Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen
Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime vuosisadalla: Viljelykiertojen lyhentyminen Yhden kasvin toistuva viljely Viherlannoituksen hylkääminen Eloperäisen aineksen väheneminen Maan rakenteen heikkeneminen Eroosion lisääntyminen = Pellon tuottavuuden heikkeneminen Ympäristöhaittojen lisääntyminen Sekaviljely on monipuolinen keino vähentää yksipuolisuutta
Sekaviljely parantaa maan kasvukuntoa MAA - rakenne ja multavuus - pieneliöstön ravinto - murujen kestävyys - vedenpidätyskyky KASVIT - ravinteiden saanti - rikkakasvien, tuhoeläinten ja tautien väheneminen Rooli maan parantamisessa Oleellinen tavoite Sivutuote Viljan aluskasvit Viherlannoitus, viherkesannot (Seokset suositeltavia) Rehunurmiseokset Viljatilan kasvien seokset Kokoviljasäilörehu Nurmen suojavilja Lajit erilaisia kasvuvaatimuksiltaan, kestävyydeltään, juuristoltaan, säilyvyydeltään
Sekaviljely lisää juurten moninaisuutta syvyys, tunkeutuvuus, laajuus, tiheys, kesto, määrä Juuret parantavat maata Ottamalla vettä maa halkeilee Tunkeutumalla maahan huokosverkosto Sitomalla maata Ruokkimalla pieneliöitä eritteitä kuolleita juuria
Sekaviljely hyödyntää kasvien erilaisuutta Kasvilajit täydentävät toisiaan Kasvutapa Kasvuaika Kasvurytmi Lajeilla erilaiset tarpeet Ravinteet Valo Vesi Tila Kasvutekijät täydellisemmin käyttöön Tai Toinen kasvi auttaa toista -typensidonta -tukikasvit
Tuttu sekaviljelyn muoto: herneen tukikasvit kg/ha 5000 Siemensadot keskimäärin 2009-2011 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 herne tukikasvi yhteensä 1000 500 0 ei tukikasvia kaura kääpiökaura ohra kevätvehnä
Sekaviljelyn sadontuoton teho puhdaskasvustoon verrattuna LER (land equivalent ratio) Sekaviljelyn satoa verrattaan puhdaskasvustojen satoon Esimerkkinä edellisen dian herne-kaura: Herne sekaviljelyssä 4 t/ha / puhtaana 4,2 t/ha (0,95) Kaura sekaviljelyssä 0,9 t/ha / puhtaana 5 t/ha (0,18) Sekaviljelyn LER 0,95 + 0,18 = 1,13 (> 1) Sekaviljelystä saatiin satoetua (Jos LER < 1, sadontuotto on yksittäiskasvustoja heikompaa) Toisin sanoen: Sekaviljelystä on satohyötyä, jos kokonaissato on suurempi kuin samalta pinta-alalta saatujen yksittäisten lajien satojen keskiarvo (4,9 t/ha > 4,6 t/ha)
LER (tai satoero) ei suoraan osoita sekaviljelyn kannattavuutta Sadon eri osien hintasuhteet Viljelyn lisäkulut tai säästöt Maan kasvukunnon paraneminen Monipalkohanke: Kaura herneen tukikasvina Katetuotto A oli suurempi kuin puhtaan herneen Tanskalaistutkimus herne-ohrasta: Taloudellisesti tuottoisampi kuin pelkkä ohra Tasaa satoriskejä pelkkään herneeseen verrattuna Suojaa rikkakasveilta
Sekaviljely ei tuo aina etua Kilpailu samoista resursseista voi olla liian kovaa Toinen laji voi häiritä toisen kasvua liikaa Esim. kemialliset yhdisteet (allelopatia) Yksi laji voi ottaa muista vallan Kilpailua kasvutekijöistä voidaan säädellä Laji- ja lajikevalinnalla Siemenmäärillä Kylvötavalla (rivi-, haja-, ristiin kylvö, vuororivit tai -kaistat) Typpilannoituksella Niitolla Esim. kaura kilpailee hernettä voimakkaammin valosta Tukikasvikäytössä kauran siemenmäärä hyvin pieni Herneen siemenmäärä sama kuin puhdaskasvustona
Viljan kilpailu ja typpilannoitus vähentävät palkokasvien kasvua Puna-apilan kuiva-ainesato yksin (puhdas) ja aluskasvina kg ka./ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 puhdas aluskasvi Typpilannoituksen lisääminen suosii viljaa -> Palkoviljan ja viljan seokselle vähän typpilannoitetta 0 N 30 N 60 N 90 N versot juuret kilpailu kilpailu + typpilannoitus
Siemenmääristä biomassaan Kuvitteellinen monivuotinen viherkesanto Siemenseos 15 kg/ha 1000 siemenen paino ja itävyys Taimettuminen maan laatu kylvötapa sääolot Kilpailu Säilyvyys Timotei 8 kg/ha Puna-apila 5 kg/ha Valkoapila 2 kg/ha = Timotei 1100 kpl/m 2 Puna-apila 250 kpl/m 2 Valkoapila 300 kpl/m 2 = Timotei 400 kpl/m 2 Puna-apila 130 kpl/m 2 Valkoapila 120 kpl/m 2 = Biomassasta, % 1.v 2.v 3.v timotei 10 5 80 puna-apila 55 65 5 valkoapila 40 40 15
Siemenmääristä siemensatoon Sato-osuuden ennustettavuus viljan sekaviljelyssä Kevätviljojen seos Vilja ja palkovilja Kevät- ja syysvilja
Esimerkkejä sekaviljelyn mahdollisuuksista Hyviksi koetut Ongelmalliset Tutkimisen tarpeessa olevat
Tukikasvi on toisinaan herneelle tarpeen Kaura piti hernettä pystyssä lakovuonna 2011
60 50 40 30 20 10 0 Herneen laon kehittyminen neljän viimeisen viikon aikana Jokioinen 2011 Lako, % ruudun alasta 100 Ei tukikasvia 90 Kaura 80 Kääpiökaura Ohra 70 Kevätvehnä Herneen tukikasvit 26.7. 28.7. 1.8. 4.8. 8.8. 10.8. 12.8. 15.8. 17.8. 19.8. 22.8. Lisäksi lakoisten kohtien laon voimakkuus oli kauran kohdalla pienin.
Kesäkuun loppu valkoapila Valkoapila syksyllä Aluskasvit tukevat monin tavoin viljanviljelyä Syyskuu valkoapila Syyskuu italianraiheinä
Aluskasvit keräävät typpeä eri määriä ja erilaisilla rytmeillä Maan NO 3 -N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen 60 ilmasta tuottavat 50 40 maasta keräävät 30 20 10 eroosion esto monimuotoisuus juuribiomassa maan elävyys kasvukunto syksy kevät 0 Känkänen H./MTT 2011 18
Palkokasvit kumppaneina monessa 110 60 K. Raiskio, MTT Rehunurmet (apila ja heinä) Aluskasvit (apila ja heinä) 30 25 Viljelyvuoden ja Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö N kg/ha H. Känkänen, MTT Palkoviljat (ja tukivilja) energian säästö maan hiilen lisäys Viherkesantoseokset 0 80 20 70 RaHa -hanke +20 H. Känkänen, MTT
Päällekkäisviljely teoriassa isot hyödyt, käytännössä epävarma Päällekkäisviljelyssä normaalisti syyskylvöinen kasvi kylvetään keväällä, kasvamaan yhdessä kevätkylvöisen kasvin kanssa Ongelmat Syysviljat tarkoitettu syyskylvöisiksi kasvu alussa liian samankaltaista kuin kevätviljan Epävarma talvehtiminen rehevyys, ikä, kahukärpänen, hesseninsääski Tuloksia MTT:n kokeista Ohran jyväsato pieneni 1000 kg/ha Syysviljojen jyväsadot vaihtelivat suuresti Hyvät vuodet: sadon alenema n. 500 kg/ha Syysvehnä joskus: täydellinen kato Rukiin jyväsato n. 50 % syyskylvetystä Silti mahdollinen? Ruotsalaistutkimus pitää menetelmää edelleen lupaavana 20
Tutkimisen ja kokeilujen arvoisia Palkoviljojen ja kevätviljojen seokset Puitavat ja säilörehuksi korjattavat Laji- ja siemensuhteiden optimointi Herneen päätteettömän kasvutavan lajikkeet (kokovilja) Härkäpavun ja viljojen erilaisuuden hyödyntäminen? Viljojen lajiseokset Kasvutekijöiden parempi hyödyntäminen? Kasvintuhoojien parempi välttäminen? Puitaviin ja kokoviljasäilörehuihin eri seokset Viljojen lajikeseokset Sadontuoton ja laadun varmistus eri oloissa Palkoviljojen tai öljykasvien laji- ja lajikeseokset? Rehunurmiseosten hienosäätö Rehun laatu, korjuuteknologia Korjuu ja kuivaus eri tapauksissa
Kiitos!