistavoitteet ja taloudelliset resurssit, joilla toiminta ja asetetut tavoitteet toteutetaan.
Päälinjaus vuosien 2016-2019 talouden suunnittelussa on: 2 1) Toiminnassa on päästävä säästöihin ja samalla on lisättävä muuta tulorahoitusta riippumatta mahdollisuuksista verojen korotuksiin. Tavoitteena on pitää vuosikate korvausinvestoinnit kattavalla tasolla eli keskimäärin 6 M :ssa. 2) Kaupunki tavoittelee sellaisia palvelujärjestelmien muutoksia, jotka a) parantavat palveluorganisaatioiden kykyä ennakoida olosuhteiden ja toimintaympäristön muutoksia b) edistävät uusien ja parempien toimintamallien käyttöönottoa ja tuovat taloudellisia säästöjä c) lisäävät palveluiden käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia d) tukevat asukkaiden hyvinvointia, kaupungin asemaa asuinkuntana ja parantavat kaupungin houkuttavuutta ja kilpailukykyä 3) Kaikkien palveluiden kehittämisessä etsitään edullisimmat tuottamistavat. On mm. arvioitava, onko edullisempaa tuottaa palveluja suuremmissa yksiköissä tai useamman kunnan yhteistyönä. Ostopalvelujen käytön mahdollisuudet tulee myös arvioida. 4) Vuoden 2016 talousarvioesitysten käyttötalous sopeutetaan talousarvion laadintakehykseen (s.10). Tulosalueiden on tarkasteltava kriittisesti tuotettavien palveluiden tarpeellisuutta ja nykyisiä tuottamistapoja. On myös tarkasteltava kaupungin ja palvelun käyttäjien välistä kustannusten jakautumista siten, että palvelun käyttäjien osuutta lisätään. 5) Investointiesityksiä on arvioitava samoista lähtökohdista (4) ja etusijalle on asetettava kiireellisimmät ja käyttökustannussäästöjä tuovat kohteet. 1.2. Tilipuitteet, tehtävät ja aikataulu Taloussuunnittelu tehdään kirjanpidossa käytössä olevan tehtävä- ja kustannuspaikkajaon pohjalta. Tilikartan muutoksista, määrärahojen yhdistelemisestä ja sitovuustasojen muutoksista päätetään erillisestä valmistelusta. Muutoksia ja uusia ryhmittelyjä suunniteltaessa on huolehdittava, että ryhmittelyt perustuvat tilastokeskuksen taloustilaston luokitukselle. Pääkirjanpitäjä Sari Haimakaiselta saa tarvittaessa lisätietoja (puh. 3335). Tulosalueiden euromääräiset esitykset talletetaan suunnitteluohjelmassa. Talousarviokirjaan tulevat tekstit (2.1.1) tulee toimittaa sähköisessä muodossa talouspalveluihin viimeistään 21.9.2015.
3 1.3. Tavoitteiden asettaminen Talousarvioon on sisällytettävä entistä kattavammin mitattavissa olevaa tietoa, mihin pyritään ja mitä saadaan aikaan. Tarkoituksena on, että yhteys resurssien ja tuotoksen välillä on mahdollisimman selvä. Käyttötalousosan tekstimalliin (2.1.1.) sisältyy tuotteistamiseen liittyvä yksikköhinnan mallilaskelma, jonka avulla kuvataan palvelutuotantoa ja yksikköhinnan muodostusta. Tavoitteiden asettamisen tarkoitus on kytkeä myönnetyt resurssit toiminnan tuloksiin ja niiden tulee tukea organisaation toimintastrategian toteuttamista. Jokaiselle määrärahatasona käytettävälle käyttötalouden tehtävälle on määriteltävä vähintään yksi valtuustotasolla sitova tavoite. Tavoitteiden seurannan tulee kertoa esimerkiksi: * onko tuotettu ne palvelut, jotka on asetettu * onko oltu niin tehokkaita kuin on suunniteltu * onko toiminnan kehitys ja ohjaus edennyt strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti Tavoite voi olla tuotettavan palvelun määrää (suoritetta) tai sen yksikkökustannuksia kuvaava, mitattavissa oleva suure. Se voi olla myös palvelutuotannon kehittämistä koskeva määrällinen tai sanallinen tavoite ja se voi koskea palvelun mitattavissa olevaa laatua. Tavoitteen tulee olla sellainen, että omalla toiminnalla vaikutetaan sen toteutumiseen. Palvelun kysyntä ja asiakasmäärä riippuvat usein olosuhteista ja muista tekijöistä, eivät omasta toiminnasta. Päivähoitolasten määrä, oppilasmäärä, potilaat tai tarkastuskäynnit ovat suoritteita mutta ne eivät ole tavoitteita, joihin omalla toiminnalla pyrittäisiin tai edes voitaisiin välittömästi vaikuttaa. Tavoitteen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata tai mitata kyseessä olevaa toimintaa tai sen kehittymistä. Se voi olla koko tehtävää yhdistävä mutta se voi koskea myös yhtä osatehtävää tai vastuualuetta. Tavoitteen tulee olla toiminnan kokonaisuuden kannalta oleellinen ja sen tulee olla mitattavissa tai muuten selvästi todennettavissa. Samalla tavoitteen tulee olla sekä riittävän haasteellinen että saavutettavissa käytössä olevilla resursseilla. Sitovat tavoitteet koskevat vain talousarviovuotta 2016 ja niiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle samalla tavalla kuin sitovista määrärahoista ja tuloarvioista. Tavoitetta voidaan tarkistaa vuoden aikana, mikäli osoittautuu, ettei sitä voida saavuttaa tai arvioidaan, että se tulisi muusta syystä määritellä uudelleen. Tavoitteet, joita ei määritellä sitoviksi ovat informaatioluontoisia ja niitä voidaan käyttää tehtäväalueen sisäisinä ohjausvälineinä tai raportoinnissa. Tavoitteet esitetään yhtenäisellä tavalla kohdassa 2.1.1. annettavan lautakunnan tekstiosan mallin mukaisesti.
4 2. Yksityiskohtaiset ohjeet 2.1 Tavoitteet, perustelut ja muut kirjalliset selvitykset Talousarvio- ja taloussuunnitelmakirjaan liitetään kultakin lautakunta- ja tehtäväalueelta sen itse laatima tekstiosa sekä myöhemmin suunnitteluohjelmasta siirrettävä Tulot-Menot- Netto yhteenveto eli ns. euro-osa. Tekstiosassa annetaan tiivistetyssä muodossa tiedot päätoiminnoista, toiminnan laajuudesta ja tavoitteista. Tekstiosan perusteella lukijan tulee saada käsitys toiminnasta, sen tavoitteista, tuloksista ja määrärahan käytöstä. 2.1.1 Lautakunnan ja tehtäväalueen käyttötalouden tekstiosa Kunkin lautakunnan tehtäväalueelta talousarvioon liitettävä tekstiosa laaditaan yhtenäisen kaavan mukaan. Teksteistä tulee käytä ilmi mallin mukaiset asiat. Tehtäväkuvauksen yhteydessä tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata palvelun laatua, laajuutta, saatavuutta, kysyntää ja mahdollisia asiakasjonoja. KÄYTTÖTALOUDEN TEKSTIMALLI (Esitys tulee tiivistää kunkin sitovan tehtävän osalta enintään sivun pituiseksi.) TULOSALUE Toimialan kuvaus Tulosaluejohtaja: LAUTAKUNTA Toimiala, vastuulla olevat tehtävät Laitokset, organisaatiot (Johdattelu toimialaan) (Lyhyt kuvaus, jos tarpeen) TEHTÄVÄ (talousarvion määrärahataso) Vastuuhenkilö: mr-vastuussa oleva Tehtäväalueen nykytilan kuvaus Toiminnassa tapahtuvat muutokset (Mitä uutta, mihin pyritään) Esim. maininta hankkeista, suunnitelmakauden tavoitteet, Tuotteet ja yksikköhinnat (ks. 3.) Muut suoritteet ja tunnusluvut Sitovat tavoitteet (vain vuonna 2016 koskevat) xy,zz / suorite zx,xx / suorite yxz-tehtävä suoritetaan Tulot / Menot /Netto (euro-osa liitetään tekstiin talouspalveluissa)
5 2.1.2 Muut perustelut Edellä annetussa käyttötalouden tekstiosan mallin mukaisessa kuvauksessa todetaan määrärahatasolla oleelliset toiminnalliset muutokset ja annetaan tiivistetysti talousarvion ja -suunnitelman keskeiset perustelut. Tätä yksityiskohtaisemmista perusteluista laaditaan oma teksti TA-esityksen laadintatasolle eli yleisimmin kustannuspaikkatasolle. Perusteluja tarvitaan esityksen jatkokäsittelyssä lautakunnassa sekä kj:n ja kh:n esitysten valmistelussa. Yksityiskohtaisia perusteluja ei julkaista talousarvion yhteydessä. Perusteluissa voidaan todeta esim. henkilötyövuodet (htv) ja keskeiset suunnitelman sisältöön vaikuttavat tekijät, toiminnalliset muutokset, ennusteet ja suoritemäärät toistamatta kuitenkaan, mitä edellä annetun mallin mukaisessa tehtäväalueen tekstiosassa on kirjoitettu. Yleisiä suunnitteluperusteita kuten palkkojen sopimuskorotuksia ja henkilöstösivukuluja ei perustella eikä suunnitteluohjelmassa syötettyjä tilikohtaisia summia toisteta ellei esitykseen liity muuta informaatiota. Lyhyet tilikohtaiset perustelut ja selvitykset suositellaan kirjoitettavaksi suunnittelun web-tallennusohjelmassa. Investointiesitykset eritellään myös tässä yhteydessä (ks. 2.4). Esityksen perusteluissa tulee kiinnittää huomiota investoinnin käyttötalous- ja henkilöstövaikutuksiin sekä kuvata muita toiminnallisia vaikutuksia. 2.1.3 Projektit ja hankkeet Toteutuksessa tai suunnittelussa olevat hanke- ja projektitiedot kootaan taulukkomuotoon. Taulukko esitetään taloussuunnitelmassa ja raportoitaessa hankkeiden etenemisestä. Tavoitteena ei ole luoda tyhjentävää hankekuvausta. Pääasia on todeta hankkeiden vastuutahot, budjetointi ja toteutuksen vaihe. Mukaan otetaan sekä kaupungin hallinnoimat hankkeet että mukana olo ylikunnallisissa yms. yhteishankkeissa. Hankkeen nimi Kuvaus / mitä tehdään Hallinnoitsija / tehtävä Toteutusaika / hankevaihe RAPA Rantapuisto asukkaille -hanke Hankkeella pyritään monipuolistamaan viheryhteyden käyttöä ja lisäämään luontoympäristön monimuotoisuutta Tekninen toimi / 505 Kunnallistekniset työt ja puistot 2015-2016/ suunnitteluvaihe Rahoittaja, päätös EU, Ympäristöministeriö; päätös saatu 5/2015 Kaupungin päätös Tekn. ltk 25.5.2015 Budjetoitu; vuodet 2015 (40%) 2016 (40%) 2017 (20%) Bruttotulot koko hankeajalta 90 000 Bruttomenot 120 000 Kaupungin rahoitusosuus 30 000 Muita tietoja Yhteistyökumppaneina Hämeen ympäristökeskus, Suomen Arboretum Seura, Taidekeskus Jänkä
2.2 Henkilöstösuunnitelma ja henkilöstömenot 6 Henkilöstösuunnitelman pohjana ovat henkilöstöyksiköstä tulosalueille toimitetut, kustannuspaikoittain ja henkilöittäin laaditut vuosiansiolaskelmat, jotka on laskettu toukokuun palkanmaksun perusteella. Luettelossa on tiedot toukokuun tilanteen mukaisina vain niistä henkilöistä joille tuolloin on maksettu varsinaista palkkaa. Lukuihin sisältyvät vain lomarahavaikutukset. Tiedot tarkistetaan ja tehdään tarvittavat muutokset ko. lomakkeelle. Enää ei ole käytössä erillistä henkilöstöresurssisuunnitelmalomaketta. Henkilöstöresurssisuunnitelmaa täydennetään vuosille 2016-2018 esitettävillä henkilöstön vähennyksillä ja lisäyksillä ansiotietoineen. Yhteenvetolomakkeelle täydennetään vain vuodelle 2016 suunnitellut virkojen/tehtävien lakkauttamiset, perustamiset ja nimikkeenmuutokset. Olennaisen tärkeää on arvioida myös palkkakustannusvaikutus. Jokainen esitetty muutos eritellään yhteenvetolomakkeelle siten, että yksittäisen muutoksen perustelut ja palkkakustannusvaikutukset ovat näkyvissä. Palkkakustannusvaikutuksia arvioitaessa ei oteta huomioon sivukuluja. Henkilöstöresurssisuunnitelma ja yhteenvetolomake palautetaan henkilöstöjohtajalle. Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.1.2017. Sopimusten mukaiset seuraavat palkankorotukset tehdään 1.7.2015. Näiden kokonaiskustannusvaikutukseksi on arvioitu 0,1 prosenttia. Lisäksi vuonna 2016 kaikkien sopimusalojen palkkojen arvioidaan nousevan vuositasolla 0,28 prosenttia. Vuosiansiot merkitään koko suunnittelukaudelle vuoden 2016 rahanarvossa. Vakinaisen henkilöstön vuosiansiot varataan taloussuunnittelussa tileille 4002 (kk-palkat) ja 4005 (tuntipalkat). Sijaisten palkkatilille (4007) varataan vain palkallisten poissaolojen ajalta muodostuvan ns. kaksoispalkkausajan palkka. Siten palkatonta poissaoloa sijaistavan henkilöstön palkkaamisessa tarvittavat varat muodostuvat tilien 4002 ja 4005 säästöistä. Mahdollisen muun tilapäisen henkilöstön palkat varataan tilille 4010. (Palkanlaskennassa ja kirjanpidossa menot kohdistetaan kuitenkin palvelussuhteen luonteen mukaisille tileille eli sijaiset 4007:ään ja muut tilapäiset 4010:een.) Lakisääteiset palkkaperusteiset työnantajamaksut 4100 Sairausvakuutusmaksu 2,14 % 4110 Työttömyysvakuutusmaksu 3,05 % 4140 Tapaturmavakuutusmaksu 0,50 % 4150 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,06 % 4175 KuEL-maksu ( palkkaperusteinen) 17,35 % 4177 VaEL-maksu / opettajat 21,50 % 4178 Muut työeläkemaksut / Tyel 18,8 % / 17,5 % Ennakoidut työnantajamaksut ovat kunnallisen eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta palkasta yhteensä 23,10 % ja valtion eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta 27,20 %. Kuntien eläkevakuutus perii lisäksi laskuttamalla eläkemenoperusteista KuEL-maksua (tili 4174). Vuoden 2015 maksuosuuden arvioidaan vähenevän 4 % vuoden 2015 menotasosta. KuEL:n varhe -maksuihin (4172) varataan keskitetysti 0,5 M :n käyttövarausmääräraha, joka jaetaan tulosalueille käytön suhteessa.
2.3. Suunnitteluohjelma, tilipuitteet, lomakkeet ja kirjaukset Suunnitelman eurot syötetään internet-selaimen kautta taloussuunnittelun ohjelmassa. Suunnittelussa käytetään kirjanpidon kanssa yhteisiä tilejä ja kustannuspaikkoja. Uusien avaamisesta ja nimimuutoksista on sovittava pääkirjanpitäjän, joka myös hallinnoi suunnitteluohjelman käyttöoikeuksia. 7 Suunnitteluohjelman ensimmäinen suunnitteluvaihe on yksikön esitys, josta tiedot siirretään tulosalueen esittämänä ajankohtana työstettäväksi seuraavassa vaiheessa, joka on esitys ltk:lle. Määrärahat ja tuloarviot kohdistetaan tileille ja kustannuspaikoille. HUOM! Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen summat annetaan 10 euron tarkkuudella ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma tuhansina (1000) euroina eli miljoonaa merkitään 1000:lla. Hintatason ennakoidaan nousevan vuosina 2015 ja 2016 yhteensä n. 1,5%. Taloussuunnitelman vuosien 2017-2019 menot ja tulot käsitellään talousarviovuoden 2016 hintatasossa. 2.4 Tilikohtaiset ohjeet Käyttötaloudessa käytetään tulotileinä vain 3000-sarjan toimintatuottoja ja menotileinä vain 4000-sarjaan kuuluvia toimintakuluja. Rahoituslaskelmaa varten tarvitaan myös tieto investointitulon lajista (myyntitulo vai ulkopuolinen rahoitusosuus). Kaupungin sisäisten erien laskutuksesta ja budjetoinnista on annettu erillinen ohje. Ohjeen kohdassa 4.8 todetaan: "Palvelun tuottajan ja ostajan tulee sopia palvelun tuottamisesta sisäisenä vaihtona siten, että osapuolet sopivat hinnasta ja tuotettavasta määrästä sekä varaavat talousarvioon ja talousarvion käyttösuunnitelmaan saman euro-määrän sekä sisäisiin menoihin että tuloihin." Tarkoitus on syöttää mahdollisimman monien sisäisten ostojen ja myyntien eurot keskitetysti sen jälkeen, kun niiden määrät on ilmoitettu pääkirjanpitäjälle. Keskitetysti on tarkoitus syöttää ainakin: sisäiset huoneenvuokrat, sisäiset ict-palvelut, sisäiset puhtaanapitopalvelut sisäiset ruokapalvelut, sisäiset vahtimestaripalvelut Laadintatyön ja helpottamiseksi alle 200 euron sisäiset menot ja tulot suositellaan budjetoitavaksi ulkoisille tileille. Investointien perusteluita ja budjetointitarkkuutta tulee parantaa nykyisestä. Investointeina käsitellään ennen mahdollisen rahoitusosuuden vähentämistä hankintamenoltaan vähintään 10 000 euron suuruiset hyödykkeet, jotka tuottavat tuloa tai palvelua vähintään kahtena vuotena. Hankintamenoltaan pienemmät hyödykkeet esitetään käyttömenoina ryhmässä 4500 "Tarvikkeet". Investointeihin kohdistetaan vain ulkoisia menoja ja tuloja. Valmistuksesta omaan käyttöön on annettu erilliset ohjeet.
3. Tuotteistaminen ja yksikköhintalaskelma - ohje laskelman laatimiseen (2.1.1) 8 Tuotteistamisen tarkoituksena on tuoda taloussuunnitteluun tietoa palvelutuotannon määristä ja yksikkökustannuksista. On tavoiteltavaa, että tuotteistaminen palvelee taloussuunnittelun lisäksi myös muita tarpeita, esimerkiksi kuntien välisen palveluyhteistyön laskutusta. Jos markkinoilta on tarjolla vastaavia vapaasti hinnoiteltuja palveluja, laskenta on syytä järjestää siten, että siinä seurataan samoja tuotteita. Uuden laskentatiedon pitää tukea toiminnan muuta kuvausta eikä se saa aiheuttaa sekaannusta tai epätietoisuutta toiminnasta, määrärahoista tai sitovista tavoitteista. Tuotteistamisessa on syytä edetä harkitusti siten, että taloussuunnittelussa olevat kaikki tuotehinnat kyetään laskemaan suhteellisen helposti kesken vuotta ja tilinpäätöksen yhteydessä. Raportoitavien tuotteiden valinnan ja yksikkökustannusten laskentatavan tulee olla hyvin perusteltu ja valmisteltu. Lähtökohtana on, että tuotteet ja laskentatapa pidetään muuttumattomana vuodesta toiseen. Jos laskentatapaan tehdään muutoksia, myös edellisten kausien historiatiedot oikaistaan uuden laskentatavan mukaiseksi. Tuotelaskenta sisällytetään käyttötalousosan laadinnasta annettuun tekstimalliin 2.1.1 seuraavasti: PERUSOPETUS / OPETUSTUNTI VÄLITTÖMÄT KUSTANNUKSET Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut VÄLITTÖMÄT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ VÄLILLISET KUSTANNUKSET Yleiskustannuslisä Tulosalueen kustannuslisä VÄLILLISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ POISTOT (PÄÄOMAKOROT / VYÖRYTYSERÄT) TUOTANNON OMAKUSTANNUSHINTA KUSTANNUKSET v. 2016 (1000 ) AAAAA BBBBB yyyy (zzzz) CCCCC Opetustuntien määrä 80 700 Omakustannushinta / opetustunti 2016 175,00 2015 173,25 2014 171,91 Välittömiin kustannuksiin eivät sisälly: Luottamushenkilökulut, eläkemenoperusteinen KuEL-maksu, järjestöavustukset Tuotteen eli hyödykkeen tai palvelun tuotannon määrän pitää olla helposti ja yksiselitteisesti todennettavissa ja se on tarvittaessa kirjattava säännöllisesti vuoden mittaan ylös. Tuote pitää vakioida ja sille tulee asettaa laatukriteerit. Välittömät kustannukset sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset menot.
9 Sisäiset palvelutoiminnat ja vuokraukset järjestetään siten, että kustannukset laskutetaan käyttäjiltä sisäisenä laskutuksena. Sisäisten palveluyksikköjen tulojen tulee vastata menoja eikä oleellisia katteita tai vajeita saa syntyä synny. Tällä periaatteella toimivat mm. ict-palvelut, siivous- ja ruokahuolto ja tilavuokrat. Myös terveydenhuollon tutkimusja tukipalvelujen kustannukset tulee kohdistaa käytön mukaisesti eri sote-tehtäville ja sitä kautta niiden tuotteiden yksikkökustannuksiin. Samoin teknisen toimen konekeskuksen nettotappio tulee kohdistaa palveluille ja kunnallisteknisen varaston kustannusten kohdistumisen oikeellisuus tulisi ainakin tarkistaa. Henkilöstökuluihin ei lasketa luottamushenkilöpalkkioita sotu-maksuineen eikä eläkemenoperusteista KuEL -maksua. Työllistämiskustannukset sisällytetään pääsääntöisesti välittömiin kustannuksiin, joten ne tulee talousarvion laadintavaiheessa arvioida ja lisätä laskelmaan, koska varat jaetaan tulosalueiden käytettäväksi vasta ta:n hyväksymisen jälkeen. Mahdollisia avustusmenoja ei lasketa kustannuksiin, jos ne ovat puhtaasti tulonsiirtoja eivätkä liity palvelun tuottamiseen. Vuokrat otetaan laskelmaan talousarvioehdotuksesta sellaisenaan. Välillisissä kustannuksissa otetaan yleiskustannuslisänä huomioon kaupungin keskitettyjen talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä asiahallinnan kustannukset, 2,0 milj. euroa, joka kohdistuu tulosalueille seuraavasti: Konsernihallinto 0,2 milj. euroa Sosiaali- ja terveystoimi 0,8 Sivistystoimi 0,6 Tekninen toimi 0,4 Yleiskustannuslisää ei sisällytetä määrärahoihin vaan se otetaan huomioon vain suoritteiden yksikköhintojen laskennassa. Tulosalue kohdistaa yleiskustannuslisää tuotteille arvioiden niiden osuuden keskitettyjen talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä asiahallinnan kohdistetuista kustannuksista. Tulosalueen kustannuslisää on mahdollista käyttää silloin, kun oman tulosalueen sisällä jokin palvelu liittyy kyseisen suoritteen tuottamiseen eikä palvelua ole huomioitu talousarviossa sisäisenä myyntinä ja ostona. Poistot saadaan pysyvien vastaavien erilliskirjanpidosta. Poistot eivät sisälly määrärahoihin eivätkä sisäisiin vuokriin. Pääomakorot ja vyörytyserät on kirjoitettu sulkuihin, koska niiden tarve on erikseen harkittava. Pääomakorot ovat toimintaan sitoutuneen pääoman rahoituskuluja. Jos ne ovat oleelliset ja niiden huomioon ottaminen on vertailun vuoksi tarpeellista, pääomalle laskettava korko määräytyy ko. vuoden alkavan taseen ja kaupungin lainakannan keskikoron (2,6%) perusteella. Mahdollinen pääomakorko otetaan huomioon vain yksikköhintalaskelmassa eikä sitä käsitellä talousarviomenona. Vyörytyserät ovat sellaisia palvelun tuottamiseen liittyviä sisäisiä kustannuksia, joita ei voida laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisesti palvelun käyttäjiltä.
10 HEINOLAN KAUPUNKI KH 15.6.2015 VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINTAKEHYS Laadintakehys on valmisteltu vero- ja valtionosuusennusteiden pohjalta olettaen, että kaupunki vahvistaa vuoden 2016 kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit saman suuruisiksi kuin vuodelle 2015. Kehys on asetettu siten, että vuoden 2016 ennustettu tulos on 0,0 M. ( NETTOMENOJA / 1000 ) MUUTOS Tulosalue / lautakunta TP-2014 TA-2015 TA-2016 KEHYS kehys 2016/ TP-2014 kehys 2016/ TA-2015 KONSERNIHALLINTO -4 179-6 768-6 800 62,7 % 0,5 % (ei ltk-erittelyä) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI -67 015-65 621-66 500-0,8 % 1,3 % Sosiaali- ja terveyslautakunta -67 015-65 621-66 500-0,8 % 1,3 % SIVISTYSTOIMI -27 553-27 933-27 300-0,9 % -2,3 % Sivistyslautakunta -25 306-25 735-25 300 0,0 % -1,7 % Liikunta- ja kulttuurilautakunta -2 247-2 198-2 000-11,0 % -9,0 % TEKNINEN TOIMI -5 383-5 681-5 500 2,2 % -3,2 % Tekninen lautakunta -4 757-5 051-4 900 3,0 % -3,0 % Ympäristö- ja rakennuslautakunta -626-630 -600-4,2 % -4,8 % YHTEENSÄ -104 130-106 003-106 100 1,9 % 0,1 % Kehys on sitova tulosaluetasolla. Vuotta 2016 koskevat esitykset tulee laatia siten, että käyttötalouden nettomenot eivät ylitä kehyksissä tulosalueittain annettuja euromääriä.
11 HEINOLAN KAUPUNKI - SISÄINEN TULOSLASKELMA KH 15.6.2015 TA-2016 LAADINTAKEHYKSEN MUKAINEN ENNUSTE Tuloslaskelma on laadittu ennustamalla ensiksi verotulot ja valtionosuudet, lainojen korkomenot, sijoitustoiminnan tuotot sekä muut rahoitustuotot ja kulut. Keskimääräiseksi lainakannaksi on oletettu 50 M ja keskikoroksi 2,5 %. Sijoitustoiminnan kirjanpidolliseksi tuotoksi on oletettu 3,3 % ja sijoituspääomaksi 78 M. Kun tavotteeksi asetetaan nollatulos, toimintakate voi olla enintään -105,5 M. Ennuste Muutos (%) TP 2014 TA 2015 TA 2016 1000 1000 1000 13/15 15/16 34 759 TOIMINTATUOTOT JA VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 33 737 34 000-2,9 % 0,8 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -42 824 Palkat ja palkkiot -44 050 2,9 % -11 466 Eläkekulut -11 631 1,4 % -2 417 Muut henkilösivukulut -2 407-0,4 % -59 418 Palvelujen ostot -58 454-1,6 % -7 774 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 707-0,9 % -7 505 Avustukset -7 782 3,7 % -6 413 Vuokrakulut -6 693 4,4 % -374 Muut toimintakulut -385 2,9 % -138 191 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ # -139 109-139 500 0,7 % 0,3 % -103 432 TOIMINTAKATE # -105 373-105 500 1,9 % 0,1 % 71 926 VEROTULOT 70 850 70 800-1,5 % -0,1 % 38 385 VALTIONOSUUDET (sis. -1 M /-15) 37 400 38 200-2,6 % 2,1 % 110 311 YHT 108 250 109 000-1,9 % 0,7 % Rahoitustuotot ja -kulut: 102 Korkotuotot 46 100-54,9 % 117,4 % 4 758 Muut rahoitustuotot 3 382 3 900-28,9 % 15,3 % -1 061 Korkokulut -1 167-1 250 10,0 % 7,1 % -1 307 Muut rahoituskulut # -933-1 300-28,6 % 39,3 % 2 491 Rahoitustulot ja -kulut yhteensä 1 328 1 450-46,7 % 9,2 % 9 370 VUOSIKATE 4 205 4 950-55,1 % 17,7 % -5 073 SUMU-poistot ja arvonalentumiset -5 200-5 200 2,5 % 0,0 % 4 297 TILIKAUDEN TULOS -995-250 -123,2 % -74,9 % 267 Tuloksenkäsittelyerät 0 250-100,0 % 4 564 TILIKAUDEN ALI - TAI YLIJÄÄMÄ -995 0-121,8 % -100,0 % # Tulosalueittain määritellyssä käyttötalouden nettomenokehyksessä vesilaitoksen jäännöspääoman korko (0,6 M ) sisältyy käyttömenoihin ja nettomenokehykseen. Tuloslaskelmassa erä ilmoitetaan rivillä "Muut rahoituskulut"