Lasten liikunta ja urheilu Tuttuja otsikoita? Lapset ja nuoret yhä lihavampia: sydän- ja verisuonitautien riski aikuisiällä kasvaa Seuratoiminnassa mukana olevat lapset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän Arkiliikunnan määrä on romahtanut huolestuttavasti Huippu- ja kilpaurheilijaksi haluavat nuoret liikkuvat aivan liian vähän Lasten liikuntasuositus: 1,5 2 h /päivä! Eli: - Suomessa suositus alle 7 v. lapset vähintään 2 tuntia/päivä! (Nuori Suomi, Sosja terv.minist. ja OKM) - Monissa maissa yleinen vähimmäissuositus 1 h, suom. tutkijoiden mukaan 7 18-v. lapsilla väh. 1,5 tuntia päivässä, jotta riski tauteihin pienenisi Alle kouluikäiset: päivässä väh. 2 tuntia reipasta liikuntaa niin että hengästyy: ei pelkästään sydän- ja verisuonitautien osalta, vaan myös motoristen perustaitojen kehittyminen, hermoston, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. 7 18-vuotiaat: väh. 1,5 h reipasta liikuntaa päivässä Miksi? - liikunnallisten perustaitojen kehittyminen - liikunnallisen elämäntavan kehittyminen nuorena omaksuttujen taitojen myötä lajin löytäminen aikuisena helpompaa - sosiaalisten taitojen ja tunne-elämän kehittyminen - sydän- ja verisuonitautien ehkäiseminen - tuki- ja liikuntaelinsairauksien estäminen - lajitaitojen oppiminen helpompaa Perustaitojen oppiminen vaatii toistoja, toistoja ja toistoja.
Arkiliikunnalla suurin merkitys "Nuoren päivittäisellä kävelyllä ja pyöräilyllä tai pienen lapsen arjen liikkumisella on terveyden edistämiselle isompi merkitys kuin sillä, miten monta kertaa viikossa harrastaa rajatun ajan jotakin tiettyä lajia." Mistä 1,5 2 h päivässä ja 10 14 h viikossa liikuntaa muodostuu? - ohjatut käsipalloharjoitukset - ohjatut muiden lajien harjoitukset - koulumatkat kävellen ja pyörällä (myös matkat pysäkeille ja asemille) - matkat harjoituksiin kävellen tai pyörällä (matkat pysäkeille ja asemille) - koulun liikuntatunnit - välituntiliikunta - pihaleikit - vapaa-ajan aktiviteetit (uiminen, luistelu jne.) HUOM! Kilpa- ja huippu-urheilijaksi aikovan 10 18-vuotiaan on liikuttava 20 tuntia viikossa! Miten voimme edistää arkiliikunnan lisäämistä? - Älä kuskaa autolla ovelta ovelle kouluun ja treeneihin. Opeta lapselle reitti julkisia kulkuneuvoja käyttäen tai kävellen/pyöräillen. 10-vuotias osaa jo kulkea yksin. - Kannusta kulkemaan keväällä, kesällä ja syksyllä pyörällä kouluun ja treeneihin, mikäli matka on sopiva. - Kannusta lasta pihalle leikkimään. - Rajoita ruutuaikaa. Tehkää yhdessä säännöt pelaamisesta ja tietokoneen käytöstä. Esim. konetta saa käyttää jos on ollut ulkona leikkimässä. Säännöt tehdään myös aikuisille. - vie lasta välillä luistelemaan, pulkkamäkeen, uimaan ja yleisurheilukentälle kokeilemaan tuttuja lajeja ja oppimaan erilaista liikettä - Tehkää kesällä pyörälenkkejä ja talvella hiihtolenkkejä yhdessä. - Kysele lapselta, mitä he tekevät välitunneilla. Ota selvää koulun välituntikäytännöistä. Jos ne ovat lepsut, vetoa liikuntasuosituksiin ja pyydä muutosta välituntisääntöihin. Välituntiaktiviteetit, välituntiliikuttajat nykyään on monia keinoja lisätä välituntiaktiivisuutta. liikunnasta tulee myöhemminkin elämäntapa
LIIKUNTAMÄÄRÄT JA KÄSIPALLO Mitä runsas liikkuminen (tai liian vähäinen liikunta) merkitsee käsipallon kannalta? - tavoitteena riippumattomuus kehosta, koska käsipallo motorisesti vaativa ja monipuolinen laji vaatii laajan motoristen taitojen pohjan ja tuhansia toistoja - lasten harjoittelun perustuttava motoristen perustaitojen ja koordinatiivisten taitojen opetteluun leikin ja hauskuuden kautta - näitä taitoja on vaikea oppia myöhäisemmällä iällä - mitä monipuolisempi lajitausta ja liikerepertuaari, sitä paremmat koordinatiiviset taidot helpompi oppia lajitaitoja MOTORISET PERUSTAIDOT TASAPAINOLIIKKEET Taivutukset Kierrot Pyörimiset Asennot LIIKKUMISLIIKKEET Käveleminen Juokseminen Pyöriminen Hyppääminen Ryömiminen Konttaaminen ESINEEN KÄSITTELYTAIDOT Heittäminen Kiinniottaminen Pomputtaminen Potkaiseminen
KOORDINATIIVISET PERUSTAIDOT: Tasapainokyky Reaktiokyky Yhdistelykyky Suuntautumiskyky Rytmittämiskyky Ketteryys Sopeutumiskyky Erottelukyky Suomalainen käsipallovalmentajakoulutus on siirtynyt progressiiviseen pelaajakehitysmalliin: Mallit (pelit ja ajot) Henk. koht. hyökkäys- ja puolustustekniikka Käsipallon perustaidot Motoriset ja koordinatiiviset perustaidot Seuraavalle tasolle voi siirtyä vasta sitten, kun edellisen tason asiat ovat pääosin hallinnassa. Kaksi alempaa tasoa voivat kulkea käsi kädessä ja niitä tuleekin yhdistää, alimmaisen kuitenkin ollessa painopisteenä alle 10-vuotiailla.
Mitä tämä tarkoittaa 6 10-vuotiaiden valmennuksessa? - painopiste täytyy olla motoristen ja koordinatiivisten taitojen opettelussa - harjoittelun tulee perustua leikkiin ja hauskuuteen - erilaiset herkkyyskaudet on huomioitava, esim. nopeus kehittyy parhaiten alle 12-vuotiaana - harjoituksen sisältö: leikit, pelit, viestit, kisailut, este- ja koordinaatioradat - harjoituta perustaitoja hauskalla tavalla: syöttöjä leikeillä tai kisoilla, pomputtelua viestillä tai radalla, nopeutta hipoilla ja viesteillä, heittämistä radalla, pienpeleissä tai kilpailussa jne. - unohda alle 12-vuotiailta: o 6 vs 6, 5 vs 5, 4 vs 4 jne pelaamiset, ajopelit ja vaikeat syöttörallit o vältä: seisotaan vastakkain pareittain ja syötellään lisää liike seisotaan 6 metrissä paikallaan vapaa peli Yksinkertaista: liikettä, liikettä liikettä syöttöjä, heittoja, pomputusta liikkeessä. 1 vs. 1, 2 vs 2, 2 vs 1 jne. B = BOLLKONTAKT R = ROLIGT A = AKTIVITET Turvallisuus, iloisuus, vastaanottavaisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne: - aloita ja päätä harjoitus yhteisesti - tervehdi ja huomioi jokainen pelaaja - pitäkää hauskaa!
KÄSIPALLOLIITON VALMENTAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Valmentajakoulutus taso 1 D C-juniorit Käsipallovalmentajan Starttikoulutus Mini E-juniorit Valmentajakoulutus, taso 2 B A-juniorit, nuorten maajoukkueet Valmentajakoulutus taso 3 aikuiset ja maajoukkueet Starttikurssilla käydään läpi lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, koska on tiedettävä, millainen harjoittelu on missäkin ikävaiheessa sopivaa. Myös herkkyyskaudet huomioidaan. Painopiste on erilaisten leikkien, pelien ja ratojen kehittämisessä. Tärkeintä on monipuolisten liikekokemusten kerääminen. Myös käsipallon perustaidot käydään läpi, tietenkin hauskalla tavalla toteutettuna. Taso 1 jatkaa monipuolisen liikkeen ja koordinatiivisten taitojen opettelusta, mutta siirtyy pikku hiljaa enemmän lajitaitojen opetteluun. Tasolla 1 pohditaan myös valmentajan olemista ja valmentajuutta. Tasolla 2 mennään jo enemmän spesifisiin lajitaitoihin ja fyysiseen harjoitteluun. Tason 2 käynyt valmentaja ymmärtää, mitä vaaditaan tullakseen huippukäsipalloilijaksi. Taso 3 on ammattikäsipallovalmentajan tutkinto.