LAPUAN KAUPUNKI 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ALANKO I KAUPAN ALUE SELOSTUS 11.5.2015

LAPUAN KAUPUNKI 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ALANKO I KAUPAN ALUE SELOSTUS 11.5.2015 SELOSTUS 28.1.2013 11.5.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie 8 6200 Lapua Kaavan vireilletulo 31.3.2014 khall 7 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2015 xx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015 xx Kaavatunnus 07040-289

1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 11.5.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 761 sekä liikenne- ja katualueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 729, 761 JA 895 sekä virkistys-, erityis- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Ritamäen ja Liuhtarin kaupunginosien alueella n. 1,5 km Lapuan liikekeskustasta itään. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Kauppiaantiehen sekä Yrittäjäntien varren kortteliin 704. Idässä alue rajoittuu kaavoittamattomaan peltoalueeseen sekä Isorintalantiehen, etelässä Kustaa Tiituntien ja Kuortaneentien lähialueen asutukseen sekä lännessä Liisanpuistoon. Suunnittelualueeseen kuuluu Kauppiaantien varren kortteli 761, osa Yrittäjäntien katualuetta ja Isorintalantien katualuetta, Kuortaneentietä sekä kaavoittamattomia alueita Kuortaneentien risteysalueen ympäristöstä. Alanko 1 asemakaava-alueen, Alangon kaupan alueen, pinta-ala on noin 13,27 ha, josta kaavoittamatonta aluetta noin 12,20 ha ja asemakaavan muutosaluetta 1,07 ha. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on ALANKO I, KAUPAN ALUE. LAPUAN KAUPUNGIN 7. RITAMÄEN JA 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Asemakaavahankkeen tarkoituksena on osoittaa Kuortaneentien pohjoispuolelle Alangon alueelle vähittäiskaupan suuryksiköiden alue. Asemakaavalla mahdollistetaan Kustaa Tiitun tien ja Kuortaneentien risteysalueelle kiertoliittymän rakentaminen sekä tarvittavat korvaavat yhteydet Suutalantien ja Liiverintien varren kiinteistöille. Korttelin 761 osalta tarkistetaan kaavamerkintöjä siten, että mahdollistetaan myös kaupallisten toimintojen sijoittuminen nykyisille kiinteistöille. 1.4. Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4. Sisällysluettelo... 1 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3

2 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. Koko Alangon alue... 5 3.2. Kaupan alueen lähiympäristö... 6 3.3. Kaupan toimintojen sijoittuminen alueelle... 6 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto... 11 3.6. Yritystoiminta... 11 3.7. Liikenne... 11 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet... 12 3.9. Liikenneselvitys... 12 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 14 3.11. Maanomistus... 14 3.12. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 15 3.13. Suunnittelutilanne... 15 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 15 Maakuntakaava... 15 Yleiskaava... 16 Asemakaava... 17 Rakennusjärjestys... 19 Pohjakartta... 19 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat... 19 3.14. Asemakaavan perusselvitykset... 20 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Alangon alueella... 20 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 20 4.3. Alangon kaava-alueen jakaminen... 21 4.4. Osallistuminen ja yhteistyö... 22 4.5. Osalliset... 22

3 4.6. Vireilletulo... 22 4.7. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 22 4.8. Viranomaisyhteistyö... 26 4.9. Asemakaavan tavoitteet... 26 Kaupungin asettamat tavoitteet koko Alangon alueelle... 26 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen/ Alanko I... 27 4.10. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 27 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 29 5.1. Kaavan rakenne... 29 5.2. Aluevaraukset... 33 5.3. Korttelialueet... 33 5.4. Muut alueet... 34 5.5. Asemakaavamääräykset... 34 6. KAAVAN VAIKUTUKSET... 35 6.1. Alue- ja yhdyskuntarakenne... 35 6.2. Rakennettu ympäristö ja maisema... 36 6.3. Luonto... 36 6.4. Liikenne... 36 6.5. Tekninen huolto... 37 6.6. Terveys, sosiaaliset olot, kulttuuri ja elinympäristö... 37 6.7. Ilmaston muutoksen hillintä... 37 6.8. Ympäristön häiriötekijät... 38 6.9. Elinkeinotoiminta... 38 6.10. Taloudelliset vaikutukset... 41 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS JA SEURANTA... 41 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (13.1.2015) Liite 2: Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014) Liite 3: Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014) Liite 4: Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16, ympäristömeluselvitys 26.2.2007 (Insinööritoimisto Kolmostie Oy) Liite 5: Asemakaavan seurantalomake Liite 6: Pöytäkirja, kaupunginhallitus 30.3.2015 6 liitteineen

4 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Alangon päiväkoti-koulu hankkeen hankesuunnitelma - Lukion hankesuunnitelma - Alangon koulu Syli /Arkkitehtitoimisto Aarne Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy - Keskustan liike- ja asuinalueen yleiskaavaehdotuksen kaava selostuksineen - Alueidenkäytön strategia - Muinaisjäännösten inventointiraportti 2009 - Muinaisjäännösten täydennysinventointiraportti 2010 - Luontoselvitysraportti 2011 - Kulttuuriympäristöraportti 2011 - Liikenneselvitys - Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys 2009 - Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys (epliitto.fi) - Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys (Liikennevirasto 2011) (epliitto.fi) - Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset (Hannu Törmä, Juha Honkatukia) - NovaPark kauppakeskittymäalue Lapua, Vaikutusten arviointi (AirIx Suunnittelu Ympäristötaito Oy/ Insinööritoimisto LIIDEA Oy, Arkkitehtitoimisto Rajaniemi & Öhberg) 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 15.10.2012 khall 5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta 4.11.2013 khall 9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta 30.7.-29.8.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä. 12.8.2014 kaikille avoin yleisötilaisuus 29.8.2014 keskustelutilaisuus Alangon alueen yrittäjille 21.1.2015.-23.2.2015 kaavaluonnos nähtävillä 27.1.2015 kaikille avoin yleisötilaisuus 30.3.2015 khall 6, päätös Alangon asemakaava-alueen jakamisesta kolmeen osaalueeseen 13.5.-11.6.2015 kaavaehdotus nähtävillä xx.xx.2015 xx kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2015 xx kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2015 kaava sai lainvoiman

5 2.2. Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Kuortaneentien pohjoispuolella olevalle peltoalueelle. Asemakaavassa osoitetaan Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteysalueelle uusi kiertoliittymä, hulevesien hallintaan tarvittava alue sekä korvaavat kulkuyhteydet kiertoliittymän etelänpuoleiselle alueelle. Kaava-alueeseen kuuluu myös risteysalueen kupeessa oleva maatilakeskus sekä Kauppiaantien varren kortteli 761. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Alanko 1 alueen vähittäiskaupan suuryksiköt voivat sijoittua alueelle vaiheittain. Ensivaiheessa on tavoitteena rakentaa korttelin 761 alueelle hypermarket. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös erillinen vähittäiskaupan myymälä. Korttelin 761 vähittäiskaupan myymälöiden ensisijainen paikoitusalue on Alangonportin ja Alangontien kulmaukseen sijoittuva paikoitusalue. Isorintalantien ja Alangonportin väliin sijoittuvan korttelin 729 mahdollisesta rakentamisesta ei ole kaavan laatimisen aikana tietoa. Kortteli rakentunee myöhemmässä vaiheessa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Koko Alangon alue Alangon alueen asemakaavoitushanke käsittää kokonaisuudessaan noin 41,5 ha suuruisen alueen. Alueesta on kaavoittamatonta noin 30 ha ja asemakaavan muutosaluetta noin 11,5 ha. Laajempaan suunnittelukokonaisuuteen kuuluu Alangon yritys-/teollisuusalue, Rankimäentien varren omakotiasutusta sekä laaja kaavoittamaton peltoalue Kuortaneentien ja asutuksen ja teollisuusalueen välissä sekä Kuortaneentien ja Kustaa Tiituntien risteysalue lähiympäristöineen. Koko Alangon alueen asemakaavoituksen tarkoituksena on: 1. Alangon koulun rakentamisen mahdollistaminen. Alangon kouluhankkeeseen sisältyy päiväkodin, kolmisarjaisen alakoulun, erityisopetustilojen, lukion, valmistuskeittiön, liikuntatilojen sekä niiden toimintoihin liittyvien muiden toimintojen sijoittaminen suunnittelualueelle. (kvalt 16.12.2013 4 ja kvalt 27.4.2015 3) 2. Alangon teollisuus- ja yritysalueen kehittäminen. Asemakaavalla mahdollistetaan merkittävän uuden liikerakentamisen sijoittuminen Kuortaneentien varteen. Yritysaluetta koskevilla muutoksilla pyritään edistämään myös alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. 3. Ritakallion asuntoalueen laajentaminen. Uutta asuntorakentamista osoitetaan suunnittelualueen koillisosaan lähinnä Alangon alueen maanhankintaan liittyneiden kauppakirjaehtojen mukaisesti. Koko Alangon aluetta koskeva asemakaavaluonnos oli nähtävillä 21.1.-23.2.2015. Kaupunginhallitus päätti 30.3.2015 6 jakaa Alangon asemakaava-alueen ennen asemakaavaehdotuksen laatimista kolmeen eri osa-alueeseen: kaupan alueeseen, teollisen toiminnan alueeseen ja kaupan alueeseen. Kaavoituksen yhteydessä alueet on nimetty seuraavasti: Alanko I, Kaupan alue Alanko II, Koulun alue Alanko III, Teollisuusalue

6 3.2. Kaupan alueen lähiympäristö Alangon teollisuus- ja yritysalueella toimii nykyisin kymmenkunta yritystä, joista suuri osa liittyy ajoneuvojen huoltoon ja korjaamiseen. Nykyisen Yrittäjäntein Työpajantien kulmauksessa toimii Lapuan Kumi ja Kone Oy, jolla on renkaiden myynnin ja varastoinnin lisäksi raskaan kaluston uusiorenkaiden valmistusta. Alangon alueen merkittävin työllistäjä on noin 80 henkeä työllistävä sadevesijärjestelmiä ja kattovarusteita valmistava Lapuan Piristeel Oy. Yhtiöllä on toimintaa Alanko I asemakaava-alueen ulkopuolella Yrittäjäntien/Teollisuustien varren korttelin 702 tonteilla 1 ja 3 sekä korttelin 703 Teollisuustien-Yrittäjäntien kulmauksessa olevalla kiinteistöllä 2:227. Lapuan kaupunginvaltuuston 27.4.2015 3 päätöksen mukaisesti Alangon koulu toteutetaan Alanko I asemakaava-alueen koillisen puoleiselle peltoalueelle Alanko II asemakaava-alueelle. Alangon koulun liikennöintijärjestelyt liittyvät oleellisesti tässä Alangon kaupan alueen asemakaavassa osoitettaviin katualueisiin sekä Kuortaneentien liikennejärjestelyihin. Alangon kouluhanke toteutetaan ideakilpailun parhaaksi valitun Arkkitehtitoimisto Aarne Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy:n ehdotuksen Syli pohjalta. Koulun alueen Alanko II - asemakaavassa on tarkoitus osoittaa yksi uusi pienempi vähittäiskaupan myymälä koulun ja Lapuan Kumi ja Kone Oy:n väliselle alueelle. Alangon teollisuus-/ yritysaluetta koskeva Alanko III asemakaava käsittää lähinnä Teollisuustien sekä Kauppiaantien/Työpajantien väliset korttelit 702 ja 703 sekä niiden välisen nykyisen Yrittäjäntien katualueen osuuden. 3.3. Kaupan toimintojen sijoittuminen alueelle Kaupallisten toimintojen sijoittumiselle Kuortaneentien varteen on vaikuttanut VT 16 ja 19 risteysalueelle suunnitellun NovaPark hankkeen kariutuminen. NovaParkkiin suunnitellun noin 40 000 kerrosneliömetrin kauppakeskuksen rakennushankkeesta vastanneen Skanskan ja Lapuan kaupungin välinen maankäyttösopimus alueen toteuttamisesta raukesi vuoden 2013 lopussa. Kaupunki on neuvotellut Kuortaneentien varteen sijoittuvien vähittäiskaupan tontin/ tonttien mahdollisesta toteuttamisesta yhtiön x kanssa asemakaavoituksen aikana. Kaupan rakentamisen osalta tarkempia suunnitelmia saataneen myöhemmin. 3.4. Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen oloista tässä yhteydessä on selvitetty myös osin Alanko I asemakaava-aluetta laajemmalta alueelta eli kokoalkuperäisen kaavarajauksen mukaiselta Alangon alueelta. 3.4.1. Alueen yleiskuvaus Alangon alue sekä sen lähiympäristö on nykyisellään jakautunut kolmeen erityyppiseen alueeseen: Alangon teollisuus-/ yritysalueeseen (1), Ritakallion omakotialueeseen (2) sekä näiden väliin sijoittuvaan viljelysalueeseen (3). Kuva seuraavalla sivulla.

7 1 3 2 3.4.2. Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Teollisuusalueen ja asutuksen välissä on noin 21 22 ha suuruinen avoin peltoalue. Peltoaluetta rajaa Kuortaneentien KT 66 suuntaan koivurivistö. Maasto on lähes tasaista viettäen loivasti kaakkois-luode suuntaisesti. Lähempänä Ränkimäentietä on metsäinen laidunmaa sekä puustoista rinnettä. Ränkimäentien länsipuolinen rinnemetsikkö näkyy maisemassa voimakkaasti ja se muodostaa vihreän taustan peltoaukean itäreunalle. Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys on tehty 2009 yleiskaavatyön yhteydessä (Airix Ympäristö).

8 Alangon teollisuus-/ yritysalue sekä Ritamäen omakotialue on rakennettua ympäristöä. Alangon alueen itäreunalla sijaitseva maatilakeskus sijoittuu maisemakuvassa kuivuria lukuun ottamatta lähes kokonaan sitä ympäröivän puuston taakse. Kaava-alueella oleva maatilakeskus jää varsin huomaamattomasti olevan puuston suojaan Kuortaneentien/ Kustaa Tiitun tien risteyksen länsipuolella. Kustaa Tiitun tien ja Kuortaneentien eteläpuolella on myös nykyisin viljelykäytössä olevaa peltoa. Luonnonolot, kasvillisuus ja eläimistö Alue on pääsoin voimakkaasti ihmisen muokkaamaa: suunnittelualue on suurelta osin peltoa tai rakennettua aluetta. Suunnittelualueen itäreunalla olevat metsiköt ovat ainoita lähinnä luonnontilaa olevia alueita. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole erityisiä huomioon otettavaa kasvillisuutta tai eläimistöä (Ramboll 2011). Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen GTK kartta-aineiston mukaan Kuortaneentien varsi on pinnalta hiesua ja pohjana on savi. Kellertävänä oleva alue on vastaavasti hietaa ja pohjamaalajina hiekkamoreeni. Alueen itäpuolella pintamaalaji muuttuu hienoksi hiedaksi ja pohja saveksi. Korkeuskäyrän 40 mpy myötäisesti on sekä pinnaltaan että pohjaltaan hienoa hietaa. Ränkimäentien varsi on kalliomaata. Alla oleva kuva on GTK:n maankamara -karttapalvelusta (http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/index.html) Alanko I asemakaava-alue

9 Vesistöt ja vesitalous Kaupungin osayleiskaavojen ja Alangon asemakaavaalueen hulevesiselvitys on laadittu vuonna 2014. Selvityksen sekä alustavan suunnitelman on laatinut Pöyry. Ramboll on laatinut vuonna 2010 tulvariskikartoituksen suunnittelualueelle sekä muille Lapuan kaupungin riskialueille. Pöyryn 2014 laatimassa selvityksessä sekä suunnitelmassa on selvitetty valuma-alueiden mitoitusvirtaamat perustuen sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön. Valumaalueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran viidessä, ja kerran 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulevaisuuden maankäyttöön perustuen. Selvityksessä todetaan, että valuntakerroin Alangon alueella kasvaa nelinkertaiseksi nykyisestä. Muutos johtuu nykyisen peltoalueen muuttumisesta pääosin rakennetuksi ympäristöksi. Selvityksen hulevesien hallintasuunnitelman mukaan Alangon alueelle rakennettavan hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvissa rankkasadetilanteissa, kun mitoitettavan sateen kesto on 30 min. Alangon alueen hulevesien hallinnan kannalta tarvitaan Alangon koulun alueelle 400 m3 suuruinen tasausallas. Alangon nykyisen teollisuus- ja työpaikka-alueen suunnasta johdetaan hulevesiä tulevan kaupan suuryksikön lähelle ja edelleen Kuortaneentien alitukseen. Kuortaneentie eteläpuolelle tarvitaan suunnitelman mukaan tilavuudeltaan 1500 m3 suuruinen tasausallas. Kuortaneentien eteläpuolisen tasausaltaan tilavaraus on huomioitu tässä asemakaavassa. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys on selostuksen liitteenä. Maa- ja metsätalous Suunnittelualueesta Kuortaneentien pohjoispuolinen osa on tällä hetkellä viljelykäytössä. Alanko 1 asemakaava-alueella on Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteyksen länsipuolella sijaitseva maatilakeskus (RN:ot 5:193 ja 5:223). Kuortaneentien eteläpuolisella alueella olevat osat kiinteistöistä RN:o 1:143, 1:188, 1:204 ja 5:216 ovat vielä viljelyskäytössä.

10 3.4.3. Rakennettu ympäristö Alangon teollisuus-/ yritysalueen ympäristölle tuo oman leimansa alueelle oleva korjaamo- ja kuljetusalaan liittyvä toiminta. Teollisuusalueella rakennukset on sijoitettu pääosin harjan suunta kadulle päin. Kattojen väritys on pääsoin tumma/ harmaa tai käsittelemätön pelti. Poikkeuksena Lidlin myymälä, jossa on punainen tiilikatto. Asemakaava-alueella Kauppiaantien varren korttelin 761 tontin 4 rakennus on vaalea peltihalli. Tonteilla 2 ja 3 sekä kaava-alueen ulkopuolella oleva Lapuan Kumi ja Koneen rakennukset ovat punaisia peltihalleja (ylimmässä kubassa nykyinen Yrittäjäntien Kauppiaantien risteys). Kauppiaantien ympäristö on suhteellisen siistinä hoidettu (keskimmäinen kuva). Kaava-alueen läheisyydessä Kuortaneentien länsipuolella sijaitseva S marketin liikerakennuksen julkisivut on verhoiltu vaalealla tiilellä. Mainospylonin korkeus on noin 25 m. (kuvat Google Maps)

11 3.5. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen rakennetuilla alueilla on valmiit kunnallistekniset verkostot. Uudet rakennettaviksi tulevat alueet on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Alla olevassa kuvassa näkyy alueen nykyinen yhdyskuntateknisen huollon verkosto. Oheisesta kuvasta puutuu sähkö- ja tietotekniset verkostot. Isorintalantien varrella oleva muuntaja on huomioitu asemakaavassa. Asemakaavaan osoitetaan myös paikka puistomuuntajalle nykyisen korttelin 761 tontin 3 taakse. 3.6. Yritystoiminta 3.7. Liikenne Alanko I -asemakaava-alueella Kauppiaantien eteläpuolella korttelissa 761 toimii Auto Pelti ja Konekorjaamo Tapani Haapala, metallikoneistamo Tmi Tapio Jylhä sekä Hietamäen autokorjaamo. Kauppiaantien varrella on korttelin 702 tontilla 2 Lidl vähittäiskaupan suurmyymälä, joka ei kuulu asemakaava-alueeseen. Kauppiaantien päässä korttelissa 704 toimii Lapuan Kumi ja Kone Oy. Korttelit 702 ja 703 eivät kuulu asemakaava-alueeseen. Alangon aluetta raj pohjoisen puolella on Simpsiöntie ja lännessä alue rajautuu KT 66 Kuortaneentiehen. Kuortaneentieltä on yhteydet edelleen VT 19:lle Seinäjoelle/ Kauhavalle ja VT 16:lle Vaasaan/ Alajärvelle. Teollisuusalueelle on yhteydet Simpsiöntieltä Yrittäjäntielle sekä Teollisuustielle/ Teollisuuskujalle. Kuortaneentieltä on liittymä Kauppiaantielle. Kaakon puoleisella kulmalla alue rajautuu Isorintalantien kokoojakatuun, jolle on olemassa oleva liittymä Kuortaneentieltä. Isorintalantielle on voimassa olevassa kaavassa varattu yhteys Tuulimyllyntien risteyksestä Ränkikujan kautta Ränkimäentien yli Isorintalantien toiselle rakennetulle osuudelle ja sitä kautta Ritakalliontielle. Isorintalantien yhteys Kuorateentielle katkaistaan uuden Kuortaneentien kiertoliittymän valmistumisen myötä. Kuortaneentien ja Kauppiaantien risteys on uusittu muutama vuosi sitten. Risteyksessä on erkanemiskaistat. Simpsiöntien ja Kuortaneentien risteyksessä on kiertoliittymä kevyenliikenteen alikulkuineen. Tarkempi kuvaus liikenteestä erillisessä liitteenä olevassa Alangon-Kelikon alueen liikenneselvityksessä. Alangon kaupan alue Alanko I sijoittuu erinomaisten liikenneyhteyksien varrelle. Alueelle on valmis yhteys Kuortaneentieltä Kauppiaantien ja Yrittäjäntien kautta. Tätä yhteyttä hyödynnetään etenkin huoltoliikenteen järjestämiseksi. Yrittäjäntien katualuetta jatketaan uudelle kaupan ja koulun alueen kiertoliittymälle saakka. Myös Rakentajantien jatketta voidaan hyödyntää huoltoliikenteeseen. Varsinainen

12 asiakasliikenne tulee tapahtumaan pääosin uuden Kuortaneentien kiertoliittymän kautta. 3.8. Jalankulku ja pyöräily-yhteydet Kuortaneentien varressa on erillinen kevyenliikenteen väylä Alangon puolella Ritakalliontieltä Simpsiöntielle saakka. Keskustasta Kustaa Tiitun tien kautta on kevyenliikenteen väylä Alangon alueelle olemassa olevan Kuortaneentien alittavan alikulun myötä. 3.9. Liikenneselvitys Alangon Kelikon alueelle on laadittu 2014 liikenneselvitys (Pöyry), jossa on analysoitu maankäytön laajennuksen ja muutoksen vaikutuksia liikenteeseen, toimivuuteen sekä alustavien esitettyjen liikennejärjestelyjen toteuttamismahdollisuuksia. Selvityksessä on huomioitu uusien kaupallisten palvelujen sijoittuminen Kuortaneentien varteen sekä kaavaillun Alangon koulukeskuksen (päiväkoti-alakoululukio) sijoittuminen alueelle. Tehdyssä selvityksessä on huomioitu Kuortaneentien - Kustaa Tiitun tien risteykseen aiemmin tiepiirin suunnittelema kieroliittymä. Liikenneselvityksen yhteydessä on liikenneratkaisujen toimivuutta tarkasteltu liikennesimulointiohjelmalla. Liikenneselvityksessä on tehty liittymäjärjestelyanalyysit alustavaan kaavarunkoluonnokseen ja yleiskaavaehdotukseen pohjautuen. Koko Alangon aluetta koskien asemakaavaa koskien liittymäjärjestelyanalyysit on laadittu seuraavista: o o o o o o Kustaa Tiitun tien liittymä (mukana Alanko I asemakaavassa) Kauppiaankadun ja Hallitien Kuortaneentien liittymät Yrittäjäntien katkaisu, Työpajantien uusi liittymä Simpsiöntielle Teollisuuskujan katkaisu, läntisen liittymän poisto Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymätarkastelut (mukana Alanko I asemakaavassa) Alangon koulun alueen liikenne Selvityksessä on analysoitu koulukeskuksen liikenne, huoltoliikenne, pelastusliikenne, kevytliikenne ja joukkoliikenne. Selvityksessä on esitetty myös liikennejärjestelyitä koskeva toimenpideohjelma vuoteen 2025 mennessä. Liikenneselvityksen valmistuttua on asemakaavan laadinnan yhteydessä tehty eräitä tarkennuksia liikenneselvityksen pohjana olleeseen alustavaan luonnokseen nähden: Kauppiaantien/Työpajantien liittyminen Simpsiöntielle (asemakaavassa Kauppiaantie), nykyisen Yrittajäntien linjan jatkaminen Isorintalantielle saakka (kaavassa Alangontie-Myyjäntie) ja kevyenliikenteen Alangontien alikulku. Tehdyt muutokset selkeyttävät edelleen liikenneratkaisuja ja parantavat etenkin kevyen liikenteen turvallisuutta koulun välittömässä läheisyydessä. Oikealla alustava luonnos Kuortaneentien uudeksi kiertoliittymäksi ja Alangon alueen toisesta kiertoliittymästä. Luonnos on laadittu ennen asemakaavaluonnoksen laatimista. Esitetty ratkaisu poikkeaa kaavallisesta ratkaisusta. Alangon

13 koulua palveleva linja-autoliikenne on huomioitu osoittamalla tilavaraukset pysäkille Alangontien hidaskadun osuudelle. Oikealla olevassa kuvassa näkyy Alanko 1 alueen osalta esitetty liikennemäärien ennuste vuodelle 2025. Liikenneselvitys on asemakaavaselostuksen liitteenä.

14 3.10. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaava-aluetta nykyisin lähinnä oleva polttoaineen jakelupiste on Lidlin yhteydessä Kauppiaantien varrella korttelissa 702. Toinen jakelupiste on Yrittäjäntien ja Teollisuustien risteyksen kupeessa korttelissa 700. Molemmat ovat Alanko I asemakaava-alueen ulkopuolella. Lapuan Kumi ja Kone Oy:n toimitiloissa ja tontilla varastoidaan suuria määriä renkaita, mikä aiheuttaa tulipalon sattuessa suuren palokuorman. Myös suuret myymälät kuuluvat samaan palokuormaluokkaan. Palo- ja pelastusturvallisuusnäkökohdat eivät aiheuta varsinaisia rajoituksia maankäytön suunnittelulle. Asemakaava-alueella ei ole varsinaisesti ympäristöhäiriöksi luokiteltavia kohteita. 3.11. Maanomistus Lapuan kaupunki omistaa kokonaisuudessaan Kuortaneentien pohjoispuolella olevan Alanko 1 asemakaava-alueeseen kuuluvat vielä kaavoittamattomat alueet. Korttelin 761 kiinteistöt 408-7-761-2, 408-7-761-3 ja 408-7-761-4 ovat yksityisessä omistuksessa. Myös Kustaa Tiitun tien ja Kuortaneentien risteysalueen eteläpuolella olevat kiinteistöt RN:ot 1:143, 1:211, 1:222, 5:193 ja 5:216 ovat yksityisten omistuksessa. Kuortaneentien nykyinen liikennealue on valtion omistuksessa. Alla olevassa kuvassa on esitetty maanomistusolosuhteet. Vihreät ja keltaiset alueet ovat kaupungin omistuksessa olevia alueita.

15 3.12. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kunnallisia palveluita. Alanko I asemakaavan vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat viivoitetulle alueelle, Kuvassa näkyy nykyisten Liuhtarin ja Ritamäen koulujen sijoittuminen suhteessa Alangon alueeseen. Alangon uusi koulu tulee sijoittumaan lähemmäksi Isorintalantietä ja ns Savikylän asutusta. Koulun likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan sinisenä alueena. 3.13. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on annettu marraskuussa 2008. Alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet koskevat kaikkia kaavatasoja. VAT:n tavoitteet toteutetaan usein yleiskaavoituksen ohjaavuuden kautta. Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (23.5.2005). Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki/ Novapark), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut (5.12.2006). MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Maakuntakaavassa Alangon alue on osoitettu osana laajempaa taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Maakuntakaavan uudistus on meneillään. Vaihekaavassa II käsitellään kauppaa, liikennettä ja maisemaa. Maakuntakaavan selvityksiä on hyödynnetty asemakaavaa laadittaessa.

16 Vasemmalla ote 2001 yleiskaava ja oikealla vuoden 2013 yleiskaavaehdotuksesta Yleiskaava Lapuan kaupungin Keskustan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.9.2001. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle on osoitettu työpaikka-alueet laajennusalueineen (TP) sekä pientaloasutusta (AP), virkistysalueita ja alueen keskeltä uusi pohjois-etelä suuntainen tieyhteys Simpsiöntieltä uudelle Isorintalantien/ Ränkikujan linjaukselle. Kuorteneentien/ Kustaa Tiitun tien/ Uuden tielinjauksen risteykseen on osoitettu kiertoliittymä.

17 Lapuan keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen toista kertaa nähtävillä olleessa yleiskaavaehdotuksessa (II ehdotusvaiheen nähtävilläolo 16.1.-16.2.2015) rakentamaton peltoalue on osoitettu suurelta osin palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P). Kuortaneentien varteen suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen alueet C-2 merkinnällä.. Lapuan keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen II kertaa nähtävillä ollut yleiskaavaehdotus. Asemakaava Korttelissa 761 on voimassa kaupunginvaltuuston 22.9.1997 hyväksymä asemakaava. (vahvistettu 15.12.1997). Asemakaavassa kortteli 761 on soitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi TT. Rakennustehokkuus määräytyy e=0.35 mukaan, kerroslukuna I-II.

18 Alla olevassa kuvassa korttelin 761 vuoden 1997 asemakaava Yllä ote voimassa olevasta asemakaavayhdistelmästä koko Alangon alueelta.

19 Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.1.1992. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan 11.5.2015. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alanko I asemakaava-alue kuuluu osana Alangon alueen kaavoituskokonaisuuteen. Alun perin alueelle on ollut tarkoitus laatia asemakaava, joka kattaisi koko n. 41,5 ha suuruisen alueen. Koko Alangon aluetta koskeva kaavaluonnos oli nähtävillä 21.1.- 23.2.2015. Kaupunginhallitus päätti jakaa Alangon alueen kolmeen erilliseen asemakaava-alueeseen 30.3.2015 6: kaupan, koulun ja teollisuusalueen aluekokonaisuuksiin. Siten alueelle laaditaan kolme erillistä asemakaavaa. Alangon alueen asemakaavoitus on alun perin aloitettu uuden alakoulun kaavoitustarpeista vuonna 2012. Alangon kouluhanke sisältää alakoulun lisäksi päiväkodin, erityisluokat, keskuskeittiön, liikuntatilat sekä lukion vuonna 2013 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto päätti 27.4.2015 3 toteuttaa Alangon koulun ideakilpailun parhaaksi valitun Syli ehdotuksen pohjalta. Siten Alangon kouluhankkeen kaatamiseen tähdännyt Panu Lahdensuon 25.8.2014 valtuustoaloite sekä kaupunginhallituksen 21.4.2015 3:ssa äänestyksen jälkeen esittämä hajautettu malli hävisivät äänestyksessä Alangon kouluhankkeelle äänin 19-16. Alangon koulun ideakilpailun voittaneen ehdotuksen ovat laatineet Arkkitehtitoimisto Aarne Boehm Oy ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy. Yllä olevassa kuvassa Alangon koulun Kuortaneentien puoleinen julkisivu..

20 3.14. Asemakaavan perusselvitykset Alangon aluetta koskien on laadittu 2014 kaksi erillistä selvitystä/ suunnitelmaa, joita on hyödynnetty myös Lapuan keskustaajaman yleiskaavaehdotuksen laadinnassa. 1. Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys (Pöyry 2014) 2. Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys (Pöyry 2014) KT 66 Kuortaneentien varrelle on laadittu liikennemeluselvitys 2007: Kt66 parantaminen välillä Vt19-Vt16 ympäristömeluselvitys. Ympäristömeluselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Alangon alueella Keskeisellä paikalla Lapuan liikekeskustan itäpuolella sijaitseva Alangon alue on suurelta osin asemakaavoittamatonta. Kaupunki on hankkinut alueelta maata tulevaa uutta maankäyttöä varten. Uuden koulun (Alanko 2 asemakaava) ja uusien kaupallisten toimintojen sijoittaminen alueelle edellyttää asemakaavaa. Alanko 3 asemakaavan laatimisella pyritään myös teollisuusalueen kehittämiseen. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alangon aluetta koskeva ensimmäinen kaavoituspäätös on tehty kaupunginhallituksessa 15.10.2012 5. Kaava-alueeksi oli määritelty Alangon koulunpäiväkodin sijoittumisalueeksi hahmoteltu alue teollisuusalueen ja Ränkimäentien varren asutuksen väliseltä peltoaukealta. Tuossa vaiheessa mm. Kuortaneentien varren maanhankinta oli kesken ja kouluhankkeessa ei ollut vielä tässä vaiheessa mukana lukiota. Kaava-alueen pinta-ala oli alun perin noin 9 ha (kuva alhaalla vasemmalla). Alangon päiväkoti-koulun sekä lukion hankesuunnitelmien valmistelun yhteydessä sekä yleiskaavoituksen edetessä ilmeni tarve laatia asemakaavan muutos ja laajennus alkuperäistä kaavoituspäätöstä huomattavasti laajemmalle alueelle. Kaavaalueen laajentamisen mahdollisti myös kaupungin tekemät merkittävät uudet

21 maakaupat alueelta. Kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 7 asemaakaavan laatimisesta ja asemakaavan vireilletulosta noin 44 ha suuruiselle alueella oheisen ohjeellisen aluerajauksen mukaisesti. Kaava-alueen ulkopuolelle on myöhemmin jätetty vielä korttelit 700 ja 701 Teollisuustien varressa, koska kyseisten kortteleiden osalta ei ole ilmennyt välitöntä kaavamuutoksen tarvetta. 4.3. Alangon kaava-alueen jakaminen Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon 21.1.-23.2.2015 jälkeen puheenjohtajiston työryhmä käsitteli Alangon asemakaavaluonnosta 24.2.2015, 3.3.2015 sekä 10.3.2015 kokouksissaan, joissa se linjasi, että asemakaava kaupan, teollisuuden ja koulun alueen osalta viedään omina kokonaisuuksina yhtäaikaisesti eteenpäin. Kaupunginhallitus päätti 30.3.2015 6 Panu Lahdensuon esityksen pohjalta äänin 8-3 jakaa Alangon asemakaava-alueen kolmeen osaan. Valmistelijoiden esitys oli, että Alangon koko noin 41,5 ha suuruista aluetta koskeva asemakaavaehdotus olisi tullut asettaa yhtenäisenä ehdotuksena nähtäville. Kaupunginhallituksen päätöksellä Alangon alue jaettii kaupan alueeseen (Alanko I), koulun alueeseen (Alanko II) sekä teollisuusalueeseen (Alanko III). Alla olevassa kuvassa kaupunginhallitukselle 30.3.2015 esitelty asemakaavaehdotus. Punaisella katkoviivalla osoitettu kaupan laueen Alanko I asemakaava-alue. III II I

22 4.4. Osallistuminen ja yhteistyö Koko Alangon aluetta koskevat osallistumismenettelyt on selvitetty kohdassa 4.6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päiväys 28.7.2014) oli nähtävillä 30.7.- 29.8.2014 välisenä aikana. Alangon alueen asemakaavaluonnoksen kanssa yhtäaikaisesti nähtävillä ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 13.1.2015. Tämä on kaavaselostuksen liitteenä. 4.5. Osalliset Alangon alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi on määritelty alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lapuan kaupungilta osallisia ovat eri hallintokunnat (tekninen, rakennusvalvonta/ympäristö, elinkeino) sekä Alangon kouluhanketta valmisteleva työryhmä kaupan alueen viereen tulevan koulun myötä. Viranomaisista osallisia ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Ympäristö- ja luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri vastuualueet), Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto. Muita osallisia ovat Elenia Verkko Oy, Anvia Oyj, Lapuan Energia Oy, Lapuan Yrittäjät ry sekä alueen yrittäjät ja asukkaat. Osallisena on myös taho, jonka kanssa kaupunki on neuvotellut mahdollisen vähittäiskaupan suuryksikön/ hypermarketin sijoittamisesta Alangon alueelle. 4.6. Vireilletulo Asemakaavan laatimisesta ja vireilletulosta on päätetty kahdesti: 15.10.2012 khall 5, I kaavoituspäätös n.9 ha alueesta 4.11.2013 khall 9, II kaavoituspäätös, n.44 ha alueesta Maankäyttö- ja rakennuslain MRL 63 :n ja -asetuksen MRA 30 :n mukaisesti ilmoitettiin Lapuan kaupungin 4. Ritakallion, 7. Ritamäen ja 8. Liuhtarin kaupunginosilla sijaitsevan Alangon alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta kuulutuksella 28.7.2014. Kuulutus julkaistiin kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla sekä Lapuan Sanomissa samanaikaisesti, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan laatimiseen liittyviä selvityksiä asetettiin nähtäville. 4.7. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tässä osassa on selvitetty koko Alangon alueen osalta osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt asemakaavaehdotuksen nähtävillepanoon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 30.7.2014 alkaen. Palaute oasista 29.8.2014 mennessä. Kuulutus toimitettiin postitse kaikille kaava-alueen yrittäjille ja maanomistajille sekä kaava-aluetta lähinnä oleville kiinteistönomistajille. - Yleisötilaisuus pidettiin teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa 12.8.2014 Yleisötilaisuudessa esiteltiin tulevaa kaavahanketta sekä osallistumismahdollisuuksia kaavaprosessin aikana. Tilaisuudessa oli mahdollista antaa suullista ja kirjallista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavahankkeen sisällöstä. Yleisötilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä.

23 - Alangon alueen yrittäjille tarkoitettu keskustelu- ja infotilaisuus järjestettiin 29.8.2014 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa. o Tilaisuudessa käytiin läpi mm. kaavahankkeen tavoitteita sekä alustavan kaavaluonnoksen mahdollisia vaikutuksia alueen yrityksiin. Kaavahankkeesta sekä suunnitelman sisällöstä sai antaa sekä kirjallista että suullista palautetta. Keskustelutilaisuuteen osallistui noin 15 henkilöä eri yrityksistä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (nähtävilläoloaika 30.7. 29.8.2014) sekä alustavista luonnostelmista saatu palaute: o Marketta Mäenpää (kiint. RN:o 21:1): Vastustaa kiinteistön (1043 m2) osoittamista AR alueeksi. Kiinteistö tulisi osoittaa omakotitonttina. o Jarkko Huhtala (Lapuan Kumi ja Kone): Yrittäjäntien katkaisu vaikeuttaa huomattavasti yrityksen toimintaa. Tulisi mahdollistaa toiminnan ja tontin laajentaminen. Uusiorenkaiden valmistus aiheuttaa ympäristölle hajua. Tontilla on suuri palokuorma, asioita ei ole selvitetty. Koulua ei pidä sijoittaa lähelle yritystä. o Kari Jylhä, Martti Jylhä (KJ. Koneistus Oy): Läpiliikenteen järjestelyt huomioitava. o Antti Hietamäki, Paavo Hietamäki: Yrittäjäntietä ei saisi katkaista. o Kirsi ja Vesa Syrjämäki (Teollisuustie 19): Teollisuustie katkaistava itäpäästä, rekkaliikennettä ei samaan liittymään lasten kanssa o Niina Tuori: Alueella oleva metsäalue tulisi säilyttää o Anvia: Alueella oleva kaapelireitti tulee huomioida. Mahdolliset muutoskustannukset peritään toimenpiteen aiheuttajalta. o Elenia: Ei huomautettavaa o Etelä-Pohjanmaan liitto: Alue on ositettu maakuntakaavassa seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (c-sk), muut merkinnät: matkailun vetovoima-alue, taajamatoimintojen alue ja teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkintä. Liikenneselvityksen täydentäminen tarpeellista mm. lasten liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Ei huomautettavaa OAS:sta Alangon kaavahanketta on käsitelty useissa Alangon kouluhankkeen rakennustoimikunnan kokouksissa. Alangon kouluhankkeen valmistelun yhteydessä on tutkittu useita koulun sijaintivaihtoehtoja suunnittelualueen sisällä. Kaavoittaja ja kaupungingeodeetti ovat osallistuneet rakennustoimikunnan toimintaan asiantuntijajäseninä. Osa Lapuan lukion maantiedon opiskelijoista osallistui Alangon koulualueen kaavoitukseen sekä koulualueen piha-alueiden suunnitteluun liittyvään työpajaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavista epävirallisista luonnoksista saatu palaute on huomioitu mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksen laatimisvaiheessa. - Koko Alangon aluetta koskeva asemakaavaluonnos sekä muu asemakaavan valmistelumateriaali olivat nähtävillä 21.1.-23.2.2015 välisenä aikana Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus 27.1.2015 klo 17.00 teknisen keskuksen lautakunnan kokoushuoneessa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Alangon asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot:

24 o Etelä-Pohjanmaan liitto: Kaava-alueen laajentaminen on kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Todetaan maakuntakaavamerkinnät aluetta koskien. Ei huomautettavaa. o Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos: Liike- ja teollisuuskortteleiden alueelle on huomioitava riittävä vesijohtokapasiteetti sammutusvedeksi sekä mahdollisesti rakennusluvissa vaadittavien sprinklereiden toimimiseksi. Ei huomautettavaa. o Anvia: Alueelle oleva kaapelireitti huomioitava kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ei huomautettavaa. o Elenia: Pyydetään varaamaan paikka puistomuuntajalle karttaesityksen mukaisesti tai sen läheisyyteen. ET alueen koko 14x14 m, lisäksi huomioitava suojaetäisyydet. Ei huomautettavaa. o Sivistyslautakunta (samalla lausunto myös osayleiskaavaehdotukseen): On tärkeää, että huomioidaan ja osoitetaan tarpeellinen määrä tontteja/alueita päiväkoti/koulu/virkitys- ja liikunta-alueita varten. Alangon alueelle suunniteltu päiväkoti-koulurakennus kenttäalueineen on Liuhtarin ja Ritamäen koulujen oppilaita ajatellen erittäin hyvällä ja keskeisellä paikalla. Keskeinen sijainti mahdollistaa koulumatkojen pysyvän kävelypyöräilyetäisyydellä vähentäen koulukuljetuksia ja kustannuksia. o Ympäristölautakunta: VU alueelle on osoitettu 5000 k-m2 rakennusoikeutta. Mikäli alueelle on tarkoitus sijoittaa merkittävää rakentamista, tulisi sille osoittaa asianmukainen korttelialue. Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot on huomioitu koko Alangon aluetta koskeneessa alustavassa asemakaavaehdotuksessa. Tämän kaavahankkeen Alanko 1 alueen osalta lausunnot on huomioitu niiltä osin kuin ne koskevat ko aluetta. Alangon asemakaavaluonnoksesta saadut mielipiteet: o Liuhtarin koulun vanhempainyhdistys/ tiedoksianto: Vanhempainryhdityksen teettämän Liuhtarin koulun oppilaiden vanhemmille suunnatun kyselyn mukaan 24/34 kyselyyn vastanneista puolsi Alangon kouluhanketta ja 10/34 vastusti sitä. Tiedoksiannossa esitettiin perusteluita sekä puolesta että vastaan. o Esko Laurila, Esa Tiitu/ Tiitun Autosähkötarvike Ky, Jukka Myllyaho/ Lapuan Myllyauto Oy, Kai Jylhä/ KJ-Koneistus Oy/Martti Jylhä Ky, Jarmo Hautamäki /Kiinteistö Oy JJ-Hallit ja Jari Möttönen /Raskaskonehuolto Jarasko: Mielipiteessä esiintuotuja asioita mm: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja erikoistavarakauppojen keskittymisen myötä Alangon alueelle keskusta tulee kärsimään. Samaan suuntaan vaikuttaa koulun, lukion ja liikuntahallien sijoittaminen alueelle. Lukio tulisi sijoittaa Kiviristiin tai keskustaan. Koululaisliikenne ei sovi teollisuusalueelle tai sen viereen vaan aiheuttaa liikenneturvallisuusvaaran. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisemista sekä esitettyjä liikennejärjestelyjä. Vastustetaan esitettyjä käyttötarkoituksen muutoksia teollisuustonteista liiketonteiksi (KTY). Yritysten toimintamahdollisuudet tulee turvata. o Tero Huhtala/ Lapuan Kumi ja Kone Oy: Mielipiteessä esitettyjä asioita mm. Vastustetaan köyttötarkoituksen muuttamista TT > TY-1. Vastustetaan Yrittäjäntien katkaisua. Turvattava yrityksen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Koulun myötä alueella liikkuvat oppilaat aiheuttavat riskejä liikenneturvallisuudelle ja yrityksen toiminnalle. Yrityksen toiminta aiheuttaa palon sattuessa suuren palokuorman. Yrityksen toiminta aiheuttaa mm. melua. hajua ja pölyä, jotka haittaavat koulun ja urheilukenttien toimintaa. Koulu tulisi sijoittaa riittävän kauas yrityksestä ja välissä tulisi olla leveä suoja-alue näkö-, kuulo- ja kulkuesteineen.

25 o o o o o Keijo Möttönen: Kiinteistöä 408-7-703-5 tulisi laajentaa niin, että sille voitaisiin rakentaa uusi halli. Ari Tuurinmäki, Risto Tuurinmäki/ Puusepänliike A. Tuurinmäki Ky: Kiinteistön 408-404-233-6 alueella on varastorakennus jonka päälle on suunniteltu tietä. Tie tulisi siirtää sille varattuun paikkaan kiinteistön vierelle. Maire Leppänen: Kiinteistö 408-405-21-2 (750 m2) tulisi osoittaa kaavassa omakotitonttina sille paikalle kuin se on muodostettu. Marketta Mäenpää: Kiinteistö 408-405-21-1 (1160 m2) tulisi osoittaa kaavassa omakotitonttina sille paikalle kuin se on muodostettu. Veijo Hakala: Haluaisi aluetta (hevoshaalle) lantalan pohjoispuolelta sekä tarvittavan yhteyden kuljetuskalustolle. Alangon alueen kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen pöytäkirjan 30.3.2015 6 liitteenä. Pöytäkirja liitteineen on myös tämän kaavaselostuksen liitteenä 6. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin suullista palautetta, joka on huomioitu mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa. Mielipiteen jättäneet yrittäjät kutsuttiin erikseen yrityskohtaisiin neuvotteluihin, joissa käytiin läpi yritysten tavoitteita ja mahdollisia tarkennuksia kaavaehdotuksen laadintaa varten. Teollisuusalueen yrityksistä/ maanomistajista Esko Laurila kieltäytyi tarjotusta neuvottelusta. Asemakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä on käyty neuvotteluja myös Lapuan Piristeel Oyn kanssa. Asemakaavaprosessin aikana on käyty neuvotteluja myös Kuortaneentien varrelle mahdollisesti sijoittuvan vähittäiskaupan suuryksikön/ hypermarketin osalta yhtiön X kanssa. Kaavaluonnoksesta saatu palaute on mahdollisuuksien mukaan huomioitu Alanko I asemakaavaa laadittaessa. Alanko II, koulun alueen ja Alanko III, teollisuusalueen osalta saatu palaute huomioidaan mahdollisuuksien mukaan, kuitenkin niin, ettei vaaranneta asemakaavoituksen tarkoitusta sekä sille asetettuja tavoitteita. Muu Alangon alueeseen liittynyt ei kaavaprosessiin kuuluva mielipiteen ilmaisu Alangon alueen kaavoitukseen sekä etenkin koulukysymykseen liittyen on julkisuudessa, etenkin Lapuan Sanomissa, käyty vilkasta keskustelua yleisönosastolla. Lukuisissa artikkeleissa on sivuttu koulukysymyksen ohella myös alueen kaavoitusta. 10.4.2015 järjestettiin koko päivän mittainen koululakko Liuhtarin koulun ja lukion tilanteen johdosta. Lakon yhteydessä järjestettiin mielenosoitus kaupungintalon edustalla parempien kouluolojen puolesta. Adressit.com sivulla kerättyyn Terveet koulutilat Alangon alueelle adressin allekirjoitti 639 ihmistä. Adressi luovutettiin päättäjille ennen kaupunginvaltuuston kokousta 27.4.2015 jossa se päätti kouluhankkeen kohtalosta. Kaupunginvaltuuston kokouksessa ennen kouluäänestystä valtuutetuille oli jaettu kuuden nykyisen Alangon teollisuusalueen yrittäjän/ kiinteistönomistajan allekirjoittama Alangon koulua vastustava kirje, jossa todetaan, etteivät lapset oppimisympäristöineen ja leikkimispaikkoinenne kuulu teollisuusalueen läheisyyteen. Kyseiset yrittäjät/ maanomistajat ilmoittavat etteivät tule hyväksymään Alangon (Alanko II) kaavan vahvistumista sellaisena, jossa koulu sijoittuisi teollisuusalueen läheisyyteen.

26 - Alanko I, kaupan alueen asemakaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtävillä 13.5.-11.6.2015 välisenä aikana Alanko 1 alueen asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset/ lausunnot: - Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan..2015 esittää kaupunginvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä - Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan..2015. 4.8. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin kommentit/ lausunnot viranomaistahoilta. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot myös kaavaluonnos vaiheessa. 29.4.2015 pidettiin kaupungin ja ELY keskuksen välinen työneuvottelu Alanko 1 alueen asemakaavaehdotukseen sekä Kuortaneentien kiertoliittymän toteuttamiseen liittyen. Tästä asemakaavaehdotuksesta pyydetään myös lausunnot viranomaistahoilta. 4.9. Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet koko Alangon alueelle Asemakaavoituksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut sovittaa yhteen Alangon alueen erityyppiset toiminnot: koulu-, päiväkoti- sekä virkistys-, liikunta- ja vapaa-ajan toiminnot, kaupalliset toiminnot, teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminta, asuminen, maatalous sekä liikennöinti. Tavoitteena on, että alueesta tulisi helposti saavutettava, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolinen sekä viihtyisä ja turvallinen. Keskeisimmät tavoitteet: 1. Alangon kouluhanke Asemakaavalla mahdollistetaan Alangon kouluhankkeen toteuttaminen kaupunginvaltuuston 16.12.2013 4 sekä kaupunginvaltuuston 27.4.2015 3 tekemien päätöksen mukaisesti. Kaavassa rakentamiselle osoitetaan riittävät rakennusoikeudet sekä mahdollisuus laajentamiseen tulevaisuuden tarpeita ajatellen. (Alanko II) 2. Uusi liikerakentaminen Alueelle osoitetaan uusia vähittäiskaupan suuryksikkötontteja. Erikokoiset tontit mahdollistavat alueelle monipuolisen ja kattavan kaupallisen toiminnan. (Alanko I) 3. Uusi asuinrakentaminen Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan suunnittelualueen koilliskulmaan lähinnä alueen maanhankintaan liittyvien hyväksyttyjen maanvaihtokirjojen pohjalta. (Alanko II) 4. Teollisuusalueen/ työpaikka-alueen kehittäminen Uusilla liikenneratkaisuilla mahdollistetaan mm. Lapuan Piristeel Oyn toiminnan laajentuminen. Yrittäjäntien katkaisun korvaava sujuva liikenneyhteys järjestetään nykyisen Työpajantien kautta Simpsiöntielle. Kaavoituksella luodaan puitteita myös muiden yritysten toiminnan kehittämiselle. (Alanko III)

27 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen/ Alanko I Tavoitteena on mahdollistaa hypermarketin/ vähittäiskaupan suuryksiön (tai yksiköiden) rakentaminen alueelle mahdollisesti myös vaiheittain toteutettuna korttelin 761 alueelle. Kaavoituksen yhteydessä pyritään myös kaupunkikuvallisesti eheään kokonaisuuteen koskien niin Kuortaneentien aluetta kuin myös Alangon tulevaa uudisrakentamisen aluettakin. Korttelin 729 Isorintalantien puolelle osoitetaan virkistysalueen kaistale asuinalueen viihtyisyyden turvaamiseksi. 4.10. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisu pohjautuu kaupan alueen osalta pitkälti koko Alangon aluetta koskeneeseen asemakaavaluonnokseen. Asemakaavassa on tarkennettu etenkin korttelin 761 KM-1 alueen osalta alueen rakennetta. Alla olevassa kuvassa on Alangon alueen nähtävillä ollut asemakaavaluonnos.

28 Kaavaluonnoksessa vähittäiskaupan myymälärakennukset sijoittuvat Kuortaneentien suuntaisesti siten, että paikoitusalueet sijoittuvat korttelissa 761 Yrittäjäntien jatkeen varrelle. Korttelin 729 myymälä sijoittuu kolmen kadun sekä Kuortaneentien rajaamalle alueelle. Kaavaehdotuksessa on pyritty luomaan alueelle yhtenäisempi sekä kaupunkikuvallisesti laadukas ja vetovoimainen kaupan alue. Korttelin 761 vähittäiskaupan/hypermarketin rakennusmassat muodostavat L-mallisen kokonaisuuden, jolla on yhteinen paikoitusalue LPA. Paikoitusaluetta tulee järjestettäväksi myös KM-1 korttelialueelle. Korttelin 729 Isorintalantien puolelle on osoitettu virkistysalueen kaistale, jolla pyritään osin turvaamaan myös lähialueen asumisviihtyvyyden säilyminen. Kaupan alueelle sallitaan Isorintalantieltä henkilökunnan liikennöinti virkistysalueen läpi kaupan tontille. Alanko I -alueen asemakaavaehdotus on laadittu osana kokonaisuutta siten, että yhdessä Alanko II alueen (koulun alue) kanssa se muodostaa toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukkaan kokonaisuuden.

29 Edellisellä sivulla näkyvässä luonnoksessa näkyy kaupan ja koulun alueen osalta laajempi kokonaisuus, jossa alueet yhdessä muodostavat toiminnallisesti monipuolisen ja myös kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alanko II alueen osalta kaavaan voi tulla vielä muutoksia. Korttelin 761 KM-1 korttelialueelle on osoitettu ohjeellinen tonttijako, joka mahdollistaa alueen toteuttamisen joustavasti esim. siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Kuortaneentien puoleinen rakennusmassa ja myöhemmin Alangontien puoleinen erillinen rakennus tai laajennus. Tonttijako ja rakentaminen on mahdollista toteuttaa myös esim. siten, että Kauppiaantien puolelle rakennetaan ensivaiheessa suuri myymälä ja myöhemmin Kuortaneentien puolelle Alangonportin suuntaan laajennus tai erillinen rakennus. Molemmissa tapauksissa pääasiallinen paikoitusalue sijoittuu LPA -alueelle. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Alanko I, kaupan alueen asemakaava-alueen pinta-ala on 13,2687 ha. Uutta asemakaavaa muodostuu 11,6222 ha. Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on 1,6465 ha. Tarkemmat tiedot ilmenevät asemakaavan seurantalomakkeesta sekä käyttötarkoitusaluekohtaisista selityksistä. Kaupan mitoitustaustaa Alangon alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksessa on huomioitu mm. Lapuan keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaava 2030 ehdotuksen sisältö sekä Etelä-Pohjanmaan liiton/ FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatima Etelä- Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvitys (2011). Myös Novapark kauppakeskittymäalueen vaikutusten arviointia on hyödynnetty mitoituksen tarkastelussa. Tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen 2009 tietoihin sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n 2009 tietoihin. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella sekä Tuurin kauppa-alueella on koko maakunnan kauppaan huomattavia vaikutuksia. Väestö. Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvityksen mukaan Lapualla 2009 väestömäärä oli 14 326 ja väestöennuste vuodelle 2030 oli 15 095 (kasvua 5,4%). Väestörekisterin mukaan helmikuun lopussa 2015 Lapualla oli 14 714 asukasta. Lapualaisten osuus maakunnan väestöstä oli 2009 7,4% ja ennuste vuodelle 2030 7,6%. Koko maakunnan väestönlisäys n. 3,0% vuoteen 2030 mennessä. Seinäjoen seudun väestöstä Lapuan osuus oli 2009 11.8 % ja ennusteen mukaan sen suhteellinen osuus laskee vuoteen 2030 ollen 11,2%. Suhteellinen muutos Seinäjoen seutukunnan osalta Ilmajoen voimakkaammasta väestönkehityksestä (+11,9% lisäys väkimäärään 2030 mennessä) sekä ennen kaikkea Seinäjoen voimakkaasta kasvusta +21,3% ( +12 000 henkeä). Etelä-Pohjanmaan päivittäistavarakaupan osalta maakunnassa oli 2009 noin 1 145 asukasta/päivittäistavaramyymälä. Koko Suomessa luku oli 1 597 ja Lapualla 1 023 henkilöä/ myymälä (myymälöitä 14). Seinäjoen seudulla vastaavasti 1 314. Päivittäistavaraverkko Etelä-Pohjanmaalla ja Lapualla on siten asukaslukuun suhteutettuna kaatavampi kuin maassa keskimäärin.