Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Samankaltaiset tiedostot
Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Kuva: Matti Teittinen

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Lisää luomusiemenen tuotantoa

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Siemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Peltokasvien luomuviljely

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomun kasvuskenaariot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Nurmen perustaminen ja lannoitus

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Tie vahvaksi Takuusiemeneksi

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Luomukasvintuotannon lisäysaineisto

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Kasvuohjelmaseminaari

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Mistä saisi luomutaimia?

Nurmisiementuottajat Jarmo Tervala Aulanko, Hämeenlinna

Luomutilojen tuki-ilta

Saatekirje nurmikasvisopimukset 2017

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Miten hometoksiinit hallintaan?

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Siemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy. Katri Haavikko Loimaa

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Transkriptio:

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja viljelytarkastusalat tarkastuskohtaisesti Vuodet 22-211 Timotei, nadat, puna-apila Virhelähteistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 2 tutkimuskeskus 1

Timotein viljelykset alueittain ja vuosittain 27.2.214 3 Timotein viljelysten, alojen ja sertifioidun siemenen määrä vuosittain 22-211 27.2.214 4 tutkimuskeskus 2

Timotein vuosittainen keskisato ja havaintojen alimman neljänneksen yläraja ja ylimmän neljänneksen alaraja 8 7 6 5 4 3 2 1 Ala nelj. Yläraja Keskisato Ylänelj. Alaraja 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 27.2.214 5 Timotein keskisato ELY-keskuksittain 45 4 35 3 25 2 15 1 5 27.2.214 6 tutkimuskeskus 3

Luomuviljelyn osuus ja sadot timoteilla 27.2.214 7 Timoteilla lohkon koko ei vaikuttanut hasatoon 27.2.214 8 tutkimuskeskus 4

Aineiston tiedoilla timotein satovaihtelua selittävät eniten: Tuotantotapa (luomu vs. tavanomainen) Vuosi ELY & vuosi yhdysvaikutus ELY eli tuotantoalue Suomessa Lajike (vain 3,3 prosenttia) Yli puolet vaihtelusta jää selittämättä ao. tekijöillä (mm. Nurmen ikä; viljelyskohtaiset tekniikka ym erot) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 9 Nurminadan aineistokin on varsin mittava, mutta selvästi pienempi kuin timotein aineisto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 1 tutkimuskeskus 5

Hehtaarisato kg/ha 27.2.214 Nurminadan keskihehtaarisato ja alimman ja ylimmän neljänneksen rajat v. 22-211 Nurminadan hehtaarisatojen keskisato (kg/ha) ja alimman neljänneksen yläraja ja ylimmä alaraja vuosina 22-211 7 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 11 Nurminadan keskisato ELY-keskuksittain 4 Nurminadan keskihehtaarisato (kg/ha) ELY-keskuksittain vuosina 22-211. (Satak. 3 ja Pirkanmaa 5). 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 12 tutkimuskeskus 6

Aineiston tiedoilla nurminadan satovaihtelua selittävät eniten: Vuosi ELY eli viljelyalue ELY & vuosi yhdysvaikutus Lajike (vain 3 prosenttia) Yli 75 % vaihtelusta jää selittämättä ao. tekijöillä (mm. Nurmen ikä; viljelyskohtaiset tekniikka ym erot) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 13 Puna-apilan lohkomäärät vuosittain ja ELYkeskuksittain ovat jo sangen pieniä 27.2.214 14 tutkimuskeskus 7

Sertifioidun puna-apilan siemen-tuotannon lohkomäärät, pinta-alat ja satomäärät 22-211 27.2.214 15 Puna-apilan keskihehtaarisato v. 22-211. (Puuttuvat lohkot (esim. satoa ei tullut lainkaan) voivat vääristää tuloksia). 3 Puna-apilan keskihehtaarisato (kg/ha) vuosina 22-211 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 16 tutkimuskeskus 8

Puna-apilan hehtaarisato alueittain (havaintoja on vähän). 35 Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) ELY-keskuksittain (22-211) 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 17 Tavanomaisessa tuotannossa oli puna-apilalla suurempi sato kuin luomutuotannossa 27.2.214 18 tutkimuskeskus 9

Puna-apilan ha-siemensato alenee kasvulohkon koon kasvaessa Havainnot vas. ja mallinnettu alenema oik 27.2.214 19 Aineiston tiedoilla puna-apilan satovaihtelua selittävät eniten: Vuosi ELY-keskus eli tuotantoalue Suomessa ELY & vuosi yhdysvaikutus Lajike (8 prosenttia) Lohkon pinta-ala Tuotantotapa (luomu vs. tavanomainen) Yli 56 prosenttia vaihtelusta jää selittämättä ao. tekijöillä (Viljelyskohtaiset tekniikka ym erot mm. pölytysolosuhteet) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.214 2 tutkimuskeskus 1

Voisiko vaihtelun aiheuttajiin päästä jotenkin tarkemmin käsiksi sää, lannoitus, viljelytekniikka-asiat, maa pölytysolosuhteet.. Timoteisiemennurmen yleisin esikasvi on timotei 8 7 6 5 4 3 2 1 Timotei Rehu/mallasohra Kaura Kevätvehnä 27.2.214 22 tutkimuskeskus 11

Ensimmäisen timoteivuoden esikasvi 4 35 3 25 2 15 1 5 Rehuohra Kaura Kevätvehnä Mallasohra Kevätrypsi Muut 27.2.214 23 Sama kasvi siementuotantonurmen esikasvina (prosenttia) kertoo kasvuston iästä 8 7 6 5 4 3 2 1 Puna-apila Engl.raiheinä Ruokonata Timotei Nurminata 27.2.214 24 tutkimuskeskus 12

Kiitokset mielenkiinnosta ja innostusta matkaan kohottamaan satoja! tutkimuskeskus 13