Dialogisuus? Dialoginen ilmapiiri? Mitä se on? Anita Malinen 12. syyskuuta 2014
Tehtävä Vahvat arvostelmat: valintoja, joiden suhteen en voi valita toisin menettämättä tunnetta siitä, että olen oma itseni Heikot arvostelmat: valintoja, jotka voin vaihtaa menettämättä tunnetta autenttisuudestani Charles Taylor: Autenttisuuden etiikka
Miten vahvat arvostelmat asettuvat tähän kuvioon? Suojavyö Kova ydin
Perspektiivien kohtaaminen Minä Sinä/Toinen
Dialogisen suhteen piirteitä Timo Laineen mukaan Toisen erilaisuuden kunnioittaminen - kunnioittaa toisen ajatuksia ja projekteja (vaikka ei hyväksyisikään niitä) - tunnustaa toisen autonomisuuden Molemminpuolinen luottamus - on avoimen suhteen edellytys - luo turvallisuutta Persoonallinen läsnäolo Molemminpuolisuus - suhde rakentuu molemminpuolisesti henkilöiden välille - kumpikaan ei pyri määräämään sitä Avoimuus toisen ymmärtämiselle - halu ymmärtää toisen erilaista arvomaailmaa, käsityksiä ja toimintatapoja - halu tulkita toisen puhetta siten, mitä hän itse sillä tarkoittaa - kuuntelemisen halu - on valmis muuttamaan kuvaansa toisesta ja puheena olevasta asiasta
Miten monologisessa suhteessa puhutaan? - tavoitteena oikean tiedon välittäminen - asiantuntijapuhetta - oikeiden vastausten antaminen - pyrkii muuttamaan toista omien tavoitteiden, arvojen, ajatusten suuntaan - esiintyy virallisessa roolissa - tavoittelee uskottavuutta, retorisesti vakuuttavaa - vetoaa auktoriteettiin - vetoaa sääntöihin, tapaan, normaaliuteen - käskee, hyväksyy, kieltää Timo Laine 2005
Miten dialogisessa suhteessa puhutaan? - puhujat ovat tietoisia näkökulmiensa subjektiivisuudesta ja suhteellisuudesta - puhutaan omalla äänellä - kuuntelevaa, toisen puheesta kiinnostunutta, toisen puhetta kunnioittavaa - kysyvää, avointa, ei lopullista vastausta - oma puhe dialogisoidaan eli suhteutetaan edeltäviin puheenvuoroihin ja puhujiin: ketjuuntuminen - toisten perspektiivin ennakoiminen - Timo Laine -
Paritehtävä Millaiset ovat omat dialogivalmiuteni? Vahvuudet? Heikot kohdat?
Taito tehdä hyviä kysymyksiä on tärkeä dialogitaito.
Pariharjoitus: hyvien kysymysten tekeminen Auta pariasi kysymyksiä tekemällä ja pidättäytymällä neuvojen antamisesta.
Mistä syntyy luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri?
Sivuhuomautus peilauksesta Peilaus on palautetta, jolla toinen ihminen osoittaa kuulleensa toisen puheen, nähneensä hänen tuotoksensa tai lukeneensa hänen tekstinsä. Toinen ihminen poimii keskeisimmät havaintonsa ja kertoo ne havaintoinaan ilman arviointia tai arvottamista.
Peilauksen eduista + opiskelija tietää, että ohjaaja on lukenut hänen tekstinsä/keskittynyt hänen työhönsä + opiskelija ymmärtää, mille asioille myöhempi ohjaus ja arviointi perustuu + opiskelija on avoimempi ohjaukselle, kun tietää, että on tullut kuulluksi + opiskelija kuulee omat ajatuksensa ulkopuolelta + opiskelijan oma reflektio tulee mahdolliseksi
Osallisuus ja yhteisöllisyys vertaisryhmässä
Experience is the adult learner s living textbook. - Eduard Lindeman 1926 -
Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot 2005-2006 Muutamia tuloksia Henni Mustakorven pro gradu -tutkielmasta
APOn rakenteen eri osa-alueiden merkitys opettajuuden kehittymisessä APOn rakenteen eri osa-alueet Tarpeeton En näe tällä merkitystä Merkityksellinen Erittäin merkityksellinen HOPS - 10 62,5 26,3 Luennot - 21,3 71,3 7,5 Lukupiirit - 1,3 47,5 51,3 Oppimisryhmä - - 16,3 83,8 Valinnainen teema: Teemaryhmä 2,5 8,8 41,3 46,3 Kirja-arvioinnit 2,5 16,3 62,5 16,3 Lukupiirit 2,5 5 31,3 21,3 Opetuskokeilu - 7,5 36,3 46,3 Videointi 5 13,8 61,3 16,3 Oppimispäiväkirjat 1,3 2,5 50 46,3 Oma opetus (sl) - 12,5 46,3 37,5 Säröt 5 16,3 56,3 22,5 Pro gradu -tutkielma Henni Mustakorpi
APOn rakenteen eri osa-alueiden merkitys opettajuuden kehittymisessä APOn rakenteet eri osa-alueet Tarpeeton En näe tällä merkitystä Merkityksellinen Erittäin merkityksellinen Vertaisarviointi - 16,3 53,8 27,5 Ohjaajan arviointi 1,3 8,8 56,3 26,3 Itsearviointi - 2,5 47,5 47,5 Optima 2,5 13,8 63,8 20 Opetusfilosofia - - 51,3 48,3 Mentori 17,5 38,8 32,5 8,8 Oma pienryhmäohjaaja 1,3 1,3 53,8 43,8 Vertaisryhmä 0 1,3 36,5 62,5 Pro gradu -tutkielma Henni Mustakorpi
APO-opintojen anti huono kohtalainen hyvä erittäin hyvä oman ajattelun kehittyminen 0 7,5 45 47,5 oman opettajuuden kehittyminen 1,3 13,8 45 40 pedagogiset taidot 3,8 28,8 52,5 15 ihmisenä kehittyminen ja kasvaminen 0 16,3 37,5 46,3 koulutuksen herättämien tunteiden vaikutus oppimiseen 1,3 30 48,8 20 opettajuuden erilaiset näkökulmat 0 22,5 47,5 30 oppija ja oppiminen 0 20 56,3 23,8 didaktiset valmiudet 11,3 40 43,8 3,8 pedagoginen ymmärrys 0 16,3 52,5 31,3 muodollinen pätevyys 0 7,5 46,3 42,5 sisällöllinen pätevyys 2,5 22,5 48,8 23,8 koulutuksen rakenteet 5 15 57,5 20 toimintaperiaate: dialogisuus 0 11,3 53,8 35 toimintaperiaate: omakohtaisuus 0 5 35 60 toimintaperiaate: tutkiva asenne 1,3 12,5 50 36,3 sosiaalinen vuorovaikutus 0 3,8 41,3 55 Pro gradu -tutkielma Henni Mustakorpi
Elävän peilisalin idea Kun pohtii itseään ja yrittää peilata itseään muiden silmin, kuuntelee muiden kokemuksia ja ideoita, tässähän todellakin voi löytää itsensä sekä opettajana että ihmisenä. Myös ne henkilökohtaiset kehittymiskohteetkin löytyvät tällä tavoin... (APO-opiskelija)
Vertaisoppimisen periaatteet (Action Learning) 1) Ihmiset oppivat parhaiten työskentelemällä aitojen ongelmien parissa. 2) Ihmiset oppivat parhaiten, kun he jakavat palautteen. 3) Ihmiset juuttuvat havaintoihinsa, arvoihinsa ja tunteisiinsa. 4) Oppiminen kattaa koko ihmisen. 5) Oikean ongelman löytäminen on yhtä tärkeää kuin sen ratkaiseminen. 6) Henkilö, jolla on ongelma, on todellinen asiantuntija ongelman suhteen.
Neljä näkökulmaa vertaisryhmään 1)Motivaatio 2)Sosiaalinen koheesio 3)Kognitiivinen kehitys 4)Kognitiivinen kehittely
Sivistysopettajan työn perustana vapaan sivistystyön tehtävä, arvot Mikä on opistomme tulkinta vapaan sivistystyön tehtävästä? Miksi olemme olemassa? Perustehtävä? Arvotavoitteet? Mitkä ovat meidän tärkeät asiat?
Kolme E:tä kuvana II I EPISTEMOLOGINEN ULOTTUVUUS ASIANTUNTIJUUS EPÄSYMMETRIA sairaanhoitaja oppijaa edellä kätilö oppijaa laajemmin sosionomi oppijaa kokonaisvaltaisemmin EKSISTENTIAALINEN ULOTTUVUUS AITOUS SYMMETRIA ihminen tasavertaisuus OMA TILA kunnioitus avoimuus hyväksyntä HENKISESTI AVOIN OPPIMISYMPÄRISTÖ Perusluottamus, perusturvallisuus Luottamus asiantuntijuuteen ( Did you like that book? No, because he is an asshole! ) HENKINEN ILMAPIIRI ei-ammatillinen puoli opettajuutta
I EPISTEEMINEN VASTUU on asiantuntijavastuuta aikuisen oppijan tiedollinen neuvottomuus yhdistää hänet opettajaansa näkyvää pintastruktuuria
1) todistajanlausuntojen antaminen ( How do you know that, Kalle? ) 2) opiskelijan tietämyksen tunnistaminen 3) särön synnyttäminen eettisesti soveliaissa rajoissa 4) dialogin ohjaaminen 5) pedagoginen aika- ja rakennetietoisuus
Todistajanlausunnot How do you know that, Kalle? opettaja on aikuiselle oppijalle primäärinen tiedonlähde ja arvovaltainen todistaja ihmisillä (sekä aikuisilla että lapsilla) on perustavaa laatua oleva taipumus uskoa todistajanlausuntoja luottamus todistajanlausuntoihin on niin vahva, että niiden perusteella epäilemme omia havaintojamme
II EKSISTENTIAALINEN VASTUU mukana kaikissa ihmisen kohtaamistilanteissa ei-pedagoginen vastuu, jota opitaan elämänkoulussa välittyy ei-sanallisesti, vihjeitä poimien PIILEVÄ INFRASTRUKTUURI
Eksistentaalinen vastuu toista ihmistä kunnioittava ja tasavertainen kohtelu oman sosiaalisen kyvykkyyden tiedostaminen ja kehittäminen (itsekasvatus) Inhimillisen Ilmapiirin luominen (vuorovaikutuksen perussävy määrittyy ensisijaisesti tämän ulottuvuuden kautta)
III EETTINEN VASTUU = episteeminen + eksistentiaalinen vastuu rajojen tunnistamista, rajapinnoilla taiteilua, jatkuvaa pedagogisen herkkyyden opettelua
Millaisia on kansalaisopiston opettajan vastuut? Onko sivistysopettajan työssä erityisiä vastuita?
Lähtökohtana toisenlainen ymmärrys oppijasta - luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja kykyyn ajatella itse - itsetoiminnallisuuden vaatimus /odotus (ks. Seppo Niemelän väitöskirja)
Opiskelijoiden erilaiset tarpeet Opiskelijoiden odotukset kurssin annista voivat olla hyvinkin erilaisia. Toinen on tullut tehokkaasti oppimaan tarvitsemansa asian kun toinen taas on tullut pikemminkin huvin ja kenties seuran vuoksi. Tasapainoilu tiukan asiasisällön ja rennon viihtyisyyden välillä tuottaa jatkuvasti päänvaivaa minulle. Ryhmän kannalta hyvin erilaiset odotukset ja toiveet ovat hankalia.
Opiskelijan tavoitteista Onko tavoitteet liian korkealla opiskelijalla itsellään? Joskus opiskelijoilla voi olla ylioptimistiset toiveet ja tavoitteet kurssille. Opettajana pyrin kannustamaan silloin kun oppilas pettyy omiin taitoihinsa. Kerron silti suoraan, että aina kaikki ei suju leikiten. Opettajan on suostuttava oppilaan oppimisrytmiin ja annettava tukensa.
Oppijan rytmi opettajan kurssisuunnitelma Kurssilaisten toiveita kannattaa kuunnella ja ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Opettajan on suostuttava oppilaan oppimisrytmiin ja annettava tukensa. Tyytyväisempiä opiskelijoita lähtee kurssilta, jossa on edetty hitaasti ja opeteltu vain muutama asia kuin sellaiselta, jossa opettajalla on hirveä kiire ja tarve kertoa/näyttää kaikki mahdollinen.
Kurssisisällön tarkentaminen - rakentamalla yhdessä kurssisisältö pystytään lisäämään kurssilaisten motivaatiota - näin saadaan kokonaisuus, jossa jokaiselle on jotakin
Täysin opiskelijoiden toiveiden varassa en kuitenkaan etene. Suunnitelmassa on yleensä asioita, joiden oppiminen on tarpeellista ja hyödyllistä jatkon kannalta, vaikka ne eivät kenestäkään tuntuisi mielenkiintoiselta. Tällöin minun on pystyttävä perustelemaan, miksi mielestäni kyseisen asian oppiminen on tärkeää.
-Haluan osata rajata tunneilla käsiteltävän asian tarpeeksi pieneksi vaikka itsestä tuntuu että puolet jää kertomatta. Tämän koen ongelmaksi koska pidän myös pidempiä kursseja ja kansalaisopiston kurssit ovat minimittaisia niihin verrattuna. Kokeilin tänä syksynä aihepiirien supistamista ja pääsin jo "askeleen eteenpäin". Annoin oppilaille mahdollisuuden valita heitä kiinnostavat aihepiirit joista kerroin tiivistetyillä luennoilla ja jätin aikaa enemmän oppilaiden omien sisustustöiden käsittelyyn.
Tutut opiskelijat, tutut toimintatavat, tutut roolit Näiden vuosien aikana olen tullut jo hyväksi tutuksi oppilaideni kanssa. He ovat tottuneet minun toimintatapoihini, ja meille on yhdessä kehittynyt yhteisiä rutiineja. Näistä rutiineista ja totutuissa tavoista on sekä hyötyä että haittaa. Yhteiset työt sujuvat rutiinien avulla joustavasti. Opettajana annan tietenkin opetusta, mutta muuten toimin ryhmän kapellimestarina yhteisiä tehtäviä jakaessani ja tarkkaillessani. Rutiinien vaarana on se, että liikaa totuttaudumme vanhoihin toimintatapoihin. Tehtävät keskittyvät liikaa samoille henkilöille ja muut halukkaat töiden suorittajat ikään kuin unohtuvat, jos he eivät itse ilmaise omaa halukkuuttaan tehtävien tekijöiksi.
Hyviä käytänteitä Siirryn jokaisen opiskelijan kanssa vuorollaan hiljaiseen tilaan. Siellä suunnittelemme ryijyä ja mietimme yhdessä etenemistekniikkoja. Näissä tilanteissa minun ammattitaitoni kohtaa opiskelijan oppimistarpeet. Ne hetket ovat usein hyvinkin henkilökohtaisia.
Usein lähestyn asioita kokeilemisen kautta, mutta annan myös teoreettista tietoa, koska se on joillekin oppimisen kannalta hyvin tärkeää. luotan siihen, että kannettu vesi ei kaivossa pysy ja itse tekemällä oppii parhaiten. Tehdään yksilötyönä valaisevia laskuharjoituksia, ja autetaan vain tarvittaessa. jokaisella kokoontumiskerralla kohtaan jokaisen opiskelijan henkilökohtaisesti. Haluan olla ammattitaitoineni läsnä opiskelijaa varten.
antamalla erilaisia, eritasoisia haasteita, joista jokaisella on mahdollisuus valita itselle parhaiten soveltuva tapa toimia omien tuntemusten, potentiaalien tekemistä riemulla. Yllättää itsensä. Tällä onnistumisen tunteella on mahtava positiivinen energia, joka välittyy jokaiseen. en koskaan koskettamalla korjaa kenenkään asentoa, vaan kunnioitan jokaisen omaa löytöretkeä.
Asialliset asiat - viihtyminen Tavoitteena on, että jokainen uskaltaa avata suunsa ja kysyä tarpeen mukaan. Asioita saa kummastella ja kommentoida. Asian vierestäkin saa jutella. Useiden ryhmien kanssa jonkun verran käsitelläänkin ajankohtaisia asioita ja kuunnellaan toistemme tarinoita. Tunnelma on rento ja hauskaakin pidetään. Vaatii tasapainoilua, ettei tämä vie liikaa aikaa itse asialta, mutta koen tällaisen vapaamuotoisen jutustelun erittäin tärkeäksi osaksi ryhmien toimintaa.
Itse pidän erittäin tarpeellisena jakaa ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Alkeis-, jatko- ja senioriryhmät ja miehet omanaan. Sen on kokemus opettanut. Vertaisryhmä mahdollistaa matalamman kynnyksen ja kun kynnys on ylitetty, luottamus omaan tekemiseen löytyy.
Oma ammattini, kun ei ole opettamisen kanssa missään tekemisessä, mutta elämänkokemus yhdessä jooganohjauksen kanssa pistää miettimään, miten ihmiset saadaan heräämään uudella tavalla ja ottamaan itsessään olevat vahvuudet käyttöön.
Toisinaan opettajan näkökykyä todennäköisesti värittävät myös omat asenteet, mielentila ja tunteet. Siksi on harjoiteltava erottelukykyä niin että erottaisi oman tunnelman oppilaiden ja tunnin tilanteesta. Onneksi joogaharjoitus tekee armeliasta työtään myös ohjaajassa. (alleviivaus Anitan)
Kansalaisopiston opettaja, ainakin minä, pohdiskelee ja toteuttaa opetettavaa asiaa yksin. Ei ole "opettajainhuonetta", jossa keskustella ja kysellä muiden tapoja ohjata ja opettaa. Tai selvitellä ongelmallisia, ryhmässä syntyneitä tilanteita.
Tyytyväisempiä opiskelijoita lähtee kurssilta, jossa on edetty hitaasti ja opeteltu vain muutama asia kuin sellaiselta, jossa opettajalla on hirveä kiire ja tarve kertoa/näyttää kaikki mahdollinen.
Kaiken tämän hyötypohdinnan lisäksi minun tulee pitää mielessä myös se, mikä on hauskaa ja mukavaa. Kansalaisopiston kursseille voidaan tulla myös viihtymään, eikä pelkästään oppimaan faktoja.
Aluksi minulla oli kovia tavoitteita ohjaukseni suhteen, mutta olen opetellut rentoutumaan ja jättämään omat tavoitteet taka-alalle. Jos toimimme liiaksi järkeilemällä, menee helposti jumpan puolelle. menemällä virran, flow, mukana
APOn VALTTIKORTTI: Ohjaajien oma vertaisryhmä Ohjaajat eri tieteenaloilta yhteistä kiinnostus aikuisen oppimiseen ja ohjaamiseen. Ohjaajien oma ryhmä kokoontuu ennen jokaista lähijaksoa ja heti lähijakson päätyttyä (vrt. kehittävä arviointi). Voisiko tätä ideaa hyödyntää kansalaisopistossa?
Kansalaisopisto oppimis- ja työympäristönä 1) sisällöllinen ympäristö (taidot, oppiaines ) 2) sosiaalinen ympäristö (vuorovaikutus) 3) kulttuurinen ympäristö (yhteisön perinteet, arvot, eettis-moraaliset käsitykset) 4) fyysinen ympäristö 5) työympäristö kokemuksellisena kokonaisuutena (yksilön esteettinen tulkinta ja arviointi, subjektiivinen mielekkyys) - Eero Ropo -