Uusia BENEMILK - kokemuksia



Samankaltaiset tiedostot
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Viljakaupan markkinakatsaus

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Tankki täyteen kiitos!

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Myllyvehnän lannoitus AK

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari , Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Säilörehun tuotantokustannus

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Q2/2013

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Rehuopas. isompi maitotili

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Raision sopimusviljely

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kasvuohjelmaseminaari

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Ekoviljan laatu. Minna Oravuo Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Lisälannoitus kasvukaudella

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt

Kasvuohjelmaseminaari

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Viljamarkkinatilanne. Salo Tarmo Kajander

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Transkriptio:

Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset. 1 14 Uusia BENEMILK - kokemuksia VINKIT ALKAVALLE SOPIMUSVILJELY- KAUDELLE SINUSTAKO VUODEN 2014 HUIPPUFARMARI? RAISIOAGRON RISTEILYN PARHAAT HETKET TAVOITTEENA LAADUKAS NURMISATO

MAKASIINI Ajankuva Raisioagron painopisteet uuden toimitusjohtajan silmin... Raision kalanrehuja maailmalle... Uusi avoin verkkokauppa... Ristelykuulumisia... 4 5 6 7 Kasvinviljely Huippufarmari 2013-katsaus ja uusi kisa 2014 käynnistymässä... 8 Viljamarkkinakatsaus... 10 Kasvitaudit kuriin... 11 Uusi sopimuskausi alkaa... 12 Lehtilannoitteiden hyödyt... 14 Vinkkejä kauranviljelijöille... 15 Torjunta-aineet kevään kylvöille... 16 Tilaa siemenet hyvissä ajoin... 18 24 Nauta Maitoasiamiehen katsaus... 18 Benemilk-tuotantoseuranta... 20 Sorvon ja Kiurumäen tilan ensivaikutelmat Benemilkistä... 22 Salmelat tyytyväisiä Benemilk Red -rehuun... 24 Nuorkarjan vuosi... 26 Välilän uusi hiehonavetta... 28 Luomuun sopivat tuoteet... 29 Suomen maidontuotannossa käänne parempaan v. 2013... 30 Nurmiseokset ja säilöntä... 32 Satatonnarit... 33 Siipikarja Kokemuksia kanatiivisteruokinnasta Tapion tilalla... 34 Belgian emobroilerimunittamo... 36 Sika Uusi 2-rehuohjelma emakoille... 38 Paavon niksinurkka... 39 Maatila-Liha Merosen 40 lähiruokaa... Possutohtori kertoo miksi 41 sika ontuu... Suunnittele sikojen 42 näytteenotto huolella... Verkossa 44 Uutuuksia verkkokaupassa... 36 38 Välipala Peruna on terveellistä 45 perusruokaa... Uutiset Raisioagro onnittelee... 46 2

PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Sähköposti: etunimi.sukunimi@raisio.com www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Timo Huhtamäki myynti- ja markkinointijohtaja Puh. 040 714 0705 TOIMITUSSIHTEERI Anna Peuravaara markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 040 828 6486 TOIMITUSKUNTA Heikki Alastalo, tuotepäällikkö Juha Anttila, tuotantoneuvoja Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagreholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura anne.aura@raisio.com Puh. 044 782 1246 TOIMITUS JA TAITTO Team Keskikastari marjo@keskikastari.fi Puh. 040 772 8828 KANSIKUVA Fiinikuva PAINATUS ForssaPrint ISSN 2323-2196 40. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy huhtikuussa 2014. Kaupantekomme muuttuu Kaupan roolista ja tulevaisuudesta keskustellaan jatkuvasti. Ruokakauppaa lukuun ottamatta perinteisen kaupan myyntikäyrät ovat viimeisen vuoden aikana olleet pääsääntöisesti laskevia. Sähköinen kauppa yleistyy niin nopeasti, että isoilla käyttötavaraosastoilla voi kohta pelata tennistä, totesi Kari Neilimo taannoin. Myyntiä siis siirretään verkkokauppoihin, niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin, ja tämä pätee myös maatalouskauppaan miksi näin? Kauppa puhuu mielellään tuottamastaan lisäarvosta. Siinä missä toinen korjaa autonsa itse, toinen on valmis ostamaan palvelun korjaamolta. Jos auto jättää tielle, useimmat ovat valmiita maksamaan lisähintaa ongelman nopeasta ratkaisusta. Palvelut eivät kuitenkaan saa olla pelkkää paitojen pesua. Erityisesti tuotantopanosten kohdalla asiakkaalla on oikeus saada sellaista vastinetta rahoilleen, että se hyödyttää hänen tuotantoprosessiaan. Rehun tai kasvinsuojeluaineen täysimääräinen ja taloudellinen hyödyntäminen edellyttää osaamista sen optimaalisesta käytöstä. Uskon vakaasti, että ammattitaitoinen asiakkuusvastaava pystyy auttamaan tilaa parempaan tulokseen suosittelemalla oikeita tuotteita sekä laatimalla tilan tavoitteisiin ja lähtökohtiin optimoidut käyttösuositukset. Toisaalta esimerkiksi polttoainekaupassa lisäarvon luominen perustuu kustannustehokkaaseen toimintaan ja luotettaviin kuljetuksiin. Aina henkilökohtainen palvelu ei luo arvoa. Esimerkiksi selkeän rehutilauksen jättäminen tai polttoöljyhinnan tarkistaminen onnistuu vaivattomasti verkkopalvelun kautta vuorokaudenajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Sopimusasiakkaalle verkkokauppatilaus on aina myös edullisin tilauskanava, koska tilaustapa oikeuttaa ylimääräiseen verkkotilausalennukseen. Miksi nämä eivät voisi digitalisoitua kokonaan? Alkuvuodesta verkkokauppatarjontamme laajeni käsittämään myös avoimen verkkokaupan. Tässä palvelussa kaupankäynti perustuu korttimaksatukseen, ja valikoima on paria poikkeusta lukuun ottamatta sama kuin sopimusasiakkaiden verkkokaupassa. Raisioagron uutena myynti- ja markkinointijohtajana voin luvata, että tässä syvässä ja laajassa muutoksessa meillä on takataskussamme juuri siihen sopiva filosofia ja menetelmät. Timo Huhtamäki 3

AJANKUVA AGRO makasiini 1/14 Raisioagro panostaa TULEVAISUUTEEN Raisioagro on moderni, tulevaisuuteen suuntautunut maatalouskaupan toimija. Pitkät perinteet ja suomalainen omistajuus antavat perspektiiviä ja takaavat asiakkaidemme tarpeiden syvällisen ymmärtämisen. TEKSTI: Jarmo Puputti, toimitusjohtaja, Raisioagro Oy KUVA: Janita Virtanen Rakennekehitys ja teknologia muuttavat tuottajan arkea kiihtyvällä tahdilla. Tiedon ja taidon lisääntyessä tavoitteetkin asetetaan korkeammalle. Maailmassa, jossa ruokittavien lukumäärä kasvaa huimaa vauhtia ja käytössä oleva viljelysmaa vähenee, tuottavuuden onkin noustava. Tuottavuuden parantamisessa innovaatioiden merkitys on suuri. Viljelykasvien ja eläinaineksen jalostuksen avulla tuotantopotentiaalia on kasvatettu ja voidaan kasvattaa jatkossakin. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin korkealaatuisia tuotantopanoksia, vankkaa osaamista sekä innovaatioita. Keksinnöt tehostavat tuotantoa Rehupuolella Raisio on vuosien saatossa tuonut markkinoille monia uraauurtavia ratkaisuja. Näistä tuoreimmat ovat kansainvälistäkin huomiota saanut Benemilk-innovaatio sekä kirjolohen ravitsemuksellisen laadun varmistava rehukonsepti Hercules LP Opti. Entistä parempien rehujen ohella kehitämme ruokintasuosituksia ja konsepteja parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Tämä osaaminen kertyy määrätietoisen tutkimustyön tuloksena ja parhaiksi havaittuja käytäntöjä monistamalla yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Peltoviljelyn osalta työskentelemme suurempien satojen ja paremman tuottavuuden puolesta oli sitten kyse nurmesta, viljasta tai öljykasveista. Tältäkin osin menestysreseptimme koostuu eri olosuhteisiin soveltuvista laadukkaista tuotantopanoksista ja vahvasta vilje- Panostamalla oman toimintamme kehittämiseen varmistamme myös asiakkaidemme menestyksen tulevaisuudessa, oli Jarmo Puputin keskeinen sanoma Raisioagron risteilyllä 4-6.2.2014. lyosaamisestamme. Asiakaskuntamme toimialoilla on tyypillistä, että tuotantotehokkuuden parantuessa paranee taloudellinen tulos ja myös ympäristö hyötyy, kun arvokkaita tuotantopanoksia hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Viime satokaudella järjestämämme Huippufarmari haussa satokilpailu osoitti, että iso sato paransi niin taloudellista tulosta kuin ympäristötehokkuuttakin. Kilpailusta saadut opit muokataan käytännön neuvontatiedoksi, jonka avulla haluamme auttaa asiakkaitamme kohti parempia tuloksia. Hyvien kokemusten innoittamana järjestämme kilpailun myös tänä vuonna, tervetuloa mukaan. Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro toimii perinteisistä maatalouskauppiaista poikkeavalla palvelukonseptilla. Henkilökohtainen palvelu kaikille tiloille toteutuu asiakkuusvastaaviemme välityksellä, ilman kiinteitä kauppapaikkoja. Tätä palvelua täydennetään voimakkaalla panostuksella verkkokauppaan. Aloittaessani marraskuun alussa Raisioagron toimitusjohtajana sain johdettavakseni alan johtavan yhtiön ja sen huippuammattilaiset. Keskusteluissa asiakkaiden kanssa olen oppinut, että Raisioagroon luotetaan ja sen osaamista ja tuotteita arvostetaan. Haluan myös omalta osaltani varmistaa sen, että Raisioagro on asiakkaidensa ensisijainen kumppani myös tulevaisuudessa. 4

Suomalaiselle kalanrehukeksinnölle haetaan patenttia TEKSTI: Ilmo Aronen KUVA: Tomi Kantola Raision ja Intellectual Venturesin (IV) yhteisyritys Benemilk Oy on jättänyt suomalaista kalanrehukeksintöä koskevan patenttihakemuksen ja aloittaa keksinnön kaupallistamisen USA:ssa. Patenttihakemus koskee suomalaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kehittämää kalanrehua, jossa rehun sisältämää kalaöljyä voidaan aikaisempaa enemmän korvata ekologisemmalla ja edullisemmalla rypsiöljyllä säilyttäen lohien laatu ja terveyshyödyt. Raisioagro on ollut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keskeinen yhteistyökumppani uuden kalanrehun kehittämisessä ja Raisio on ottanut menetelmän jo käyttöönsä. Hercules LP OPTI ruokintaohjelmalla kirjolohien ruokintaa voidaan muuttaa kasvipohjaisemmaksi ilman, että kalan hyvät ravintoarvot heikkenevät. Keksinnön myötä Diplomi Karjalan tasavallasta kalankasvatuksen kannattavuus ja ekologinen kestävyys paranevat, kun luonnonkaloista peräisin olevan kalaöljyn käyttöä kyetään vähentämään selvästi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa kallis ja saatavuudeltaan rajallinen kalaöljy korvattiin kirjolohien alkukasvatusvaiheessa suurimmaksi osaksi suomalaisella rypsiöljyllä. Vasta lohien loppukasvatusvaiheessa rehun kalaöljypitoisuus oli korkea. Kalaöljyn korvaaminen rypsiöljyllä alkukasvatusvaiheessa vähensi tarvittavan kalaöljyn määrän noin puoleen ja samalla lohien terveellisyys, kasvu, jalostettavuus, säilyvyys sekä maku pysyivät hyvinä. Myös kalatuotteiden vierasainepitoisuus laski entisestään. Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metsätalousministeriö on myöntänyt diplomin Raisioagron myyntijohtajalle Erik Norrgårdille kymmenen vuoden intensiivisestä työstä Karjalan kalankasvatuselinkeinon siirryttämiseksi ympäristöystävällisiin ja nykyaikaisiin, tehokkaisiin kalanrehuihin ja samalla opastuksesta niiden optimaaliseen hyödyntämiseen. Raisioagro on alueen markkinajohtaja kalanrehuissa, päätuotteena Hercules LP, vähäfosforinen kalanrehu. Diplomin luovuttivat Norrgårdille Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metsästystalousministeriön johtaja, ministeri Grigori Manuilov (vas.) sekä Raisioagron suurin jälleenmyyjä ja Karjalan kalankasvattajien yhdistyksen OFK:n johtaja Valeriy Artamonov (oik.) Kalaöly korvataan suomalaisella rypsiöljyllä Rypsiöljypitoista rehua syöneissä lohissa oli tutkimuksen mukaan enemmän terveydelle hyödyllisiä rasvahappoja kuin kotimaisessa luonnonkalassa tai valkolihaisessa tuontikalassa. Rypsiöljyä kalliimman kalaöljyn korvaaminen rypsiöljyllä lohien ravinnossa parantaa kalankasvatuksen tuotantoketjua ja kannattavuutta merkittävästi. Uutista koskevassa pörssitiedotteessa Raision toimitusjohtaja Matti Rihko totesi: On rohkaisevaa, että uutta suomalaista huippuosaamista päästään jälleen kaupallistamaan maailmalle ja että keksintö on syntynyt tiedemaailman ja yritysmaailman yhteistyönä. Keksinnön arvo voi lähivuosina kasvaa lohen kuluttajakysynnän nousun ja kalaöljyn tuotannon perustana olevien luonnonkalakantojen vähenemisen myötä. Keksintö on toimiva ja kestävä ratkaisu ruokaketjun hyötysuhteen parantamiseksi, mikä on sekä keskeinen haaste että mahdollisuus tulevaisuuden ruokaketjun rakentamisessa. IV:n perustaja ja teknologiajohtaja Edward Jung totesi: Uusi kalanrehukeksintö on osoitus elintarvike- ja agrosektorien suuresta potentiaalista globaalien ongelmien ratkaisemisessa ja kannattavuuden parantamisessa. Tämä patenttihakemus on käytännön osoitus siitä, että Raision ja IV:n yhteisyritys voi toimia alustana laajemmallekin yhteistyölle. 5

AJANKUVA > AGRO makasiini 1/14 Uusi avoin verkkokauppa Raisioagron tarjoamat sähköiset palvelut laajenevat. Olemme avanneet tiliasiakkaiden verkkokaupan lisäksi kaikille avoimen verkkokaupan. TEKSTI: Vesa Pursiainen Uuden palvelun kautta kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan ja tekemään ostoksia Raisioagron valikoimista. Kauppa on rakennettu mahdollisimman helppokäyttöiseksi asiakkaalle. Asioimiseen tarvitaan vain nopea rekisteröinti. Verkkokauppa on asiakkaalle suora pääsy samaan tilausjärjestelmään kuin mitä asiakkuusvastaavamme käyttävät. Verkkokaupan pääsivulta löytyvät linkit muihin Raisioagron tuottamiin palveluihin; viljelykasvien hintoihin, sääpalveluun tai vaikkapa tämän lehden uusimpaan numeroon. Klikkaa valikoimaan Kaupasta löydät koko Raisioagron valikoiman: tuotantopanokset ja -tarvikkeet sekä rehut. Saat tuotteista kätevästi lisätietoa tutkimalla verkkokaupan tuotekorttia ja käyttöturvallisuustiedotteita. Pystyt verkkokaupan omatili-osioista seuraamaan tilaushistoriaasi ja löydät nopeasti vanhat tilauksesi. Voit asioida kaupassa suomen- tai ruotsinkielellä. Verkkokaupan tilaukset maksat kätevästi pankkitunnuksilla tai luottokortilla. Tilaukset toimitetaan asiakkaille Raisioagron toimituspalvelun kautta. Verkkokaupan tilausten toimitusaika on 3-7 arkipäivää. Valtaosa tilauksista toimitetaan perille kolmen päivän sisällä tilauksesta. Verkkokaupan asiakkaana saat tilauksellesi saman edullisen rahdin kuin tiliasiakkaammekin. Tiliasiakkuustuotteet Tilataksesi irtorehuja tai polttoöljyä verkkokaupasta tarvitset tiliasiakkuuden. Koska näiden tuotteiden toimitusmäärä varmistuu vasta toimituksen yhteydessä, ei tuotteita voi maksaa etukäteen. Voit kuitenkin tilata ne kätevästi tiliasiakkaiden verkkokaupasta. Kirjautumista vaativa tiliasiakaskauppa tulee pysymään pääasiallisena sähköisenä tilauskanavana omille tiliasiakkaillemme. Vain kirjautumalla tiliasiakkaiden verkkokauppaan saat omat sopimusehtosi. Jos olet tiliasiakkaamme, saat tilattua tunnukset asiakasnumerollasi sekä sähköpostiosoitteellasi tiliasiakkaiden verkkokaupan etusivulta löytyvästä Unohditko salasanasi -linkistä. Kampanjoita kaikille Tulevaisuudessa tulemme aktiivisesti luomaan tarjouksia sekä kampanjoita, joista hyötyvät verkkokaupassa asioivat. Esimerkiksi Raisioagron joka keväiset Agropäivät tullaan tänä keväänä lanseeraamaan myös verkkokaupassa, jotta jokaisella asiakkaallamme olisi mahdollisuus osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai kotitietokoneelta. Apua Raisioagron sähköisten palveluiden käyttöön saat joko omalta asiakkuusvastaavaltasi, tai voit kysyä ohjeita sähköpostitse osoitteesta: agroshop@raisio.com. Sinulla ei tarvitse olla ennestään asiakkuutta Raisioagrolla voidaksesi tehdä ostoksia uudessa verkkokaupassamme. Tutustu kauppaan: kauppa.raisioagro.com > Raisioagron uusi avoin verkkokauppa sekä myös sen laajentunut tuotevalikoima olivat puheenaiheena risteilyn kokouskannella. Mm. sadeasuja saa tilattua verkkokaupasta. Juhani Tami Tamminen teki luennollaan selväksi, että voittaja ei koskaan luovuta ja luovuttaja ei koskaan voita. 6

> Riemukas risteily TEKSTIJ A KUVAT: Janita Virtanen Raisiogron asiakasristeily keräsi tänä vuonna ennätysmäärän maataloustuottajia, mukana oli jopa 1 700 tiedon- ja viihteennälkäistä matkaajaa. Lieneekö syynä Lauri Tähkä, Aku Hirviniemi tai Tami Tamminen, risteilyvierailla oli hymyt herkässä ja tanssijalat tulessa. Remakka nauru täytti ravintolan pääsalin, kun heti tervetulotilaisuudessa Aku Hirviniemi mursi jään esiintymisellään. Hirviniemen alias Harjakaisen kohteeksi joutuivat yhtä lailla tuore toimitusjohtaja Jarmo Puputti kuin pahaa aavistamattomat risteilyvieraat, eikä näin tarkkaavaisesti kuuntelevaa ja hengessä mukana olevaa yleisöä ole ennen taidettu Silja Symphonyn pääravintolasta bongata. Ensimmäinen risteilypäivä jatkui viihteen merkeissä, kun karismaattinen Saija Tuupanen hurmasi niin nuoret kuin vanhemmatkin risteilyvieraat. Koko risteilyn vetonaulaksi taisi kuitenkin lukeutua suomalaisten kestosuosikki Lauri Tähkä, jonka energinen lavashow tuskin jätti ketään kylmäksi. Toinen risteilypäivä alkoi Elovena-bingolla ja lavatanssikurssilla. Samaan aikaan Tukholma-retkille suunnisti 16 bussilastillista risteilyvieraita. Iltapäivä oli varattu ammattiluennoille ja illansuussa keskustelut jatkuivat näyttelytilassa viihteen ja maistiaisten merkeissä. Tanssiorkesteri Neljän Suora viihdytti lähes pikkutunneille asti, eikä tanssilattian suosiosta päätellen kukaan jäänyt risteilyn jälkeen potemaan tanssivajetta. > > Aku Hirviniemi alias Harjakainen pisti heti tervetulotilaisuudessa Raisioagron uuden johtajan Jarmo Puputin tulikokeeseen. Lauri Tähkä otti yleisönsä.. Abba-museo oli ensimmäistä kertaa retkivalikoimassa. Vuolenkoskelta risteilylle lähteneet Tiina Kyrkkö ja Riitta Kilkkilä hyödynsivät museon tarjoamat mahdollisuudet innolla.. Abba ja Tami hurmasivat Abba-fanien odotukset palkittiin, kun kuva- ja videomateriaalia tulvillaan oleva Abba-museo avasi ovensa toukokuussa 2013. Risteilyn uutuusretki paljasti suuren määrän Abba-faneja, joille mahdollisuus päästä laulamaan ja tanssimaan Abban tahtiin heti aamupäivästä oli pitkään odotettu elämys. Ramppikuumetta ei porukassa podettu, ja esimerkiksi Mamma Mia ja Dancing Queen saivat uusia sovituksia raikuvin aplodein. Toisen risteilypäivän kohokohtia oli monille Juhani Tami Tammisen Opi hallitsemaan muutosta -valmennusluento, jossa ei pelitermejä säästelty eikä keskinkertaisuudelle jätetty tilaa. Tammisen puheen avainsanoja olivat erinomaisuuteen sitoutuminen, asenteen voima, sekä muutoksiin valmistautuminen. Hän kannusti toimimaan, uskomaan, auttamaan ja herättämään luottamusta matkalla kohti menestystä ja muistamaan elämän tärkeimmän muistisäännön. - Aja takaa unelmiasi. Kaikki suuret saavutukset alkavat unelmista. Unelmat ovat innostuksen ja vision polttoainetta ja pistävät energiat liikkeelle jokaisena aamuna. 7

KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Huippufarmari Haussa 2013 kisan tilinpäätös: Saavutuksena HUIPPUSADOT kohtuullisin ympäristövaikutuksin Ensimmäinen Huippufarmari-kisa jää mieleen kokonaisvaltaisesti korkeasta satotasostaan ja erinomaisista ravinnetaseista. Ympäristövaikutusten yhdistäminen tuloslaskentaan toimi hyvin. Uuteen kisaan ilmoittautuminen on alkanut. Mari Ketola (vas.), Petri Holma, Tuomas ja Satu Levomäki, Tuula ja Kalle Eskola, Seppo, Ilmari ja Marja Hunsa sekä Kalle ja Päivi Vanha Perttula juhlivat tammikuun lopussa Huippufarmari Haussa kilpailun karonkkaa Ikaalisten Kylpylässä. TEKSTIJA KUVA: Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa on ensimmäinen satokilpailu, jossa laskettiin myös ympäristövaikutukset. Laskenta tehtiin Raision oman Closed Circuit Cultivation-konseptin mittarein: EkoPlus (jyväsadon sisältämä energia suhteessa käytettyjen panosten energiaan), HiiliPlus (hiilijalanjälki) sekä VesiPlus (typpitase ja fosforitase). HiiliPlus luvun taustat Mitkä sitten ovat merkittävimmät tekijät HiiliPlus hiililjalanjälkiluvun muodostumisessa ja mitkä tekijät aiheuttivat eroja kilpailijoiden tulokseen? Raisio-konsernin kestävän kehityksen asiantuntija Aki Finérin mukaan lannoitteiden merkitys viljanviljelyn kasvihuonekaasupäästöissä on suurin tekijä. Kalki- 8

Sinustako vuoden 2014 Huippufarmari? Hyvä kilpailu saa luonnollisesti jatkoa. Kilpailukasveina ovat viime vuoden tapaan kevätvehnä, ohra, kaura, kevätrapsi ja -rypsi. Näiden lisäksi kilpailuun voivat ottaa osaa myös nurmentuottajat. Kilpailun kolme parasta tilaa palkitaan Raisioagron tuotantopanoksilla, joita on palkintoina peräti 9 000 euron edestä. Jos kiinnostuit osallistumaan, ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi. tuksesta ja kuivauksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat seuraavaksi suurimmat tekijät. Maanparannuskalkkien käyttö hyviä satoja tavoiteltaessa on äärimmäisen tärkeää, vaikka siitä päästöjä syntyykin. Kalkin valmistuksesta syntyviä päästöjä voidaan vähentää käyttämällä teollisuuden sivujakeina syntyviä tuotteita. Esimerkiksi Petri Kuokan käyttämä metsäteollisuudesta peräisin oleva kalkkikuitu on valmistuksen osalta hiilineutraalia. Ilkka Matinollin käyttämä Biotiitti on myös huomattavasti vähemmän päästöjä tuottavaa. Mainittujen tuotteiden kalkitusvaikutus per tonni on toki alhainen. Kuivauksesta syntyvää päästöä on mahdollista pienentää siirtymällä polttoöljystä uusiutuviin energialähteisiin. Tätä kilpailijoista hyödynsi vain Tuomas Levomäki, jonka kuivauslämmöstä 75 prosenttia tuotettiin hakkeella. Petri Holma sai etua äärimmäisen matalasta puintikosteudesta, josta johtuen kuivaukseen kuluneen öljyn ja sähkön määrä jäi hyvin vähäiseksi. Holman viljelyksen hiilijalanjälki olikin lähes ennätyksellisen matala. Lannoituksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä johtuu pääasiassa typpilannoituksen käytöstä, koska typpioksiduuli on vahva kasvihuonekaasu. Myös typen valmistuksen päästöistä syntyvä typpioksiduuli on mukana sadon hiilijalanjäljessä. Yaran tehtailla käytettävä katalyyttitekniikka on kuitenkin Raision laskelmien mukaan pienentänyt viljatonnin hiilijalanjälkeä noin 10 prosenttia. Tämä vähennys on toki mukana myös Huippufarmarien hiilijalanjäljessä, Aki Finér sanoo. Analyysit kertovat tarpeet Lannoituksen suunnitteluun ja toteutukseen on nykyisellään entistä enemmän vaihtoehtoja. Kaiken pohjana on tieto: jokaisen on suositeltavaa ruksata viljavuustutkimukseensa mukaan myös hivenanalyysit. Hivenpaketin lisäksi kannattaa harkita myös boorianalyysiä. Boorista oli puutetta useiden huippufarmarikisailijoidenkin Megalab analyyseissä. Todettuun tarpeeseen voi käyttää hivenlehtilannoitteita. Sopivaa lehtilannoitetta valittaessa kannattaa vertailla montako grammaa litrassa eri tuotteet sisältävät punaisella olevaa ravinnetta. Näin löydetään todellista tehoa antava tuote. Jaettu lannoitus Huippufarmarien lannoitusohjelmissa oli käytetty runsaasti luovuutta. Jaettua lannoitusta raemaisilla lannoitteilla käyttivät kaikki kevätvehnää viljelleet eli Petri Kuokka, Kalle Eskola sekä Tuomas Levomäki. Levomäki myös optimoi pintalevitetyn lannoitteen määrän Yara N-Sensor tekniikalla. Kuokalla jaettu lannoitus toimi selkeästi riskin jakajana. Esko- lan taktiikkana oli varmistaa riittävä ravinteiden saatavuus kaikissa tilanteissa. Eskola ja Kuokka hakivat lisäksi valkuaisen nostoa typpiliuoksella tähkävaiheessa. Hivenlehtilannoitus Hivenlehtilannoitusta käytti suurin osa kilpailijoista. Mielenkiintoisin tuote oli Eskolan ja Vanha-Perttulan käyttämä Solatrel. Sen ravinnesisällössä on eniten fosforia mutta myös kaliumia sekä useita mikroravinteita. Tuotteella on yllättävän paljon satovastetta viljoille. Kalle Eskola sai vaikutuksesta osviittaa kun hän ruiskutti kilpailulohkolta tankkiin jäänyttä seosta pari laistoa ohralle. Ruiskutus oli sen verran myöhäinen, että jyvämäärä oli jo tähkissä. Ainoastaan tuhannen jyvän painoon pystyi enää vaikuttamaan. Ruiskutettujen laistojen tähkät nuokkuivat puintiaikaan eri tavalla, joten vaikutus kiinnosti. Sato puitiin säkkiin ja punnittiin. Tulos oli yli 400 kiloa per hehtaari enemmän kuin viereiseltä laistolta, Eskola kertoo. 9

KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Vaisu VILJAMARKKINA piristyy Leuto ja kostea talvi on hellinyt syysvilja- ja syysrapsikasvustoja. Uuden sadon hyvät näkymät vaikuttavat jo tämänhetkisiin hintanoteerauksiin. TEKSTI: Minna Oravuo Viime kesän suuri sato on pitänyt viljojen hinnat edelliskautta alhaisemmalla tasolla. Maailmanmarkkinoillakin hinnat ovat pikemminkin laskeneet syksyn ja talven aikana. Talvi on jatkunut leutona Euroopassa ja Venäjällä tammikuun alkupuolelle saakka. Myös kosteutta on ollut pääosin riittävästi, paikoin sateet ovat olleet kohtuullisen runsaitakin. Syysvilja- ja syysrapsikasvusto ovat siis säilyneet hyvin ja ainakin vielä ennakoivat hyvää satoa. Myöskään Pohjois-Amerikasta ei ole raportoitu ongelmia, vaan kasvustot ovat talvehtineet tähän mennessä hyvin. Tammi-maaliskuun säät Keski-Euroopan osalta määrittelevät lopullisesti talvehtimisen onnistumisen. Pitkän leudon kauden jälkeen kovat pakkaset ilman lumipeitettä ovat hankala yhdistelmä. Koska Euroopassa syysviljojen osalta alkanut kausi on mennyt hyvin ja syyskylvöalat olivat edellissyksyn tasoa, niin kokonaissato-odotuksetkin vehnän osalta ovat hyvin lähellä tämän vuoden toteutunutta satoa. Tämä näkyy myös markkinoiden odotuksissa ja uuden sadon hintanoteerauksissa, jotka ovat nykyhetkeä alhaisemmalla tasolla. Tällainen tilanne on melko tavanomainen. Etelässä tuotanto-olosuhteet säilyneet hyvinä Australiassa viljan korjuu käynnistyy vuoden vaihteessa. Australiassa kärsitään usein kuivuudesta, mutta päättyvä kasvukausi on ollut suosiollisempi ja Australiassa korjataan viime vuoteen verrattuna hyvä sato. Argentiina ja Brasiliassa on kasvukausi parhaillaan meneillään. Vaikka ajoittain syksyn aikana olemme lukeneet ongelmista, niin kaiken kaikkiaan olosuhteet ovat hyvät ja odotettavissa on kokonaisuutena hyvä sato. Varsinkin soijan osalta näkymät tuotantomäärän ja olosuhteiden osalta ovat hyvät. Suomessa syysviljojen kylvöala suuri Kaunis lämmin syksy suosi syyskylvöjä. Syysvehnän kylvöala nousi jopa 50 000 hehtaariin, joka on poikkeuksellisen suuri ala. Syysrukiin kylvöala on Tikeltä saatujen tietojen mukaan noin 25 000, joka on melko keskimääräinen. Loppusyksy ja vuodenvaihteen hyvin leuto ja sateinen jakso päättyi kovaan pakkasjaksoon. Koska kasvustoja suojaa vain hyvin ohut lumipeite, niin pitkä ankara kylmä kausi lisää talvituhojen riskiä. Kotimaan viljan tarjonta vielä hiljaista Kotimaassa viljojen hinta kehitys on ollut laskeva syksystä alkaen. Ohran ja kauran hintojen lasku tasaantui syksyn edetessä. Etenkin rehukauran hinta on vajonnut hyvin alas. Vehnän hinta hieman nousi loppuvuodesta samaan tahtiin muun Euroopan kanssa, mutta vuoden vaihteen jälkeen myös vehnän hinta on ollut laskussa. Koska kotimaan hintakehitys seuraa muuta Eurooppaa ei ainakaan tammikuun lopussa ole näköpiirissä vahvoja merkkejä hintatason kääntymisestä voimakkaaseen nousuun. Laskeva hintakehitys on pitänyt tarjonnan kohtuullisen rauhallisena. Raisioagron rehutehtaiden ja Raision myllyjen osalta viljat ovat riittäneet hyvin rauhallisesta tarjonnasta huolimatta. Selvää piristymistä markkinassa on tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen, kun vertaa tilannetta marras-joulukuuhun. Kevättä kohti mentäessä tarjonta yleensä lisääntyy aina kevätkylvöille saakka. 10

Tehokasta tautitorjuntaa Raisioagron tautiainevalikoiman ytimessä on kaksi tehokasta tuotetta, jotka yhdessä käytettynä antavat erityisen laajan ja pitkäkestoisen suojan viljojen tauteihin - Mirador ja Proline. TEKSTI: Jaakko Laurinen Amistarista tuttua tehoainetta saman määrän sisältävä Mirador on suojaa antava strobiluriini. Proline on markkinoiden tehokkain triatsoli, joka sekä puhdistaa että suojaa kasvia taudeilta. Proline on kansainvälisesti arvostettu tuote. Se on useissa maissa olennainen osa ruiskutusohjelmia, joilla haetaan tehoa vaikeisiin kasvitautiongelmiin. Erikoisominaisuutena on esimerkiksi teho punahomeeseen, jos käsittelyä lykätään kukintaan asti. Prolinesta on usein haettu - ja löydettykin - ratkaisuja tapauksiin, joissa kasvitauti on kehittänyt vastustuskykyä monille vanhemmille aineille. Koska aineen teho on tiedossa joka maassa, myös hinta on korkeampi kuin joidenkin vanhempien aineiden. Myös saatavuus pohjolan perukoilla on joskus rajattu, koska ottajia löytyy lähempääkin. Prolinen tehoainetta, protiokonatsolia, on myös valmiissa seoksissa, mutta pienempänä pitoisuutena kuin itse Prolinessa. Lisää laajuutta ja suojaa Proline on hyvä aine yksin käytettynä, mutta varsinkin strobiluriinityyppisen seoskumppanin avulla saadaan laajuutta torjuntaan. Tällöin myöskään käyttömäärien ei tarvitse aina olla vaihteluvälin yläpäästä. Mirador on soveltunut seoskumppaniksi hyvin. Jo käyttömäärillä 0,25 litraa + 0,25 litraa hehtaaria kohden on saatu kasvustot pysymään puhtaina sadonmuodostuksen ajan. Tehokkaiden aineiden kanssa on hyvä pitää mielessä, että kun käyttömäärät ovat maltilliset, vilja myös valmistuu ajallaan. Sekä Prolinella että Miradorilla on merkittävä viherryttämisvaikutus. Tämä koetaan monissa maissa pelkästään eduksi, koska vihreä kasvi yhteyttää ja tuottaa lisäsatoa, mutta Suomen lyhyessä kasvukaudessa se voi olla haitaksikin. Tämän muistavat varsinkin ne, jotka strobiluriiniaineiden tullessa markkinoille käyttivät silloin suositeltuja erittäin korkeita käyttömääriä. Jos tilanne vaikuttaa tautien suhteen pahalta jo ruiskuttamaan mennessä, on kuitenkin syytä nostaa varsinkin parantavaa vaikutusta omaavan Prolinen määrää. Näin on toimittu esimerkiksi oheisen kaavion esittelemässä Borealin ruutukokeessa, jossa Proline 0,4 l+amistar 0,3 -seos on kokeen paras. Käytännön kokemukset kertovat samaa viestiä aineiden hyvästä toimivuudesta. Tautiainekoe myöhäisillä vehnälajikkeilla (Marble ja Trappe) Sadonlisä kg/ha Proline 0,4 Verranne1: Verranne 2: + Amistar 0,3 l Strobi 0,4 + Triatsoli 0,4 l Valmis seos 1,25 kg Lähde: Boreal 2008 11

KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Uuteen SOPIMUSKAUTEEN 2014 Markkinoilta saatava hinta ja viljelykasvien hintasuhteet ovat tärkeitä tekijöitä, kun suunnitellaan tulevan kauden viljelyä. Vähintään yhtä tärkeää on viljellä kasveja, joilla on varma markkina. Ostajan varmistaminen viljelysopimuksella antaa viljelylle hyvät lähtökohdat. TEKSTI: Minna Oravuo Raisioagron sopimusmallit 2014 Markkinahintainen sopimus Kiinteähintainen sopimus Keskihintainen sopimus Rehuohran ja myllyvehnän hintakehitys 2013 /tn Markkinahinta Keskihinta Keskihinta + sopimuspalkkio Raisioagron sopimuskasvit 2014 Myllyvehnä (syys- ja kevätvehnä) Ruis Suurimokaura Mallasohra (Barke, Tipple, Fairytale, Marthe, Charmay, Cha Cha) Rehuohra Rehuvehnä Rehukaura (toimituspaikka Raisio) Härkäpapu Rehuherne Rypsi ja rapsi 12

P arin tasapainoisen viljamarkkinavuoden jälkeen kuluva markkinakausi on ollut erilainen. Useat toimijat Raisioagro mukaan lukien ovat hetkittäin rajoittaneet viljan ostoa muilta kuin sopimusviljelijöiltä. Sopimuksesta on ollut siis konkreettista hyötyä. Kumppanuus kannattaakin aina varmistaa, koska tulevasta ei tiedä. Myös kotieläintilan kannattaa varmistaa tilalta myytävälle viljalle sopimukset etukäteen. Monipuolinen sopimusvalikoima Perinteiseen tapaan viljelysopimusten teko on käynnistynyt vuoden alussa. Viljelysopimuksia tehdään kaikista viljoista; myllyvehnä, ruis, suurimokaura, mallasohra, rehuvehnä, rehuohra ja rehukaura sekä valkuaiskasveista; rehuherne ja härkäpapu. Ylivieskassa ja Kouvolassa valmistetaan Benemilk-rehuja. Rehujen pääraaka-aineena on hyvälaatuinen rehuohra ja rehuvehnä. Tarvitsemme erityisesti uusia rehuvehnän- ja ohran sopimusviljelijöitä Ylivieskan ja Kouvolan rehutehtaiden hankinta-alueille. Öljykasvien haasteet jatkuvat Öljykasvien viljelyn haasteet eivät tunnu vähentyvän lainkaan. Tammikuun loppupuolelle saakka jännitettiin saako peitattua siementä käyttää tulevan kevään kylvöissä. Kyllä saa. Raisioagro tekee siis tulevallekin kaudelle rypsi ja rapsisopimuksia ja myy sopimusviljelijöille peitattua siementä. Kotimaisen valkuaisen tarve on ennallaan ja ratkaisuja kotimaisuusasteen vahvistumiseksi etsitään koko ajan. Öljykasvien viljelyn vähenemisen myötä hyvä vaihtoehto löytyy härkäpavusta, sillä sen käyttö sekä naudan että kalanrehuissa onnistuu oikein hyvin. Härkäpavulla on siis kysyntää. Suurimokauraa Nokian Myllylle Hyvälaatuiselle suurimokauralle on varma kysyntä myllyllämme. Valitse kauralajike, joka tuottaa juuri sinun pelloillasi hyvän, suurijyväisen sadon. Hometoksiinien muodostumisen minimoinniksi käytä vain peitattua, kunnostettua siementä ja pyri noudattamaan monipuolista viljelykiertoa. Vältä kauraa kauran perään. Vaikka kauramarkkina on ollut hyvin alavireinen kuluvan talven, niin suurimokauran viljelyä tarvitaan. Tavanomaisen suurimokauran lisäksi tarvitsemme lisää luomusuurimokauran sopimusviljelijöitä. Teemme sopimuksia myös muista luomuviljoista, luomuhärkäpavusta sekä luomurehuherneestä. Keskihintasopimuksella tuntuva sopimuspalkkio Usein viljan myyjä toivoo voivansa saada markkinoiden parhaan hinnan. Harvoin tämä kuitenkaan onnistuu, koska hintojen vaihtelut ovat suuria ja tulevan ennustaminen on mahdotonta. Viljakauppojen ajoittumiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin markkinatilanne, esimerkiksi tilanvarastokapasiteetti, kelirikko, syys- ja kevätpeltotyöt, lomat. Keskihintasopimuksia on voinut tehdä jo parin vuoden ajan. Kovin moni viljelijä ei kuitenkaan ole valinnut kyseistä sopimusta riskinhallintavälineeksi, joten olemme muuttaneet sopimusehtoja merkittävästi. Keskihintasopimuksessa toimitus voi tapahtua milloin vain hintajakson aikana ja näin hintariski pienenee, koska hinta perustuu koko jakson keskiarvoon. Keskimääräinen hinta voi ensi kuulemalta kuulostaa huonolta, vain keskimääräiseltä tai keskinkertaiselta. Vaikka hintojen vaihtelut ovat suuria, ovat suurimmat vaihtelut useimmiten kohdistuneet satokauden vaihdoksiin, kun siirrytään uuden sadon vastaanottoon tai uuteen kasvukauteen. Varsinaisena myyntikautena vaihtelut ovat huomattavasti maltillisempia. Ohessa muutama hintakäyrä viime syksyltä, joista selviää miten keskihinta sijoittui verrattuna Raisioagron päivittäin noteerattavaan perushintaan. Kun keskihintaan lisätään sopimuspalkkio, olisi keskihintasopimuksella viime syksynä saanut useimmille kasveille valtaosasta syksyä parhaan hinnan. Keskihintasopimuksessa kolme hintajaksoa Keskihintasopimuksessa on valittavana kolme hintajaksoa: I-jakso 1.10-15.12.2014, II-jakso 1.1.2015-30.4.2015 ja III-jakso 15.6.30.7.2015. Sopimusta tehdessä täytyy päättää, mille jaksolle sopimuksen sitoo. Keskihinta lasketaan kyseisen jakson keskiarvona päivittäin noteeratuista Raisioagron hinnoista. Koska lopullinen keskihinta selviää vasta jakson päätyttyä, tapahtuu tilitys kahdessa erässä. Ensimmäinen tilitys normaalisti 30 päivän kuluttua toimituksesta ja toinen tilitys hintajakson päättymisen jälkeen. Viljan toimitus tapahtuu valitun jakson aikana. Keskihintasopimuksen sopimuspalkkiota on nostettu nykyisestä. Sopimuspalkkio on viisi euroa/tonni ensimmäiselle ja toiselle jaksolle, ja seitsemän euroa/tonni kolmannelle jaksolle. Keskihintasopimuksen sopimuspalkkiolla varmistat, että saat aina toimitusjakson keskimääräistä hintaa paremman hinnan. Jos haluat varmistaa tämän merkittävän sopimushyödyn, ole nopea, sillä teemme keskihintasopimuksia vain rajoitetun määrän. Muista palauttaa Viljelyhalukkuuskysely 28.2. mennessä! 13

KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 LEHTILANNOITTEILLA korkeampaan satoon Täydennyslannoitus lehtien kautta on tärkeä osa kasvinravitsemusta, kun pyritään hyvään ja laadukkaaseen satoon. TEKSTI: Heikki Alastalo Lehtilannoituksen avulla kasvustoon saadaan pieniä määriä ravinteita, joten lehtilannoitus sopii täydentämään keväistä NP- KS-lannoitusta. Lehtilannoitus on nopea ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutos. Lehtilannoituksen avulla voi tehostaa kasvin kriittisiä kehitysvaiheita, esimerkiksi valkuaisen ja öljyn muodostumista sekä kukintaa. YaraVita moneen tarpeeseen YaraVita-tuoteperheeseen kuuluu lannoitteita yksittäisten ravinnepuutosten korjaamiseen ja ravinneseoksia, jotka on räätälöity tehostamaan sadonmuodostusta eri kasveilla. Oikea ravinteiden käyttö, oikeaan aikaan sekä oikealla määrällä varmistaa laadukkaan sadon pienellä hehtaarikustannuksella. YaraVita Gramitrel on moniravinteinen hivenravinneliuos, joka on räätälöity varta vasten viljojen hivenravinnepuutoksiin, mutta sitä voidaan käyttää myös nurmen kasvun edistämiseen. Liuos sisältää kaikkia tärkeimpiä hiveniä ja tehoaa nopeasti. Gramitrel voidaan sekoittaa useimpien Raisioagron myynnissä olevien kasvinsuojeluaineiden, kuten Classicin, Ariane S:n, Swipen ja Prolinen kanssa. Tuotteen sateenkestävyys on myös hyvä. MantracPro puolestaan on markkinoiden väkevin mangaanilannoite. Sen imeytyminen kasviin on erittäin nopeaa ja vaikutusaika on pitkä. MantracPro soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluaineohjelmiin, jolloin vältytään useilta ruiskutuskerroilta ja säästetään näin aikaa ja rahaa. YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa voi selvittää nettipalvelusta: www.tankimix.com YaraVita-lehtilannoitteilla korjaat yksittäiset ravinnepuutokset kasvukauden aikana. YaraVita -sarjan monipuolisilla tuotteilla pystyt tekemään eri kasveille oikea-aikaisen täsmäkäsittelyn. Yara Megalab kasvianalyysi Yara Megalab kasvianalyysin avulla voi tarkentaa lannoituksen satopotentiaalin mukaiseksi ja selvittää kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Kasvianalyysin hyödyt: lisälannoituksen tarkentaminen, oikean tuotteen valitseminen piilevien ravinnepuutosten havaitseminen sadon maksimointi liiallisen lannoituksen välttäminen kustannussäästö seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelu ravinnepuutoksiin varautuminen Yara Megalab -kasvianalyysipaketteja ja lisätietoa saat Raisioagrosta tai tilaamalla 10 kappaleen erissä www.yara.fi-sivuilta. 14

Peruskaurasta elintarvikekauraksi Meille perinteinen ruoan raaka-aine, kaura, on terveellisempää kuin moni muodikkaampi superfood. TEKSTI JA KUVA: Jaakko Laurinen Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA arvioi tiukalla seulalla minkälaisia terveysväitteitä elintarvikkeista voi esittää. Harva tuote tai raaka-aine saa käyttää terveysväitteitä ensinkään, mutta kauralla niitä on käytettävissä peräti kolme. Tästä ja monesta muustakin syystä elintarvikekauralle on myös kysyntää, jopa kasvamassa määrin. Viljan hintataso on tällä hetkellä alavireinen ja vuoden takaiseen verrattuna se toki tuntuu erityisen huonolta. Myös kauran hinta on koettu alhaiseksi. Myllykaura on kuitenkin pärjännyt hintataulukossa kohtuullisen hyvin. Suurimokauran hinta ylittää suurimmassa osassa Suomea rehuohran hinnan. Kauran viljelykustannukset ovat monessa kohdassa ohraa matalammat, vehnästä puhumattakaan: siemenmäärä ja sitä kautta siemenkustannus on 20 prosenttia matalampi, tautitorjunnan tarve on vähäisempi ja usein myös kuivauksesta selviää vähemmällä. Satotasossa kaura ei jää ainakaan muita viljoja huonommaksi. Viljelykierrossa kaura katkaisee kasvitautien kiertoa suhteessa muihin viljoihin. Kun viljelee kauraa nimenomaan elintarvikekauraksi, mukaan tulee rehukauraan verrattuna vain CCC:n käyttökielto. Lisää kauranviljelystä voi lukea vaikkapa vilja-alan yhteistyöryhmän uudesta Kauranviljelijän huoneentaulusta, jonka löydät osoitteesta www.vyr.fi. Suurimokauralla on kysyntää! Kasvinsuojelusuunnitelma TEKSTI: Jaakko Laurinen Raisioagron AgroVisuksikin kutsutun kasvinsuojelusuunnitelman on jo saanut joukko viljelijöitä kasvinsuojeluainetarjouksen kyytipoikana. Kun pohjatietona ovat eri kasvien hehtaarimäärät ja mahdolliset erityisongelmat, asiakkuusvastaava pystyy tekemään tankkiseokset ja hehtaarikäytöt kasveittain sisältävän kasvinsuojelusuunnitelman. Viljelijä Matti Valkama Valkeakoskelta ehti ensimmäisten joukossa tutustumaan AgroVisuun. Suunnitelma tulee helpottamaan mukaan ruiskutustraktoriin toimintaa kun ruiskutustyöt muutaman kuukauden päästä alkavat. Se on tarkoitus printata mukaan ruiskutustraktoriin, Valkama kommentoi. AgroVisu helpottaa ruiskutustyötä Valkaman mukaan AgroVisusta haetaan paitsi tukea ruiskutustyöhön myös IPM-vaatimusten täyttämiseen. Lohkokirjanpito toki tarvitaan myös, mutta tälläkin on oma käyttönsä. Suunnitelma on riittävän yksinkertainen työohjeeksi, eli siinä ei ole liikaa tavaraa mukana. Parannusehdotuksiakin Valkamalta löytyy: AgroVisusta voisi olla sopimusviljelijöille omakin versio, jota voisi itse pyörittää. Tämäkin vaihe voi tulla, mutta ensin ohjelmasta haetaan lisää kokemusta. Mukaan tulevat myös peruslannoitteet lehtilannoitteiden ohelle sekä siemenet. Näin tuloste käy jo täysimittaisesta tuotantopanosten hankintasuunnitelmasta. 15

KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/14 Raisioagron kasvinsuojeluaineilla puhdas ja terve kasvusto Raisioagrolla on laaja valikoima kasvinsuojeluaineita, jotka mahdollistavat laadukkaan ja korkean sadon tuottamisen. Meiltä löydät varmasti itsellesi sopivat tuotteet niin viljoille, öljykasveille kuin nurmillekin. TEKSTI: Heikki Alastalo Tutustu tuotteisiin verkkokaupassa kauppa.raisioagro.com CantorMegaPack - tehoratkaisu kevätviljoille ja apilattomalle suojaviljalle CantorMegapack on laajatehoinen ja riittoisa kasvinsuojelupaketti, jolla ehkäiset gramma-aineiden resistenssiriskiä ja nujerrat kaikki tärkeimmät siemenrikkakasvit myös viileissä olosuhteissa. Tuotteella ei ole pohjavesi, olki- tai peräkkäiskäytön rajoituksia, ja sillä on erityisen pitkä käyttöaika: 2-letiasteelta korrenkasvun alkuun. Yhdellä paketilla saat ruiskutettua 12,5-15 hehtaaria. Tämä paketti sopii kaikille tiloille ja on saatavilla vain Raisioagrosta. Paketti sisältää: Classic Premium SX 150 g sekä Cantor 2 x 3 l ARIANE S TUKKUPAKKAUS SWIPE HUKKAKAURA KURIIN SONIS VARMISTA SADON LAATU Suositun rikkakasviaineen saa nyt entistä edullisempaan tukkupakkaushintaan. Tukkupakkaus riittää (4 x 5 l) yleisimmällä käyttömäärällä (2 l/ha) kymmenen hehtaarin rikkatorjuntaan. Ariane S on kolmen toisiaan täydentävän tehoaineen seos, joka normaalien rikkakasvien lisäksi antaa pitkäkestoisen tehon myös hankalasti torjuttaviin valvattiin ja ohdakkeeseen. Swipe on antaa erinomaisen tehon hukkakauran torjuntaan, lisäksi se on hellävarainen viljelykasveille ja sillä on joustava käyttöaika. Swipea voi käyttää ohralle, vehnälle, rukiille ja ruisvehnälle. Sen tehoaine pinoksadeeni on tuttu markkinoilla olevasta Axialista. Hukkakauran lisäksi Swipe tehoaa useimpiin hankaliin rikkakasveihin, kuten luohoon, raiheinään ja rikkapuntarpäähän. Kasvunsäädekäsittelyllä voi olla ratkaiseva merkitys kasvuston lopputulokselle. Kasvunsääde Sonis vastaa ominaisuuksiltaan Moddus M:ää ja sitä voidaan käyttää viljoille, timoteille sekä nurminadan siemenviljelyksille. Sonis on aine, joka vahvistaa kortta, rajoittaa kasvin pituuskasvua ja vahvistaa juurten kasvua kaikki yhdessä paketissa. Tuote on sallittu pohjavesialueilla! 16

Siemenvalikoima on nyt parhaimmillaan - kysy tuotteista omalta asiakkuusvastaavaltasi tai klikkaa verkkokauppaan! Uusilla lajikkeilla UUTEEN KAUTEEN TEKSTI: Mikko Koski Kylvösuunnitelmien teko alkaa olla käsillä. Oman siemenen käyttö on varmasti edullisempaa kuin ostosiemenen - lyhyen aikavälin tarkastelulla. Oman siemenen sadontuottokyky taantuu aikojen saatossa, siemenessä olevat taudit lisääntyvät ja aiheuttavat merkittäviä tautitorjuntakustannuksia ja sadon menetyksiä. Viime vuoden kuivasta kesästä ja suotuisista korjuuolosuhteista huolimatta erityisesti kauroilla on havaittu itämisongelmia. Punahomeet ja virusperäiset taudit alentavat siemenen itävyyttä ja sadontuottokykyä. Tarkista siis hyvissä ajoin siemenerien itävyystarmo. Uusia lajikkeita tulee kovalla vauhdilla markkinoille. Ohrilla monitahoiset lajikkeet ovat ajaneet jopa kaksitahoisten ohrien ohitse satoisuudessa. Myös jyvän koko on noussut kaksitahoisten lajikumppaneiden tasolle. Me Raisioagrossa valitsemme huolella lajikkeet, joita myymme asiakkaillemme. Tutustu siemenvalikoimaamme lajikeominaisuuksineen netissä: www.raisioagro.com/kylvosiemenet Suosittelemme kevään kylvöille: Wolmari BOR - Huippu-uutuus monitahoisiin ohriin! Aikainen lajike, jossa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla satoisuus ja lujakortisuus. Erittäin taudinkestävä, erityisesti verkkolaikkua vastaan. Soveltuu koko ohran viljelyalueelle, mutta erityisesti pohjoiseen ylivoimainen ykkönen. Fairytale - Huippusatoisa ja markkinoiden taudinkestävin mallasohralajike. Kasvuaika keskimyöhäinen. Valkuaispitoisuus alhainen. Voimakas pensomaan. Fairytale soveltuu korkean sadon vuoksi mallasohra- ja tärkkelysohrakäytön lisäksi erinomaisesti rehuohraksi. Hyvä valinta Etelä-Suomen ja Pohjanmaan sikatiloille. Flocke BOR - Loistavaa myllylaatua tuottava suurimokaurauutuus. Valtteja ovat kasvuaikaryhmänsä korkein hehtolitrapaino, iso jyvä ja ohut kuori. Satoisuudessaankin yltää aivan kaurojen kärkeen. Vyöhykkeille I - III. Vain Raisioagrosta! Mirella BOR - Erinomainen uutuuslajike suurimokauratuotantoon: ohutkuorinen, suhteellisen alhainen rasvapitoisuus ja hyvä betaglukaanipitoisuus. Belindan satotaso 2 päivää lyhyemmällä kasvuajalla. Lujakortisena ja satoisana lajikkeena erinomainen vaihtoehto myöhäisemmän kauran tuotantoon vyöhykkeille I III sekä multaville että kivennäismaille. Anniina BOR - Kun haluat aikaisuutta ja viljelyvarmuutta vehnän viljelyyn. Erittäin korkea valkuaispitoisuus, mutta kasvuaikaan nähden myös hyvä sadontuottokyky. Rehuvehnän viljelyyn, mutta onnistuu myös leipävehnänä. Koko vehnän viljelyalueelle. Marble BOR - Mainio laatuvehnä Etelä-Suomeen. Kasvuaikaluokkansa satoisimpia vehniä, menestyy hyvin eri maalajeilla. Hehtolitrapaino ja jyväkoko ovat korkeita. Nurmisiemeniä on laaja valikoima suojakaistoja tai viherkesantoa varten. Kysy lisää siemenistä asiakkuusvastaaviltasi. 17

NAUTA AGRO makasiini 1/14 MAIDONTUOTANTO KUVA: Eila Mehtonen Meijerien vastaanottama maitomäärä kasvoi noin 1,5 prosenttia viime vuonna. Tuotettu maitomäärä kääntyi kasvuun keväällä laidunkauden alettua, ja kasvu jatkui suhteellisen hyvälaatuisen säilörehusadon myötä vuoden loppuun. Joulukuussa tuotanto kasvoi yli neljä prosenttia, joten kokonaistuotannon odotetaan kasvavan ainakin vielä alkuvuoden ajan. Kokonaistuotannon kasvu johtui pääosin keskituotoksen noususta. Tuotokset nousivat lähes puolitoista prosenttia, kun taas kahtena edellisenä vuonna nousua ei juuri ollut. Loppuvuonna lisäksi lypsylehmien kokonaismäärä kääntyi kasvuun. Tunnusluvut puhuvat puolestaan Joulukuussa 2013 lypsylehmiä oli noin 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Edellisen kerran lehmien määrä on yltänyt tämänsuuruiseen kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Maitotilalla oli keskimäärin 32 lehmää. Keskilehmäluku nousi vuoden aikana kahdella lehmällä. Maidontuotannosta luopui viime vuonna vajaat 500 tilaa. Tämä on viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2012. Joulukuussa 2013 maidontuotantoa harjoitti noin 8 800 tilaa. E-luokan normimaidon hinta nousi marraskuussa 2013 keskimäärin 45,09 senttiin litralta eli yhdeksän prosenttia verrattuna vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan. Suomessa osuustoiminnallinen jalostusrakenne ja lisäarvotuotteiden suuri määrä ovat perinteisesti pitäneet myös tuottajahinnan kohtuullisella tasolla. Luonnollisesti kuitenkin myös EU-markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden tilanteet heijastuvat meillekin - tosin usein pienellä viiveellä ja hieman maltillisempina. Maitotuotteiden kulutus kasvaa edelleen. Tammi-marraskuussa 2013 kulutus kasvoi yli prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna rahkojen, raejuuston ja muiden tuorejuustojen vetäminä. Hyvän markkinatilanteen on ennustettu jatkuvan ainakin ensi kesään asti. Vuoden 2015 tukipolitiikan muutokset Vuonna 2014 viljelijätukijärjestelmät säilyvät pääosin ennallaan. CAP2020 uudistuksen lopullisia ratkaisuja hiotaan kuluvan vuoden aikana ja muutokset tulevat voimaan 2015. Myös maitokiintiöitä ja maidon kansallisia tukia koskevat muutokset tulevat voimaan ensi vuonna. Maitokiintiöjärjestelmä päättyy koko EU:n alueella 1.4.2015. Kiintiöjärjestelmä itsessään ei nykyiselläänkään rajoita meillä tuotantoa, sillä ylitysmaksun uhkaa ei Suomes- 18

hyvässä kasvussa Vuosi 2013 oli maidontuotannon kannalta hyvä. Maitotuotteiden vahva markkinatilanne piti tilityshinnan korkeana. Maidontuotanto kääntyi kasvuun ja luopuneita tiloja oli viime vuonna vähemmän kuin edellisenä vuotena. sa ole. Meillä kiintiöt ovat säilyttäneet arvonsa, koska niihin on sidottu kansallinen tuotantotuki sekä aikaisemmin investointituki. Kolmenkymmenen vuoden aikana maitokiintiöistä on muodostunut maitotiloille omaisuuserä, jolla on vaikutusta tilojen nettovarallisuuteen ja vakuuksiin. Etelä-Suomen kansallinen tuotantotuki muuttuu CAP-tuen alaiseksi lypsylehmäpalkkioksi. ABalueen lopullinen tukitaso ei ole vielä selvillä, joten lopullista euromääräistä vaikutusta on vaikea arvioida. Tilakohtaisesti tuen maksuperusteen muuttuminen kansallisesta tuesta CAP-tueksi saattaa olla merkityksellisempää. Tähän asti kuukausittain maksettu tuki on muuttumassa kaksi kertaa vuodessa maksettavaksi, joten tilakohtaiseen maksuvalmiuteen sillä tällä on varmastikin vaikutusta. Lisäksi CAP-tukien mukaiset valvonnat ulottuvat nyt myös maidon tukeen. Uusia haasteita C-tukialueilla Joulukuussa 2013 ministeriö teki yksipuolisen päätöksen, jonka mukaan kiintiöjärjestelmän päättymisen jälkeen Pohjois-Suomen kansallinen tuotantotuki maksetaan litratukena kaikille tuotetuille litroille. Tällä het- kellä tuki maksetaan täysimääräisenä kiintiön sisällä tuotetuille litroille ja tiettynä, vuosittain päätettävänä prosenttiosuutena kiintiön ylittäville litroille. Uudessa järjestelmässä huolta aiheuttaa se, ettei siinä ole elementtiä, jonka avulla pohjoisen tuen rajoitteen noudattamista seurataan. Kaikille tuotetuille litroille maksettavan tuen myötä tuotanto voi kasvaa C-tukialueilla siinä määrin, että pohjoisen tuen rajoite tullaan ylittämään jatkuvasti. Tämä johtaa tuen leikkautumiseen. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa jopa siihen, että EU-komission virkamiehet kyseenalaistavat koko tuen tarpeellisuuden. Vaikka haasteita riittää niin tukipolitiikassa kuin muillakin maidontuotannon osa-alueilla, ne on tehty voitettaviksi. Vuonna 2013 lypsykarjatilojen investointeja koskevia tukihakemuksia jätettiin lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, joten tuotannon kehittämiseen uskotaan vahvasti. Suomalaiset maitotilalliset tuottavat laadukasta ja puhdasta maitoa ja suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaista tuotetta. Perusedellytykset ovat siis kunnossa. Leena Lamminen Maitoasiamies Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 19

NAUTA AGRO makasiini 1/14 Benemilk-tuotantoseurannassa EKM-tuotos kasvoi kaksi kiloa Meijeriin toimitetussa kuukausittaisessa maitomäärässä on usein suurtakin vaihtelua. Tilatasolla maitomäärään vaikuttaa erityisesti lypsykauden vaihe, paljonko on umpeen menijöitä tai poikineita. Ensikoiden osuus, säilörehun laatu ja olosuhteiden muutos näkyvät myös tankin maitomäärissä, vaikka eläinmäärä ja väkirehuruokinta olisi ennallaan. Benemilk-käyttäjien tuotantoseurannassa energiakorjattu maitotuotos nousi keskimäärin kaksi kiloa. TEKSTI: Merja Holma Lehmämäärän kasvaessa ja poikimisten jakautuessa tasaisesti kuukausittaisen maitomäärän vaihtelu tasoittuu. Tilatasolla on kuitenkin useita muuttuvia tekijöitä, jotka näkyvät tankkimaidon määrässä myös Benemilk-tiloilla. Ensikoiden määrän kasvu alentaa keskituotosta Suomalaislehmät poikivat keskimäärin alle 2,3 kertaa. Navetoissamme tuottaa varsin nuori lehmäaines. Useampi kuin joka kolmas lypsävä on ensikko. Jos lehmämme kestäisivät karjassa pidempään, keskituotos nousisi nopeasti. ProAgrian tuotosseurannan mukaan toisen kerran poikivat lehmät tuottavat yli 1 000 kiloa enemmän kuin ensikot. Viidesti poikineet lehmät heruvat jo yli 2 000 kiloa enemmän kuin ensikot. Kun karjassa hyvä vanha lehmä joudutaan poistamaan ja tilalle tulee ensikko, näkyy tämä myös maitomäärissä. Oleellista olisikin saada ensikot tiineeksi, jotta ne pysyisivät karjassa pidempään. Ensikoiden energian saantiin kannattaa panostaa. Etenkin pihatossa ensikot jäävät helposti haastajan asemaan. Lypsykauden alussa lehmä on tehokas Poikimisen jälkeen, tuotoksen noustessa lehmä on tehokkaimmillaan. Maitoa voi herua jopa 2,5 kiloa syötyä rehun kuiva-ainekiloa kohden. Näin korkea tehokkuusluku kertoo, että lehmä laihtuu liikaa. Ruokinnan laadusta ei kannata tinkiä, sillä lehmä maksaa 4-6 kuukaudessa poikimisesta takaisin kalliimmatkin rehut. Lypsykauden alun parantunut energiatase helpottaa tiinehtymistä. Tuotantokauden edetessä mai- 20