Kunnanvaltuusto 16.6.2014 16 1
1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus 1.2.2. Ylitornion kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.2.1. Kunnanvaltuusto 1.2.2.2. Kunnanhallitus 1.2.2.3. Organisaatiokaavio 1.2.2.4. Henkilöorganisaatio 1.2.3. Yleinen taloudellinen kehitys 1.2.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys 1.2.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa tilikaudella 2013 1.2.4. Ylitornion kunnan ja lähialueen toiminnan ja talouden kehitys 1.2.4.1. Yleiset kehityspiirteet 1.2.4.2. Kuntatalouden kehitys Ylitorniolla 1.2.5. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.2.5.1. Kunnan toimintojen kehittäminen 1.2.5.2. Raja-, seutu- ja alueyhteistyö 1.2.5.3. Olennaiset muutokset kunnan taloudessa 1.2.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 1.2.7. Kunnan henkilöstö 1.2.7.1. Henkilöstömäärä ja rakenne 1.2.7.2. Henkilöstön poissaolot 1.2.7.3. Henkilöstökulut 1.2.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 1.2.8.1. Henkilöstöriskit 1.2.8.2. Rahoitusriskit 1.2.8.3. Vahinkoriskit 1.2.8.4. Ympäristötekijät 1.2.8.5. Tietojärjestelmäriskit 1.2.8.6. Lainsäädäntöön liittyvät riskit 1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 1.4.2. Toiminnan rahoitus 1.4.3. Tulorahoituksen riittävyys 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset 1.5.1. Tase ja sen tunnusluvut 1.5.2. Taseen tunnuslukujen analysointi 1.6. Kokonaistulot ja menot 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1. 7.1 Konsernirakenne 1.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus 2
1.7.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 1.7.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7.5. Kunnanhallituksen esitys tilikauden 2013 tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamisesta koskevista toimenpiteistä 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2.2.1. Keskusvaalilautakunta 2.1.2. Tarkastuslautakunta 2.1.3. Kunnanhallitus 2.1.3.1. Kunnanhallitus - elinkeinotoimi 2.1.3.2. Kunnanhallitus - työllistämineni 2.1.4. Maaseutulautakunta 2.1.4.1. Maaseutulautakunta 2.1.4.2. Lomitustoimi 2.1.5. Perusturvalautakunta 2. 1.5.1. Hallinto 2.1.5.2. Vanhustyö 2.1.5.3. Sosiaalipalvelut 2.1.5.4. Terveyskeskuspalvelut 2.1.5.5. Erikoissairaanhoito 2.1.5.6. Ympäristöterveydenhuolto 2.1.6. Sivistyslautakunta 2.1.6.1. Hallinto 2.1.6.2. Perusopetus 2.1.6.3. Varhaiskasvatus 2.1.6.4. Keskiasteen koulut 2.1.6.5. Tornionlaakson kirjasto 2.1.6.6. Meän Opisto 2.1.6.7. Vapaa-aikatoimi 2.1.7. Tekninen lautakunta 2.1.7.1. Hallinto 2.1.7.2. Liikenneväylät ja yleiset alueet 2.1.7.3. Kiinteistötoimi 2.1.7.4. Ravitsemis-, siivous- ja pesulapalvelut 2.1.7.5. Liiketoimi 2.8.1.6. Rakennusvalvonta siirtynyt 1.4.2013 Rovaniemelle 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.2.1. Käyttötalouden tulos 2.2.2. Tuloslaskeman toteutumisvertailu 1.1.-31.12.2013 2.2.3. Talousarvion investointiosan toteutuminen 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 3.2. Rahoituslaskelma 3.3.Tase 3.4.Konsernituloslaskelma 3.5.Konsernin rahoituslaskelma 3.6. Konsernin taelaskelma 3
4. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät 4.2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus 4.3. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.4. Tuloslaskelman liitetiedot 4.4.1 Toimintatuotot ja kulut 4.4.2 Verotulojen erittely 4.4.3 Valtionosuuksien erittely 4.4.4 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 4.4.4.1. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 4.4.4.2. Selvitys suunnitelman mukaisista poistoista ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 5. Tasetta koskevat liitetiedot 5.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5.1.1. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 5.1.2. Sijoitukset osakkeet ja osuudet ja muut lainasaamiset Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 5.1.3. Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä 5.1.4. Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät 5.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 5.2.1. Oman pääoman muutokset 5.2.2. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua 5.2.3. Varaukset 5.2.4. Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja muille omistusyhteisöille 5.2.5. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 5.2.6. Huollettavien varat ja pääomat 6. Taseen ulkopuoliset vastuut 6.1. Leasingvastuut 6.2. Takausvastuut 7. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 8. Eriytetyt tilinpäätökset 8.1. Laskennallisesti eriytetyn vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma 8.2. Laskennallisesti eriytetyn vesilaitoksen taselaskelma 8.3. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan rahoituslaskelma 9. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 10. Tositelajit 11. Tilinpäätöksen allekirjoitukset 4
1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. (KuntaL 69 ). Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä ja siinä annetaan tiedot kunnantoiminnan kehittymisestä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymientoiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 5
1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli monella tavalla mielenkiintoinen. Kuntakentällä oli ja on edelleen poikkeuksellisen paljon uudistushankkeita, jotka keskusteluttavat erityisesti kuntien johtajia, päättäjiä ja myös kuntien asukkaita. Keskustelussa olivat kuntarakenne, sosiaali- ja terveystoimen uudistus, kuntien tehtävien vähentäminen sekä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Selvää on, että samat teemat ovat vahvasti esillä myös vuonna 2014. Ylitornion kunnanvaltuusto linjasi kuntarakennekysymyksiä viimeksi joulukuussa. Valtuuston yksimielinen tahto on, että kuntamme on itsenäinen kunta myös tulevaisuudessa. Kuntajaon muuttamisella ei edistetä eikä paranneta Ylitornion kunnan edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä eikä kunnan toimintakykyä, alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia eikä alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnassa valmisteltiin ja hyväksyttiin toimintavuoden aikana merkittäviä suunnitelmia. Valtuusto hyväksyi syyskuussa Ylitornion maankäyttö- ja elinvoimastrategian. Yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa valmisteltiin myös Ylitornion lähivuosien elinkeino-ohjelma. Valtuusto hyväksyi elinkeino-ohjelman helmikuussa 2014. Näissä ohjelmissa on esitetty paljon asioita, joita toteuttamalla voimme vaikuttaa kuntamme elinvoimaisuuteen. Yhteistyö yrittäjien kanssa toimii hyvin ja kunnassa on hyvät valmiudet tiivistää yhteistyötä ja vuoropuhelua entisestään. Lomakeskus Karemajojen toiminnan uudelleen käynnistyminen uusin voimin oli erittäin positiivinen asia. Totesin vuosi sitten muutaman kuukauden kokemuksella, että meillä on paljon menestystekijöitä, joiden varaan voimme tulevaisuutta rakentaa. Nyt vuotta pidemmällä kokemuksella uskoni positiiviseen tulevaisuuteen on entisestään vahvistunut. Kunnan palvelut ovat hyvässä kunnossa. Yksittäisenä asiana terveydenhuollon lääkäripalvelu on alue, jossa meillä on parannettavaa. Yrityksistä huolimatta kaikkia terveyskeskuslääkärin virkoja ei ole saatu täytettyä ja tilanne on vaikeuttanut terveydenhuollon toimintaa kunnassa. Vanhusväestön kasvava osuus tuo mukanaan isoja haasteita palvelujen järjestämiseen. Perusturvaan onkin panostettu entistä enemmän resursseja. Vuoden 2013 talousarviota tehtäessä asetimme tavoitteeksi lievästi plusmerkkisen tilikauden tuloksen. Siltä osin tavoite toteutui hyvin. Tulos on reilut 900 000 euroa plusmerkkinen. Tämä siitäkin huolimatta, että valtuusto myönsi toimintavuoden aikana lisää määrärahaa sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Ennakoitua parempi tulos perustui lähinnä verotulojen ja valtionosuustulojen arvioitua parempaan toteutumiseen. Nähtävissä kuitenkin oli, että johtuen esimerkiksi vireillä olevasta valtionosuusuudistuksesta ja valtion talouden kuntoon saattamisesta taloustilanne tulee tiukkenemaan nopeasti. Vuosi 2013 päättyi Ylitorniolla mukavissa tunnelmissa. Saimme joulun alla kauan kaivatun tiedon opetusja kulttuuriministeriöstä. Ministeriö myönsi 2,3 miljoonan euron valtionavustuksen Ainiovaaran koulukeskuksen peruskorjaamiseen. Nyt on varmistunut, että hankkeen toteuttaminen alkaa vuonna 2014. Investointi on enemmän kuin tärkeä. Koulukeskuksen opiskeluolosuhteet paranevat merkittävästi ja hankkeen toteutuminen tuo sykäysvaikutuksena työtä ja toimeentuloa paikkakunnalle. Uusille luottamuselimille vuosi oli ensimmäinen toimintavuosi. Kunnan päättävissä elimissä on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta on aivan ensiarvoisen tärkeä asia, että kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyö toimii ja soudamme samaan suuntaan. Yhteinen asiamme on huolehtia ja vaalia hyvää henkeä. Kiitän kunnan henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita Ylitornion kuntalaisten hyväksi tehdystä työstä. Tapani Melaluoto kunnanjohtaja 6
1.2.2. Ylitornion kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Merkittävin kunnan hallintoon ja palveluihin liittyvä päätös tilivuoden aikana oli rakennusvalvonnan palvelujen hankkiminen Rovaniemen kaupungilta 1.4. 2013 lähtien. Vuoden 2013 aikana jatkettiin entisellä neljällä toimielinmallilla: perusturva, sivistys, tekninen ja yleishallinto. Vuoden 2013 tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat: Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi Yleishallinto Eeva Leukumaa, perusturvanjohtaja Anne Kaihua, vs. sivistystoimenjohtaja Jarmo Jaako, kunnaninsinööri Marja-Leena Erkheikki, hallintojohtaja 1.9.2013 alkaen. 1.2.2.1. Kunnanvaltuusto Ylitornion kunnan ylin päättävä toimielin on kunnanvaltuusto, jossa on yhteensä 27 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Reeta Laitinen (Kesk) ja varapuheenjohtajina ovat toimineet Rauha Turunen (Vas) ja Jouni Ollikkala (Kesk). Kunnanvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Markku Antti, Vas Pentti Hyrkäs, Kesk Matti Häggman, Kesk Eero Jaako, Sdp Tanja Joona, Kesk Markku Kangas, Kesk Teija Kannala, Kesk Martti Koivuranta, Vas Tommi Knuuti, Vas Erkki Kumpula, Kesk Timo Kunnari, Kok Kalevi Mäki, Kesk Arto Nalli, Kesk Eugen Parviainen, Vas Veikko Rautio, Vas Lauri Sainmaa, PS Arto Salmi, PS Pekka Savolainen, PS Heli Syväjärvi, Kesk Jorma Uusimaa, Kesk Vuokko Vakkuri, Vas Risto Vanhatalo, Kesk Salme Ylävaara, Kesk Marketta Yrjänheikki, Kesk Kunnanvaltuuston kokoukset 2013 Kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja teki päätöksen 94 asiasta. 1.2.2.2. Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Ylitornion kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuului vuoden 2013 aikana yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Jorma Uusimaa ja varapuheenjohtajana Vuokko Vakkuri. Kunnanhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet 2013: Kangas Markku Kesk Marketta Yrjänheikki Kesk Kannala Teija Kesk Eugen Parviainen Vas Lauri Sainmaa PS Kunnanhallitus kokoontui 20 kertaa ja teki päätöksen 313 asiasta. Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja. Tilinpäätöksen laadinnasta ovat vastanneet hallintojohtaja Marja-Leena Erkheikki, laskentasihteeri Riitta Taavoniku ja hallintosihteeri Anja Lehtonen 7
1.2.2.3. Organisaatiokaavio Ylitornion kunnassa on yhteensä 6 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Talousarvion toteutuminen on esitetty sitovuustasoittain tulosalueittain ja sieltä ilmenee toimielinten vastuuhenkilöt. Ylitornion kunnan luottamushenkilöorganisaatio ilmenee seuraavasta kaaviosta: Kunnanvaltuusto 27 Keskusvaalilautakunta 5 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 7 Perusturvalautakunta 9 Sivistyslautakunta 9 Tekninen lautakunta 9 Maaseutulautakunta 5 Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvolliseen. Muistutuksen edellytyksenä on, että tilivelvollinen on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kunnanhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, kunnanjohtaja, toimielinten alaisten yksikköjen johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tilivelvolliset toimielimet sekä tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat on esitetty käyttötalouden toteutumisvertailun yhteydessä. 8
1.2.2.4. Henkilöorganisaatio Ylitornion kunnan organisaatio on jakaantunut hallintokuntiin ja nämä edelleen tulosalueisiin. Osa tulosalueista on jakaantunut vielä tulosyksiköihin. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Ylitornion kunnan hallintokunnat ja tulosalueet: Kunnanjohtaja Johtoryhmä Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yleishallinto ja taloustoimisto Hallinto ja kehittäminen Hallinto Hallinto ja suunnittelu Maaseututoimi Vanhustyö Peruskoulut Liikenneväylät ja yleiset alueet Tornionlaakson lomitus Sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus Kiinteistötoimi Terveyskeskuspalvelut Keskiasteen koulut Ravitsemis-, siivous- ja pesulapalvelut Erikoissairaanhoito Meän Opisto Liiketoimi Tornionlaakson kirjasto Vapaa-aikatoimi 9
1.2.3. Yleinen taloudellinen kehitys 1.2.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2013 jälkipuoliskolla alkoi näkyä ja kuulua orastavia talouden elpymisen merkkejä ja usko tulevaisuuteen palasi vahvistuvien osakekurssien myötä. Maailmantalouden tasapainoa horjutti toisaalta Lähi-idässä Syyrian sotatilanne ja talouspuolella Kehittyvien markkinoiden heikommat talouskehitykset pitkään aikaan. Sen sijaa hyvät uutiset Pohjois- Amerikasta ja Euroopasta nostivat odotuksia talouden elpymisestä. Bruttokansantuotteen määrä saavutti USA:ssa jo vuoden 2008 tason ja meni ylikin jo 2012 aikana ja jatkoi edelleen kasvu vuoden 2013 aikana. Sen sijaan Suomen BKT:n määrä ei ole vielä vuoden 2008 tasolla, supistuminen jatkui v 2013 jo toista vuotta peräkkäin ollen 193,4 mrd euroa (volyymi -1,4 % ed vuoteen). EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 0,1 %, mutta viimeisellä neljänneksellä 0,4 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Suomessa tuotanto laski eniten metalliteollisuudessa, kaupassa ja rahoitustoiminnassa. Arvonlisäystä eniten kasvatti informaatio ja viestintä-toimialan palvelut. Myös alkutuotanto kasvoi ja siellä metsätalous peräti 3,6 % edellisestä vuodesta, kiitos vilkastuneen puukaupan. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 0,9 % - yksityisen sektorin investoinnit ja yksityinen kulutus supistuivat. Tuonnin ja viennin erotus oli maallemme epäedullinen 222 milj eur:n alijäämällä. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 %, julkiset kulutusmenot kasvoivat puolestaan 0,8 %. Julkisen puolen menojen kasvu aiheutuu Yleisradion menojen raportoinnin muutoksesta. Ilman sitä yksityinen kulutus supistui 0,4% ja investointien volyymi väheni 4,6 %:lla. Työttömyysaste oli 8,3 %, viimeisen neljänneksen ollessa 7,9 % (ed vuoden vastaava luku oli 7,1 %). Vuoden 2013 aikana koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen 2% mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä, kuluttajahintaindeksi nousi 1,5 %, vientihinnat laskivat 0,9% ja tuontihinnat 1%. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Nettokansantulo supistui vuoden aikana reaalisesti 1,6 %, oli henkeä kohti 29 900 euroa. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 1 %. Yritysten voittoja kuvaava toimintaylijäämät supistuivat 9 %:lla edellisestä 10
vuodesta, kuitenkin yrittäjätulot lisääntyivät 5%:lla ulkomaisten sijoitusten ansiosta. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo aleni reaalisesti 0,3 %:lla. Valtionhallinnon rahoitusasema oli v 2013 viidettä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen ollen 7,2 mrd eur alijäämäinen (v 2012 oli 7,3 mrd eur), vaikka verotulot kasvoivat 3,9 %. Verotuloja kasvattivat arvonlisäveron nosto, pankki- ja yleisradioveron käyttöönotto. Valtion maksamat tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille kasvoivat 4,9 %. Julkisyhteisöjen (valtion hallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot) bruttovelka kasvoi 110 mrd euroon, joka on 56,9% bruttokansantuotteesta, kasvua 3,3 prosenttiyksikköä. 1.2.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa tilikaudella 2013 Kuntien vuosikatteet paranivat, mutta lainakanta jatkoi kasvuaan. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen (ei sisällä Ahvenmaata) kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakanta kasvoi kuitenkin 13,4 %. Yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen, arvion mukaan vain 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna kuntia oli 84. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 % ja investoinneista 51,7%. Tunnusluvut paranivat vaikka sekä poistoissa että investoinneissa oli kasvua. Investoinnit kasvoivat kunnissa 3,7 %. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli arvion mukaan 1,5 mrd eur (ed vuonna 2,2 mrd eur). Alijäämää pienensi kuntien saamien verotulojen kasvu, 6,8 %, lähinnä johtuen jako-osuuksien muutoksesta. Kuntien kulutusmenojen arvellaan kasvaneen 2,6 % (nimellisesti) ja investointien 8%:lla. Valtionosuuksia leikattiin samanaikaisesti yli 800 milj eur. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan kuntien toimintojen tehostaminen tuotti 400 milj euron säästöt henkilöstömenoissa. Veronmuutokset ja kiristykset tuottivat kuntien kassaan n. 170 milj eur. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 15,6 mrd euroa, jossa kasvua oli 13,4 % ( 1,8 mrd eur). Asukasta kohden kuntien lainakanta oli 2 553 eur (ed vuonna 2262 eur). Alhaisin lainakanta oli 2 000 6 000 asukkaan kunnissa, 2 069 eur asukasta kohden. Vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin vuosi sitten vuoden 1997 joten vuodesta 2013 muodostui huomattavasti parempi monen kunnan osalta, mutta ei merkitse kuitenkaan talouspaineiden katoamista, vaan edellyttää kunnilta jatkossakin äärimmäisen tiukkaa talouden hallintaa. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista valtionosuuksien pienenemisen ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. KT Kuntatyönantajien tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat sopeuttamaan henkilöstömenoja n 600 milj eurolla vuonna 2014. Kuntaliitto arvioi myös, että verotulojen kasvu jää alle toimintamenojen kasvun. 11
Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002 2013* *Tilinpäätösarviot 12
1.2.4. Ylitornion kunnan ja lähialueen toiminnan ja talouden kehitys 1.2.4.1. Yleiset kehityspiirteet Ylitornion väkiluku väheni edelleen vuonna 2013 ennakkotietojen mukaan, mutta ei niin paljon kuin vuonna 2012. Ylitornion elinkeinostrategian 2017 ja talous- ja toimintasuunnitelman mukainen väestötavoite on 5000 henkeä vuoden 2017 loppuun mennessä. Koko maakunnan väestö väheni vuoden 2013 aikana 339 henkeä ja oli vuoden lopussa 182 471 (-0,2%), kun Ylitornion kunnan väkiluku väheni 74 (-1,8%) asukasta. Ylitornion väestömuutokset 2005-2013 e Lähde: Tilastokeskus, päivitetty 28.1.2014 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Elävänä syntyneet 20 27 42 37 33 23 27 Kuolleet 66 68 77 55 62 78 70 Syntyneiden enemmyys -46-41 -35-18 -29-55 -43 Kuntien välinen nettomuutto -106-45 -13-73 -51-38 -33 Netto maahanmuutto -1-4 7 13-1 0 2 Väestönlisäys -153-90 -41-78 -81-93 -74 Väkiluku 31.12. 4 943 4 847 4 807 4 729 4 650 4 557 4 482 Ym. taulukossa on tilastokeskuksen virallinen ennuste, jossa ennustetta on vuosi 2013 muut vuodet ovat toteutuneen mukaan. Kaikissa laskelmissa on käytetty väestörekisterikeskuksen antamaa väestötietoa per 31.12.2013 ja se oli 4476 asukasta kunnassa. 13
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 7000 Ylitornio - Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1987-2012 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Lähde: Tilastokeskus / Työssäkäynti Tornion- Pello Ylitornio laakso Väkiluku v 2013 8 212 3 736 4 476 Työvoima 2013 3 395 1 579 1 816 Yritykset 2013 640 298 342 Työpaikat * 2 661 1 250 1 411 Työpaikat toimialoittain* Alkutuotanto 12,9 11,8 13,8 Jalostus 17,4 18,7 16,3 Palvelut 65,3 65,6 65,1 Toimiala tuntematon 4,4 3,9 4,8 * vuoden 2010 tilasto 14
Ylitornion kunnan työttömyysaste oli vuonna 2013 keskimäärin 14,7% kun se koko maakunnassa oli 15,4%, Ylitorniolla oli kuitenkin pitkäaikaistyöttömiä suhteessa enemmän verrattuna maakuntaan. Lappi - Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät 2006-2013 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työttömät työnhakijat 12955 11138 10356 12186 11500 10678 11111 12719 Pitkäaikaistyöttömät 5328 4170 3382 3409 3951 3892 4619 3196 Ylitornio - Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät keskimäärin 2005-2013 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työttömät työnhakijat 332 314 263 248 284 253 229 237 267 Pitkäaikaistyöttömät 57 56 51 44 41 43 43 42 55 15
1.2.4.2. Kuntatalouden kehitys Ylitorniolla Ylitornion kunnan talous on ollut vuodesta 2009 lähtien ylijäämäinen ja kertyneitä ylijäämiä on taseessa lähes 6,0 milj euroa. Kunnan talous on pystytty pitämään tasapainossa, mikä on mahdollistanut keskimääräistä alhaisemman veroprosentin. Kunnan veroprosentti oli 19,25% ja Lapissa sitä alhaisemmat olivat vain Inarissa ja Kittilässä. Lapin keskimääräinen veroprosentti oli 20,23% (koko maassa 19,38%). Kiinteistöveroprosenteissa ei myöskään ole ollut tarvetta korotuksiin. Kiinteistö- ja yhteisverotulo yhdessä edustavat vajaata 8% kunnan saamista verotuloista. Verotulot olivat ennustetta 10,4 % suuremmat ja edellis vuottakin 2,9% paremmat. Vuoden 2013 aikana kunnan keräämät toimintatuotot alenivat edellisestä vuodesta 5,4%, kun taas toimintakulut kasvoivat 2,2%, jolloin toimintakate kasvoi 4,9%. Suunta on huolestuttava ja tulevaisuudessa toimintatuottojen ja kulujen suhteen kasvun hillitseminen on kuntatalouden ykkösasia. Investointeja on tehty varsin maltillisesti ja niiden rahoitus on voitu hoitaa kassavaroin, joten kunnan lainakanta on supistunut vuosittain suunniteltujen lyhennysten määrällä. 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero 2 000 000 0 Kunnan valtionosuuksien kehitys on ollut vuodesta 2009 hyvä. Vuoden 2013 näkyy jo valtionosuuksien supistamiset, jotka jatkuvat edelleen mm. uudistuvan valtionosuusjärjestelmän kautta ja tuovat kunnalle lisää talouspaineita. 2009 2010 2011 2012 2013 Valtionosuudet 14 849 143 15 882 222 16 359 172 18 951 066 19 024 848 Kehitys % 7,0 % 3,0 % 15,8 % 0,4 % 16
1.2.5. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa 1.2.5.1. Kunnan toimintojen kehittäminen Sisäisen valvonnan yleisohje Kunnanhallitus hyväksynyt vuonna 2011, päivitetään vuoden 2014 aikana. Konserniohje Päivitetty konserniohje hyväksytty vuonna 2011. Aavasaksan laskettelu- ja hiihtokeskuksen kehittämissuunnitelma Investointisuunnitelmaa on käsitelty talousarvioprosessin aikana. Investointipäätöksiä ei vielä ole tehty. Elinkeinostrategia 2012-2017 Kunnanhallitus hyväksyi strategian vuonna 2011. Ks. elinkeinotoimi. Kunnan tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin 19.12.2011. Suunnitelmaa on esitelty ja perehdytetty kehittämistilaisuuksissa. Ylitornion maankäyttö- ja elinvoimastrategia hyväksytty valtuustossa 23.9.2013 Kuntien terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille 2013-2016 Sähköinen hyvinvointikertomus Vuonna 2012 käyttöön otettua sähköinen hyvinvointikertomus työkalua on käytetty valtuustokauden 2013-2017 hyvinvointikertomuksen valmisteluun. Hyvinvointikertomus on tarkoitus hyväksyä ensimmäisen kerran keväällä 2014. Jatkossa hyvinvointikertomus päivitetään lyhyesti vuosittain ja laajemmin valtuustokausittain. Kuntapalveluiden uudet toimintamallit ja palvelujärjestelmät Ylitorniolla hanke Vuonna 2013 aloitetussa TEKES:n rahoittamassa hankkeessa päätavoitteena on kehittää Ylitornion kunnalle toiminta- ja johtamismalli, jolla pystytään luomaan henkilöstölle edellytykset vastata nähtävissä oleviin toimintaympäristön muutoksiin. Toimintaympäristön muutokset liittyvät mm. henkilöstön ikärakenteeseen ja tämän seurauksena suureen henkilöstön vaihtuvuuteen sekä palvelutarpeiden kasvuun. Keskeisessä osassa on henkilöstönäkökulma, jolloin huomion keskipisteenä on strategialähtöinen osaamisen kehittäminen ja riittävän osaamistason varmistaminen, ikäjohtaminen, lähiesimies- ja alaistaidot, viestintä sekä työssä jaksaminen. 17
1.2.5.2. Raja-, seutu- ja alueyhteistyö Aavasaksan Master Plan suunnitelma Kunnanhallitus hyväksyi suunnitelman 31.3.2011 100 ja tavoiteaikataulun vv.2012-2014: a. Aavasaksan huipun alueen vetovoiman kehittäminen b. Korkeatasoinen majoituskohde Aavasaksan laelle turvaamaan palvelutasoa ja kiinnostavuutta c. Retkeily- ja virkistystoiminnan kehittämisalue: Aavasaksan retkeilyalue d. Osaamisen ja yhteistyövalmiuksien kehittäminen e. Ainiovaaran kehittämisalue: Karemajat, liikuntapuisto. Karemajojen toiminnan varmistaminen f. Aavasaksan taajaman info-, kauppa- ja palvelukeskus Uudet yhteistyömuodot (säännölliset tapaamiset) Syksyllä 2011 käynnistynyttä Övertorneån ja Ylitornion päättäjien ja avainhenkilöiden välistä yhteistyötä jatketaan mm. yhteisten projektien ja kehittämiskohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vesihuollon yhteistoiminnan kehittäminen Övertorneån kanssa Vesihuollon yhteistyön kehittämisestä päätettiin 19.12.2011 356 Länsi-Lapin maakuntakaava Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt 26.11.2012 Länsi-Lapin maakuntakaavan.2.5.3. Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto Ylitornion kunta on tehnyt sopimuksen Rovaniemen kaupungin kanssa niin, että rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palvelut ostetaan Rovaniemen kaupungilta. Palvelut toteutetaan ns. vastuukuntaperiaatteella. Ylitornion kunnan edustaja Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnassa lautakunnassa on Risto Vanhatalo. Rakennusvalvonta Yhteistyö rakennusvalvonnassa alkoi 1.4.2013. Viime vuosi oli lupapäätöksien mukaan vilkas. Rakennuslupia myönnettiin jopa 10 omakotitalolle. Yhteensä rakennuslupia käsiteltiin 51 kpl ja toimenpidelupia niiden lisäksi 32 kpl. Lupien vaatimia katselmuksia tehtiin n. 70 kertaa. Myös rakennusvalvonnan kiinteistörekisteriä, koordinaatti- ja paikkatietoja päivitettiin. Ympäristönsuolelu Voimassa olevia maa-aineslupia on yhteensä 35 kpl. Uusia lupapäätöksiä toimintavuoden aikana tehtiin 6 kpl. Myös vesilain mukaisissa ojitusasioissa kulunut vuosi oli poikkeuksellisen vilkas. Terveysvalvonta Kemikaalivalvonta ja kosmetiikkavalvonta siirtyivät kesällä pois TUKESin valvottavaksi. Sisäilmaongelmien selvittämisen nopeuttamiseksi hankittiin Mycometerlaite, jolla saadaan mitattua ilman ja rakenteiden haitallisten mikrobien määrää. Elintarvikelain mukaisia ilmoituksen käsittelyjä oli 1 ja tarkastuskäyntejä tehtiin 14. Kuluttajaturvallisuuslain mukaisia tarkastuksia tehtiin 17, joista 1 tarkastus koski kalastuspalveluiden valvontaprojektia, johon osallistuttiin. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia tehtiin 7 ja myyntilupia myönnettiin 4 Terveydensuojelulain mukaisia hyväksymisiä tehtiin 2 ja tarkastuksia 27 Lausuntoja annettiin 1 koskien Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa (6.2.2013) Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon palvelut paranivat aikaisemmasta, koska vuoden 2013 alusta lähtien Ylitorniolle tuli toinen praktikon virka. Myös eläinlääkäreiden loma yms. sijaisia saatiin hyvin. Eläinlääkintähuoltolain mukaisia terveydenhuoltokäyntejä tehtiin 25. Eläintautilain mukaisia näytteenottokäyntejä tehtiin 3 ja eläinsuojelulain mukaisia tarkastuskäyntejä 5. 18
1.2.5.3 Olennaiset muutokset kunnan taloudessa Kunnan taloudessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Kunnan tuloperustana olevat verotulot ja valtionosuudet ovat pysyneet lähes ennallaan, kasvua yhteismäärässä oli vain 1,3% edellisvuoteen ja talousarvioon jopa 5,6%. Suurimmat erot suunniteltuun olivat kunnallisverossa ja yhteisöveroissa. Veloitetut toimintatuotot laskivat vuoden aikana edellisestä vuodesta 5,4%, mutta olivat kuitenkin talousarvioon verrattuna reilut 5% talousarviota paremmat. Käyttötalouden veloituksiin voidaan sanoa, että kaikki hallintokunnat pääsivät vahvistettuihin tavoitteisiin. Käyttötalous Toimintatuotot Ero TA 2013 TOT 2013 eur % Keskusvaalilautakunta Tilintarkastuslautakunta Kunnanhallitus 834 500 934 797 100 297 12,0 % Maaseutulautakunta 3 547 800 3 617 797 69 997 2,0 % Perusturvalautakunta 2 488 900 2 490 324 1 424 0,1 % Erikoissairaanhoito Sivistyslautakunta 951 200 1 062 923 111 723 11,7 % Tekninen lautakunta 4 830 500 5 267 143 436 643 9,0 % Käyttötalous yhteensä 12 652 900 13 372 984 720 084 5,7 % Käyttötalouden toimintakuluihin ei riittänyt joulukuussa kunnanvaltuuston vahvistamat ylitykset, vaan perusturva ja erikoissairaanhoidon osalta kulut ylittyivät. Teknisen lautakunnan ylitykset ovat sisäisestä toiminnasta johtuvia. Käyttötalous Toimintakulut Ero TA 2013 + muutos TOT 2013 eur % Keskusvaalilautakunta -3 200-3 099 101-3,2 % Tilintarkastuslautakunta -12 100-13 017-917 7,6 % Kunnanhallitus -1 927 100-1 978 058-50 958 2,6 % Maaseutulautakunta -3 740 600-3 791 873-51 273 1,4 % Perusturvalautakunta -15 744 900-16 463 144-718 244 4,6 % Erikoissairaanhoito -6 140 000-6 354 104-214 104 3,5 % Sivistyslautakunta -7 712 000-7 670 226 41 774-0,5 % Tekninen lautakunta -6 165 000-6 488 054-323 054 5,2 % Käyttötalous yhteensä -41 444 900-42 761 575-1 316 675 3,2 % 19
1.2.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntien tulevan kehityksen arvioimiseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä. Kuntarakenneuudistuksessa Ylitornion kunta on asettanut tavoitteeksi kunnan jatkamisen itsenäisenä kuntana. Sosiaali- ja terveystoimen uudistus sen sijaan tulee muuttamaan kuntien toiminta-aluetta merkittävästi. Tuleva järjestämislaki tulee linjaamaan sen, mikä on kunnan rooli sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että merkittävä osa kunnan tämänhetkisestä toiminnasta tulee palvelujen järjestämisen osalta siirtymään laajalle yhteistoiminta-alueelle. Kunnalla tulee olemaan iso työ varmistaa tärkeiden peruspalvelujen säilyminen lähipalveluna. Valtiovalta valmistelee parhaillaan myös valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Samoin kuntien tehtävien vähentäminen on työn alla. Molemmissa hankkeissa on tavoitteena valtion ja myös kuntien taloudellisen tilanteen vakauttaminen pitkällä aikajänteellä. Molemmilla asioilla on valtavan suuri merkitys myös Ylitornion kunnalle. Ylitornion kunnalla on paljon menestystekijöitä, joiden varaan tulevaisuutta voi rakentaa. Kunnan elinvoimapolitiikan onnistumisella tulee olemaan ratkaiseva merkitys siihen, millainen kotikuntamme tulevaisuus tulee olemaan. 20
1.2.7. Kunnan henkilöstö 1.2.7.1. Henkilöstömäärä ja rakenne Henkilöstön määrää on tarkasteltu vuosittain 31.12. tilanteesta. Koko henkilöstönmäärä oli 465, joista vakinaisia 336. Henkilöstö tulosalueittain 31.12.2013 Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013 Yleishallinto+elinkeinot 10 12 12 12 10 1 1 3 3 2 11 13 15 15 12 Muut työllistäminen 26 22 19 22 17 26 22 19 22 17 Maaseutulautakunta 1 1 2 2 1 1 2 2 2 lomatoimi 61 57 55 51 53 28 19 22 30 31 89 76 77 81 84 oppisopimus 1 1 Perusturvalautakunta terveystoimi 57 62 59 54 62 25 23 17 18 14 82 85 76 72 76 sosiaalitoimi 89 70 71 77 88 25 19 20 30 24 114 89 91 107 112 oppisopimus 1 1 Sivistyslautakunta 48 69 78 76 77 31 31 20 25 24 79 100 98 101 101 oppisopimus 1 2 1 2 Tekninen lautakunta 52 47 40 44 44 10 11 8 13 15 62 58 48 57 59 oppisopimus 1 1 1 1 1 1 Yhteensä 318 317 316 316 336 147 128 112 142 129 465 445 428 458 465 Henkilöstörakenne 31.12.2013 Kokoaikaisuus/osa-aikaisuus Palvelussuhteen luonne M N YHT kokoaikainen määräaikainen virka tai toimi 20 61 81 kokoaikainen oppisopimussuhteinen 1 1 kokoaikainen työllistämistuella työllistetty 2 2 4 kokoaikainen vakinainen 57 237 294 muu omasta pyynnöstä osa-aik vakinainen 2 2 osa-aikaeläkeläinen vakinainen 15 15 osa-aikainen virka tai toimi määräaikainen 15 14 29 osa-aikainen virka tai toimi työllistämistuella työllistetty 3 10 13 osa-aikainen virka tai toimi vakinainen 7 17 24 osa-aikainen virka tai toimi oppisopimussuhteinen 1 1 osittainen hoitovapaa määräaikainen virka tai työsopimus 0 osittainen hoitovapaa vakinainen 1 1 sivuvirka tai sivutoimi määräaikainen virka tai toistaiseksi 0 Yhteensä 105 360 465 23 % 77 % 21
Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 31.12.2013 90 80 70 60 50 40 30 76 62 62 80 Miehet Naiset Yhteensä 20 10 0 25 2022 21 1 4 5 3 3 6 2 4 6 30 24 9 37 46 14 18 46 39 7 0 0 0 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2013 Henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 49,8 vuotta kun se edellisenä vuonna oli 50,3 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä 2/3 osa on yli 50 vuotiaita. Seuraavan neljän vuoden aikana eläkeiän saavuttaa vajaa 50 henkeä eli lähes 14% vakinaisesta henkilökunnasta. 22
1.2.7.2. Henkilöstön poissaolot Sairauspoissaolojen kokonaismäärä henkilötyövuotta kohti pysyi samalla tasolla kuin aikaisempinakin vuosina ja on ollut vuodesta 2011 lähtien 11,7 päivää henkilöä kohden. Henkilötyövuosina vuoden 2013 sairauslomat ovat 24,8 työpäiviä lasketaan työvuoteen 220. Sairauspoissaolojen henkilökulut ovat reilu miljoona euroa sosiaalikuluineen. 2012 2013 Sairauslomat joista työtapaturmat, työmatkatapaturmat Sairauspoissolot per henkilö (koko henkilökunta) Sairauspoissolot henkilötyövuotta Kuntoutus palkallinen Kela Määräaikainen kuntoutustukieläke Äitiys- ja vanhempainlomat Hoitovapaat Sairaan lapsen hoito Opintovapaalain mukainen opintovapaa Työpäivät 5 387 5 461 622 420 11,76 11,74 24,5 24,8 237 112 942 805 567 870 744 618 160 148 308 641 Työyksikkö 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kunnanhallitus,yleishallinto, elinkeino- ja maaseututoimi 198 110 156 26 46 143 121 71 Lomatoimi 1 652 1 265 1 559 1 696 1 970 1 352 1 334 1 160 Muu työllistäminen 28 200 274 379 234 124 59 205 Perusturva - terveystoimi 1 287 827 451 583 611 489 726 428 - sosiaalitoimi 2 033 2 413 1 676 1 386 758 1 465 1 118 1 584 Sivistystoimi 742 520 501 655 882 688 978 896 Tekninen toimi 34 819 874 629 910 761 1 051 1 117 Sairauspoissaolot yhteensä 5 974 6 154 5 491 5 354 5 411 5 022 5 387 5 461 Henkilöstön määrä 31.12. 472 486 462 465 446 428 458 465 Keskim. sairauspoissaolopv/hlö 12,66 12,66 11,89 11,51 12,13 11,73 11,76 11,74 23
1.2.7.3. Henkilöstökulut Vuoden 2013 henkilöstökulut olivat 19 386 441 euroa, josta eläkekuluja 26,6% ja muita henkilösivukuluja 6,1%, joten kokonaissivukuluprosentiksi muodostuu 32,7%. Henkilöstökulut Ero 2012 2013 eur % Palkat ja palkkiot 14 029 260 14 610 106 580 846 4,1 % Henkilösivukulut 831 538 888 592 57 054 6,9 % Eläkekulut 3 847 064 3 887 743 40 679 1,1 % Yhteensä 18 707 862 19 386 441 678 579 3,6 % 24
1.2.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 1.2.8.1. Henkilöstöriskit Henkilöstön keski-iän ollessa lähellä 50 vuotta, on tulevien vuosien haasteita riittävästi. Pätevän henkilöstön saanti ja kuntasektorilla käynnissä olevat muutokset tuovat omat epävarmuustekijät tulevaisuuteen. Seuraavan 10 vuoden aikana eläkeikään tulee vakituisista palkansaajista 126 henkilöä. Heidän tietotaidon siirtäminen on varmistettava, jotta eläkkeelle siirtymisen yhteydessä ei menetä kunnan toiminnan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Vuoden 2013 aikana on aloitettu kaksi vuotta kestävä projekti, jossa tarkistetaan kunnan palvelurakenne ja siinä tapahtuvat muutokset lähitulevaisuudessa. Henkilöstöriskejä on pyritty vähentämään esimerkiksi ottamalla käyttöön varhaisen puuttumisen toimintamalli, tukemalla esimiestyötä järjestämällä johtamis- ja esimieskoulutuksia, sekä tarjoamalla henkilölle lisäkoulutusmahdollisuuksia. Vuoden aikana toteutettiin myös henkilöstökysely, jonka tuloksia yksiköittäin käydään läpi ja joiden perusteella tehdään tarvittavat muutokset toimintaan. 1.2.8.2. Rahoitusriskit Rahoitusriskit koskevat mm. korkoriskejä, valuuttariskejä, likviditeettiriskejä sekä luottoriskejä. Ylitornion kunnan lainakanta on vähäinen. Kuntakonsernin sisällä on kuitenkin merkittäviä laina-eriä, joihin kunta on sitoutunut lainojen takausten muodossa. Kuntakonsernin koko lainakanta vuonna 2013 oli noin 6,0 milj. (2012 6,2 milj. ). Takauksia kunnalla oli myönnettynä vuoden 2013 lopussa 4,1 milj., lisäksi yhteisvastuullisena Kuntien takauskeskukselle 19,8 milj. Kunnan takausvastuut per 31.12.2013 Ainiovaaran Kiinteistöt Oy 2 093 244,02 Alkkulan Aluelämpö Oy 1 057 758,92 Perämeren Jätehuolto Oy 455 951,35 Perämeren Jätehuolto Oy 105 621,97 Ylitornion vanhustenkotiyhdistys ry 437 000,00 Kuntien takauskeskus 19 839 614,11 Yhteensä 23 989 190,37 Ylitorniolla ei ole syntynyt merkittäviä luottotappioita. Antolainakanta on vähäistä eikä sisällä olennaisia riskejä luottotappioiden syntymiseksi. Myyntilaskujen perintä on ulkoistettu perintätoimistolle vuonna 2012. 25
1.2.8.3. Vahinkoriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vakuutukset kattavat kiinteän ja irtaimen omaisuuden, vastuuvahingot sekä toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat vahingot. Kunnalla ei ole ollut merkittäviä vahinkotapahtumia tilikaudella 2013. Vahinkoriskien hallinnassa kunnalla on apuna vakuutusmeklari Vakuutusvälitys Arktia Oy. Vakuutusturva käydään läpi vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa. 1.2.8.4. Ympäristötekijät Ylitornion kunnalla ei tällä hetkellä ole sellaisia avoimia ympäristökysymyksiä, joilla olisi olennaista vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Tilinpäätöksessä taseeseen sisältyy tulevia ympäristövelvoitteita varten varattu pakollinen varaus. Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti lähivuosina vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, ovat mm: - Nuotiorannalla sijaitsevan meijerin rakennusten purkaminen entisestään tiukentuvien ympäristömääräysten mukaisesti. Arvio purkutöiden kustannuksista on 2-3 M - Meltosjärven jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen on ajankohtainen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on 2013 uusittu, joten sen osalta ei ole neljään vuoteen epävarmuuksia. 1.2.8.5. Tietojärjestelmäriskit Tietoliikenne- ja tietotekniikkapalvelut siirrettiin puitesopimuksella LapIT Oy:n hoidettavaksi vuosien 2011-2012 aikana. Tietojärjestelmiin ei ole tehty erillistä järjestelmätarkastusta. Henkilöstöhallinnon prosessien läpikäyminen ja kartoittaminen aloitettiin vuoden 2013 aikana ja työ jatkuu edelleen tilikaudella 2014. Tarkoituksena on varmistua sisäisten kontrollitoimenpiteiden riittävyydestä ja kehittää sähköisiä prosesseja (ns. Web-tallennus) edelleen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan näkökulmat huomioiden. 1.2.8.6. Lainsäädäntöön liittyvät riskit Kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin, muutoksia seurataan aktiivisesti ja niiden vaikutuksia toimintaan arvioidaan systemaattisesti. 26
1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa kunnan ja kuntakonsernin tehtävien häiriötön toteutuminen ja lainmukaisuus, asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt. Valvonta on riittävää, kun johto on suunnitellut ja järjestänyt toiminnot tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti, ja että organisaation päämäärät ja tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen osastopäälliköillä on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Osastopäällikkö vastaa mm. toiminta- ja tietoriskien tunnistamisesta ja hallinnasta sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen ennaltaehkäisystä. Osastopäällikkö liittää vuosittain toimintakertomuksen yhteyteen selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäistä valvontaa on toteutettu vuonna 2011 kunnanhallituksen 31.3.2011 98 päivittämän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Vuoden 2011 sisäisen valvonnan suunnitelman laatiminen on ohjeistettu kunnanhallituksen 20.12.2010 356 antaman käyttösuunnitelman laadintaohjeen yhteydessä. Kunnanjohtaja on antanut tarkastuslautakunnalle selvityksen ja raportin sisäisen valvonnan järjestämisestä. Valvonnassa on painotettu talouden seurantaa ja johtoryhmätyöskentelyä sekä tiedonkulun tärkeyttä riskien hallinnassa. Lisäksi korostettiin tulosalueiden omaa talouden seurantaa keskitetysti laadittujen raporttien ohella. Sisäinen käytännön valvonta toteutettiin vertaamalla tulosalueiden ja niissä toimivien henkilöiden toiminnan tuloksia ja toimintatapaa säädettyihin lakeihin, kunnan toimintojen järjestämisestä annettuihin eri säännöksiin ja ohjeisiin, luottamuselinten päätöksiin sekä kuntaa sitoviin resursseihin ja toimintatavoitteisiin. Lisäksi toimielimet ovat toimintakertomuksen yhteydessä antaneet selonteot seuraavista kokonaisuuksista: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Esimiesten toimien arviointi ja johtaminen sekä henkilöstöpolitiikka Tavoitteiden toteutuminen sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Johtopäätökset Sisäiseen valvontaan kuuluu osana riskienhallinta. Sisäisen valvonnan osalta todetaan, että riskienhallintaan liittyvien riskikartoitusten keskitetty ohjeistus ja tarkastelu otetaan vuoden 2014 kehityskohteeksi uudistamalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja hallintosääntö. Päättyneen vuoden aikana sisäistä tarkastusta on tehty johdon tarpeiden mukaan omana toimintana. Sisäisen tarkastuksen johtopäätökset eivät ole johtaneet erillisiin toimenpiteisiin Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen osalta ei tilivuoden aikana ole tullut esiin merkittäviä korvausvelvollisuus- tai oikeudenkäyntiriskejä. 27
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tulosjako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle tulosalueelle ja -yksikölle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu johdon toimesta kuukausittain ja lisäksi laaditaan kattavammat osavuosiraportit kolme kertaa vuodessa. Raportit on saatettu myös kunnanhallitukselle, kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot. Lisäksi kunnanvaltuusto (2.12.2013 ) on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2013 osalta. Myös hallintokunnat seuraavat talousarvion talouden ja toiminnan toteutumista raporteista kuukausittain. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin tulosalueen kohdalla. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainriskien syntymistä. Lisäksi johtoryhmän säännöllisellä ja jatkuvalla raportoinnilla on pyritty varmistamaan sisäisen valvonnan prosessien toimivuus. Koko kunnan valmiussuunnitelmaa päivitetään yhteistyössä Pelastuslaitoksen kanssa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Kunnan tiedossa ei ole sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa. Sopimushallintaa kehitetään ottamalla se osaksi asianhallintaa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella 2013. Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja hallintokunnan sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. 28
1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 Muutos 1 000 1 000 % Toimintatuotot 9 144 9 662-518 -5,4 % Toimintakulut -38 533-37 686-847 2,2 % Toimintakate -29 389-28 024-1 365 4,9 % Verotulot 11 872 11 536 336 2,9 % Valtionosuudet 19 025 18 951 74 0,4 % Rahtoistustuotot ja -kulut Korkotuotot 333 294 39 13,3 % Muut rahoitustuotot 56 65-9 -13,8 % Korkokulut -2-8 6-75,0 % Muut rahoituskulut -9-2 -7 350,0 % Vuosikate 1 886 2 812-926 -32,9 % Poistot ja arvonalentumiset -998-1 889 891-47,2 % Tilikauden tulos 888 923-35 -3,8 % Tilinpäätössiirrot 55 25 30 120,0 % Tilikauden ylijäämä 943 948-5 -0,5 % Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 23,7 25,6-1,9 %-yks Vuosikate/Poistot, % 189 149 40 26,9 % Vuosikate, euroa/asukas 421 617-195 -31,7 % Asukasmäärä 4 476 4 560-84 -1,8 % Verotulot, euroa/asukas 2 652 2 530 123 4,8 % Valtionosuus, euroa/asukas 4 250 4 156 95 2,3 % Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle kuuluvien tulojen riittävyyttä tilikaudella aiheutuneisiin menoihin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku on vuonna 2013 kääntynyt laskuun, koska perityt tuotot ovat vuoden aikana pienentyneet toimintakulujen kasvaessa. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on yksi keskeisimmistä kuntatalouden tunnusluvuista. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan talous on riittävä. Ylitornion kunnan vuosikate on 29
riittänyt hyvin tilivuonna tehtyihin investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on käytetty yleisesti seuraavaa tunnuslukua: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kunnan tunnusluku (ylittää 100%) osoittaa, että kunnan tulorahoituksen on ollut riittävä ja jopa hyvä. Vuoden 2013 aikana tehdyt poistot ovat suunnitelman mukaiset ja vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneissa ei ole merkittäviä uusinvestointeja vaan taso on ollut maltillinen ja lähellä vuoden 2012 tasoa. Tilivuoden investoinnit olivat 1 509 teur, kun ne vuonna 2012 olivat 1 243 teur. Suuri poistoero tarkasteluvuosina johtuu vuoden 2012 uusitusta poistosuunnitelmasta, joka mahdollisti vuonna 2012 lisäpoistot. Vuosikate euroa/asukas Asukaskohtaisen vuosikatteen tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin samansuuruinen kuin keskimääräinen investointitaso asukasta kohden. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Vuonna 2013 investoinnit asukasta kohti olivat 337 euroa, joten vuosikate/asukas ylittyi 25%:lla. Tilikauden tulos on 0,9 milj.euroa, on tilikaudelle kuuluvien jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenjärjestelyeriä. Tilinpäätössiirtoina on investointivarauksella katettujen hankintojen vuotuinen poistoero. 30