Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089
Palkokasvien hyödyt Kasvinviljelyssä Typpiomavaraisuus ja esikasviarvo Hyvä sadontuotto Joustoa korjuuaikaan
Typensidonnan määrään vaikuttaa 1. Palkokasvin kasvu kasvin kasvaessa hyvin se yhteyttää tehokkaasti ja muodostaa sokereita typensidonnan energiaksi sitoo myös tehokkaasti typpeä 2. Kasvun vaihe typensidontateho suurimmillaan kukinnan alkaessa 3. Toimiva symbioosi bakteerin ja kasvin välillä Sopiva bakteeri, joka varmistetaan ymppäyksellä 4. Maan happamuus Palkokasvi säätää happamuuden nystyrässä sopivaksi Happamuudella onkin enemmän vaikutusta palkokasvin viihtyvyyteen Eri palkokasveilla eri optimi-ph:t
Typensidonnan määrään vaikuttaa 5. Maan kosteus liika kuivuus haittaa sekä itse kasvia että nystyröitä liika kosteus puolestaan estää typen ja hapen kulkeutumista. 6. Maan rakenne Tiivistyneessä maassa eivät kaasut vaihdu 7. Maan ravinnepitoisuus symbioosi vaatii P, K, Ca, Mo, Fe, B ja Co symbioosi on arka korkeille Al- ja Mn- pitoisuuksille korkea ammoniumtypen pitoisuus maassa alentaa typensidontaa heinien kasvu paranee -> maan typpipitoisuus alenee ja typensidonta lisääntyy
Palkokasvien hyödyt Kotieläintuotannossa Suurempi rehun syönti, kun palkokasveja heinien seassa Lihan ja maidon hyvä tuotantovaikutus Kotovaraista valkuaisrehua Hyvä K/Ca+Mg-suhde Tanniinipitoiset kasvit estävät puhaltumista, tehostavat typenkäyttöä ja vähentävät loisia
Palkokasvien hyödyt Talousvaikutukset Tulos paranee, kun ei tarvita ostolannoitteita Ravinnossa Maidon parempi rasvahappokoostumus (rasva- ja valkuaispitoisuus alhaisempi) Palkoviljat auttavat estämään ihmisten sydän- ja verisuonitauteja, 2 tyypin diabetesta sekä liikalihavuutta
Viljelyssä Palkokasvien haasteet Sadot vaihtelevat enemmän vähemmän ennustettavasti kuin väkilannoitetuilla viljoilla ja heinäkasveilla Apilapitoisuuden vaihtelu Talvenkestävyys ja kasvitaudit Rikkakasvien hallinta haasteellisempaa Suurempi siemenkustannus?
Palkokasvien haasteet Ruokinnassa Puhaltumisriski ja kasviestrogeenit Korkea valkuaispitoisuus, alhaisempi typen hyväksikäyttö Kivennäistasapaino (Ca/P) Haitta-aineet härkäpavun ja lupiinin siemenissä rajoittavat käyttöä yksimahaisilla
Puna-apila viljelyvarmin Suomessa 3-5 kg/ha siementä seoksiin heinien (10-15 kg/ha) kanssa säilörehuksi, Artturissa korjuuaikatietoa ja mm. rehun apilapitoisuuslaskuri pyri tekemään välivuosia viljelykierrossa Ymppäys ainakin ensimmäisellä viljelykerralla uusia satoisia lajikkeita
Sadontuotto: Lajikkeet Lajikekokeissa Betty ja Ilte satoisimmat, uusimpana Torun (tetraploideja) Bjursele, Yngve, Varte, Saija eivät yhtä satoisia, mutta viljely pohjoisemmassa onnistuu Kotimaiset lajikkeet myöhäisiä Mars ollut satoisa, mutta jäämässä pois ja tilalle Atlantis Altaswede hyvillä paikoilla, Odenwälder ei kokemuksia) Apilamätäkestävyys Bjursele ja Betty parhaat Kasviestrogeenit Tetraploideissa enemmän, Ilte > Betty ja Jokioinen > Bjursele Kilpailukyky heiniä vastaan Tetraploidit reheväkasvuisempia, Betty < Ilte Myöhäiset lajikkeet eivät niin aggressiivisia
Alsikeapila perinteisesti turve- ja multamaille, 3-5 kg/ha viljelyvarmuutta vaihteleville lohkoille kestää laidunnusta punaapilaa paremmin vain 10% alhaisempi sato kuin puna-apilalla Lajikkeet Frida, Aurora, (Jõgeva)
Valkoapila Rönsyilevä kasvutapa: Sopii laitumiin Laatu pysyy hyvänä kauemmin Täyttää aukkoja myös säilörehunurmissa Arka kuivuudelle, koska matalat juuret Viihtyy lämpimässä ph > 5,5 2-3 kg/ha heinäseoksiin
Lajikkeet Säilörehuksi Vysocan (Saksasta), Hebe (SW, uusi), Jõgeva 4, Aber Herald, Silvester, (Sonja) Laitumiin Sonja, Undom Rivendell, matalakasvuisena sopii myös lampaiden laitumiin. Talvenkestävä Virossa. Nanouk, Jura, Huia sopivat aluskasviksi matalia ja talvehtivat huonosti ja käytännössä yksivuotisia meillä
Muita nurmipalkokasveja? apilamätä heikkenee, kun välissä apilattomia vuosia kasviestrogeeneja vähemmän vähemmän puhaltumisongelmia sadonkorjuutöiden ruuhkahuippujen tasaaminen Eri palkokasveja eri käyttötarkoituksiin
Sinimailanen Hyvä ojitus, alhainen pohjavesi, ph >6 mielellään myös jankossa Hyvä sadontuotto sopivalla kasvupaikalla Ymppäys välttämätön myös pilleröityä siementä Kaliumin tarve huomioon 12-15 kg/ha siementä seoksiin
Sinimailanen Korkea valkuainen Sulavuus laskee helposti 1. niitto puna-apilaa aikaisemmin, 2. niitto heinäelokuussa, 3. niitto syys-lokakuussa 4. niitto myös mahdollinen Kukalle kerran kesässä Säilörehuksi: mm. Vertus, Pondus, Legendairy, Plato. Laitumiin: Legendairy, Artemis
Rehumailanen (sirppimailanen) Erittäin hyvä sadontuottokyky (>10 t/ha kuiva-ainetta) Kasvupaikka vaatimattomampi kuin sinimailasella Mahdollisesti myös laitumiin Siemenen saannissa ollut ongelmia Ymppäys tarpeen Lajikkeena virolainen Karlu Juurlu (parempi laitumiin) Siementä 12-15 kg/ha seoksiin
Vuohenherne Hitaasti kehittyvä, pitkäikäisiin nurmiin Ei korkeaa pohjavettä, arka keväthalloille ph 6,0-7,5 Ei kasvitauteja eikä estrogeeneja, ei puhalluta Perustaminen ilman suojaviljaa, ymppäys Aaikainen 1. niitto, 70 vrk niittojen väliin Lajike Gale, 12 kg/ha seoksiin
Keltamaite Pääasiassa laitumiin Myös säilörehunurmiin ph 6,2-6,5, ymppäys estää puhaltumista ei kasviestrogeeneja lajikkeet Leo (Kanada), Oberhaunstaedter (Saksa) Ymppäys 2-10 kg/ha seoksiin Mahdollisesti parantaa tuotosta, tehostaa valkuaisen hajoamista ja vähentää loisia
Lajike- ja seosvalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen määrä jälkikasvukyky Niittoaikaikkuna: korjuu nopeasti tai pidemmällä aikavälillä Kasvurytmi aikainen vs myöhäinen Satoisuus Talvenkestävyys Rehuarvo käyttötarkoituksen mukaan Maalaji
Heinien valinta seoksiin Timotei Varma talvehtija Lajikevalinnassa huomioon kehitysrytmi hitaampi alkukehitys (Nuutti, Tammisto, Tuure) hyvä jälkikasvukyky (Nuutti, Grinstad, Tuure, Tenho, Tammisto) Nurminata Hyvä jälkikasvukyky, hyvä laatu kaikissa niitoissa Ruokonata Runsas juurimassa: kestää kuivuutta, parantaa maan rakennetta. Kestää hyvin niittoja ja odelman kasvu nopea, mutta sulavuus laskee. Koiranheinä Nopea alkukehitys -> seoksiin mailasten kanssa Englannin raiheinä Satoisa ja maittava, usean korjuun kasvi Ruokonadan kaveriksi syyssatoa tuottamaan Vaatinee täydennyskylvön 1-2 vuoden välein
Seosten koostamisesta Kovat talvehtimisolot, vähemmän niittoja Palkokasvit: Diploidit apilat, vuohenherne Heinät: pohjoisen timotei, nurminata Enemmän niittoja Palkokasvit: diploidit ja tetraploidit apilat esim seoksena, Heinät: eteläinen timotei ja lisäksi ruokonataa Useita niittoja (3-4) ja hyvät talvehtimisolot Palkokasvit: apiloiden lisäksi mailasia Heinät: edellisten lisäksi englannin raiheinää Lypsylehmille, sonneille, imettäville emoille Kasvupaikasta riippuen seoksen valinta ja korjuuaika palkokasveilla myöhäinen nuppuvaihe, heinillä tähkälle tulon vaihe Umpilehmille ja hiehoille Korsiintuneet heinät ja pitkälle kukkineet palkokasvit Vuohenherne/ruokohelpi, sinimailanen/koiranheinä
Nurmen perustaminen Huomioi pikakesannointimahdollisuus Aikainen puitava tai vihanta vilja suojakasviksi Huolellinen perustaminen vähentää siementarvetta Ymppäys ensimmäistä kertaa viljeltäessä, mutta myös aina (?) kylvettäessä Täydennyskylvö Ajankohta? Yleisin aikaisin keväällä Suorakylvökoneella tai pintaan rikka-/nurmi - äkeellä Joka kevät esim. 0,5 kg/ha palkokasvia tai samaa seosta kuin millä nurmi kylvetty Ei onnistu sinimailasella
Rikkakasvit Tiheä ja tuottava nurmi hyvä rikkakasvien hallintakeino -> hajakylvö Yksivuotiset rikkakasvit: suojavilja /puhdistusniitto Monivuotisten rikkakasvien torjunta nurmea Perustettaessa: kevätkesän avokesanto -> juolavehnän torjuntaan Lopetettaessa: ensimmäisen niiton jälkeen 3-4 kultivointia, kyntö ja pyydyskasvi ->valvatin ja ohdakkeen torjuntaan -> juolavehnän hallintaan
Juurilaho (Fusarium) viljelytekniikka, korjuuaika ja -tapa ei painavilla koneilla ja märällä ajoa Apilan taudit Apilamätä viljelykierto (apilattomat vuodet) kestävät kasvit (esim. vuohenherne) puhdistavat kasvit (kaura, rypsi)
Lannoitus Perustamisvaiheessa karjanlanta 30-40 tn / ha Satovuosina lannoitus Parantaa heinien kilpailukykyä suhteessa apilaan -> apilapitoisuuden säätely Apilapitoisuuden mukaan: lannoituskertaa kohden 0 10 % 100 kg N/ha 10 20 % 80 kg N/ha 20 40 % 50 kg N/ha 40 60 % 30 kg N/ha 60 100 % 0 kg N/ha Maltillinen typpilannoitus avainasia, jos halutaan typensidonnan toimivan Starttilannoitus riittää
Kalkitus Palkokasveilla omat optimi-ph:t: valko- ja alsikeapilat > 5,5, puna-apila 6, mailasella 6,5, vuohenherneellä 7 Joidenkin hivenaineiden saatavuus vaatii alhaisempaa ph:ta Biotiitti hyvä kalkitusaine, koska sisältää K, Ca ja Mg Tuhkassa myös hivenravinteita
Sadonkorjuu Säilöntäaineet kuten heinärehulle, myös maitohapposäilöntäaineet D-arvon mukaan keväällä, jolloin otettava huomioon eri kasvien eriaikainen kehitys heinät aikaisempia kuin apilat vuohenherne > mailaset > apilat Mailasen kukittava kerran kesässä Vuohenherneelle 70 vrk 1.-ja 2. niiton väliin Apiloiden viimeinen niitto 3 viikkoa ennen kasvukauden loppua Käytännössä syyskuussa ei pitäisi niittää
Nurmen optimaalinen apilapitoisuus? Esikasviarvo ja Ravinnetaseiden laskenta Apilapitoisuuden tulisi olla 40-50% sadosta rehunurmilla (luomu), jotta typpitase olisi tasapainossa Ruokinnan optimointi Syönti-indeksissä apilapitoisuus huomioon 50% Säilörehun raakavalkuaispitoisuus: Apilapitoisuus luomunurmilla oli noin 40 % kuiva-aineesta, kun raakavalkuainen oli 14 % Nykänen 2008
Herne Ilmavat, lämpimät, hyvärakenteiset hietasavet ja (hienot hiedat) ph 6 ja yli Viljan joukossa voi kokeilla myös huonommalla kasvupaikalla Herne kärsii sekä märkyydestä että kuivuudesta-> ojitus Vain kerran viljelykierrossa, viljojen välissä Lajikkeet: Karita ja Rokka: pieni lako-% Rocket ja Jermu: pieni siemen, suuri satopotentiaali
Herne Kylvö Kylvösyvyys 6-8 cm Kylvötiheys on 130-140 kpl/m 2 Pieni siemen -> pieni kylvömäärä, kuivuu nopeammin Sadonkorjuu Korjuu mahdollisimman nopeasti tuleentumisen jälkeen Rikkakasvien hallinta Monivuotiset torjuttava aiempina vuosina Rikkaäestys sokkona ja yli 5 cm taimella, kunnes kasvusto sulkeutuu Seos viljojen kanssa Taudit ja tuholaiset 4-5 välivuotta (tyvi- ja lakastumistaudit) Vähintään kilometrin päähän edellisvuoden lohkosta, aikainen korjuu ja kyntö heti (hernekääriäinen)
Härkäpapu Kasvupaikka Ei eloperäisille tai poutiville maille Menestyy raskailla mailla, paalujuuri 15-20 cm ph 7 tavoiteltava Kierrossa 5 vuoden välein Ennen viljaa tai niiden jälkeen Lajikkeita: Kontu, Ukko, Columbo Sato 1500-4500 kg/ha Valkuainen 28%
Kylvö Härkäpapu Mahdollisimman aikaisin keväällä Kylvösyvyys: 4-8 cm, jopa 10 cm Kylvömäärä Tarkista tuhannen siemenen paino (Kontu 270-370 g) Puhtaana 60-70 kpl/m 2 220-300 kg/ha Seoksena kauran (myöhäinen) kanssa: 40-45 kpl/m 2 papua ja max. 100 kg/ha kauraa Kylvötuloksen seuraaminen, rikkooko siemeniä? Pitkähkö itämisaika, 10-15 vrk Sadonkorjuu Puimaan kun pääsato on tuleentunut, alimmat palot alkavat aueta
Härkäpapu Rikkakasvien hallinta Monivuotiset torjuttava aiempina vuosina Pitkä itämisaika ja kylvösyvyys: rikkaäestys sokkona (4-7 pv) Toinen äestys, kun 4-10 cm korkeaa (aluskasvin kylvö) Seos viljojen kanssa Taudit ja tuholaiset Suklaalaikku Etenee nopeasti kosteassa ja lämpimässä Rehevä ja tiheä kasvusto edistää Ei merkittäviä tuholaisongelmia hernekärsäkäs voi nakertaa lehtiä Osin hyönteispölytteinen: edistä pölyttäjien elinoloja Kuumuus heikentää satoa, helle tappaa
Sini- eli makealupiini Sietää, jopa vaatii happamuutta (ph 5) Kestää kuivuutta Karkeille, kevyille maille Arka kuorettumiselle ja varjostukselle taimettumisvaiheessa Kierrossa viljojen väliin Sadot parhaillaan 2-3 tn/ha Korkea valkuainen (32%) ja vähän tärkkelystä Kuva Fred Stoddard
Kylvö Sini- eli makealupiini Lajikkeita: Haags Blaue, (Sonet, Boruta) Itää nopeasti lämpimässä maassa, 2-4 cm kylvösyvyys Kylvömäärä Puhdaskasvustossa 120-140 kpl/m 2 190-220 kg/ha Seoksena: 170 kg lupiini + 40 kg 2-tahoista ohraa tai 100 kg lupiini + 60 kg vehnää Rikkakasvit: Rikkaäestys ennen kylvöä, kun taimet 5 cm ja 7-10 päivän päästä Lannoitus: Ei lantaa Sadonkorjuu Puidaan heti tuleentumisen jälkeen Aloitetaan alempien haarojen ollessa vielä hiukan vihreitä Kuva Fred Stoddard
Palkoviljojen puinti ja kuivatus Puinti Puinti lyhyeen sänkeen Varstasilta auki, kelan kierrokset alas, tuuli täysille, seulasto auki Härkäpavulla yläseulaa pienentämällä palot ja raa at pavut takaisin peltoon Silpun pituutta lisätään Kuivatus Tavoite 15-17% kosteuteen Kylmäilmakuivaus paras Lämminilmakuivurissa jaksottainen kuivatus, koska siemenet isoja Matala lämpö (< 50º C), 4-5 tunnin jaksoissa lämmöllä ja ilman Tai seisotus noin 1 vrk ja lämmöt uudelleen päälle
Palkovilja jokaiselle pellolle! Herne Härkäpapu Lupiinit Linssi Valkuaista 22-24% 28-30% 34-36% 22-25% Lakoutuminen Tukikasvin tarve Joskus Harvoin Usein Kasvukausi Lyhyt, 95 pv Pitkä, 107 pv Melko pitkä, 100 pv (sinil.) Rehukäyttöä rajoittavat tekijät Visiini-Konvisiini ei sovi siipikarjalle (poistettava) Ravintokuitulaji -ei sovi sioille -sopii märehtijöille -hyvä ihmisille Maalaji Puolikarkea (Ht) Savimaa Hiekkamaa, ilman kalkkia (Ca) Kasvitaudit Lukuisia Suklaalaikku, Harmaahome (Botrytis) Trypsiiniinhibiittorit (poistettava) Muuta tietoa Tuttu Korkein siemensatopotentiaali Harvoin Uutuus Suomessa, alentaa verenpainetta Melko pitkä, 100 pv Liian kallis, sopii ihmisille Kivennäismaa, tasainen, ilman soraa Harmaahome (Botrytis) Tärkein vientikas Länsi-Kanadassa Fred Stoddard, HY
Rehuvirna Ruisvirna Sopivat laitumeen, kokovilja- ja säilörehuksi ymppäys ens. kerralla 40-60 kg/ha siementä menestyy kaikilla maalajeilla parempi sulavuus ja nopeampi taimettumaan kuin ruisvirna Raakavalkuaispitoisuus 20% Ebena-lajike varmin, Virosta saatavilla Aneta ja Catarina kestää paremmin kuivuutta ja sopii paremmin turvemaalle satoisampi Raakavalkuaispitoisuus 25% parempi jälkikasvukyky kestää varjostusta paremmin Useita lajikkeita
Herneet Kuva: Arja Nykänen Rehuherneet matalampia ja enemmän siementä suhteessa muuhun massaan Vihantarehuherneet kasvavat yli metrin korkeiksi ja suuri vihantamassa Seoksena viljan kanssa E-Savossa esim 60-80 kg/ha Pohjanmaalla 170 kg/ha Virossa 50 siementä/m 2 = 60 kg/ha Vihantahernelajikkeita: Lisa, Timo, Arvika, Florida ja Dolores Korjuu joustava esim palkojen muodostuksen alkupuolella Myös 1-vuotisiin laitumiin
Härkäpapu Korkea valkuainen, 15-25 % Rehevä kasvusto Kokoviljasäilörehuna Korjuu 3-4 viikkoa kukinnan alusta Seoksena viljojen kanssa Kylvömäärä 120-170 kg/ha Korjuu ennen suklaalaikkua ja varren puutumista Lajikkeita säilörehuksi: Taifun (ei tanniinia), Tangenta, Fuego, Tattoo, Gloria (vähän tanniinia), Mélodie, Espresso, Aurora Sopii myös 1-vuotisiin laitumiin
Valkolupiini Hyvä biomassan tuotanto Kokoviljasäilörehuksi viljojen kanssa Esim 80 kg/ha Lajike oltava rehuksi sopiva, esim Ludic, Energy Valkuainen noin 16% Korjuuajankohta ja rehuarvot vaativat tutkimusta Kuva: Arja Nykänen 42
1-vuotiset apilat Persianapila ja veriapila sopivat lähinnä laitumiin sekä aluskasveiksi viljoille ja viherlannoituksiin hidas alkukehitys, mutta kasvavat pitkälle syksyyn ei välivuotta apilan viljelyssä Ei toimi pyydyskasvina, koska ottaa typen ilmasta eikä maasta
Kasvien ominaisuuksia säilörehuseoksia muodostettaessa Herne Härkäpapu Rehuvirna Ruisvirna Ohra Vehnä Kaura Kevätruis Syysruis Sadon määrä + + + + + + + + + + + + + + - Sulavuus, + + + + + + + + + + + + + - - - + + + maittavuus Valkuaispitoisuus + + + + + + + + + + + + + - - + + Korren - - + + + - - - + + + + + + - - - - vahvuus Taimettumisnopeus - - - - + + + + + + + + + + + + + + + Jälkikasvu + - + + + + + + + + + + +
Valkuainen eri kasveilla suhteessa tehoisaan lämpösummaan Lupiini
Sulavuus eri kasveilla suhteessa tehoisaan lämpösummaan Lupiini
Mieluiten Kylvö viljat ja virnat siemenvantaista Herneet, pavut, lupiinit lannoitevantaista heinät heinäsiemenlaatikosta Nurmi esikasvina antaa korkean valkuaisen Karjanlantaa 20-30 tn/ha mullaten Rikkaäestyksen voi tehdä ja samalla muokata pintaan kylvetyt raiheinän siemenet
Sadonkorjuu Viljan maito-taikinatuleentumisasteella, sillä palkokasvi joustavampi korjuuajan suhteen Mieluiten kasvuston suoraan korjaavalla menetelmällä Sopiva ajonopeus 10-12 km/h Niittomurskaimella ajettaessa murskausteho pienimmilleen Hapot ja maitohapposäilöntäaineet sopivat