3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

Transkriptio

1 3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki

2 LAPSILLE TÄRKEITÄ ASIOITA URHEILUSSA Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa liikuntaa vähintään 14 tuntia liikuntaa viikossa. Monipuolinen liikkuminen kaikkien liikunnallisten taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittyminen Elämykset, haasteet ja innostava ilmapiiri. Muistathan ohjaajana ja vanhempana, että ohjatun liikunnan lisäksi liikuntaa tulee harrastaa myös omaehtoisesti lasten tulee liikkua terveytensä kannalta riittävästi, vähintään kaksi tuntia päivässä ja vähintään 14 tuntia viikossa tavoitteellisesti urheilevan tulee liikkua vähintään 20 tuntia viikossa Kuva: Riittävästi liikkuva lapsi ja nuori (Lähde: Nuori Suomi)

3 LEIJONA-KIEKKOKOULU OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

4 OPPIA LIIKKUMAAN LEIJONA - kiekkokoulussa oppimiselle on asetettu kaksi päätavoitetta 1. Oppia liikkumaan 2. Oppia liikunnan avulla 1. OPPIA LIIKKUMAAN Lasten liikuntakokeilujen päämääränä on saada aikaan myönteisiä kokemuksia. Lapsilla on luonnollinen tarve liikkumiseen. Yleensä lapset ovat hyvin motivoituneita liikkumaan ja leikkimään. Yhdistämällä liikkumisen halu ja myönteiset kokemukset liikunnasta, on tavoitteena saada lapselle aikaan tarve kokea sama uudelleen. Kun liikunnan avulla toistetaan myönteisiä kokemuksia riittävän usein, saadaan lapsissa aikaiseksi halu oppia lisää uusia asioita. Lapset jaksavat toistaa tehtäviä niin kauan kuin tekeminen tuottaa heille mielihyvää. Mielihyvän kokemukset johtuvat uusien taitojen oppimisesta saatavasta ns. flow-kokemuksesta. Taidon oppimisen alkuvaiheissa motivaation ylläpitäminen ei siis ole ongelma. Onnistuneiden liikuntakokemusten seurauksena syntyy tarve liikkumiseen ja lapsi oppii aktiiviseksi liikkujaksi. Hänen kehonsa ja mielensä haluavat lisää ärsykkeitä. Mitä paremmin ohjaaja pystyy huomioimaan erilaisia liikkujia, sitä useammassa lapsessa hän pystyy sytyttämään liikuntakipinän.

5 OPPIA LIIKUNNAN AVULLA 2. OPPIA LIIKUNNAN AVULLA Sosiaaliset taidot Lasten liikunta- ja ohjaustilannetta lähestyttäessä lasten näkökulmasta on hyvä muistaa lasten erilaiset lähtökohdat kyseisessä ohjaustilanteessa. Lasten sosiaaliset taidot ovat riippuvaisia esimerkiksi siitä onko lapsi aiemmin toiminut ryhmässä (päivähoito), vai onko hän ollut vain kotiympäristössä omien tuttujen aikuisten kanssa. Sosiaaliset taidot kehittyvät aina kun lapsi liittyy ryhmän jäseneksi. Leijona-kiekkokoulussa tätä kynnystä pyritään alentamaan ensimmäisen vuosikurssin toiminta-ajatuksella missä ryhmään voi liittyä oman vanhemman kanssa. Ohjaajan tavoitteena on auttaa lasta muodostamaan liikunnan avulla hänelle myönteinen minäkäsitys. Lapsen minäkäsitys rakentuu ja kehittyy omien kokemusten myötä. Kehittyminen tapahtuu vertailemalla itseään muihin samassa tilanteessa oleviin lapsiin ja aikuisiin. Minäkäsitykseen vaikuttaa erittäin paljon lapsen saama palaute omasta toiminnastaan. Tunteiden hallinta kehittyy aluksi omien onnistumisten ja epäonnistumisen käsittelyn kautta. Aikuisen roolina on tukea lasta ja antaa kannustavaa palautetta. Tunteiden hallinnan kehittyessä voidaan siirtyä lasten kanssa paritoimintaan muiden lasten kanssa ja tutustua tähän uuteen tilanteeseen. Ryhmätoimintaan siirtyminen antaa uusia mahdollisuuksia tunteidenhallinnan näkökulmasta. Välineiden jakaminen, sääntöjen noudattaminen, leikkien ja pelien kautta tulevat erilaiset roolit antavat hyvän mahdollisuuden minäkuvan, itsetunnon, tunteiden hallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen aina LEIJONA - kiekkokoulun alusta aikuisikään asti. Motoriset taidot Havaintomotoriset taidot tarkoittavat sitä, miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri puolia suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan. (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17, 14.) Hienomotoriset taidot tarkoittavat pienillä lihaksilla aikaansaatuja tarkkuutta vaativia liikkeitä. (Luukkonen, E. & Sääkslahti, A Liikunnan salaisuudet, esiopetus. Helsinki: WSOY.) Karkeamotoriset taidot tarkoittavat kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaatuja liikkeitä. (Luukkonen, E. & Sääkslahti, A Liikunnan salaisuudet, esiopetus. Helsinki: WSOY.)

6 Motoristen taitojen oppimista LEIJONA - kiekkokoulussa voidaan kuvata seuraavasti: Motorisilla perustaidoilla tarkoitetaan kävelyä, juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinniottamista, potkaisemista ja lyöntiä. Motoriset perustaidot toimivat pohjana lajitaitojen oppimiselle. Esimerkiksi kävely toimii luistelutaidon pohjana, (käsien ja jalkojen eriaikaisuus ja liikkeiden rytmittäminen). Lyömisen perustaito toimii laukaus- ja syöttötaidon pohjana, (jalkojen asento laukauksessa ja kehon kiertoliikkeestä tuleva voima suorituksessa). Lajitaidot tarkoittavat niitä perustaitoja, joita tarvitaan, että voi osallistua jonkin tietyn liikuntalajin harjoittelemiseen. Jääkiekon perustaitoja ovat luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka. LEIJONA - kiekkokoulussa on tavoitteena, että lapsi oppii kolmen kauden aikana riittävät perustaidot liittyäkseen pelijoukkueeseen. Tiedollinen oppiminen Kognitiivinen kehitys tarkoittaa tiedollista kehitystä. Siihen kuuluvat havaitseminen, ajattelu, kielen sekä muistin toiminnot. Lapsi oppii LEIJONA - kiekkokoulun harjoitustilanteessa erilaisia käsitteitä. Ohjaajan on hyvä käydä läpi mm. lapsen kehonosien nimet ja toiminnot. Kehonhahmotus tarkoittaa taitoa tunnistaa ja nimetä kehon eri osia, taitoa tunnistaa kehon ääriviivat, taitoa tunnistaa kehon eri puolet sekä taitoa ylittää kehon oletettu keskilinja. Kehonhahmotuksesta käytetään myös käsitteitä kehontuntemus, kehonkuva ja kehonkaavio. (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17, 13.) Ohjaajan on lisäksi hyvä käydä läpi käytännön toimintaan liittyviä käsitteitä kuten suunnat, eteenpäin, taaksepäin, sivulle, ylös ja alas. Muista! Ryhmän hallintaan liittyvät käsitteet kuten parit, ryhmät, jonot, rivit tai piirit saattavat olla lapsille vieraita.

7 Lajitaitojen oppimiseen liittyvät käsitteet ovat lapselle uusia! Lapselle tulee jokaisessa opetustilanteessa uusia käsitteitä. o Luistelutaidon opettamisessa ovat erilaisia käsitteitä esimerkiksi ojennus, koukistus, potku, liuku, lähennys ja loitonnus. o Mailankäsittelyyn liittyviä käsitteitä ovat esimerkiksi kiekon kuljetukset rystypuolella, kämmenpuolella, kiekon työntäminen ja vetäminen. o Lisäksi laukaukset, syötöt harhautukset sisältävät erilaisia ala-käsitteitä jotka lapset omaksuvat kukin oman oppimiskykynsä mukaan. Sääntöjen oppiminen alkaa ensimmäisestä ohjaustuokiosta Lasten kohdalla on hyvä luoda rutiineita, esimerkiksi kokoontumispaikka kannattaa pitää aina samana ja nimetä jokaiselle oma paikka. Suhtautuminen toisiin lapsiin ja aikuisiin pitää käydä läpi. Välineet ovat yhteisiä ja niistä pitää kaikkien huolehtia. Tärkeää on käydä turvallisuuteen liittyvät säännöt läpi huolella, jokaisella pitää olla asianmukaiset varusteet ja kentälle meneminen pitää olla sovittu. Oman vuoron odottaminen ja oman tehtävän suorittaminen määrätyssä paikassa vaatii oppimista. Lapset omaksuvat erilaisten leikkien ja pelien avulla koko ajan uusia sääntöjä ja ryhmän hallinta helpottuu. Päämääränä on yhteistoiminnallinen oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen tarkoittaa ohjaustapaa, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on aktiivinen rooli. Yhteistoiminnallinen oppiminen korostaa ryhmän jäsenten yhteisvastuuta oppimisesta. (Numminen, P. & Laakso, L Liikunnanopetusprosessin A, B, C. Jyväskylän yliopisto: Liikuntakasvatuksen julkaisuja 5, 72.)

8 Fyysismotoriset kyvyt Leijonakiekkokoulussa lapsi saa monipuolista harjoitusta ja hermostolle tarjotaan uusia ärsykkeitä jääkiekon lajitaitojen ja monipuolisten perustaitojen avulla. Lapsi oppii Leijona-kiekkokoulussa lisäksi miltä omassa kehossa tuntuvat erilaiset fyysiset suoritukset. Lapsi kokee kehossaan erilaisia aistimuksia kaikkien aistiensa välityksellä. Lapsi tekee havaintoja lihas-jänne-, tasapaino-, tunto-, näkö- ja kuuloaistien avulla. Lapsi oppii säätelemään oman kehonsa toimintoja rytmiä, voimaa, nopeutta. Lapsi oppii hahmottamaan tilaa, aikaa ja voimaa. Lapsi saa erilaisia muuttamalla harjoituksissa liikehallintatekijöitä. Tasapainotaitoa kehitetään todella paljon ja on luistelutaidon oppimisen kannalta tärkeimpiä osa-alueita. Reaktiokyky kehittyy kaikissa harjoituksissa. Lapsi reagoi jatkuvasti eri ärsykkeisiin. Eri aistikanavia kehittäviä harjoitteita kannattaa käyttää monipuolisesti. Orientoitumiskyky on taitoa arvioida kehon asentoja ja niiden muutoksia liikkumistilanteissa. Luistelun perusasento on ensimmäisiä asioita missä tätä voi havainnoida, Erottelukyky näkyy kykynä erotella erilaisia suorituksia toisistaan ja voiman säätelynä erilaisissa suorituksissa. Näkyy esimerkiksi syötön voimansäätelyssä. Yhdistelykyky näkyy kykynä yhdistää esimerkiksi luistelu ja syöttö yhdeksi kokonaissuoritukseksi. Muuntelukyky tarkoitetaan kykyä toimia motorisesti tavalla, joka sopii odottamatta muuttuviin olosuhteisiin tai tilanteisiin. LEIJONA - kiekkokoulussa lapsen kuntotekijät joutuvat koetukselle. Osa lapsista väsyy ensimmäisten kertojen aikana varsin nopeasti. Osa väsymisestä menee heikon kestävyyden osa-alueelle, mutta osa tottumattomuuteen tehdä harjoitteita. Kestävyys, voima ja nopeus ominaisuuksien kehittyminen tapahtuu hyvin suunnitellussa ohjaustuokiossa automaattisesti. Kestävyysominaisuuksien kehittymisen lähtökohtana on hyvin organisoitu toiminta. Lapsilla tulee olla riittävästi tekemistä ja toistoja jotta sydän- verenkierto ja hengityselimistö kuormittuvat harjoituksessa.

9 Hyvin organisoidussa tuokiossa lapsi liikkuu vähintään 2/3 osaa jäällä oloajasta. Alaraajojen voimaominaisuudet kehittyvät lapsilla luistelutekniikkaharjoitteissa. Iän mukana lisääntyvällä lihasvoimalla sekä oikeanlaisen luistelutekniikan oppimisella saavutetaan lisää luistelunopeutta. Muu voimaharjoittelu liittyy perusliikuntataitojen yhteydessä tapahtuvaan harjoitteluun. Kaikenlaiset oman kehon avulla tapahtuvat harjoitukset ovat riittäviä voimaharjoitteita. Nopeusharjoittelussa on oleellista keskittyä liikenopeuden säätelyyn. Monipuoliset harjoitteet kehittävät automaattisesti nopeuden osa-aluetta riittävästi. Kehon elastisuuden ja liikkuvuuden ja notkeuden osa-alueiden kehittäminen tapahtuu osittain lajiharjoittelun avulla. On kuitenkin tärkeää ohjata lapsia jo alusta asti venyttelyyn ja informoida vanhempia huoltavan harjoittelun merkityksestä. Lähde: Nuori Suomi Suunnittelen treenejä -palvelu

10 HARJOITUSVIIKKO - ESIMERKKI Seuraavassa taulukossa on kuvitteellisen jääkiekon pelaajan Jeren malliviikko. Viikkoon on kerätty Jeren kokonaisliikuntamäärä, joka on 21 h ja 50 minuuttia. Taulukosta näet, että Jerelle jää liikunnan lisäksi aikaa myös muuhun lapsen vapaa-ajanviettoon, vaikka liikuntamäärä on kiitettävällä tasolla. Jerellä on viikossa ohjattua urheilua seuraavasti: Jääkiekkojoukkueen harjoitukset ja pelit: maanantaina jääharjoitus ja siihen liittyvä oheisharjoitus 120 minuuttia torstaina jääharjoitus ja siihen liittyvä oheisharjoitus 120 minuuttia sunnuntaina peli ja siihen liittyvä oheisharjoitus 90 minuuttia Jere liikkuu jääkiekkojoukkueensa ohjauksessa 330 minuuttia, eli 5 h 30 minuuttia Oheislajin uinnin harjoitukset: keskiviikkona 120 minuuttia, eli 2 h Jere liikkuu siis ohjatussa urheilussa viikon aikana 7 h 30 minuuttia. MIETIPÄ JOS! Jere menisi kouluun pyörän sijasta bussilla tai vanhempiensa kyyditsemänä? Olisi liikkumatta, leikkimättä ja pelaamatta koulun välitunneilla? Ei leikkisi, liikkuisi ja pelailisi pihalla ja kodin ympäristössä vapaa-ajallaan? LASTEN LIIKUNTAMÄÄRIÄ LISÄTTÄESSÄ KANNATTAA POHTIA TARKKAAN, MISTÄ KOKONAISLIIKUNTAMÄÄRÄ SAADAAN RIITTÄVÄKSI!

11 Jeren (10v.) liikuntaviikko 1.laji Jääkiekko 2.laji Uinti Harmaat = arkiliikunta (5,5h) V.harmaa = koulumatkat (3h20min) Sininen = omatoiminen päälajin harjoittelu (3h) Lila = ohjattu lajien harjoitus (7,5h) T.Lila = koululiikunta (2h 15min) 21h50min MA TI KE TO PE LA SU 7:00 8:00 9:00 60 min pihaleikit 10:00 60 min pyörälenkki äidin kanssa 11:00 12:00 30 min välituntipelit 30 min välituntipelit 45 min Koululiikunta 13:00 30 alkuverryttely/ oheisharjoitus 14:00 60 min pihaleikit ja -pelit 90 min Koululiikunta 60 min tekojäällä taitoharjoittelua 60 min jääkiekkopeli 15:00 16: min 1. laji 17:00 Jääharjoitus+oheisharjoitus 120 min 2. Laji uinti 60 min pihaleikit 18:00 60 min pihalla taitoharjoittelua (tossulätkää) 19: min 1. Laji Jääharjoitus+oheisharjoitus 30 min. koiran ulkoilutus 60 min isän kanssa juoksulenkki