TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Transkriptio

1 Viestimies 1/ Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäala muutoksessa - organisaatioiden, järjestelmien ja toimintatapojen rationalisointia Puolustusvoimat on sodan jälkeisen ajan suurimmassa muutoksessa. Hieman jo kulunutkin lause, mutta se pitää todellakin paikkansa. Muutokset koskevat kaikkia organisaatioita ja toimialoja. Johtamisjärjestelmäalalla muutoksia tapahtuu monella tasolla; organisaatiot uudistuvat, toimintamalli muuttuu ja samanaikaisesti rakennetaan uutta integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmää. Keskeisenä tavoitteena kaikissa osa-alueissa on toiminnan rationalisointi. Artikkelissa johtamisjärjestelmäalan muutosta tarkastellaan kokonaisuutena, pääesikunnan näkökulmasta. Pääesikunnan rooli selkiytyy joukko eri toimialojen laitoksia. Vanhat sotilasläänit ja maanpuolustusalueet poistuvat ja tilalle perustetaan maavoimien esikunnan johtoon neljä operatiivista sotilaslääniä. Pääesikunta on strategis-operatiivisen tason esikunta, jonka ydintehtävänä on toimia puolustusvoimain komentajan johtoesikuntana koko puolustusvoimia koskevissa asioissa ja erityisesti puolustushaarojen yhdistetyn käytön suunnittelussa ja johtamisessa sekä vastata keskushallintoviranomaistehtävistä. Pääesikunta on jo aloittanut siirty- misen uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän mukaiseen organisaatioon. Tässä organisaatiossa pääesikunnan vahvuus on vuonna 2008 alle 400 henkilöä, nykyisen yli 700 henkilön sijaan. Tehtäviä siirretään puolustushaaraesikunnille, alaisille laitoksille ja muualle puolustusvoimiin. Pääesikunnan uusi kokoonpano on otettu pääosin käyttöön vuoden 2007 alusta poisluettuna maavoimaesikunta, jonka tehtävät siirtyvät Mikkeliin perustettavaan Maavoimien esikuntaan vuoden 2008 alusta. Pääesikunnan alaesi- Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksessa vuonna 2008 yhteisoperaatioiden johtamiseen kykenevän pääesikunnan johdossa on kolme puolustushaaraesikuntaa; maa-, meri- ja ilmavoimien esikunnat sekä Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston henkilöstöä kuukausipalaverissa.

2 12 Viestimies 1/2007 kuntarakenne on purettu ja osastojen määrä vähentynyt. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö apunaan apulaisesikuntapäälliköt. Johtamisjärjestelmäosasto säilyy operaatiopäällikön johdossa. Pääesikunnan yhteisoperaatioiden johtamiskykyä on pyritty vahvistamaan sijoittamalla eri puolustushaarojen upseereita jokaiseen osastoon. Kansainvälinen yhteensopivuus organisaatiorakenteessa on myös otettu huomioon. Johtamisjärjestelmäalan uudelleen organisointia Johtamisjärjestelmäpäällikön johdolla Johtamisjärjestelmäosasto (J6) vastaa puolustusvoimien johtamisjärjestelmän valmiudesta, yhteensopivuudesta ja kehittämisestä sekä puolustusvoimien tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä. Johtamisjärjestelmäosaston vahvuus uudessa organisaatiossa on 23 henkilöä. Toiminta on organisoitu osaston johdon alle neljään sektoriin (kuvat 0 ja 1). Kehityssektori vastaa arkkitehtuurin ja tulevan teknisen kehityksen suunnittelusta sekä sen sovittamisesta puolustusvoimien kokonaiskehittämiseen. Suunnittelusektorilla tehdään strategista ja operatiivista suunnittelua sekä päivittäistä toiminnan suunnittelua. Tietohallintosektori vastaa tietohallinnon ohjaamisesta puolustusvoimissa ja tietohallintoon liittyvästä yhteistoiminnasta valtionhallinnon suuntaan. Palvelut - sektori on vastuussa tietoteknisen alustan palveluiden suunnittelusta ja tuotannon ohjauksesta asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Kuva 1. Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston organisaatio Kuva 2. Johtamisjärjestelmäalan keskeiset toimijat. Keskeinen uusi organisaatio johtamisjärjestelmäalalla on vuoden 2007 alussa toimintansa aloittanut Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK). Se on valtakunnallinen korkeassa valmiudessa oleva joukko, joka vastaa puolustusvoimien operatiivisten ja hallinnollisten tietoteknisten palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta loppukäyttäjille. Johtamisjärjestelmäkeskuksen johto ja tuotannon keskitetyt osat sijaitsevat Jyväskylässä, kehitystehtävät toteutetaan Espoossa ja asiakasrajapintaa hoitavat alueelliset johtamisjärjestelmäkeskukset ympäri valtakuntaa. Toiminta on rakennettu tilaajatuottaja-asiakas -mallin mukaiseksi. Joukko-osastot tekevät vuosittain palveluiden tuottamisesta sopimukset PVJJK:n kanssa. Pääesikunnan Johtamisjärjestelmäpäällikkö ja johtamisjärjestelmäosasto vastaavat PVJJK:n ohjaamisesta. PVJJK:n lisäksi puolustushaaraesikunnissa toimivat johtamisjärjestelmäosastot ( alkaen myös maavoimien esikunnassa), jotka toteuttavat oman puolustushaaransa johtamisjärjestelmien kehittämistä, suunnittelua ja johtamista. Johtamisjärjestelmäalan keskeiset toimijat on esitetty kuvassa 2. Verkostopuolustuksesta uusi toimintamalli Keskeisimmät johtamisjärjestelmäalaan vaikuttavat työt liittyvät tietohallinnon rationalisointiin (TIERA) ja integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmän rakentamiseen (itvj). Näiden kehittämistoimenpiteiden ja hankkeiden tavoitteena on mahdollistaa puolustusvoimien johtaminen 2010-luvulla uusien toimintamallien mukaisesti. Tästä toimintamallista käytetään nimitystä verkostopuolustus. Kuvassa 3 on esitetty etenemispolku kohti verkostopuolustusta.

3 Viestimies 1/ Tietohallinnon rationalisointi käynnistettiin puolustusvoimissa 2000-luvun alussa ja se jatkuu edelleen. Tämän rationalisoinnin aloittamiseen pakottivat jatkuvasti kasvaneet tietohallinnon kustannukset, hajanainen tietojenkäsittelyympäristö sekä epätarkoituksenmukainen henkilöstöresurssin käyttö. Keskeisimpänä ajatuksena TIERA:ssa on resurssien kohdentaminen puolustusvoimien päätehtävää tukeviin operatiivisiin järjestelmiin sekä toisaalta hallinnollisten järjestelmien tarkoituksenmukainen keskittäminen ja mahdollinen palvelujen kumppanoiminen tai ulkoistaminen. TIERA:n päätavoite on esitetty kuvassa 4. Toimenpiteitä, jotka liittyvät tietohallinnon rationalisointiin ovat: Puolustusvoimien tiedonsiirtoverkon kehittäminen vastaamaan uutta palvelumallia, tietoteknisen arkkitehtuurin yhdenmukaistaminen, operatiivisen ja hallinnollisen tietojenkäsittely-ympäristön kehittäminen sekä liiketoimintarakenteiden kehittäminen. Myös edellä kuvattu henkilöstöresurssien keskittäminen ja PVJJK:n perustaminen ovat osa rationalisointitoimenpiteitä. Operatiivisessa tietojenkäsittely-ympäristössä keskeisenä tavoitteena on yhteisen alustan ja palvelurakenteen luominen eri puolustushaarojen ja toimialojen järjestelmille. Hallinnollisen ympäristön palvelutuotanto keskitetään muutamaan pisteeseen ja erotetaan operatiivisesta ympäristöstä. Tarvittaessa osa hallinnollisen puolen palveluista voidaan kumppanoida tai ulkoistaa. Kuvassa 5 on esitetty tietohallinnon rationalisoinnin keskeisimmät vaikutukset tuotantoympäristöön. Kuva 3. Etenemispolku tietohallinnon rationalisoinnista verkostopuolustukseen. Kuva 4. Tietohallinnon rationalisoinnin päätavoite. Järjestelmät yhteisoperaatioiden tueksi Integroitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä (itvj) on nimitys operatiiviselle tietojenkäsittely-ympäristölle, pitäen sisällään rakenteet, verkot, järjestelmät ja palvelut. ITVJ mahdollistaa valmistuttuaan yhtenäisen tilannekuvan, nopean päätöksenteon, asejärjestelmien ja joukkojen joustavan ja tehokkaan käytön, yhteistoiminnan muiden viranomaisten kanssa sekä yhteensopivuuden kansainvälissä operaatioissa. Keskeinen osa itvj kokonaisuutta Kuva 5. TIERA:n vaikutukset tuotantoympäristöön.

4 14 Viestimies 1/2007 on kaikille puolustushaaroille ja toimialoille yhteinen tietojärjestelmärakenne. Se toteutetaan palveluarkkitehtuurin mukaisesti (Service Oriented Architecture, SOA), jossa palvelurakenne sisältää kaikille yhteisiä palveluita ja puolustushaara- tai toimialakohtaisia palveluita. Palvelurakennekokonaisuudesta käyttäjät valitsevat palvelut, joita he tarvitsevat eikä samaa palvelua tuoteta päällekkäin useassa järjestelmässä. Keskeinen osa yhtenäistä itvj-rakennetta on myös MST (Multi Sensor Tracking), joka mahdollistaa eri puolustushaarojen ja toimialojen sensoreilta saadun tiedon yhdistämisen ja analysoinnin. Tämä edelleen mahdollistaa tarkan maalitilannekuvan muodostamisen ja asejärjestelmien tehokkaan käytön. Kaikki hankittavat uudet sensorit liitetään MST-järjestelmään ja mahdollisimman moni käytössä oleva sensori muutetaan yhteensopivaksi MST-järjestelmän kanssa. MST-järjestelmän muodostamaa maalitilannekuvaa hyödynnetään myös ylemmän tason tilannekuvaa muodostettaessa. Kuvassa 6 on esitetty itvj:n tavoite ja kuvassa 7 yhteinen palvelurakenne. Kansainvälinen yhteensopivuus ja toisaalta viranomaisyhteistyö huomioidaan tärkeänä osana itvj:n rakentamista. Yhteistoiminta viranomaisten sekä muiden maiden sotilasorganisaatioiden kanssa on jokapäiväistä toimintaa. Yhteensopivuus pyritään varmistamaan ottamalla käyttöön kansainvälisiin ja NATOn standardeihin perustuvia järjestelmiä sekä osallistumalla yhteiseen kehitystyöhön, harjoituksiin ja testaustilaisuuksiin. Tärkeimpiä tilaisuuksia, joihin kaikki merkittävimmät NATO-maat osallistuvat, ovat Combined Endeavour (CE), Coalition Warrior Interoperability Demonstration (CWID) ja Multinational Experimentation (MNE). CE:ssä testataan ja rakennetaan yhteensopivia tiedonsiirtoalustoja, CWID:ssä painopiste on tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja MNE:ssä kehitetään ja testataan kokeilutoiminnan avulla uusia toimintatapoja ja työkaluja monikansallisen kriisinhallinnan tueksi. Edellisten lisäksi käytännön yhteistoimintaa harjoitetaan kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Kaikessa kehitystyössä pyritään varmistumaan siitä, että tarvittaessa järjestelmät ovat liitettävissä NATO-mai- Kuva 6. itvj:n tavoitetila. Kuva 7. itvj:n palvelurakenne. Kuva 8. Verkostopuolustuksella saatava hyöty ja lisäarvo.

5 Viestimies 1/ den järjestelmiin. Myös viranomaisyhteistoiminta huomioidaan uusissa rakenteissa ja järjestelmissä. Puolustusvoimien ja koko puolustushallinnon tavoitteena on viranomaisten yhteisten verkkojen ja palvelujen kehittäminen. Tavoite kirkkaana mielessä ITVJ rakentaa perustan verkostopuolustukselle, joka mahdollistaa yhteisoperaatioiden ja alueellisten operaatioiden joustavan toteuttamisen, viranomaisten välisen yhteistoiminnan Suomen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi sekä kansainvälisen yhteistoiminnan. Vaikka tekninen kehitys mahdollistaa verkostopuolustuksen toteuttamisen, ei verkostopuolustus terminä ensisijaisesti tarkoita verkkoa teknisessä mielessä, vaan ennemminkin toimintatapaa, verkostoitunutta toimintaa. Se lisää kuvan 8 mukaisesti parempaan tilannetietoisuuteen perustuvaa joustavuutta ja itseohjautuvuutta, jotka taas lisäävät suorituskykyä parantaen hyväksi koetun tehtävätaktiikan toteutusmahdollisuuksia. Välttämättömyys verkostopuolustuksen kehittämiselle syntyy sodan ajan joukkojen vähenemisen myötä, jolloin operatiivisten ja liikkuvien joukkojen merkitys korostuu, vaikka alueellisten joukkojen merkitys säilyykin. Myös asejärjestelmien joustava käyttö koko valtakunnan alueella ja kaukovaikuttamiskyky edellyttävät verkostopuolustuksen mukaista toimintaa. Monella tasolla tapahtuvat muutokset, jotka koskevat sekä ihmisiä, organisaatioita että järjestelmiä, eivät ole helppoja hallita. Toisaalta toiminnan kehittäminen ja monessakin asiassa kehityksen kärjessä kulkeminen kannustavat ja motivoivat henkilöstöä tekemään parhaansa. Kehityksen suunta näyttää kokonaisuutena tällä hetkellä varsin selvältä, mutta paljon asiaan liittyviä yksityiskohtia on vielä avoimena. Olennaista suuren muutoksen keskellä on tunnistaa tavoitetila ja toimia päätöshetkillä sen mukaisesti.