OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2

Transkriptio

1 OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2

2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2

3 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 (4 h) Teoriaosuus Oppiminen 120 min Oppia liikunnan avulla Video eri oppimisvaiheissa olevista lapsista (luistelu) Jääharjoitus 90 min Kiekontaitojen perusteet ja alkeet Kiekonkäsittely Laukominen Syöttäminen 3

4 TEORIAOSUUS Oppiminen oppia liikunnan avulla

5 OPPIMISEN PÄÄTAVOITTEET OPPIA LIIKKUMAAN Miten liikkumaan oppiminen tapahtuu kiekkokoulussa? 5

6 OPPIA LIIKKUMAAN Lasten liikuntakokeilujen päämääränä on saada aikaan myönteisiä kokemuksia. Lapsilla on luontainen tarve liikkumiseen. Yleensä lapset ovat hyvin motivoituneita liikkumaan ja leikkimään. Yhdistämällä liikkumisen halu ja myönteiset kokemukset liikunnasta, on tavoitteena saada lapselle aikaan tarve kokea sama uudelleen. Riittävän usein toistetut myönteiset kokemukset saa lapsissa halun oppia lisää uusia asioita. Lapset jaksavat toistaa tehtäviä niin kauan kuin tekeminen tuottaa heille mielihyvää. Onnistuneiden liikuntakokemusten seurauksena syntyy tarve liikkumiseen ja lapsi oppii aktiiviseksi liikkujaksi. 6

7 OPPIMISEN PÄÄTAVOITTEET OPPIA LIIKUNNAN AVULLA Miten liikunnan avulla oppiminen tapahtuu kiekkokoulussa? 7

8 OPPIA LIIKUNNAN AVULLA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINEN Tarkoittaa fyysisen kasvun ja kehityksen lisäksi motoristen, kognitiivisten sekä sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Lapsen kulloinenkin kehitystaso vaikuttaa siihen, millaisia valmiuksia lapsella on uusien taitojen oppimiseen. Kehitystaso tulee huomioida toiminnan suunnittelussa, koska se vaikuttaa onnistuneen ryhmäkoon, mielekkäiden sisältöjen sekä oppimista edesauttavan toimintaympäristön valintaan. l Millaista kokonaisvaltaista kehitystä voidaan saada aikaan kiekkokoulussa? 8

9 SOSIOEMOTIONAALISET TEKIJÄT Sosioemotionaalinen kehittyminen Tunne- ja vuorovaikutustaidot. Yhteistoiminnallinen oppiminen Ohjaustapa, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on aktiivinen rooli. 9

10 TIEDOLLISET TEKIJÄT Havaintomotoriset taidot Oman kehon hahmottaminen suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan. Kehonhahmotus Taitoa tunnistaa kehon eri osat, ääriviivat ja eri puolet sekä taitoa ylittää kehon oletettu keskilinja. Kognitiivinen eli tiedollinen kehitys Havaitseminen, ajattelu, kielen sekä muistin toiminnot Suomen Jääkiekkoliitto / Jakke Hakulinen 10

11 Erilaiset taidot

12 LEIJONAKIEKKOKOULU OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 12

13 SOSIAALISET TAIDOT Lapsilla on erilaiset lähtökohdat ohjaustilanteessa. Lasten sosiaaliset taidot ovat riippuvaisia esim. siitä, onko lapsi aiemmin toiminut ryhmässä (päivähoito), vai onko hän ollut vain kotiympäristössä. Sosiaaliset taidot kehittyvät aina kun lapsi liittyy ryhmän jäseneksi. Ohjaajan tavoitteena on auttaa lasta muodostamaan liikunnan avulla hänelle myönteinen minäkäsitys, joka rakentuu ja kehittyy lapsen omien kokemusten myötä. Minäkäsitykseen vaikuttaa erittäin paljon lapsen saama palaute omasta toiminnastaan 13

14 SOSIAALISET TAIDOT Tunteiden hallinta kehittyy aluksi omien onnistumisten ja epäonnistumisten käsittelyn kautta. Ohjaajan roolina on tukea lasta ja antaa kannustavaa palautetta. Välineiden jakaminen, sääntöjen noudattaminen, leikkien ja pelien kautta tulevat erilaiset roolit antavat hyvän mahdollisuuden minäkuvan, itsetunnon, tunteiden hallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. 14

15 FYYSINEN TOIMINTAKYKY FYYSIS-MOTORISET KYVYT MOTORISET TAIDOT KUNTOTEKIJÄT LIIKEHALLINTATEKIJÄT MOTORISET PERUSTAIDOT Kestävyys Voima Nopeus Orientoitumiskyky Erottelukyky Reaktiokyky Rytmikyky Tasapaino Yhdistelykyky Muuntelukyky Ohjauskyky Kyky erilaistumiseen Ketteryyskyky Ennakointikyky Kehon elastisuus Notkeus Kimmoisuus Liikkumis- ja liikuntaliikkeet - esim. käveleminen, juokseminen, hyppääminen, loikkiminen, kiipeäminen Esineen käsittelyliikkeet - esim. heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen, potkaiseminen LIIKUNNAN LAJITAIDOT Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi

16 MOTORISET TAIDOT Havaintomotoriset taidot tarkoittavat sitä, miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri puolia suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan. Hienomotoriset taidot tarkoittavat pienillä lihaksilla aikaansaatuja tarkkuutta vaativia liikkeitä. Karkeamotoriset taidot tarkoittavat kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaatuja liikkeitä. 16

17 MOTORISET TAIDOT l Motoristen parustaitojen oppimista voidaan kuvata seuraavasti: Motorisilla perustaidoilla tarkoitetaan kävelyä, juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinniottamista, potkaisemista ja lyöntiä. Motoriset perustaidot toimivat pohjana lajitaitojen oppimisille! Esim.kävely toimii luistelutaidon pohjana (käsien ja jalkojen eriaikaisuus ja liikkeiden rytmittäminen). Lajitaidot tarkoittavat niitä perustaitoja, joita tarvitaan jonkin tietyn liikuntalajin harjoittelemiseen (luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka). 17

18 FYYSISMOTORISET KYVYT Erilaisissa harjoitteissa lapsi: Oppii miltä omassa kehossa tuntuvat erilaiset fyysiset suoritukset. Kokee kehossaan erilaisia aistimuksia kaikkien aistiensa välityksellä. Tekee havaintoja lihas-jänne-, tasapaino-, tunto-, näkö-, ja kuuloaistien avulla. Oppii säätelemään oman kehonsa toimintoja rytmiä, voimaa ja nopeutta. Oppii hahmottamaan tilaa, aikaa ja voimaa. 18

19 FYYSISMOTORISET TAIDOT Lapsen kuntotekijät joutuvat koetukselle ja osa lapsista väsyykin ensimmäisten kertojen aikana varsin nopeasti. Osa väsymyksestä menee heikon kestävyyden osa-alueelle, mutta osa tottumattomuuteen tehdä harjoitteita. Kestävyys, voima ja nopeus ominaisuuksien kehittyminen tapahtuu hyvin suunnitellussa ohjaustuokiossa automaattisesti. Lähtökohtana on hyvin organisoitu toiminta. Lapsilla tulee olla riittävästi tekemistä ja toistoja jotta sydän-, verenkiertoja hengityselimistö kuormittuvat harjoituksessa. Hyvin organisoidussa tuokiossa lapsi liikkuu vähintään 2/3 jäällä oloajasta! 19

20 TIEDOLLINEN OPPIMINEN Kognitiivinen kehitys tarkoittaa tiedollista kehitystä. Havaitseminen, ajattelu, kielen sekä muistin toiminnot. Lapsi oppii harjoitustilanteessa erilaisia käsitteitä. Ohjaajan on hyvä käydä läpi mm. lapsen kehonosien nimet ja toiminnot. Kehonhahmotus tarkoittaa taitoa tunnistaa ja nimetä kehon eri osia, taitoa tunnistaa kehon ääriviivat, taitoa tunnistaa kehon eri puolet sekä taitoa ylittää kehon oletettu keskilinja. Ohjaajan on lisäksi hyvä käydä läpi käytännön toimintaan liittyviä käsitteitä: Suuntiin liittyvät käsitteet, kuten eteenpäin, taaksepäin, sivulle, ylös ja alas. Ryhmän hallintaan liittyvät käsitteet kuten parit, ryhmät, jonot, rivit tai piirit. 20

21 TIEDOLLINEN OPPIMINEN Sääntöjen oppiminen alkaa ensimmäisestä ohjaustuokiosta. Lasten kohdalla on hyvä luoda rutiineita, esim. kokoontumispaikka kannattaa pitää aina samana ja nimetä jokaiselle oma paikka. Suhtautuminen toisiin lapsiin ja aikuisiin pitää käydä läpi. Välineet ovat yhteisiä ja niistä pitää kaikkien huolehtia. Tärkeää on myös käydä turvallisuuteen liittyvät säännöt läpi huolella, jokaisella tulee olla asianmukaiset varusteet ja kentälle meneminen pitää olla sovittu. Oman vuoron odottaminen ja oman tehtävän suorittaminen määrätyssä paikassa vaatii oppimista. Lapset omaksuvat erilaisten leikkien ja pelien avulla koko ajan uusia sääntöjä ja ryhmän hallinta helpottuu. Päämääränä on yhteistoiminnallinen oppiminen. Tarkoittaa ohjaustapaa, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on aktiivinen rooli ja korostaa ryhmän jäsenten yhteisvastuuta oppimiseen. 21

22 LAJITAITOJEN OPPIMINEN Lapselle tulee jokaisessa opetustilanteessa uusia lajitaidon oppimiseen liittyviä käsitteitä. Luistelutaidon opettamisessa ovat erilaisia käsitteitä esim. ojennus, koukistus, potku, liuku, lähennys ja loitonnus. Mailankäsittelyyn liittyviä käsitteitä ovat esim. kiekon kuljetukset rystypuolella, kämmenpuolella, kiekon työntäminen ja vetäminen. Laukaukset, syötöt ja harhautukset sisältävät erilaisia ala-käsitteitä jotka lapset omaksuvat kukin oman oppimiskykynsä mukaan. 22

23 TAIDON OPPIMINEN Mielikuva Hahmottaminen Jäsentäminen Vakiinnuttaminen Tila / aika Ei häiriötekijöitä Tila / aika Pieni häiriötekijä Tila / aika - ei merkitystä Häiriötekijä - ei merkitystä 23

24 ERI OPPIMISVAIHEISSA OLEVAT LAPSET Mieti miten alla olevat asiat poikkeavat eri tasoilla? Tasapaino - tukipisteet Koordinaatio - kädet ja jalat Asento - polvikulma ja selkä Liuku ja potku - pituus 24

25 ERI OPPIMISVAIHEISSA OLEVAT LAPSET Oppimistehtävä Hockey Centren LKK-sivuilla on video, jossa on kuvattu luistelutaidon eri oppimisvaiheissa olevia lapsia. Etsi kyseistä videosta lasten luistelutaidon perusteella, missä seuraavista luistelutaidon oppimisvaiheista kukin luistelija on: Tasapaino (Tasapainon ylläpitäminen (säilyttäminen) ja sen uudelleen saavuttamista) Yhdistelykyky (Osaliikkeiden yhdistäminen kokonaisuudeksi ja yhtäaikaisten liikkeiden tekeminen) Erottelukyky (kyky säädellä lihasjännitys ja rentoutta sekä sujuvuutta ja taloudellisuutta) 25

26 JÄÄHARJOITUS

27 JÄÄHARJOITUS 2 - SISÄLTÖ Kiekonhallinta / mailatekniikka perusteet ja alkeet Kiekon käsittely peliasennossa, mailatekniikat Kiekon käsittely peliasennossa à jalkojen rytmi (painonsiirrot) Kiekon kuljettaminen Syöttäminen / laukominen 27

28 KIITOS!