Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

2 Tietää mitä tarkoitetaan urheilullisella/ liikunnallisella elämäntavalla Valmentajan toiminnan vaikutus drop-out - ilmiöön Tuntee tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteita

3 Mitä käsitteellä elämäntapa tarkoitetaan? Elämäntapa muodostuu mm. ihmisen arvojen, asenteiden ja elämänkatsomuksen mukaan Näin ollen elämäntapa näkyy yksilön päivittäisissä valinnoissa ja tavassa elää Myös kulttuuri ja lähiympäristö, kuten perhe, voivat vaikuttaa yksilön tapaan elää Elämäntapa on yksilölle tai yhteisölle tunnusomainen tapa elää tai toimia

4 Ennakkotehtävä: Pohdi ja listaa oman kohderyhmäsi kannalta urheilullisen ja liikunnallisen elämäntavan osatekijöitä. Listaa käytännön keinoja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi ohjattavassa ryhmässäsi? ennakkotehtävän purku pareittain 4-5 hengen ryhmissä koonti fläpille yhteinen purku

5 Liikunta Lepo ja uni Ravinto Päihteet Tupakka/ nuuska Energiajuoma yms.

6 Koulunkäynnin, opiskelun tai työn yhdistäminen urheiluun Kieltäytyminen houkutuksista, jotka voivat olla haitallisia kehittymisen kannalta Arjen tekemiset mietitään urheilun tavoitteiden kannalta Voinko katsoa arki-iltana suosikkisarjan, joka alkaa klo 22.30? Lähdenkö lauantai-iltana baariin kavereiden kanssa, jos sunnuntaina on tärkeä treeni?

7 Fyysisen aktiivisuuden määrä viikossa, mistä kertyy?

8 Pohdintaa pareittain: Miten terveys- ja kuntoliikunta eroavat? Miten voisi määritellä A) terveysliikunnan ja B) kuntoliikunnan?

9 Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla vuotiaat? vuotiaat? Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

10 Terveysliikunta on säännöllistä ja kohtuullisesti kuormittavaa, hengästyttävää liikuntaa. Suositus 30 minuuttia päivässä useampina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin. Terveysliikunta edistää fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä ja tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella ja vähäisin vaaroin. Voi olla myös jokin liikuntalaji, mutta terveysliikunnassa kuormitus ja teho ovat matalampia kuin hikiliikunnassa.

11 Kuntoliikunnassa harjoittelun määrä ja kuormittavuus kasvavat. Liikunta on säännöllistä (3 kertaa tai useammin viikossa) ja sekä sen intensiteetti että kesto ovat korkeammat kuin terveysliikunnassa. Terveyden kannalta kuntoliikunta on ihmiselle terveellisintä liikuntaa.

12 Pojista: 53,3% 8-11 v. 66,1% v. 75,1% v. Tytöistä: 45,7% 8-11 v. 63,3% v. 76,4 % v.

13 Eri lajeissa määrät hieman vaihtelevat (esim. uinti) Lajiharjoittelu/ liikunnan kokonaismäärä 18 tuntia harjoittelua/ vko toteutuu 15 %:lla nuorista, 20 tuntia/ vko 12 %:lla

14 Valmentaja on roolimalli Lapsi/ nuori seuraa valmentajan tekemisiä tarkasti Valmentajan sana voi merkitä nuorelle paljon -> voidaan hyödyntää terveiden elämäntapojen opettamisessa

15 Ravinto Lepo Lihashuolto, palautuminen Terveydenhuolto, lääkärintarkastukset Juniorin yksilöllisen kasvun ja kehityksen huomiointi Harjoittelun tukitoimet (hieronta, fysioterapia) Elämäntilanteen huomioiminen (opiskelu, työ)

16

17 100% KYPSYMINEN % Murrosikä Hermosto 50% Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet IKÄ ( VUOSIA ) Mero, A. ym Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

18 Miten elimistön kehittymisen vaiheet tulisi huomioida liikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa? keskustelu 3-4 hengen ryhmissä pääkohdat yleiskeskusteluna

19 Mitä eroavaisuuksia olet huomannut käytännössä? Erojen vaikutukset valmennus- ja ohjaustoimintaan

20 Puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen normaalisti 8-13 v. iässä lopullinen muoto v. iässä Heti perään alkaa kasvupyrähdys Kuukautiset alkavat viimeisenä 10,5-14,5 v. ikäisenä Kuukautisten alkaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

21 Alkaa keskim. 11,5 v. ( 10,5-13,5 ) Kestää noin 3 v. ( 2-5 v. ) Murrosiän ensimerkit ( kivesten kasvu ) alkavat 1,5 v. ennen kasvun kiihtymistä Kasvu suurimmillaan 2-3 v. ensimerkeistä Kasvu loppuu n. 6 v. murrosiän alusta POJILLA KASVUPYRÄHDYS ON HÄPYKARVOITUKSEN PUUTTUESSA VIELÄ EDESSÄ

22 Tytöt kehittyvät poikia aikaisemmin sekä henkisesti että fyysisesti Yksilöllisiä eroja toki voi olla Tyttöjen aiempi murrosikä mahdollistaa voimaharjoittelun aloittamisen aiemmin kuin pojilla (kun suurin kasvuhuippu on takana) Kuukautisten alkaminen vaikuttaa tyttöjen hormonituotantoon (mielialan vaihtelut) Tytöillä naisistuminen aiheuttaa rasvakudoksen lisääntymistä, joka voi aiheuttaa useissa lajeissa haasteita Molemmilla sukupuolilla kasvukivut ja vartalon hallinnan vaikeudet nopeimman kasvun vaiheessa

23 Mitä on drop-out? KIHU 2002: alle 19-v. yu 37 %, pesäpallo 32 %, jalkapallo 28 %, jääkiekko 25 %, suunnistus 16 % kaudelta Osallistujien kokemukset yleiskeskustelu mistä harrastajamäärät/ lopettaneiden määrät kertovat? mitkä tekijät vaikuttavat liikunnasta/ urheilusta poisjääntiin? erot yksilö- ja joukkuelajien välillä?

24 Ohjaajan tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys drop-out ilmiöön? keskustelu pareittain Keinoja drop-outin vähentämiseksi yleiskeskustelu

25 Seuran valmennuslinjaukset ohjaajien ja valmentajien toiminnan pelisäännöt seuran sisäiset tukijärjestelmät

26 Kootaan yhdessä perusasioita, joita on hyvä huomioida tahdikkaassa vuorovaikutuksessa erityisesti lasten ja nuorten kanssa toimittaessa.

27 Mitkä kaksi asiaa jäivät parhaiten mieleen koulutuksesta? Minkä asian huomioit ensimmäiseksi omassa käytännön toiminnassasi? Etätehtävä 1. Mieti, mitkä muut asiat kuin harjoittelu vaikuttavat urheilijana kehittymiseen? Etätehtävä 2. Selvitä millä tavalla seurassasi on huomioitu lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen?

28

29 Lasten ja nuorten liikunnalla suunnaton terveysvaikutus Lasten ja nuorten monipuolinen liikunta myös pohjana huippuurheilulle Liikunnan määrän on oltava suuri!!! tuntia viikossa 4-6 tuntia ohjattua harjoittelua 1-2 tuntia koululiikuntaa loput omatoimista hyöty- / piha- ym. liikuntaa MITEN VALMENTAJA JA OHJAAJA VOI VAIKUTTAA MONIPUOLISUUDEN JA RIITTÄVÄN LIIKUNTAMÄÄRÄN TOTEUTUMISEEN?

30 Jeren (10v.) liikuntaviikko 1.laji Jääkiekko 2.laji Uinti Sininen = omatoiminen päälajin harjoittelu (2h) Lila = ohjattu lajien harjoitus (7,5h) T.Lila = koululiikunta (2h 15min) MA TI KE TO PE LA SU 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 30 min välituntipelit 30 min välituntipelit 45 min Koululiikunta 13:00 30 alkuverryttely/ oheisharjoitus 14:00 90 min Koululiikunta 15:00 60 min jääkiekkopeli 16: min 1. laji 17:00 Jääharjoitus+oheisharjoitus 120 min 2. Laji uinti 18:00 60 min pihalla taitoharjoittelua (tossulätkää) 19: min 1. Laji Jääharjoitus+oheis -harjoitus

31 Jeren (10v.) liikuntaviikko 1.laji Jääkiekko 2.laji Uinti Harmaat = arkiliikunta (5,5h) V.harmaa = koulumatkat (3h20min) Sininen = omatoiminen päälajin harjoittelu (3h) Lila = ohjattu lajien harjoitus (7,5h) T.Lila = koululiikunta (2h 15min) MA TI KE TO PE LA SU 7:00 8:00 20min. pyöräily 20min. pyöräil y 9:00 20min. pyöräily 20min. pyöräily 20min. pyöräily 60 min pihaleikit 10:00 60 min pyörälenkki äidin kanssa 11:00 12:00 30 min välituntipelit 30 min välituntipelit 45 min Koululiikunta 13:00 20min. pyöräily 30 alkuverryttely/ oheisharjoitus 14:00 60 min pihaleikit ja -pelit 90 min Koululiikunta 20min. pyöräily 20min. pyöräily 60 min tekojäällä taitoharjoittelua 60 min jääkiekkopeli 15:00 20min. pyöräily 16: min 1. laji 17:00 Jääharjoitus+oheisharjoitus 20min. pyöräily 120 min 2. Laji uinti 60 min pihaleikit 18:00 60 min pihalla taitoharjoittelua (tossulätkää) 19: min 1. Laji Jääharjoitus+oheis -harjoitus 30 min. koiran ulkoilutus 60 min isän kanssa juoksulenkki