TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Hallitus 9.11.2015 Valtuusto x.xx.2015
TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT JA LAADINTAPERUSTEET Väestötiedot 1 Elinkeinorakenne ja työllisyys 3 Talouden näkymät 4 Verotulot 4 Valtionosuudet 5 Henkilöstö 5 Kuntakonserni 6 KOKONAISTALOUDEN NÄKÖKULMA 8 Tuloslaskelma 8 Tuloslaskelman analysointi 9 Rahoituslaskelma 11 Rahoituslaskelman analysointi 11 Suunnitelmavuodet 12 KÄYTTÖTALOUS 14 Toiminnan tuottavuuden kehittämisen sitovat tavoitteet talousarviossa 16 Hallintopalvelut 21 Perusturvapalvelut 24 Sivistyspalvelut 38 Tekniset palvelut 50 INVESTOINTIOSA Investoinnit 57 KAAVOITUSOHJELMA 2016, liite 1
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 VÄESTÖTIEDOT Väkiluku ja ikärakenne 10800 10600 10400 10200 10000 9800 9600 9400 9200 Väkiluku 31.12.2014 oli 10 621 henkeä (Väestörekisterikeskus). Syyskuun 2014 lopussa väkiluku oli 10 638. Väkiluvun muutos 2013 2014 oli 0,4 %. Väestönkasvu lähivuosina on ollut noin 0,5 %:n luokkaa. Kunnan väkiluku on ollut korkeimmillaan 1960-luvun alkupuolella, hieman yli 10 700 henkeä. 1980-luvulla väkiluku putosi noin yhdeksään tuhanteen henkeen. väkiluku 10 660 Väkiluvun muutos kuukausittain 10 640 10 620 10 600 10 580 10 560 2013 2014 2015 10 540 10 520 10 500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi 1
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Ikärakenne 2005 2010 2014 0-14 1 890 1 906 1914 15-64 6 479 6 620 6474 65-74 948 1 003 1197 75-869 960 1025 yhteensä 10 186 10 489 10 610 Väestörakenne muuttuu vanhuspainotteiseksi nopeassa tahdissa Väestönmuutos 2012 2013 2014 Syntyneet 107 108 136 Kuolleet 141 114 113 Kuntien välinen tulomuutto 547 584 542 Kuntien välinen lähtömuutto 547 504 537 Maahanmuutto 21 7 12 Maastamuutto 14 11 4 Yhteensä -33 75 28 Ikärakenteen muuttuessa kuolleisuus ylittää syntyvyyden määrän. Tulomuutto olisi pystyttävä pitämään lähtömuuttoa suurempana. Väestön jakautuminen alueittain Alue 2005 2010 2014 Kyröskoski 3 930 3 923 3897 Kirkonkylä 2 508 2 437 2493 Läntinen 1 008 1 028 1003 Itäinen 2 667 3 044 3139 Tuntematon 73 57 78 Syksyllä 2014 valmistui Hämeenkyrön demografinen kilpailukykyanalyysi (Timo Aro), jonka tulokset on syytä ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. 2
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Elinkeinorakenne muut 2,1 % maatalous 8,9 % teollisuus 27,8 % palvelut 61,2 % Lähde: Tilastokeskus 2012 Työttömyysprosentti syysk. 2013 syysk. 2014 syysk. 2015 Hämeenkyrössä 11,1 % 12.1 % 13,4 % Pirkanmaalla 12,9 % 13,9 % 14,7 % Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy toteuttaa käytännössä Hämeenkyrön kunnan laatimaa elinkeinostrategiaa. Kaavoituksen, liikenne- ja energiainvestointien sekä aktiivisen markkinoinnin avulla tavoitellaan teollisuus- ja palvelutyöpaikkoja sekä vahventuvaa verotulopohjaa. 3
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Vuoden 2015 talousarvion toteutuminen Vuoden 2015 talousarvio oli alijäämäinen 0,8 milj. euroa. Vuosikate oli 2 milj. euroa. Vuoden aikana on tehty talousarviomuutoksia 6 kappaletta. Muutoksista osa on määrärahojen käyttötarkoitusten muutoksia. Menoja lisääviä muutoksia on 906 000 euron edestä. Vuoden 2015 tulosennuste on miinuksella 2 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvion valmistelu Talousarvion valmistelua ohjaa kuntastrategia. Siinä määritellään talouteen liittyvä tahtotila ja strateginen päämäärä. Talouteen liittyvä tahtotila: hallitusti kasvava ja taloudellisesti kehittyvä kotikunta. Strateginen päämäärä: taloudellisesti vahva ja peruspalveluja tuottava kunta. Talous pidetään tasapainossa. Strategiassa mainitaan myös kuinka kunnan keskeinen taloudellinen haaste suunnitelmakaudelle on käyttömenojen kasvun hillitseminen. Tulopohjaa pyritään vahvistamaan tasaisella muuttovoitolla, jonka odotetaan tuovan elinvoimaisuutta myös elinkeinoelämään. Strategian mukaan investoinnit pidetään maltillisina ja investointien kohdentamisessa ennakoidaan tulevaisuuden kasvavan väestön tarpeet sekä investointeja kohdennetaan käyttömenoja säästäviin kohteisiin. Menot sopeutetaan tuloihin ja lainanotto perustetaan tarkkaan harkintaan. Hallitus antoi ohjeet talousarvion valmisteluun kesäkuussa. Ohjeeksi annettiin toimintakatteen pysyminen vuoden 2014 tilinpäätöksen tasolla ja toimielimittäin annettiin kehysluvut. Lautakuntien esitykset ylittivät kehyksen 2 milj. eurolla. Esitysten perusteella tehty tuloslaskelmaversio oli alijäämäinen nelisen milj. euroa. Vuosikate oli 600 000 euroa. Valmistelua jatkettiin ja talousarvioesitys on nyt alijäämäisen tuloksen osalta hallituksen asettaman kehyksen suuruinen. Tässä taloussuunnitelmassa on mukana kaavoitusohjelma ja kaavojen ajantasaisuuden arviointi. Ne ovat talousarviokirjan lopussa. VEROTULOT Verotulot on arvioitu kuntaliiton verotulojen ennustekehikon perusteella. 1 000 euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kunnallisvero 32 452 32 940 32 550 34 530 35 720 Kiinteistövero 2 243 2 235 2 280 2 280 2 280 Yhteisövero 1 106 1 125 970 990 1 000 Yhteensä 35 802 36 300 35 800 37 800 39 000 Verotulojen muutos TA 2015 - TA 2016 (talousarvion luvut) 1 000 euroa % Kunnallisvero -390-1,2 Kiinteistövero 45 2,0 Yhteisövero -155-13,8 Yhteensä -500-1,4 Vuoden 2015 verotulot jäävät ennusteen mukaan alle talousarvion. Ennuste on saman suuruinen kuin vuoden 2016 arvioitu verotuotto. 4
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Tuloveroprosentit Veroprosenttia on laskelmassa nostettu vuodelle 2017 yhdellä prosenttiyksiköllä. 2010 2013 20,00 % 2014 2016 21 % 2017 22 % Kiinteistöveroprosentit suunnitelmavuosina Esityksessä kiinteistöveroprosentit ovat samat kaikkina suunnitelmavuosina. Vuodesta 2017 alkaen voimaantulevaa veroprosenttien vaihteluvälin muutosta ei ole otettu huomioon. Yleinen (vaihteluväli 0,6 1,35) 0,95 % Vakituinen asunto (0,32 0,75) 0,55 % Muut asunnot (enintään 0,6 % -yksikköä korkeampi kuin vakituisen asunnon prosentti) 1,15 % Voimala (enintään 2,85 %) 2,85 % Rakentamattomat tontit 3,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0,00 % VALTIONOSUUDET Valtinosuudet vuodelle 2016 on arvioitu Kuntaliiton tietojen perusteella. Suunnitelmavuosien 2017 2018 valtionosuudet on arvioitu kokonaistasolla. Valtionosuusuudistus on otettu huomioon 1,5 milj. euron vähennyksenä 5 vuoden siirtymäajalla. 1 000 euroa TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Peruspalvelujen valtionosuus 17 020 16 300 Verotulojen tasaus 3 880 4 300 Valtionosuudet yhteensä 20 900 20 600 21 900 21 800 21 800 HENKILÖSTÖ Kunnan palkkamenojen kehitys 1 000 euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Palkat ja palkkiot 23 942 24 290 24 184 Muut henkilöstömenot 7 203 7 670 7 290 Henkilöstökulut yhteensä 31 144 31 960 31 473 Talousarviossa palkankorotuksiin on varattu 0,5 % elokuun 2015 tasosta. Henkilöstösivukuluihin on varattu 23 % palkkamenoista. Palkkamäärärahat on varattu vakinaisessa palvelussuhteessa oleville viranhaltijoille ja työntekijöille sekä määräaikaisessa palvelussuhteessa oleville siten kuin heitä on suunniteltu tarvittavan. Lokakuun 2014 lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli 569 (edellisenä vuonna 573) viranhaltijaa ja työntekijää, joista 58 oli osa-aikaisia. Tämä vastaa noin 550 henkilötyövuotta. Määräaikaisia palvelussuhteita oli noin 199 (180) ja henkilötyövuosien määrä on 120. Lokakuussa 2012 palvelussuhteiden määrä oli suurimmillaan, yhteensä 811 palvelussuhdetta. 5
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Henkilötyövuosien määrää vähennetään työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle tai irtisanoutuessa kunnan palveluksesta. Eläkkeelle siirtyy arviolta 20 työntekijää, irtisanoutuvia on alle 10. Tehtävän vapautuessa ennen ulkopuolista rekrytointia etsitään keinot, miten työt saadaan hoidetuksi ilman uuden työntekijän palkkaamista. Työvuorosuunnittelua ja työaikajärjestelmien käyttöä kehitetään niin, että henkilökunnan määrä vastaa tarvetta ja joustaa yllättävien poissaolojen sattuessa. Palkattomia virka- ja työvapaita suositaan silloin kun tilalle ei tarvitse palkata sijaista (ostetut palkkavapaat). KUNTAKONSERNI Kuntakonserni 2016 muodostuu seuraavista tytäryhteisöistä ja osakkuusyhteisöstä Hämeenkyrön kunnan tytäryhteisöt ja omistusosuus: Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy 100 % Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Jokimetsä 65,5 % Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy 100 % Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Teollisuustalo Oy 100 % Hämeenkyrön Jäähalli Oy 52 % Hämeenkyrön Vesi Oy 50 % Hämeenkyrön Vanhustentalosäätiö 89,79 % Yhtiöiden toiminta - Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Hämeenkyrö Jokimetsä ovat vuokrataloyhtiöitä, Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy:llä on myös asuntoja erityisryhmille - Hämeenkyrön Yrityspalvelut hoitaa kunnan yrityspalvelu- ja matkailuasiat sekä yleismarkkinoinnin - Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Teollisuustalo ylläpitää Puronsuun alueella olevaa kiinteistöä, josta kunta on vuokrannut osan tiloista ulkopuolisille toimijoille ja osassa kiinteistöä ylläpitää palvelutoimintaa. Kiinteistössä on Työpaja, työkeskus ja kierrätyskeskus. - Hämeenkyrön Jäähalli Oy ylläpitää jäähallia Kyröskoskella. - Hämeenkyrön Vesi Oy on Sastamalan kaupungin kanssa yhteinen yhtiö, joka toimittaa vettä Sastamalaan. Yhtiöllä on vedenpumppaamo Ulvaanharjulla. - Hämeenkyrön Vanhustentalosäätiö omistaa Kotorinteen kiinteistöt ja veteraanitalon, asunnot on vuokrattu kunnalle. 6
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Tavoitteet konserniyhteisöille Kuntalain 14:ssä säädetään valtuuston tehtäväksi omistajaohjauksesta ja konserniohjeesta päättäminen. Vuonna 2010 valmistuneessa konserniohjeessa määritellään konsernivalvonnan menettelyt. Yleistavoite kaikille konserniin kuuluville yhteisöille on yhteisön pysyminen taloudellisesti sellaisessa kunnossa, että se voi varautua tulevaisuuteen tulorahoituksellaan huolehtien maksu- ja rahoitusvalmiudestaan kestävällä tavalla. Tavoitteena on myös, että konserniyhteisöt huolehtivat soveltuvin osin kilpailun toimivuudesta toimialallaan. Konserniyhtiölle asetetaan vuodelle 2016 seuraavat yhteiset tehtävät - Riskikartoituksen toteuttaminen toiminnan ja omaisuuden osalta tarkennettuna, sama tavoite oli jo vuonna 2015, mutta vastaukset eivät olleet riittävän kattavia - Oman toiminnan tavoitteiden asettaminen kuntaomistajan asettamien yhteisten tavoitteiden mukaisesti, raportointi ja seuranta näistä kunnan ohjeiden mukaisesti Yksityiskohtaiset tavoitteet eräille konserniyhtiöille Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy - Innolinkin yrityskartoituksen osoittaman laadukkuuden ylläpitäminen - perustettujen / lopetettujen yritysten suhde kehittyy positiivisesti - vapaana oleviin toimitiloihin saadaan toimintaa ja yritystonttien myynti edistyy - asukashankinnan edistäminen kuntamarkkinoinnin keinoin Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy - ylläpitää kysyntää vastaavaa vuokra-asuntokantaa ja varautua suunnitelmalliseen uustuotantoon Ki Oy Hämeenkyrön Jokimetsä - ylläpitää asuntojen korkea täyttöaste - ylläpitää asuntokannan kunto sellaisena, että ne ovat haluttuja vuokra-asuntoja Hämeenkyrön Jäähalli - päästä kestävään taloudelliseen kehitykseen hallin vetovoimaa kehittämällä Hämeenkyrön Vesi - vahvistaa kunnan vesihuollon taloudellisuutta, toimivuutta ja riskienhallintaa Hämeenkyrön Vanhustentalosäätiö - tukee osaltaan erityisryhmien asumispalveluiden tuottamista Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Teollisuustalo - säilyttää taloudellisesti kestävä tilanne - vastata vuokralaisen toimitilatarpeisiin 7
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 KOKONAISTALOUDEN NÄKÖKULMA Talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta määrätään Kuntalain 110 :ssä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttaa kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja konsernit toiminnan ja talouden tavoitteet. TULOSLASKELMA Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä on katettava enintään neljän vuoden kuluessa- Talousarvion käyttötalousosassa määrärahat myönnetään vastuualueittain. Niille hyväksytään myös toiminnalliset tavoitteet. Tuloslaskelman keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelmapoistot. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa käsitellään poistosuunnitelman piiriin kuuluvat eli ns. aktivoitavat hankintamenot. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. 1 000 euroa TP 2013 TP 2014 Toimintatuotot 10 701 10 489 Toimintakulut -63 931-63 801 Valmistus omaan käyttöön 102 106 TA 2015 alkuperäinen TA 2015 muutettu /arvio TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakate -53 129-53 206-54 535-55 400-55 400-55 000-55 000 Verotulot 33 642 35 802 36 300 35 800 35 800 37 800 39 000 Valtionosuudet 21 341 21 083 20 600 20 600 21 900 21 800 21 800 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 222 204 100 100 110 110 110 Muut rahoitustuotot 353 328 300 300 300 300 300 Korkokulut -326-338 600-600 -500-600 -650 Muut rahoituskulut -205-253 50-50 -50-50 -50 Vuosikate 1 898 3 620 2 115 750 2 160 4 360 5 510 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 333-2 781-3 000-3 240-3 800-4 800-5 000 Kertaluonteiset poistot -84-800 Tilikauden tulos -434 756-885 -2 490-2 440-440 510 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 77 77 77 77 77 77 Tilikauden yli/alijäämä -357 833-808 -2 413-2 363-363 587 8
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 TULOSLASKELMAN 2016 ANALYSOINTI Tuloslaskelma osoittaa sen, riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin ja poistoihin. Vakaan taloudenhoidon perusta on se, että toiminnan menot sopeutetaan tuloihin. Kunnan talous on tasapainossa jos - vuosikate on positiivinen sekä vähintään poistojen suuruinen ja - sillä ei ole taseessa alijäämää eikä sitä kerry suunnitelmavuosinakaan - velkamäärä on kohtuullinen ja pystytään hoitamaan tulorahoituksella. Hämeenkyrön taloussuunnitelma (2016 2018) ei ole tasapainossa talousarviovuonna - vuosikate on positiivinen - aiemmilta vuosilta kertyneet ylijäämät käytetään alijäämien kattamiseen - velan määrä kasvaa nopeaa vauhtia välttämättömien investointien takia, Toimintakatetta ei ole kasvatettu. Tämä vaatii isoja rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja uuden palveluverkon täysimääräistä hyödyntämistä..sote-ratkaisun toteutusta ei ole ennakoitu mukaan laskelmiin. Toimintakate, ulkoiset menot ja tulot Talousarvio 2015 luku sisältää vuoden aikana tehdyt talousarviomuutokset. 1 000 euroa TP 2014 TA 2015 alkup. TA 2015 muutettu TA 2016 TP14-TA16 muutos TA15-TA16 muutos e % e % Myyntituotot 3 860 3 828 3 828 3 613-247 -6,4-215 -5,6 Maksutuotot 5 032 4 947 4 947 5 100 68 1,4 153 3,1 Muut toimintatuotot 1 597 1 400 1 560 1 614 17 1,0 54 3,5 Valmistus omaan käyttöön 106 127 127 122 16 14,8-6 -4,4 TOIMINTATUOTOT 10 595 10 302 10 462 10 448-147 -1,4-14 -0,1 Palkat ja palkkiot 24 198 24 375 24 402 24 273 75 0,3-128 -0,5 Henkilösivukulut - Eläkekulut 5 910 6 570 6 577 6 198 289 4,9-378 -5,8 - Muut hlösivukulut 1 306 1 093 1 093 1 092-214 -16,4-1 0,1 - Henkilöstökorvaukset 269 112 112 90-178 -66,4-22 -19,3 Palvelujen ostot 24 560 24 669 25 281 25 948 1 387 5,6 667 2,6 Ostot tilikauden aikana 4 108 4 340 4 340 4 231 122 3,0-109 -2,5 Varastojen lisäys ja väh. 2 2 2 0-2 -100,0-2 -100,0 Avustukset 2 382 2 310 2 570 2 511 128 5,4-59 -2,3 Muut toimintakulut 157 93 93 0-157 -99,9-93 -99,8 TOIMINTAKULUT 63 801 64 837 65 903 65 848 2 047 3,2-55 -0,1 TOIMINTAKATE 53 206 54 535 55 441 55 400 2 194 4,1-41 -0,1 Toimintakate Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, se kertoo paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina alijäämäinen. Toimintakatteen muutos vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon on +865 000 euroa ( +1,6 %). Talousarvioon muutosten jälkeen muutos on -41 000 euroa, -0,1 %. Tilinpäätökseen 2014 kasvua on +2,2 milj. euroa, 4,1 %. Toimintakatteessa ei ole kasvunvaraa 2016. 9
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Korkotulot ja -menot Rahoitustuottoja ovat korkotuotot antolainoista, kuntayhtymien peruspääomista ja kunnan maksuliikennetileiltä. Korkokuluja ovat lainojen korot ja viivästyskorot. Korkotuottoja arvioidaan olevan 100 000 euroa. Korkokuluihin arvioidaan 500 000 euroa. Ne ovat vieraan pääoman korkoja. Kunnalla on vuoden 2015 lopussa lähes 40 milj. euroa lainaa. Lainamäärän arvioidaan kasvavan vuonna 2016 yli 50 milj. euroon. Suunnitelmavuosina lainamäärä kääntyy nykyisen laskelman mukaan laskuun. Riskinä ovat investoinnit, joiden suunnittelu on vasta alkanut eikä toteutusta ole suunniteltu. Korkokulut on arvioitu maltillisesti. Merkittävä kunnan toiminnan riski on korkotason nouseminen. Rahoitustulot ja menot Rahoitustuloja ovat kuntayhtymien peruspääomien korot, osinkotulot ja sijoitusten myyntivoitot. Rahoitustulojen arvioidaan pysyvän ennallaan 150 000 eurossa. Rahoitusmenoja ovat sijoitusomaisuuden myyntitappiot ja omaisuudenhoidon menot. Rahoitusmenoja on arvioitu 50 000 euroa. Vuosikate 1 000 e TP 2014 TA 2015 alkup. TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 3 620 2 115 750 2 160 4 360 5 510 Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa sen riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Jos vuosikate on poistojen suuruinen, kunnan talous on tuloslaskelman valossa tasapainossa. Vuosikate 2016 on 2 milj. euroa. Se ei ole kuitenkaan läheskään poistojen suuruinen. Tämä taso ei vielä riitä talouden tasapainoon lyhyellä eikä pitkällä tähtäimellä. Suunnitelmassa olevalla vuosikatetasolla investoinnit rahoitetaan lainarahalla eikä lainamäärää pystytä lyhentämään merkittävästi. Poistot Poistoero Poistot ovat kunnan omaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Vuoden 2016 poistoiksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Tulevina vuosina poistomäärä suurenee, sillä investointimäärä on kasvanut. Lisäksi kertapoistoina tulevat romutettavat rakennukset. Vuoden 2016 poistoista 800 000 euroa on romutuspoistoja. Poistoero tuloslaskelmaan tulee siitä, että investointi on rahoitettu varauksella. Tilikauden tulos Tilikauden tulos kertoo tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen. Positiivinen tulos lisää kunnan vapaata pääomaa ja negatiivinen tulos syö sitä. Positiivisesta tuloksesta on mahdollisuus tehdä varauksia. 1 000 euroa 2016 2017 2018 Tilikauden tulos -2 440-440 510 Alijäämän kattamisvelvoite Kuntalain 110 :ään sisältyy alijäämän kattamisvelvollisuus eli taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Kunnan on taloussuunnitelman yhteydessä päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan. 10
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Vuoden 2014 lopussa edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää oli 2,7 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen tavoitteena on ollut nollatulos, joten se ei kuluttaisi kertynyttä ylijäämää. Tähän ei kuitenkaan päästä. Kertynyt ylijäämä kuluu suunnitelmakauden aikana. Suunnitelmakausina kertyy alijäämää. Talousarvion käyttötalousosassa on palvelualueitten kohdalla kerrottu suunnitelmakauden toimenpiteet, joilla alijäämäinen kehitys pysäytetään. Vuosikatetta on vahvistettava vuosina 2016 ja 2017 tapahtuvilla rakennemuutoksilla. RAHOITUSLASKELMA 1 000 euroa Toiminnan rahavirta TP 2013 TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate 1 898 3 620 2 185 2 160 4 360 5 510 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 148 279 Investointimenot 5 022 14 618 21 857 16 521 4 658 1 480 Rahoitusosuudet investointimenoihin 360 1 100 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 216 560 500 417 150 150 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 056-10 357-18 072-13 794-148 4 180 Antolainauksen muutos Antolainasaamisten lisäys 250 Antolainasaamisten vähennykset 938 238 100 100 100 100 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 000 23 000 16 000 4 500 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 836 1 836 3 000 1 800 1 800 4 300 Lyhytaikaisen lainojen muutos 631 8 500 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 862 1 303 Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 3 621 8 648 2 028 506 652 20 Rahavarojen muutos 565-1 709 RAHOITUSLASKELMAN ANALYSOINTI Rahoituslaskelman avulla tarkastellaan tilikauden toiminnan rahoitusta. Rahoituslaskelmassa esitetään tulorahoituksen ja investointien määrät sekä rahoitustoiminnan muutosten määrä. Näiden summa osoittaa kassavarojen muutoksen tilikaudella. 11
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Varsinainen toiminta ja investoinnit Vuosikate tulee tuloslaskelmasta ja investointien määrä talousarvion investointiosasta. Investointimenot ovat 16 milj. euroa. Rahoitusosuudet investointeihin ovat jälkirahoitteisia valtionosuustuloja. Rahoitustoiminta Antolainoja ovat kunnan muille yhteisöille antamat lainat. Lainansaaja maksaa lainasta korkoa ja lyhentää lainaa lyhennyssuunnitelman mukaisesti. Lainakannan muutokset ovat kunnan vieraan pääoman muutoksia, eli kunnan itse ottamia lainoja. Lainoja lyhennetään ja uutta lainaa otetaan samaan aikaan. Kunta on hoitanut rahoituksen pitkäaikaisilla lainoilla ja kuntatodistusohjelmalla. Suunnitelmavuosina otettava lainamäärä merkitään rahoituslaskelmaan valmiiksi. Velan määrän kehitys vuoden lopussa 2015 2016 2017 2018 lainamäärä yhteensä milj. euroa 39 52 52 50 lainamäärä asukas/euroa 3 679 4 905 4 905 4 717 Vanhoja lainoja lyhennetään lainaohjelmien mukaisesti. Lainamäärä on noussut yli tämän hetkisen lainamäärän keskiarvon, joka oli vuonna 2014 2 694 euroa/asukas. Investointiohjelmaan merkittyjen kohteiden osalta on vielä suunnitelmien valmistuttua tehtävä lopullinen käynnistymispäätös siitä voidaanko toteutukseen lähteä vai onko hanketta lykättävä taloustilanteen vuoksi. Hämeenkyröllä on useiden välttämättömien investointien vuoksi edessä lainamäärän kasvu, joka ylittää kuntien keskimääräisen tason. Vuoden 2017 jälkeen on toteutettava investointien minimointi useaksi vuodeksi. Investointihuippua voidaan alentaa seuraavilla mahdollisilla tavoilla: - osa investoinneista rahoitetaan leasing-rahoituksella (käyttömenoissa) - investoinnin rahoittaa kuntakonserniin kuuluva oy Velkamäärän on käännyttävä laskuun suunnitelmakauden jälkeen. Investoinnit on käytettävä täysimääräisesti käyttötaloutta tervehdyttävällä tavalla. SUUNNITELMAVUODET 2017-2018 Toimintakatteen kasvu on pysäytettävä kehittämistoiminnan vision ja strategian avulla. Keinoja on kuvattu kunkin palvelualueen käyttötalousosan alussa. Sote ratkaisun merkitystä kunnalle ei ole sisällytetty taloussuunnitelmaan. UHAT SUUNNITELMAVUOSINA Verotulot Koko maassa kunnallisverojen tuotto vähenee taloudellisen tilanteen ja verovähennysten takia. Kunta voi vaikuttaa verotulojen määrään tulo- ja kiinteistöveroprosenteilla. Hämeenkyrössä kunnan verotulot asukasta kohti olivat 3 374 euroa/asukas. Koko maassa kunnan verotulot/ asukas olivat 3 870 euroa ja Pirkanmaalla 3 718 euroa/asukas. 12
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Kiinteistöverojen prosenttirajoihin tulee muutoksia suunnitelmavuosille. Niitä ei ole ennakoitu laskelmiin. Valtionosuudet Valtionosuuksien arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Valtionosuuksien osana maksettava verotulojen tasaus on merkittävä tuloerä. Kunta ei voi vaikuttaa valtionosuuksien määrään. Valtionosuusuudistukseen on varauduttu 1,5 milj. euron vähennyksenä (5 v.). Toimintakate Suunnitelmassa toimintakate ei voi kasvaa suunnitelmavuosina. Toimintakatteen pysyminen suunnitelmavuosien arvion suuruisena edellyttää tiukkoja kehittämistoimia ja rakenteellisten muutosten tuomia kustannusten vähentymisiä. Tulevina vuosina hallitus asettaa edelleen talousarvioiden laadinnalle tiukat raamit, jotta toimintakate saadaan pidettyä suunnitelman mukaisena. Toiminnan uudelleenarviointi ja sopeuttaminen on välttämätöntä. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on negatiivinen. Nollatuloskaan ei olisi riittävä, vaan tuloksen pitäisi olla muutama miljoona euroa ylijäämäinen, jotta taloudellinen tilanne olisi vakaa tulevina vuosina. Investoinnit Investointimenoja on kasautunut suunnitelmakauden alkuvuosille paljon. Peruspalvelujen vaatimat ja palveluverkkorakennetta tervehdyttävät/keskittävät investoinnit on kuitenkin pakko toteuttaa. Vain näin voidaan käyttötalousmenojen kasvu saada hallintaan. Investointiohjelmaan suunnitelmavuosille sisältyy kohteita, joissa on suunnittelumääräraha, mutta ei vielä ole arvioitu toteuttamismäärärahaa. Niiden toteutuminen on epävarmaa. Lainamäärä Suunnitelmakautena kunnan lainamäärä kasvaa. Koron nousun riski on hallittu koronvaihtosopimusten avulla. Lainasalkusta pidetään suojattuna suurin osa. Suunnitelmavuosien toteutumisen edellytys Suunnitelman toteutuminen edellyttää menojen tiukkaa kurissapitoa, mikä on aikaansaatava rakennemuutoksia tekemällä, tuottavuutta kehittämällä ja henkilöstömenoja karsimalla. Lainamäärä ei saa kasvaa liian suureksi. Elinkeinopolitiikan päätavoitteena on verotulopohjan vahvistaminen. Investointien määrä suunnitelmavuosina on suuri ja ne rahoitetaan lainalla. Investoinneista ei kuitenkaan pitäisi karsia, sillä investointiohjelman isojen rakennushankkeiden toteuttamisohjelma on keskeinen tuotannon tehostamisen ja kustannusten hallinnan ohjelma. Vain toteuttamalla rakenteelliset muutokset, voidaan käyttötalouden kasvuvauhti saada maltilliseksi. Eri rahoitusvaihtoehdot ja korkosuojausmahdollisuudet on otettava tarkemman suunnittelun kohteeksi. 13
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 KÄYTTÖTALOUS Taloussuunnitelman rakenne HALLINTO- PALVELUT Kunnanhallitus Toimielimet ja johto Hallinnon tukipalve- lut Yhteistoiminta PERUSTURVA- PALVELUT Perusturva-lautakunta Hallinto- ja toimisto- palvelut Terveyspalvelut Avohoito Suun terveydenhuolto Vuodeosastot Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Sosiaalityö ja perhe- palvelut Sosiaalipsykiatrinen työ Kehitysvamma- palvelut Kotihoito Asumispalvelut Työpaja SIVISTYS- PALVELUT Sivistys- lautakunta Hallinto- ja toimisto- palvelut Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Elämänlaatupalvelut Varhaiskasvatus TEKNISET PALVELUT Tekninen lautakunta Hallinto- ja toimisto- palvelut Kiinteistötoimi Siivous- ja ruokapal- velut Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos Ympäristölautakunta Ympäristöpalvelut Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristö- terveydenhuolto Käyttötalousosa sitovuus Käyttötalousosan sitovuus valtuustolle on palvelualuekohtaiset nettomenot. Lautakunnat jakavat määrärahat käyttösuunnitelmissa vastuualueille. Lautakunnat saavat myös päättää vuoden aikana vastuualuekohtaisista määrärahamuutoksista. Talousarvion seuranta Valtuustolle esitetään neljännesvuosittain talouden ja toiminnan raportti. Kunnanhallitukselle kootaan taloustaulukot kuukausittain. Palvelualueittain seurannan pitää olla jatkuvaa ja poikkeamiin pitää reagoida välittömästi. Talousarviossa on yksiköittäin tilivelvolliset vastuuhenkilöt, jotka vastaavat seurannasta oman yksikkönsä osalta. Valtuuston päätöksen 16.2.1998 11 mukaisesti tilivelvollisia ovat palvelujohtajat ja palvelupäälliköt. Palvelualueittaisesta seurannasta vastaavat palvelujohtajat. Toimintakertomuksessa raportoidaan koko vuoden toteutuminen. 14
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Talousarvion käyttötalousosan yhdistelmä palvelualueittain 1 000 euroa TP 2014 HALLINTOPALVELUT TA 2015 muutettu TA 2016 Menot 3 743 3 785 3 898 Tulot 777 762 765 Netto 2 967 3 023 3 133 PERUSTURVAPALVELUT Menot 36 804 38 729 39 042 Tulot 6 017 6 388 6 707 Netto 30 787 32 341 32 335 SIVISTYSPALVELUT Menot 20 384 21 854 21 527 Tulot 1 925 1 794 1 586 Netto 18 459 20 061 19 942 TEKNISET PALVELUT Menot 9 362 9 475 9 802 Tulot 7 717 8 962 9 116 Netto 1 645 513 686 HÄMEENKYRÖN VESIHUOLTOLAITOS Menot 1 059 1 168 1 043 Tulot 1 710 1 663 1 739 Nettotulo 651 496 696 YHTEENSÄ Menot 71 352 75 011 75 313 Tulot 18 147 19 570 19 913 Netto 53 206 55 441 55 400 Muutosprosentit TP 2014 TA 2016 TA 2015 alkup. TA 2016 TA 2015 muut. TA 2016 Netto Netto Netto Yhteensä 4,1 1,6-0,1 Hyvinvointi Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kerran valtuustokaudessa kunnanvaltuustolle valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle vuosittain. Vuosittaiset terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet ja painopistealueet valtuusto päättää talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. 15
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Hämeenkyrön kunnan johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä ovat valmistelleet kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi ne vuosittaisen (2016) hyvinvointikertomuksen toimenpiteet ja painopistealueet, joilla kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia tuetaan vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 hyvinvoinnin pääteema on liikkuva Hämeenkyrö. Painopisteinä ja kehittämiskohteina on kasvun mahdollistaminen, palvelutuotannon perustuminen palveluverkkopäätökseen ja toimivan ennalta ehkäisevän palvelun ylläpitäminen. Toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit esitetään hyvinvointikertomuksessa. Toiminnan tuottavuuden kehittämisen sitovat tavoitteet talousarviossa Talousarvioehdotuksen laadinta Kunnan toiminnan tuottavuuden henkilöstölähtöinen kehittäminen sai aikaan jo tilinpäätöksessä 2013 käyttötalousmenojen pysähtymisen vain 0,5 %:iin. Vuoden 2012 alijäämäinen vuosikate nousi 1,9 m positiiviseksi ja talousarvion toteutuma oli 96 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate vahvistui jo 3,6 miljoonaan euroon ja tulos saatiin 832 000 euroa ylijäämäiseksi. Vuosikate siis vahvistui 4 m vuodesta 2012. Talousarvion toteutuma jäi nytkin alle 100 % ja ulkoiset toimintamenot eivät kasvaneet edellisestä vuodesta. Toimintakate pysyi samalla tasolla kuin vuosina 2012 ja 2013. Jos toimintakatteen kasvu olisi jatkunut vaikkapa vain 3 % tasolla vuosina 2013-2015, toimintakate olisi nyt noin 3 miljoonaa euroa 2015 toteutuvaa tasoa kalliimpi. Kolmen vuoden aikana henkilöstön kokonaismäärä on alentunut ja sairauslomapäivät vähentyneet. Taloudellisuutta on onnistuttu selvästi kehittämään. Vuonna 2015 emme tule pysymään nollakasvussa, vaan ennen kaikkea ulkoiset tekijät tulevat nostamaan toimintakatetta.. Nyt pitää toisen kerran saada aikaan kustannusten nousun pysäyttäminen. Vuoden 2016 talousarvion laadintaan hallitus asetti talousseminaarin käsittelyn perusteella laadintaraamin, jonka pohjana oli vuoden 2014 tilinpäätös ja kuluvan vuoden toteutumistiedot tarkennettuna arvioilla verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä sekä kokonaistalouden näkymistä. Kehys sisälsi tuloslaskelman sekä ulkoiset tulot ja menot palvelualueittain. Kehyksessä sitovana tasona oli palvelualueittaiset nettomenot. Palvelualueiden esitykset ylittivät kuitenkin talousarvioraamin 2 miljoonalla eurolla, tuloksen jäädessä 4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Toimintakatteen nousu olisi tällä tasolla 3,7 %. Tältä pohjalta talousarvioehdotusta ei ollut mahdollista laatia. Lokakuun talousarviovalmistelu ei tuottanut sellaisia ratkaisuja, joilla toimintakate olisi saatu raamin tasolle eli selvästi 2015 toteutumassa olevan tasoa pienemmäksi. Hallitukselle talousarviotilannetta ja valmistelua selostettiin syyskuun lopusta alkaen. Kunnanjohtajan talousarvioehdotus perustuu kehys 2:een, joka on toimintakatteeltaan vuodelta 2015 todennäköisesti toteutuva taso. Se on 600.000 e suurempi kuin hallituksen päättämä kehys, mutta vaatii 1,4 miljoonan euron karsinnat talousarvioehdotuksista. Perusturva joutuu karsimaan 300.000 ja sivistyspalvelualue 900.000 euroa päästäkseen tasoon, joka on vuoden 2015 toteutumataso. Lokakuun viimeisinä viikkoina saatiin aikaan joitakin perusteluja niistä vaikutuksista, joita määrärahojen supistaminen tulee aiheuttamaan. Hallitus edellytti myös, että toiminnallisia muutoksia valmistellaan, toimintaa tehostetaan ja vaihtoehdot tuodaan päätöksentekoon. Talousarviokirjan valmisteluaikataulun vuoksi näitä viimevaiheen toiminnallisten muutosten vaihtoehtoja ei voida esitellä palvelualueiden käyttötalousosissa, vaan ne ovat palvelualueiden talousarvioehdotusten (raamit ylittävien) mukaisia. Palvelualueiden käyttötalousosan alussa on vain lyhyt kuvaus mahdollisista muutoksista, joita tullaan tarvitsemaan hyväksyttävän talousarvion määrärahatasoon pääsemiseksi. Talousarvion käyttötalousosa hyväksytään valtuustotasolla sitovana toimielimittäin eli vain neljä nettotasolla sitovaa lukua sekä niistä muodostuva toimintakate. Lautakunnat hyväksyvät käyttösuunnitelmat näiden lukujen puitteissa. Tässä talousarvioehdotuksessa nämä luvut määräytyvät käytettävissä olevien tulojen perusteella, ei esitettyjen tarpeiden perusteella. Se tulee merkitsemään toiminnallisten muutosten välttämättömyyttä. Tärkeintä ei ole se paljonko talousarvio antaa lisämäärärahaa, vaan se, miten tehokkaasti 55 miljoonan euron kokonaisuus käytetään. 16
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Palvelualueiden tulee talousarviokäsittelyn aikana kuvata erillisillä asiakirjoilla hallitukselle ja valtuustolle niitä muutoksia, joita talousarvion osoittamat niukat määrärahat tulevat toiminnalta edellyttämään. Kun talousarvio on lopullisella tasollaan hyväksytty, lautakunnat käynnistävät käyttösuunnitelmien laadinnan ja tarvittavien muutosten lopullisen valmistelun. Talousarvioehdotuksessa palvelualueiden toiminnan suunnittelua sitoo vuoden 2016 määrärahojen lisäksi myös tuloslaskelman toimintakate vuosille 2017 ja 2018. Toimintakatteen supistuva taso osoittaa, että toiminnan tuottavuuden lisääminen on välttämätöntä myös tulevina vuosina palveluverkkorakenteen lopullisesti valmistuessa. Tuottavuuslisäyksen aikaansaaminen ja toteuttaminen henkilöstökehittämisen avulla Hyvät kokemukset henkilöstön osallistamisesta toiminnan muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen vuosilta 2013 ja 2014 osoittavat, että sitä on hyödynnettävä nyt entistäkin tehokkaammin. Vuoden 2015 talousarviossa annettiin palvelualueille valtuuston sitovana tavoitteena 1 % tuottavuuden lisääminen, jonka vaikutus oli 624.000 euroa. Vastaava tehostamistavoite koski myös työmarkkinatukikustannuksia. Vuoden 2016 talousarviossa toiminnan tuottavuuden tehostaminen ja kehittäminen asetetaan kaikkia palvelualueita ja kaikkia toiminnan tasoja koskevaksi sitovaksi velvoitteeksi, jonka avulla vuodelle 2016 hyväksyttävä talousarvio on toteutettava. Keittämiseen panostetaan erityisesti seuraavilla toimilla: - Kuntamaiseman kaikkien toimintojen kustannusanalyysillä ja toimenpide-ehdotuksilla - Palveluiden tuotekehittäjäkoulutuksella (30+25 henkilöä) - Saskyn kanssa järjestettävällä Lean-koulutuksella. Kehittämistoiminnan suuntaamiseksi valtuusto hyväksyy seuraavan kehittämisen vision ja strategian: Henkilöstöä osallistava kehittäminen Hämeenkyrössä Hämeenkyrön kunta on aikaansaanut aktiivisen henkilöstölähtöisen kehittäjän maineen, koska on pystynyt osoittamaan hyviä tuloksia vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä. Vakiinnutamme toimintatapamme ja tehostamme sitä edelleen valtuuston hyväksymällä kehittämisen visiolla ja strategialla. Visio osoittaa yhteisen tavoitteemme ja merkityksen työllemme. VISIO Hämeenkyrön kunta toimii osaavien ihmisten menestyvänä yhteisönä. Teemme ihmisten asumisen ja elämisen kehityksen mahdolliseksi Hämeenkyrössä Paikkakunnan voimavarat kehittyvät yhteisellä toiminnallamme. 17
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Kehittämisen visio merkitsee seuraavaa: Kasvatamme ja uudistamme osaamistamme sekä toimintamme taloudellisuutta ja vaikuttavuutta Tuemme asiakkaan etenemistä kohti hänen omaa tavoitettaan Hämeenkyrön elinvoima, tulopohja ja siten myös oman toimintamme resurssit synnytetään itse 18
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Visio asettaa päämäärän, joka saavutetaan tämän kehittämisstrategian mukaisilla keinoilla ja toimintaperiaatteilla. Yhteinen ymmärrys nykytilanteesta - Kehittämisemme on jo tunnettua ja näkyvää - Palveluverkkorakenteen uudistaminen on jo toteutumassa - Kuntamaisema antaa yhteisen tietopohjan kehittämistarpeille Osaaminen kasvaa kehittämiseksi - Liideri -ohjelman tulokset lähtökohtana - Palveluiden tuotekehittäjien erikoisammattitutkinnot 1 + 2 - Kunteko esimerkit ja verkostot - Avoin ja oppiva toimintakulttuuri - Osaamisen kasvattamisen arvostus Taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta - Uuden palveluverkon tehokkuus- ja vaikuttavuushyöty - Lean toimintamallilla lisäarvoa toimintaan - Rohkeus uudelleenarvioida ja muuttaa toimintaa - Ideoista kokeiluiksi - ketterä kehittäminen 19
HÄMEENKYRÖN KUNTA Taloussuunnitelma 2016 Kehittämistavoitteet vuodelle 2016 Hämeenkyrön kunnan henkilöstö tekee Pirkanmaan kehittyvintä kuntatyötä, joka osoitetaan hyvillä käyttöasteilla, henkilöstön hyvinvoinnilla, alhaisella menokasvulla ja vahvistuvalla taloudella. Palvelualueet asettavat käyttösuunnitelmissaan kehittämisen visiota toteuttavat, tarkemmat kehittämistavoitteensa ja -kohteensa vuosille 2016-2017. SEURANTA Kuntamaisema Oy:n kustannustasoanalyysi kunnan kaikista toiminnoista osoittaa lähtökohtatilanteen ja palvelualueiden tehostamistarpeet. Ne toteuttaa suunnitelmallisen koulutuksen ja valmennuksen avulla ensisijaisesti oma henkilökunta. Lautakunnat päättävät käyttösuunnitelmien hyväksymisten yhteydessä palvelualueiden muutoskohteista. Hallituksen valitsema edustus ja lautakuntien puheenjohtajat muodostavat kehittämisen ohjausryhmän joka seuraa ja ohjaa tehostamisen valmistelua ja toteutumista. Toukokuussa arvioidaan talousarvion toteutumatilanne ja ennuste, joka saatetaan valtuuston käsiteltäväksi. Oleellinen osa arviota on toiminnan muutosten toteutumatilanne. Samalla arvioidaan vuoden 2017 talousarvion laadintakehyksen suuruutta sekä veroprosentin tarvetta. 20
HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintopalvelut Taloussuunnitelma 2016 HALLINTOPALVELUT Palvelujohtaja: Toimielimet: talousjohtaja Tiina Paloranta valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta ja vaaliviranomaiset HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 3 743 300 3 784 900 3 897 700 Tulot 776 800 762 200 765 000 Netto 2 966 600 3 022 700 3 132 700 Muutokset Hallintopalvelujen palvelualueelle on siirretty työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten tähän tehtävään kuuluvat palkanosuudet. Samoin työkokeiluun siirrettävien työntekijöiden palkat maksetaan henkilöstöpalveluista. Toiminnan kehittämistä jatketaan ottamalla käyttöön uusia ohjelmia ja uudistamalla jo käytössä olevia. Uutena koko kuntaa koskevana ohjelmistona otetaan käyttöön asianhallintajärjestelmä. Nettisivut uusitaan vuoden aikana ja intranet otetaan käyttöön. Taloushallinto-ohjelman raportointia uudistetaan. Maksuliikenneohjelmaa siirrytään käyttämään pilvipalveluna. Hallintopalveluissa on Eco-Art Hämeenkyrö hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa Hämeenkyrön vetovoimaisuuttaa kehittämällä kunnan taide- ja luontopääomia sekä kulttuurimatkailullisista että paikallisia osallistavista lähtökohdista. Hankkeen tärkein suunnittelukohde on valmistuva Hämeenkyrön monitoimikeskus, johon suunnitellaan kansainvälisen tason visuaalinen taideteos. Tavoite on julkistaa teos hankkeen päätösjuhlassa elokuussa 2017. Hankkeen rahoitus on Joutsenten Reitin kautta. Keinot päästä palvelualueen talousarvioon 2016 mietitään käyttösuunnitelman yhteydessä. TOIMIELIMET JA JOHTO Talousjohtaja Tiina Paloranta euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 803 200 765 900 685 800 Tulot 80 600 25 000 9 000 Netto 722 500 740 900 676 800 Vastuualueella on määrärahat valtuustolle, hallitukselle, tarkastuslautakunnalle, kunnanjohtajalle ja talousjohtajalle. Vastuualueelle kuuluu myös maksuosuus Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:lle. HENKILÖSTÖ Kunnanjohtaja ja talousjohtaja 21
HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintopalvelut Taloussuunnitelma 2016 Määrärahavarauksia: - 7 valtuuston kokousta - 22 hallituksen kokousta - 290 000 euroa yritys-, matkailu- ja yleismarkkinoinnin palvelujen ostoon Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Hämeenkyrö pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana velkaantuminen ja menojen kasvu hallinnassa talouden tasapaino, ei kerrytetä alijäämää Hämeenkyrön kunta on houkutteleva ja haluttu työpaikka kehittämishankkeet etenevät, henkilöstö osallistuu aktiivisesti työyhteisön kehittämiseen kehittäminen jatkuu ja aikaansaa tuottavuuden parantumista HALLINNON TUKIPALVELUT talousjohtaja Tiina Paloranta euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 1 515 100 1 623 600 1 632 600 Tulot 667 000 639 200 658 000 Netto 848 100 984 400 974 600 Hallinnon tukipalvelujen vastuualueella on neljä osavastuualuetta - Ict-palvelut kunnan perustietotekniikan hoidon järjestäminen - Henkilöstöpalvelut palkanlaskenta, henkilöstökertomuksen kokoaminen - Kirjanpito laskujen kierrätys, maksuliikenne, kirjanpito, tilinpäätös ja konsernitilinpäätös - Hallintopalvelut hallituksen ja valtuuston kokouksiin liittyvät käytännön järjestelyt, arkistotoimi, viestiliikenne Hallintojohtajan vakanssi on täyttämättä. Vuoden aikana selvitetään viran muuttaminen hallintopäällikön viraksi ja kunnan toimistohenkilökunnan keskittäminen hallinnon tukipalveluihin. HENKILÖSTÖ Kirjanpitopäällikkö, hallintopäällikkö, taloussuunnittelija, arkistosihteeri, hallintopalvelusihteeri, kirjanpitäjä, ict-päällikkö, ict-tukihenkilö, henkilöstöpäällikkö, 3 palkkasihteeriä, maksuliikennesihteeri, 1,5 palvelusihteeriä, varaus työllistämistuella palkatun henkilön palkkaamiseen osa-aikaisesti. Palkkavarauksissa mukana lisäksi määräraha työsuojeluvaltuutettujen palkkaan, pääluottamusmiesten palkat, velvoitetyöllistettyjen palkat, työkokeiluun siirrettävien henkilöiden palkat MÄÄRÄRAHAVARAUKSIA - it-palveluiden tulona 568 000 euroa (549 000 euroa) yksiköiden maksama korvaus perustietotekniikan hoidosta, hallintoverkossa 311 (300) työasemaa), yhden koneen sisäinen kustannus on 1 830 euroa - perustietotekniikan ylläpitoon 542 400 (537 000), taloushallinnon ict-menoihin 75 000 (120 000), henkilöstöhallinnon ict-menoihin 27 000 (30 000) - työterveyshuollon menot 200 000 (170 000) ja tulot 90 000 (88 200) - nuorten kesätyötuki 13 500 (13 500) - tyhy-toiminta 20 000 (20 000) 22
HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintopalvelut Taloussuunnitelma 2016 Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso asianhallintajärjestelmän sujuva käyttöönotto käyttöönoton ja koulutusten onnistuminen ohjelma on käytössä ja toimii hyvin syksyllä hyvät uudet nettisivut yhteistyön onnistuminen koko modernit ja selkeät nettisivut kunnan nettisivujen teossa taloushallinnon ohjelmien uudistus YHTEISTOIMINTA talousjohtaja Tiina Paloranta euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 1 425 000 1 395 400 1 579 300 Tulot 29 100 98 000 98 000 Netto 1 395 900 1 297 400 1 481 300 Vastuualueen määrärahoista maksetaan nämä kulut - Kuntaliitto 34 000 euroa - Pirkanmaan liitto 68 000 euroa - Tampereen aluepelastuslaitos 745 000 euroa - Joutsenten Reitti 42 000 euroa - Osuus Sastamalan koulutuskuntayhtymän kehittämisyksiköstä 62 000 euroa - maaseutuelinkeinoviranomaistoiminta 25 000 euroa - verotuskustannukset 265 000 euroa - yleinen joukkoliikenne ja seutulippu 140 000 euroa - Teosto ja Gramex 3 000 euroa - löytöeläimet 4 000 euroa 23
HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 PERUSTURVAPALVELUT Palvelujohtaja Lautakunta ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto perusturvalautakunta PERUSTURVALAUTAKUNTA euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 36 803 700 37 809 900 39 275 600 Tulot 6 017 000 6 228 900 6 669 300 Netto 30 786 700 31 581 000 32 606 300 Perusturvapalvelut järjestävät väestön tarpeita vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut lainsäädännön vaatimuksia noudattaen, kuntalaisia kuunnellen ja hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti kunnan voimavarojen puitteissa. Ennaltaehkäisevä työ ja sen kehittäminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Väestön ikääntyminen ja toimeentulo-ongelmat aiheuttavat kustannusten nousua sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erikoissairaanhoidon, vuodeosastojen ja tehostetun palveluasumisen kysynnän kasvua hallitaan avopalveluita kehittämällä. TOIMINTASUUNNITELMA SUUNNITELMAKAUSILLE JA MÄÄRÄRAHAMUUTOKSET Mahdolliset keinot päästä palvelualueen talousarvion 2016 kehykseen. Lopulliset määrärahavaraukset kohdennetaan käyttösuunnitelmassa: - Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa tiivistetään erityisesti AVH-potilaiden akuutin hoidon jälkeisen vaiheen hoidon, sydänkeskusyhteistyön, lastenpsykiatrian ja monisairaiden potilaiden osalta (- 180 000 euroa). - Tehostetun palveluasumisen ostoja vähennetään (- 36 000 euroa). - Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksun vähentäminen työllistämällä pitkäaikaistyöttömät (kuntaosuuden sakkomaksuista vähennetty -100 000 euroa, henkilöstökustannuksiin lisätty määräaikaisen ohjaajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset + 50 000 euroa, yhteisvaikutus - 50 000 euroa). - Toimintatuloja lisätään (+ 34 000 euroa) Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Talouden tasapainottaminen Talouden seurantaraportit toteuma alle 100 % Palvelusetelin käyttöönotto Palvelut, joissa seteli on käytössä kaksi palvelua Henkilöstön ammattitaito vastaa asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin Lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy 100 % 24
HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 PERUSTURVAPALVELUIDEN HALLINTO HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT talouspäällikkö Kirsi Sinisalo euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 678 800 913 200 886 900 Tulot 42 100 9 600 9 600 Netto 636 700 903 600 877 300 Perusturvapalveluiden hallinto- ja toimistopalvelut toimii palvelualueen johdon tukena vastaten sen toiminnan ja talouden seurannasta ja raportoinnista, sisäisestä laskennasta sekä sille osoitetuista muista yleis-, talousja henkilöstöhallinnon tehtävistä. - Hallinto- ja toimistopalvelut - Perusturvalautakunta ja jaosto - Yhteispalvelupiste; Kela ja TE-palvelut - Avustukset yhteisöille HENKILÖSTÖ - Ylilääkäri (0,7 htv), sosiaalijohtaja, johtava hoitaja (0,3 htv), johtava sosiaalityöntekijä (0,2 htv), talouspäällikkö, toimistosihteeri (2 htv) MÄÄRÄRAHAVARAUKSET Terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden hallinnot yhdistettiin vuoden 2015 alusta perusturvapalveluiden hallinnoksi. Samalla tarkennettiin hallinnon kustannuspaikan sisältöä aikaisemmasta. Keskusvarasto siirtyy 1.1.2016 avohoidon täydentäviin palveluihin. Toimintojen sisällön vuoksi aikaisempien vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia talousarvioon 2016. Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Kustannustietoisuuden lisääminen 1. Talouden raportointi 1. kuukausittain 2. Tuotannon raportointi 2. neljännesvuosittain 25
HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 TERVEYSPALVELUT ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 20 668 000 21 057 000 21 468 700 Tulot 2 281 700 2 503 300 2 603 500 Netto 18 386 300 18 553 600 18 865 300 Terveys- ja sosiaalipalveluiden hallinnot yhdistyivät. Terveyspalveluiden hallinnon kulut sisältyvät TP2014, mutta ei TA2015 ja TA2016 lukuihin. Terveyspalveluita järjestetään kuntalaisille terveydenhuoltolain sekä muiden erikoislakien mukaisesti kunnan voimavarojen puitteissa. Avoterveydenhoito, vastaanottotoiminta sekä ehkäisevä terveydenhuolto jatkuu nykyisellä tasolla täyttäen väestön tarpeet sekä lain- ja asetusten määräykset. Talousarviovuoden kehittämiskohteina on raportoinnin kehittäminen terveyspalveluissa, joka lisää osaltaan toiminnan ohjausta. Lisäksi valmistellaan organisaatiota ottamaan vastaan SOTE-ratkaisun haasteet. AVOHOITO johtava hoitaja Tarja Soukko euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 4 154 300 4 518 100 4 645 900 Tulot 949 200 1 040 600 1 111 400 Netto 3 205 000 3 477 400 3 534 500 Avohoidon vastuualueelle sisältyy - Terveydenhuolto - Sairaanhoito - Päihdesairaanhoito - Työterveyspalvelut - Röntgenpalvelut - Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus - Välinehuolto - Laitoshuolto - Keskusvarasto Avohoidon painopistealueina on edistää kunnan väestön terveyttä ja hoitaa sairaat tuottaen omana toimintana riittävä määrä peruspalveluita ja tarvittaessa täydentää niitä ostopalveluilla. Avohoidon toiminta on keskittynyt pääterveysasemalle, jossa sijaitsee lääkäreiden vastaanotot, röntgen, neuvolat, fysioterapia ja työterveyshuolto. Kyröskosken terveysasemalla toimii äitiys- ja lastenneuvolavastaanotot sekä Kyröskosken koulun kouluterveydenhuolto. Muiden koulujen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet sijaitsevat Yhteiskoululla, Kirkonkylän koululla ja Ammatti-instituutti Iisakissa. Terveydenhuolto tuottaa sairauksia ehkäisevää ja terveyttä edistäviä palveluita eri-ikäisille ja eri elämäntilanteessa oleville kuntalaisille. Työmuotoina ovat yksilö- ja ryhmätapaamiset sekä kotikäynnit. Kehittämiskohteina on saneerattujen tilojen käyttöönotto, isyyslain muutoksista johtuva isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lisäksi äitiysneuvolan henkilökunta tekee yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa ns. Viva hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää nettipohjaisia palveluja äitiys/perheneuvolan asiakkaille. Uuden terveydenhoitajan toimen lisäyksen johdosta toimintoja voidaan vakiinnuttaa ja kehittää asetuksen vaatimalle tasolle. Sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön asiakaspalvelun parantamiseksi koulu- ja opiskeluterveydenhoidossa, jotta vastaanottoajat tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. 26
HÄMEENKYRÖN KUNTA Perusturvapalvelut Taloussuunnitelma 2016 Sairaanhoidon poliklinikan toimintaan kuuluu lääkäreiden ajanvaraus-, akuutti- ja päivystysvastaanotto toimenpiteineen. Poliklinikalla tehdään myös vatsan ja paksusuolen tähystyksiä sekä raskauden ajan UÄ-tutkimuksia. Sairaanhoitajat hoitavat sydämen- ja verenpaineen vuorokausirekisteröinnit ja uniapnea-tutkimukset sekä pallolaajennus-, ohitusleikkaus- ja sydäninfarktipotilaiden jatkohoito-ohjauksen. Inr-klinikalla hoidetaan Marevan asiakkaiden jatkohoito. Kehittämiskohteina on mm. asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Paljon palvelua tarvitsevien potilaiden hoitopolku kartoitetaan edelleen uutta raportointityökalua hyödyntäen. Päivystyspotilaiden hoidontarpeen arviointi ja ohjaus toteutetaan sairaanhoitajan vastaanottoa kehittämällä. Tavoitteena on saada lisää vastaanottoaikoja omalääkäreille. Omalääkäreille tulee päivittäisiä akuuttiaikoja äkillisesti sairastuneille. HENKILÖSTÖ - Terveydenhuolto: Vastaava terveydenhoitaja, terveydenhoitaja (7 htv), terveyskeskuslääkäri (0,82 htv) terveyskeskusavustaja (0,25 htv), johtava hoitaja (0,1 htv) - Sairaanhoito: Ylilääkäri (0,16 htv), terveyskeskuslääkäri (4,95 htv), johtava hoitaja (0,15 htv), osastonhoitaja, sairaanhoitaja (7 htv), diabetes-, sydän-, haava- ja päihdehoitaja (3,9 htv), perushoitaja (1 htv), terveyskeskusavustaja (2 htv) ja atk-kanslisti - Työterveyshuolto: Terveydenhoitaja (2 htv), terveyskeskusavustaja (0,75 htv), työterveyslääkäri (0,68 htv), fysioterapeutti (0,3 htv) - Röntgen: Röntgenhoitaja (2 htv) - Välinehuolto: Välinehuoltaja - Fysioterapia: Fysioterapeutti (3,2 htv), kuntohoitaja MÄÄRÄRAHAVARAUKSET Yhden sairaanhoitajan lisäkoulutus rajoitetun reseptikirjoitusoikeuden saamiseksi (5 000 euroa). Keskusvarasto siirtyy 1.1.2016 täydentäviin palveluihin. Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Sähköinen potilasjärjestelmäkokonaisuus toimii moitteettomasti Omalääkäreille päivittäiset akuuttivastaanottoajat Sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto kouluterveydenhuollossa ja hammashuollossa Järjestelmän toimimattomuudesta johtuvat merkittävät toimintakatkot / manuaaliset potilaskirjaamisten määrät Ei merkittäviä toimintakatkoksia, joiden johdosta kirjaaminen / toiminta häiriintyy. Lukuarvo 0 2 vapaata aikaa/pv akuuttipotilaiden Toimintatilastot toteutuneista käynteihin ajoista Tehdyt sähköiset varaukset 100 % Laadukkaat palvelut Asiakastyytyväisyyskysely Palautteen keskiarvo yli 3 Tavoitteet; määrälliset Mittarit Tavoitetaso Terveydenhuoltokäynnit tilasto 11 600 Sairaanhoito; lääkärikäynnit hoitajakäynnit tilasto 23 000 10 000 Työterveyshuollon käynnit tilasto 3 150 Fysioterapiakäynnit tilasto 8 500 Röntgentutkimukset Röntgenkäynnit tilasto 4 500 4 000 27