HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 4 2013 H Yhdistys sai uuden puheenjohtajan, syyskokous 2013 H Huoltoupseerit Sveitsissä
TÄYTTÄ OLUTTA.
Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 4/2013 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B 3 50104 Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo 040 952 3062 hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) 873 6944 juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EV Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, 00861 HELSINKI jere.perkiokangas@mil.fi Kansikuva: Prikaatikenraali Timo Rotonen luovuttaa huollon ansioristin VT Olli Happoselle. Kuva: Hans Gabrielsson ISSN 0355-2586 (Painettu) ISSN 2341-6122 (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2013 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, www.ao-paino.fi Vähemmällä saatava enemmän aikaan Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät kohta jättävä Risto Kosonen on rohkeasti lähtenyt uudistamaan yhdistyksen nimeä Huoltoupseeriyhdistyksestä Logistiikkaupseerit ry:ksi. Kevätkokous päättänee asiasta. Nimen lisäksi on myös tärkeää, että puolustuvoimien logistiikkakin kehittyy. Resurssien vähetessä on toimintojen tehokkuutta lisättävä. Yhdysvallat lähti ensimmäiseen Persianlahden sotaansa 1990 vielä vanhalla Kylmän Sodan aikaisella logistiikkakonseptilla. Sen mukaisesti materiaalia varattiin operaatioon niin paljon, että se varmasti riittäisi pidempäänkin kestäviin sotatoimiin. Itse operaatio Desert Sword menestyikin suunnitelmien mukaisesti, mutta materiaalinen varautuminen sai jälkikäteen runsaastikin kritiikkiä. Sodan opetuksista viisatuneena asevoimissa alettiin kehittää niin kutsutun Rumsfeldin doktriinin mukaista operaatiokonseptia. Sen mukaisesti Operation Iraqi Freedom in (2003) maasotatoimet aloitettiinkin heti kun ensimmäinen yhtymä, tässä tapauksessa 3. Jalkaväkidivisioona, saapui alueelle muiden vielä ollessa matkalla. Logistiikassa pyrittiin ottamaan mallia kaupallisesta toimintatapamallista Just in Time JIT. Enää ei operaatioalueelle kuormattu kahden kuukauden materiaaleja, kuten ensimmäisessä sodassa, vaan varastot olivat toimitusketjussa ja suorituskyvyn ylläpidossa luotettiin jatkuviin toimituksiin. Kritiikitttä ei selviytynyt tämäkään konsepti. Logistiikan tilannekuva ei muodostunut ja toiminut toivotulla tavalla eikä täydennysten toimitusketju suoriutunut sille suunntellusta Tässä numerossa: tehtävästä kelvollisesti. Operaation lyhytkestoisuus ilmeisesti pelasti joukot suuremmilta puutteilta. Prikaatikenraali evp. Tom Foulkes, jolla on pitkä logistiikkaura sotilaalliselta ja kaupalliselta puolelta takanaan, kritisoikin käytettyä JITtoimintatapamallia voimakkaasti The Royal United Services Instituutin (RUSI) julkaisussa The Trouble with JIT (2004). Hänen mukaansa JIT ei voi toimia sotatilanteessa, koska poiketen kaupallisesta toimintaympäristöstä sotilaalllisissa operaatioissa korostuvat muun muassa tilanteen epävarmuustekijät, tilannevaihtelut, inhimilliset virheet, jatkuva ad hoc -suunnittelu ja improvisaatio sekä vihollisen toiminta. Kaupallisia konsepteja ei varmasti ihan sellaisinaan voi soveltaa omien puolustusvoimiemme suorituskyvyn ylläpitoon, mutta niistä löytyy varmasti paljon aineksia, joita voidaan meilläkin soveltaa sodan ajan logistiikan kehittämisessä. Resurssien väheneminen tuntuu olevan enemmän tai vähemmän jatkuvaa, siksi toimintatapamallien jatkuvalla kehittämisellä on saatava aikaan lisää tehokkuutta. Huoltoupseeri toivottaa kaikille yhdistyksen jäsenille sekä yhteistyöosapuolille Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan kynästä... 4 Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaikk on työ... 5 Kauppa palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa... 6 Maavoimien ohjelmoitavien suorituskykyjen huoltaminen... 8 11 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toimintajärjestelmä... 12 14 Huoltorykmentistä Logistiikkarykmentiksi... 16 19 Taktista hurjastelua... 20 21 EurOMA-konferenssi juhlisti 20-vuotiasta taivaltaan Dublinissa... 22 24 Liiketoimintamallit ja kilpailukyky... 26 31 Logistiikkaa ja alushuoltoa The Tall Ships Race 13 -tapahtumassa... 32 36 Huoltoupseeriyhdistyksen matka Sveitsiin... 38 43 Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous... 44 49 Mistä huoltojoukoille perinteet autojoukkokiltojen liitto ry 50 vuotta... 50 52 Panssariseminaari 2014... 53 Huoltoupseeriyhdistyksen kutsu kevätkokoukseen... 54 3
Puheenjohtajan kynästä Suunnitelmallisesti tulevaisuuteen Puolustusvoimauudistuksen suurin muutos, Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen etenee aikataulussa. Uuden logistiikkajärjestelmän rakenteet ovat selvillä niin pääesikunnissa, puolustushaaroissa, kun tulevassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessakin. Päällekkäisiä toimintoja karsitaan ja prosesseja yhdenmukaistetaan. Muutokset tehdään nykyjärjestelmässä olevia vahvuuksia hyödyntäen. Sotilasläänin esikuntien lakkauttaminen lisää joukko-osastojen aluevastuita ja viranomaisyhteistyötä, mikä tulee näkymään myös joukko-osaston huollon ja alueellisen logistiikkarykmentin välisessä yhteistyössä. Johdonmukaisesti kehitetty huollon joukkotuotantokoneisto saa uuden tärkeän lenkin, kun Porin Prikaatiinkin perustetaan huoltopataljoona. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä tulee olemaan nykyistä selkeämpi ja toimivampi! Nyt tehtävät muutokset tuovat säästöjä ja mahdollistavat tehtävien hoitamisen ja edelleen kehittämisen. Pysyvien tuloksien saaminen edellyttää toki vielä monien prosessien tarkastamista ja testaamista yksityiskohtia myöten. Rajapinnat tulevien organisaatioiden välillä tulee olla selvät ja toiminnat ovat suoraviivaisia. Yhtälailla strategisten kumppaneidenkin on kehitettävä omaa toimintaansa ja liikevoitot tulee pitää nykyistä maltillisempana, koska pienevissä resursseissa lisäkustannukset ovat pois vain ydintoiminnasta valmiudesta ja koulutuksesta. Logistiikan suurin muutos on kuitenkin yksilötasolla. Jokaisen on omaksuttava uudet prosessit ja toiminnan asiakaslähtöisyys viimeistään jo ensi vuoden aikana. Luottamus niin palvelun tuottajan, kun asiakkaan välillä tulee kyetä luomaan ja ylläpitämään. Suurin yksittäinen avoin kysymys on maa- ja merivoimien sotavarusteiden kunnossapidon kumppanuuden mahdollinen laajentaminen tai/ja toimintojen kehittäminen puolustusvoimien omana toimintana. Tätä niin sanottua KUPI15-päätöstä voittanee odottaa heti ensi vuoden alussa. Tulevan päätöksen osumatarkkuus tulee olemaan haasteellinen, koska jo pelkästään logistiikkajärjestelmän uudelleen organisointi ja PVLOGL:n perustaminen on mittava kokonaisuus. Samaan vaiheeseen kun vielä ajoittuu muitakin isoja muutoksia kuten uusien teknisten järjestelmien hankinnat, vanhojen poistuminen käytöstä, joukkotuotannon muutokset, poikkeusolojen joukkojen ja taktiikan uudistuminen sekä iso joukko ammattiosaajia siirtyy muihin tehtäviin ja reserviin. Tärkeää on edelleen säilyttää riittävä kenttähuolto ja osto-osaaminen. Varmaa kuitenkin on, että nykyistä järjestelmäalaa ja kunnossapitotoimintaa on kokonaisuutena kehittävä. Lopultakin on aika siirtyä tuntien tekemisestä tulosten tekemiseen käytettävyyspohjaiseen kunnossapitoon. Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous saatiin taas pidettyä. Kokouksen merkittävin linjaus oli yhdistyksen nimen muuttaminen tulevaisuutta paremmin palvelevaksi Logistiikkaupseerit ry:ksi. Lopulliset päätökset asiasta tehdään yhdistyksen kevätkokouksessa, johon hallitus valmistelee tarvittavat sääntömuutokset ja tuo ne hyväksyttäväksi. Toinen keskeinen päätös oli uuden puheenjohtajan valinta. Päätöksen perusteella voin hyvillä mielin luovuttaa puheenjohtajan nuijan ensivuoden alusta hyvälle ystävälleni eversti Timo Saariselle. Timo on aivan erinomainen ja laajakatseinen logistiikkaupseeri, joten voimme olla varmoja, että tulevaa Logistiikkaupseeri ry:tä johdetaan johdonmukaisesti ja tuloksellisesti. Hyvät logistiikkaupseerit Olen saanut johtaa Huoltoupseeriyhdistystä kohta neljä vuotta. On aika vaihtaa vetovastuuta. Tähän ajanjaksoon on sattunut huoltoupseerikoulutuksen ja yhdistyksen 85-vuotisjuhla, sveitsiläisten huoltoupseereiden vierailu Suomessa ja meidän vierailu Sveitsissä sekä vuosittaiset seminaarit, kokoukset ja huoltotapahtumat. Kiitän teitä kaikkia saamastani tuesta! Erityisesti haluan kiittää kunniajäseniä Seppo Laaloa ja Arvo Arvosta heidän yhdistykselle ja allekirjoittaneelle antamasta tuesta ja neuvoista. Edelleen haluan kiittää nykyistä logistiikkajohtoa. Herrat kenraalit ovat selkeästi osoittaneet, että yhdistystämme tarvitaan! Kiitokset kuuluvat myös hallitukselle, taloudenhoitajalle, toiminnantarkastajille ja erityisesti lehden monivuotiselle toimittajakaksikolle Ristolle ja Hansille. Ilman teitä, aktiivisia jäseniä, yhdistys ei toimisi näin hyvin! Yhdistyksen nimen muutos, nuorten upseereiden entistä aktiivisempi osallistuminen ja logistiikkajohdon ja valtuuskunnan tuki mahdollistavat varmasti tasokkaan toiminnan jatkossakin. Toivotan kaikille lehden lukijoille Hyvää ja Rauhaisaa Joulua läheisten parissa ja Hyvää Uutta Vuotta! 4
Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaikk on työ Vuoden kiertoon kuuluu arjen ja juhlan vuorottelu. Arkisen työn tekijä jaksaa painaa eteenpäin, kun hän tietää, että edessä oleva juhla katkaisee työnteon. Elämä ei ole loputonta raadantaa. Ihmiselle on suotu jo Raamatun alkulehdillä mahdollisuus lepopäivän viettoon, työn ja levon vuorotteluun. Joulu on säilyttänyt asemansa vuodenkierron tärkeimpänä juhlana. Joulun sanomassa on viesti tauottoman työn tekijöille. Laumoja vartioivat paimenet saivat ensimmäisenä kuulla ilouutisen: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja. Tämä Vapahtaja ei ole vain onnellisia ja hyvinvoivia ihmisiä varten. Hän tulee pimeyden ja kovan työn keskelle tuomaan toivon valon. Raskaat kuormat nostetaan harteilta. Pahan valta päättyy. Jeesus tuo mukanaan sisimmän rauhan. Vietin ensimmäistä joulua kenttäpiispana vuosi sitten. Vanha perinne on jouluhartaus aattoillan hämärtyessä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Kenraalit tulevat silloin vartiovuoroon Marsalkka Mannerheimin haudalle puolustusvoimien komentajan johdolla. Mieskuoro laulaa tutun virren ja tervapatojen rätisevät liekit valaisevat lumisia hautausmaan käytäviä ja paikalle kerääntyneitä ihmisiä. Tunnelma on vaikuttavan harras. Monille se muistuttaa menneistä jouluista. Samankaltaisia hartaustilaisuuksia on eri puolilla Suomea sankarihautausmailla. Totesin tuolloin: Tänäänkin Joulun sanoma kantaa haudan taakse ja yhdistää sukupolvia ja sukuja. Joulun ilo ja valo täyttävät mielen. Pimeyden valta väistyy. Seimen lapsi on Vapahtajamme, joka tulee jokaista häntä kaipaavaa ja tarvitsevaa lähelle. Jouluaamun profetiassa Jesaja kirjoittaa: Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella. (Jes 9:1-6). Juuri tätä ihmisen sisin odottaa ja kaipaa kaikkina aikoina. Kuoleman varjon maahan loistaa kirkkaus. Pahan lopullinen valta on voitettu. Sen tekee Jumalan rakkaus, joka on tullut näkyväksi Jeesuksen syntymässä. Jumala lähetti poikansa maailmaan, lähelle kärsiviä, apua tarvitsevia, pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville. Enkelien ylistys paimenten kedolla kantaa tähän päivään. Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Tästä on tiivistetysti kysymys kristityn elämässä. On suurta, kun voimme nöyrinä kiittää Jumalaa hänen kaikista lahjoistaan ja samalla elää rauhassa keskenämme, olemmehan kaikki hänen luomiaan ja rakastamiaan. Rukous: Anna joulun valon koskettaa sielumme ikävää. Kiitos siitä, että toivo on syttynyt maailman pimeälle taivaalle ja saamme Pojassasi sen, mitä kaipaamme: armon ja vapahduksen. Tuo hänet sydämeemme joulun ilosanomassa. Siunaa joulun viettomme kodeissa ja kaikissa Suomen varuskunnissa, aluksilla, rajavartioasemilla sekä kriisialueilla. Anna rauha maan päälle ja ihmisille hyvä tahto. Aamen. Toivotan teille, Huoltoupseerilehden lehden lukijat, ja teidän läheisillenne rauhallista joulun aikaa ja Jumalan siunausta alkavalle vuodelle 2014. Pekka Särkiö kenttäpiispa 5
Kauppa palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa 6 Kauppa on seurannaiselinkeino. Kaikki, mitä Suomen kansantaloudessa ja meidän suomalaisten taloudessa tapahtuu, näkyy varsin pian myös kauppojen kassoilla. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä Suomessa työllistäen yli 300 000 kaupan ammattilaista. Vähittäiskaupalla on erityisen suuri rooli nuorten työllistämisessä ja vähittäiskauppa onkin Suomen nuorison suurin työllistäjä. Kaupan ala on myös Suomen suurin yhteisöverotuottojen maksaja yli 20 %:n osuudellaan. Yksityinen kulutus on ollut Suomen talouden veturi viime vuosina. Yksityisen kulutukseen vaikuttaa eniten ostovoiman kehittyminen. Kuluttajien ostovoiman kehittymiseen vaikuttaa puolestaan eniten työllisyyden, palkkojen ja verojen kehitys. Arvioiden mukaan suomalaisten ostovoima laskee kuluvana ja ensi vuonna noin yhden prosentin verran vuodessa johtuen ennen kaikkea työttömyyden sekä verojen ja veroluonteisten maksujen noususta. Kaupan alalta hävisi viime vuonna noin 5000 työpaikkaa ja viime vuosi oli kaupalle vielä varsin kohtuullinen. Tänä vuonna vähittäiskaupan myynnin volyymi ei kasva, mikä on johtanut lisääntyvään kaupan alan työpaikkojen häviämiseen. Ostovoiman maltillisen kehityksen lisäksi perinteistä kauppaa haastaa myös voimakkaasti kasvava verkkokauppa. Luonnollisesti verkkokauppa on kaupalle myös suuri mahdollisuus palvella asiakkaitaan entistäkin paremmin. Käyttötavarakaupassa verkkokaupan osuuden arvioidaan nyt olevan noin 10 15 % ja sen ennustetaan nousevan 20 25 %:in seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hyvän asiakaspalvelun lisäksi verkkokauppa on kaupalle myös uusia kustannuksia aiheuttava logistinen palvelujärjestelmä. Ostovoiman maltillisen kehityksen ja verkkokaupan kasvun yhteisvaikutuksesta voidaan todeta, että kaupan ala on erittäin suuressa murroksessa. Käynnissä olevan murroksen eräänä seurauksena saattaa olla se, että hyvät liikepaikat vahvistuvat ja vastaavasti heikommille liiketiloille saatetaan joutua etsimään uusia käyttötarkoituksia. Vallitsevassa murroksessa kauppa pyrkii eri tavoin kehittämään mm. logistista tehokkuuttaan. S-ryhmä on rakentanut Sipooseen ja ottanut käyttöön hyvin pitkälle automatisoidun käyttötavarakaupan logistiikkakeskuksen. Uuden logistiikkakeskuksen tärkeimpinä tavoitteina on ollut tavaravirran merkittävä ohentaminen ja tuotteiden esikäsittelyn (mm. tuoteinformaation ja varashälyttimien kiinnittäminen sekä hengaroittaminen) tekeminen mahdollisimman tehokkaasti jo logistiikkakeskuksessa. Uuden logistiikkakeskuksen myötä toiminta S-ryhmän S-marketeissa, Prismoissa ja Sokoksissa on merkittävästi tehostunut ja ohentuneen ja nopeutuneen tavaravirran ansiosta mm. osa taustatiloista on voitu ottaa asiakaspalvelukäyttöön. Rauhallista joulua Huoltoupseeri-lehden lukijoille toivottaen, Harri Koponen valtuuskunnan pj.
Luotettava kumppani. www.patria.fi info@patria.fi HAUSKAA JOULUA Huoltoupseeri-lehden lukijoille toivottaa 7
Maavoimien ohjelmoitavien suorituskykyjen huoltaminen Järjestelmäintegrointi ja yhteensopivuuden testaaminen Maavoimien suorituskyvyt ovat kehittymässä keskinäisriippuvuuteen aselajien ja toimijoiden kesken. Yhteistoiminnan ja suorituskykyjen kehittymisen ydintä ovat ohjelmoitavan elektroniikan kehittyminen osaksi kaikkia aselajeja ja ulottuen komentoketjussa partiotasolle. Ohjelmoitavalla elektroniikalla mahdollistetaan muutos joukkojen ja suorituskykyjen tiedon ja toiminnallisuuksien yhdistämiseksi operatiivisen toiminnan terävimmästä kärjestä taustatuen sisäisiin ja ulkoisiin tukitoimijoihin 5. sukupolven taistelujärjestelmä. Suorituskykyä tuotetaan lisää Maavoimille yhdistämällä tietoa ja toimintaa ylitse joukko- ja aselajitoimintojen. Kehittyvät toiminnallisuudet nostavat Maavoimien suorituskykyä merkittävästi ja mahdollistavat Maavoimien taistelun 2015. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan johtamisjärjestelmien integrointi- ja yhteensopivuustestaamista. Huomioitavaa on, että Maavoimiin jää edelleen kokonaan tai osin suljettuja järjestelmiä, joihin ei suoranaisesti tässä artikkelissa esitettyjä periaatteita ole tarkoitus soveltaa. Aluksi kuitenkin käydään läpi ohjelmoitavan elektroniikan näkökulmasta Puolustusvoimissa muutoksen alla olevat ilmiöt. Maavoimat on tilanteessa, jossa Maavoimien sisäisiltä ja ulkoisilta toimijoilta suljettujen järjestelmien aika on ohi. Maavoimien taistelu 2015 edellyttää kehitettäviltä ja hankittavilta suorituskyvyiltä tuotannossa järjestelmien välistä saumattomampaa yhteistoimintaa järjestelmien ja toimintatapojen osalta. Ylläpidossa ohjelmoitavat suorituskyvyt tulee hallita ja valvoa jatkuvaaikaisesti sisäisten toiminnallisten sekä ulkoisen teollisuuden teknisten muutosten tahdittamana. Ohjelmallisia suorituskykykomponentteja sisältävät suorituskyvyt sitovat Maavoimat toimimaan teollisuuden muutosten tahdissa, eikä suorituskykyjä voida perinteiseen tapaan jäädyttää suorituskyvyn elinkaaren ajaksi 30 vuodeksi. Kehitettävät ohjelmalliset suorituskyvyt antavat nykyisin noin 15 30 8 kuukauden suorituskyvyllisen etumatkan ja tulevaisuudessa 2020 luvulla taistelukentällä etumatka lyhenee edelleen 15 30 päivän tasolle. Hallittavaksi muodostuvat muuttuvat elementit ovat ohjelmoitavan elektroniikan laitetekniset, ohjelmalliset tai toiminnalliset muutokset. Kaikkien muutostyyppien osalta edellytetään muutoksen vaikutusten tarkastelua ja hallintaa ennen tuotantoon siirtämistä, jotta hallitusti voidaan toimia ympäröivän maailman muutosten ja sisäisten muutostarpeiden rytmittämänä. Maavoimien ohjelmoitavan elektroniikan ensivaiheen haasteita ovat järjestelmien hallitseminen teknisesti ja resurssillisesti Maavoimien suorituskykyjen osatekijöinä sekä kouluttaminen joukkotuotettaville ja kantahenkilöstölle. Näiden haasteiden hallinta edellyttää suorituskykyjen tuottamiseen ja ylläpitoon osallistuvien toimijoiden yhteistoimintaa verkostona. Johtamisjärjestelmien ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta uusina yhteistoimintaa edellyttävinä tekijöinä on hallittava ohjelmoitavan elektroniikan kehittäminen, hankinta, logistiikka ja ylläpito elinkaarihallinnassa. Hallinta edellyttää tilaus-toimitus -ajattelun edelleen kehittämistä palvelutuotannolla, josta Maavoimissa vastaa Maavoimien operatiivisen järjestelmäryhmä (MAAVOJK). Maavoimien huollon näkökulmasta on huolehdittava suorituskykyjen ylläpidon kustannustehokkuudesta ja erityisesti kustannusten hallinnasta sekä järjestelmien ja toimintatapojen kouluttamisesta joukkotuotettaville ja kantahenkilöstölle. Ohjelmoitavan elektroniikan kehityksen ja ylläpidon haasteena ovat kustannusten hallitsematon nouseminen, materiaalihankinnan haasteet sekä osaamisen puutteesta johtuva suorituskyvyllinen romahtaminen tai tavoitteiden saavuttamattomuus. Ohjelmoitavan elektroniikan materiaalin ja immateriaalin testaaminen materiaalilogistiikassa Ohjelmoitavan elektroniikan hankintaan ja logistiseen toimittamiseen liittyy kaksi periaatteellista eroa perinteisiin suorituskykytekijöihin nähden. Ensimmäinen Teksti: Harri Haavikko
on ohjelmoitavien elektronisten komponenttien hankkiminen kehityksessä ja ylläpidossa varmistuen yhteensopivuudesta tuotantoympäristöön. Toinen on ohjelmallisen suorituskykytekijän toimittaminen materiaalin kanssa synkronoidusti tuotantoon. Ohjelmoitavan elektroniikan hankinnassa tekniset vaatimusmäärittelyt eivät riitä takamaan ohjelmallista toimivuutta hankitussa raudassa. Toimivuuden varmistaminen edellyttää hallittua testaamista ja todentamista logistisen tilaaja-tuottaja -ketjun ulkopuolella, mutta osana prosessia Maavoimien referenssiympäristössä. Ohjelmoitavan elektroniikan kotiuttamisessa on tilaaja-tuottaja -ketjussa koordinoitava rautaan asennettavat ohjelmistot yhteistoiminnassa palvelutuottajan MAAVOJK:n kanssa. Keskeistä on sopia vastuista suorituskykyjen tuottamiseksi tuotantoon rautana ja siihen asennettavana ja ylläpidettävänä ohjelmistona. Kokonaisuutta voidaan kutsua palveluhallinnaksi, jossa logistiikasta saadaan käyttöön sopivaa rautaa ja palvelutuotanto vastaa rautaan ja käyttöön sopivan ohjelmiston tuottamisesta sekä toimittamisesta sotilasjohtamisen tarpei- den mukaisesti. Pohjimmiltaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta toimitusvuosta, materiaalinen ja ohjelmallinen vuo, jotka on synkronoitava jokaisessa solmukohdassa - kehitys, hankinta, toimitus, tuotanto, ylläpito. Synkronoinnin keskeisin osa on integrointi ja integrointitestaaminen referenssiympäristössä. Maavoimien referenssiympäristö Suorituskykyjen yhteensovittaminen ja kehityksen sekä tuotannon muodostaman verkoston yhteistoiminta ohjelmoitavan elektroniikan osalta mahdollistetaan tuotantoympäristöstä irrallaan olevassa Maavoimien referenssiympäristössä. Referenssinympäristössä todennetaan ja etsitään tuotantoon soveltuvat laiteja ohjelmistokonfiguraatiot osana teknistä- ja käyttöhyväksyntäprosessia sekä tuetaan MAAVOJK:n tuotannon tapahtuma- ja ongelmahallintaprosesseja. Referenssitoiminnalla varmistetaan ohjelmoitavan elektroniikan hankinnan, logistiikan sekä ylläpidon toiminnallisuudet ja yhteensopivuus. Maavoimien referenssiympäristö on Puolustusvoimien uudistuksen myötä muodostuvan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PV- LOGL) omistama laboratorioympäristö Riihimäellä. Ympäristön ylläpidosta ja operoinnista vastaa MILLOG Oy ja referenssiympäristön toimintaa ohjaavat PEJOJÄOS, MAAVEJOJÄOS (MAAVO- JK) yhteistoiminnassa PVLOGL:n kanssa. Ympäristössä testataan mallinnettuja ja tuotteistettuja tuotteita. Ympäristö ei ole kehityksen kokeilutoiminnan alusta, vaan ympäristössä suoritetaan määrämuotoiset testit kehityksen tai ylläpidon muutosten sopivuuden testaamiseksi tuotannossa olevaa TSTOS:n johtamisjärjestelmä kokonaisuutta vasten. Suoritettavat testit liittyvät ensisijaisesti kehityksen ja ylläpidon tuote sekä ohjelmistotestaukseen sekä toissijaisesti tuotannon tapahtuma-/ ongelmahallinnan tukitoimintaan. Kehityksen ja ylläpidon tuote- sekä ohjelmistotestauksella varmennetaan tuotantoon hankittavan raudan ja ohjelmistojen sekä näihin tulevien päivitysten tai muutosten yhteensopivuus tuotannossa olevan ympäristön kanssa. Testaamalla voidaan todentaa raudan ja ohjelmistojen yhteentoimivuus todellista käyttöympäristöä vastaavissa teknisissä olosuhteissa. Todentamisella pois suljetaan suurimmat ja suurin osa tuotantoon viennin haasteista. Testauksella mahdollistetaan tuote- ja ohjelmistovalinnat hankkeiden ja ylläpidon hankintoihin liittyen sekä määritetään peruskonfiguraatio eli perusteet ja ohjeet käytölle. Testaaminen periaatteellisesti vastaa koeammuntaa johtamisjärjestelmällä. Koeampumalla varmistutaan raudan ja ohjelmistojen toimivuudesta, turvallisuudesta ja käytettävyydestä määriteltyjen käyttäjätapausten ja toiminnallisten kuvausten sekä suorituskykyvaatimusten mukaisesti. 9
Peruskofiguraatio vastaa johtamisjärjestelmän ampumataulukkoja. Referenssiympäristötestaaminen ei korvaa kenttätestaamista, vaan mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen tavan siirtyä kenttä- ja pilottitesteihin. Referenssitestaaminen edustaa yhteensopivuuden ja toimivuuden todentamista kenttätestien toteuttamiseksi. Referenssitestien etuna on kustannustehokkuus, nopeus ja toistettavuus. Hallittu testaaminen tuottaa luotettavaa tietoa, joka on aikaisemman ymmärryksen ja tulosten kanssa vertailukelpoista. Testitoiminta Maavoimien referenssiympäristössä Maavoimien suorituskykyjen ylläpidon ja kehityksen ratkaisuiden ja tuotteiden testaaminen toteutetaan identtisillä prosesseilla, kuten tuotantoon siirto ja ylläpito. Maavoimien referenssiympäristö on integrointipiste, josta eteenpäin kehityksen, ylläpidon ja eri aselajien ja toimijoiden ohjelmoitavan elektroniikan komponentit ja ohjelmistot yhdistyvät suorituskykyjen siirtämiseksi tuotantoon. Yhtäältä tapahtuma- ja ongelmahallinnassa referenssiympäristö on verkoston toimijoiden koolle kutsumispaikka tuotannossa ilmenneiden ja siellä ratkaisemattomien haasteiden ratkaisemiseksi. Tuotannon ja ylläpitotoimijoiden näkökulmasta ylläpito ja kehitys ovat yksi ja sama asia, mutta vain toimijat ovat erit. Referenssiympäristö tarjoaa yhteistoiminnalle fasiliteetit integrointipisteen. Muutosten hallitseminen ja todentaminen vaikutusten osalta suoritetaan testaamalla ne osana muutos- ja ylläpitoprosessia, jonka läpi kehityksen ja ylläpidon muutokset tarkastellaan ja siirretään tuotantokäyttöön. Testausprosessi on vaiheistettu siten, että prosessissa saavutetaan käyttöturvallisuus, luotettavuus, eheys ja normien mukaiset järjestelmähyväksynnät. Kehityksen ja ylläpidon testaustarpeet jakautuvat kahteen osaan, rautaan ja ohjelmistoon, joista ensinnä käsitellään ohjelmistopäivitykset ja -muutokset. Maavoimien tekninen- ja käyttöhyväksymisnormien ja ohjeiden mukaisen tahtotilan toteuttaminen tuotannon aikana edellyttää ohjelmoitavan elektroniikan osalta, erityisten ohjelmistojen, hyväksyntä ja ylläpitomenetelmien tarkentamista. Tavoite hyväksyntätoiminnalla on varmistua käytettävien ja käyttöön tulevien suorituskykyjen teknisestä toiminnasta ja käyttöturvallisuudesta. Voimassa olevat hyväksyntäprosessit ovat laadittu perinteisten suorituskykytekijöiden hyväksymiseksi ja toimintaturvallisuuden takaamiseksi, joiden osalta muutokset tapahtuvat harvakseltaan. Ohjelmoitavan elektroniikan ohjelmistojen muutokset muodostuvat tiheimmillään päivien ja viikkojen sykleissä tarkoittaen sitä, että hyväksytyllä järjestelmällä ei käytännössä ehditä aloittaa kouluttamista ennen seuraavan muutoksen tulemista. Palvelutuotannon eli MAAVOJK:n tehtävänä on ylläpitää tuotannon aikainen hyväksyntäprosessi hallinnassa ja rekisteröitynä. Palvelutuotantoprosessi on legitimoitava edustamaan hyväksyntäprosessia ylläpidon ja hallinnan tuottamiseksi tuotannon aikana. Joukkotuotannon aikana tehdyt muutokset voidaan hyväksyä takautuvasti teknisen- ja käyttöönhyväksyntäprosesseissa joukkotuotannon saapumiserien vaihtojen kohdalla ajoittuvina ajankohtina. Ohjelmoitavan elektroniikan ohjelmistotestaaminen referenssiympäristössä vakioi järjestelmien käytön yhdenmukaistamalla toimintatavat sekä käytössä olevat ja palvelutuotannon tukemat ohjelmistokonfiguraatiot. Referenssiympäristössä testatut ja edelleen MAAVOJK:n hyväksymät ohjelmistopaketit sekä niihin liittyvät ohjeet/ vast. jaetaan (MIRADORE) hallitusti joukkoosastojen operatiivisten järjestelmäryhmien (J-OS OJR) asennettavaksi ja käyttöönotettavaksi tuotannossa. MAAVOJK:n ylläpitämän valvonnan, hallinnan ja ylläpidon tuottamisen edellytyksenä ovat yhteiset järjestelmät ja yhtenäinen toimintatapa. Määritetystä konfiguraatiosta poikkeaville järjestelmille ei anneta tukea tuotannossa. Toisena kehityksen ja ylläpidon testaustarpeena referenssiympäristössä on raudan muutosten testaaminen teollisen kehityksen tahdissa - 6-18 kuukautta. Vuosittaisia merkittäviä testauksen tarpeita ovat muun muassa Puolustusvoimien puitesopimusten ohjelmoitavien suorituskykyjen tekniset tuotteet sekä hankkeiden uusien suorituskykyjen laitetarpeet. Erityisen merkittäviä hankintoja tulevat olemaan ylläpidon vuosittaiset massahankinnat ohjelmoitavan elektroniikan lyhyiden elinkaarten johdosta. Testatut tuotteet ja tuotesarjat päivitetään Maavoimien palveluluettelolle, joka palvelee Maavoimien ympäristöissä toimivien tarpeita ylitse puolustushaararajojen. Palveluluettelolta tilattavat tuotteet ovat tuotantoympäristöön yhteensopivia, tavoitellun suorituskyvyn tuottavia. Lisäksi järjestelmässä ylläpitäjällä, MAAVOJK:lla on määritetyt konfiguraatiot kyseisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönottoon olemassa sekä tarpeen tullen tietämys tukea käyttäjää ongelmatilanteissa. Materiaalin tilausten kotiinkutsut logistisesti ohjaa MAAVOJK Logistics Controls (LOGCON) toimivaltaa soveltaen. Ohjelmistojen jakelusta ja ylläpidosta vastaa MAAVOJK. Koordinaattorina MAAVOJK varmistaa materiaalin ja ohjelmiston synkronoidun etenemisen tuotantoon. Ennakoiva testaustoiminta Maavoimien referenssiympäristössä tuottaa järjestelmien hallittavuuden suorituskyvyn ja resurssien suhteen Suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus ovat Puolustusvoimien hyveitä. Ohjelmoitavan elektroniikan lisääntyminen edellyttää suunnitelmallisuuden laa- 10
jentamista yksittäisistä järjestelmistä järjestelmien välisiin kokonaisuuksiin. Maavoimien referenssiympäristössä on tavoitteena kuvata kaikkien aselajien järjestelmät osana Maavoimien taistelujärjestelmää siten, että aselajien järjestelmien kehityksen tai ylläpitotoimenpiteiden vaikutukset voidaan tarkastella järjestelmän sisäisten ja järjestelmien keskinäisen toimivuuden osalta. Suunnitelmallisuutta lisää laboratorioolosuhteissa tehtävät toiminnallisuuksien testaukset. Referenssitestaaminen edesauttaa onnistuneiden kenttä- ja pilottitestejen tekemistä, kun tekninen toteutus ja perusteet käytölle on todennettu sekä määritetty. Kenttä- ja pilottitestit palvelevat silloin taistelutoiminnan, taisteluympäristön ja käyttäjien vaikutusten tarkastelua. Johdonmukainen toiminta suunnitelmien ja vakioprosessien mukaisesti edesauttaa hallitsemaan hallitsemattomia tai vaikeasti hallittavia elementtejä, kuten teollisuuden teknistä muuttumista ja taistelukentän toiminnallisten tarpeiden kehittymistä. Johdonmukaisuutta, eli laajempaa suunnitelmallisuutta, vaaditaan ylläpidon ja kehityksen hankkeiden ohjaukseen. Saamaan tarkoitukseen tulee käyttää samaa tuotetta samoilla perusteilla. Hankekoordinaatiolle referenssi tarjoaa koordinoinnin ja ohjauksen työkalun. Suorituskykyjen kehityksessä ja elinjaksohallinnassa hankkeiden ja hankekoordinaation johdonmukaisuus tulee ulottaa aktiiviseen valmistautumiseen hankinnoissa. Aktiivinen valmistautuminen tarkoittaa proaktiivisuutta siten, että ohjelmoitavan elektroniikan tuotteet testataan Maavoimien referenssiympäristössä hankkeiden suorituskykyvaatimusten lähtökohdista ja tarjotaan tuotantoon soveltuvat tuotteet ja ohjelmistot maavoimien palveluluettelolla hankkeiden ja ylläpidon tarpeisiin. Tällöin kehityshankkeiden uudet suorituskyvyt tulee kehittää osaksi maavoimien palveluluetteloa ennen massatilausten aloittamista. Taistelujärjestelmän johtamisjärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää johtamisen ja organisoitumisen kehittymistä. Linjaorganisaation siiloissa toimivien ja funktiokeskeisten prosessien on avauduttava toimimaan matriisissa. Ensisijaiset yhteistoimintaa ja koordinaatiota vaativat osapuolet ovat operatiivisen, materiaali-, huolto- ja johtamisjärjestelmäalan sekä hankkeiden toimijat. Toimijoiden tuottamien suorituskykyosatekijöiden hyväksyntä ja todentaminen tulee toteutua yhdessä pisteessä yhdellä prosessilla ja keskinäisriippuvuudessa. Suorituskykyjen hallinta ja kehittäminen edellyttää merkittävästi holistisempaa ajattelu- ja toimintatapaa Puolustusvoimissa. 11