Annikinkadun puutalokorttelin vauriokartoitus 1(5) Rakennusrestaurointi Aki Sulonen 21.7.2006 Y-1745780-8 Nikkari-Tuomisentie 89/50 p. 0500 639 414 Annikinkadun puutalokorttelin vauriokartoitus Kohde: Annikinkadun puutalokortteli, Tammela, Tampere Omistaja: Tampereen kaupunki Toimeksiantaja: Pirkanmaan yhteisöasujat ry / Marko Ulvila 1. Taustaa ja tavoitteet Asemakaavassa säilytettäväksi merkitty Annikinkadun puutalokortteli on eheänä säilynyt esimerkki umpipiharakentamisesta kaupunkialueella. Kortteli muodostuu kahdesta tontista ja rajautuu pohjoisessa Osmonkatuun, idässä Salhojankatuun, etelässä Annikinkatuun ja lännessä Mäkipäänkatuun. Kolme asuinrakennusta kiertää suorakaiteen muotoista pihaa, jonka jakavat kahteen osaan ulkorakennus ja aidalla kahtia jaetut kujat, rankujat. Rakennuksissa on ollut pieniä työväen asuntoja, ja huonejako on edelleen suurimmaksi osaksi alkuperäinen. Mäkipäänkadun puoleisen rakennuksen kivijalassa on liikehuoneisto, jossa on toiminut maitokauppa. Annikinkadun puutalokorttelin kolmen asuinrakennuksen vauriokartoitus tehtiin 11.7.2006 ja 13.7.2006. Vauriokartoituksen tekivät rakennusrestaurointimestari Aki Sulonen ja rakennusrestaurointiartesaani Hanna Savisaari. Valokuvat otti Hanna Savisaari. Vauriokartoituksessa kiinnitettiin huomiota ennen kaikkea rakennevaurioihin, jotka vaikuttaisivat merkittävästi korjaussuunnitelman tekoon ja korjaustyön kustannuksiin. Tällaisia olisivat erityisesti vakavat ja vaikeasti korjattavat vauriot kantavissa rakenteissa, katon tukirakenteissa tai muurauksen ja puurakenteiden liittymäkohdissa. 2. Rakenneanalyysi Annikinkadun puutalokortteli on rakennettu vuonna 1907. Umpikorttelin jugendtyyliset asuinrakennukset on perustettu ilmeisesti peruskallion päälle. Ne on rakennettu luonnonkivilatomusten varaan lounaaseen viettävän mäen rinteeseen maaston muotoja seuraillen (kuva 1). Perustukset ovat luonnonkiveä. Perustusten päällä on tiilestä muurattu kivijalka, jossa sijaitsevat kellarit, puuliiterit, verstas ja asuntoja. Kivijalka on kadun puolelta rapattu. Kellareissa on humuspitoinen maalattia. Ala-, väli- ja yläpohjat ovat puurakenteiset. Alapohja on tikutettu ristikkäisellä rimoituksella ja rapattu savilaastilla (kuva 2). Eristemateriaalina on olkea ja sahanpurua. Rakennukset ovat hirsirunkoisia ja ne on vuorattu vaakaponttilaudoituksella. Rakennuksissa on niin
Annikinkadun puutalokorttelin vauriokartoitus 2(5) sanottujen ruotsalaisten kattotuolien (kuva 3) varaan rakennettu aumakatto. Korttelin itäosan asuinrakennuksen vesikate on bitumihuopaa; muissa asuinrakennuksissa katteena on saumapelti. 3. Vauriokartoitus Rakennukset on tässä raportissa nimetty Annikiksi, Pohjois-Mäkipääksi ja Etelä-Mäkipääksi. Annikki on nurin päin kääntyneen c-kirjaimen muotoinen rakennus korttelin itälaidalla, Pohjois-Mäkipää korttelin luoteiskulman rakennus ja Etelä-Mäkipää sijaitsee lounaiskulmassa. Vauriokartoituksen tavoitteena on selvittää rakennusten vauriot, niiden laajuus ja vakavuus sekä syy. Kartoitus tehdään aistinvaraisesti, ja vauriot dokumentoidaan valokuvaamalla ja kirjallisesti. Kartoituksen aikana käydään järjestelmällisesti läpi rakennusosat niin yksityiskohtaisesti kuin on tarkoituksenmukaista. Vauriokartoituksessa keskityttiin laajoihin kokonaisuuksiin ja erityistä huolta aiheuttavien kohtien vaurioihin. Ennakko-oletuksena oli, että vakavia vaurioita saattaisi löytyä esimerkiksi kattotuoleja kannattavista jalasorsista sekä palomuurit ja hirsirungon yhteen liittävistä puisista karoista (kuva 4). Ne ovat yleensä alttiina vaurioille. Annikinkadun puutalokorttelin vauriokartoitus tehtiin rakenteita avaamatta, ja sen aikana tutkittiin kolmen asuinrakennuksen perustusten, kivijalan, kantavien rakenteiden, ala- ja yläpohjien, vesikaton, savupiippujen ja palomuurien vauriot. Vauriokohdat valokuvattiin. Ikkunoiden, ovien ja vuorilaudoituksen vaurioita ei käyty järjestelmällisesti vaan niihin luotiin yleissilmäys niitä ei tässä raportissa esitellä. Hirsirungon kunto arvioitiin rakennusten yleisilmeen perusteella: vakavat vauriot vaikuttaisivat rakennuksen ryhtiin. Annikinkadun korttelin rakennukset ovat hyvässä ryhdissä, mistä tehtiin johtopäätös, etteivät hirsirungon vauriot ole vakavia. Yläpohjan eristekerroksen alla olevien vuoliaisten kuntoa ei vielä päästy arviomaan. Niiden vauriokartoitus on tehtävä, kun eristeet korjaustöiden yhteydessä poistetaan. Vesijohtojen ja viemäreiden kuntoa ei arvioitu, mutta silmät pidettiin auki siltä varalta, että mahdolliset vuodot ovat voineet aiheuttaa vaurioita rakennuksissa. Rakennusten perustukset, kivijalan kellarit, puuliiterit ja verstas sekä alapohjat tutkittiin ja valokuvattiin ulkoa ja sisältä, jos se oli mahdollista. Kaikkiin tiloihin ei päästy. Vinttitilat ja siellä yläpohjan, kattotuolien ja katteen kunto tutkittiin sisäpuolelta. Kaikkia asuntoja ei kierretty läpi, sillä pintamateriaalien alla olevia vaurioita ei ilman rakenteiden avaamista ole mahdollista pätevästi arvioida. Esimerkiksi huoneistojen puolella tapahtuneet rungon liikkeet on usein mahdollista havaita vintin kautta yläpohjaa tutkimalla. 3.1 Vaurioiden kuvaus ja arvioita niiden syistä 3.1.1 Annikki Perustukset, kivijalka ja alapohja
Annikinkadun puutalokorttelin vauriokartoitus 3(5) Etenkin Annikinkadun puoleisen portin viereisessä kellarissa (rakennuksen lounaiskulmassa) kosteutta on selvästi sekä rakenteissa että ilmassa. Tiiliseinä on yhdestä kohdasta luhistunut (kuva 5), mutta rakenteet ovat muuten säästyneet suuremmilta vaurioilta. Puuliiteri rakennuksen koilliskulmassa on selvästi kuivempi, vaikka maa tuntuu sielläkin kostealta. Liiterin ja sen viereisen verstaan rakenteissa ei ole vaurioita. Kivijalan ikkuna-aukoissa on syvennykset, joiden vaakapinnoille sadevesi jää seisomaan. Ne ovat ongelma koko rakennuksessa, sillä vesi lahottaa ikkunoiden puuosia. Monissa kivijalan ikkunoissa onkin lahovaurioita etenkin rakennuksen itäsivulla (kuva 6). Muurauksen ja alapohjan rajapinta on riskikohta niin kuin yleensäkin kohdat, joissa materiaali vaihtuu toiseen (esimerkiksi tiilen ja puun liittymäkohta). Tässä tapauksessa huolestuttavia vaurioita ei kuitenkaan ole. Rakennuksen pohjoissiiven länsipäädyn kivijalassa on murtumia (kuva 7). Tämä on kivijalan huolestuttavin kohta, sillä siinä murtumat ovat laajimmat. Perustukset eivät kuitenkaan liene liikkuneet vuosikymmeniin. Rakennuksen pohjoissiiven keskivaiheilla pihan puolella on ilmeisesti putkivuodon aiheuttama kosteusvaurio. Putkien kohdalta yksi rossin pohjalauta on irti ja täytteet näkyvät (kuva 8). Asunnossa 9 käytiin asukkaan toivomuksesta. Asunnon keittiön nurkkaseinässa tiskialtaan alla on voimakasta homekasvustoa (kuva 9). Keittiön viereinen tila on lämmittämätön liiteri, ja seinä on ainoastaan yhden tiilen vahvuinen. Kylmän ja lämpimän rajapintaan tiivistyy herkästi kosteutta, mikä on todennäköisesti aiheuttanut seinän homehtumisen. Homekasvusto jatkunee myös näkymättömissä tiskialtaan takana. Yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjassa on paikallisia vaurioita, mutta yleiskunto on hyvä. Kattotuolien päissä on siellä täällä lahovaurioita, ja umpilaudoitetuilla räystäillä on niiden päälle valuneen veden aiheuttamia vaurioita (kuva 10). Vesi on päässyt katon vuotokohdista sisään, ja umpilaudoituksen takia kosteus on muhinut räystäällä ja aiheuttanut vaurioita. Ruotsalaiset kattotuolit eivät yleensä kaipaa tuekseen harjan alla kulkevaa kurkihirttä. Kattotuolien kitapuut (kuva 11) ovat kuitenkin joissakin vintin osissa niin heiveröiset, että kurkihirsi on laitettu kattotuoleja vahvistamaan. Jalasorressa ei ole vaurioita. Yksi kurkihirttä kannattava pystypuu rakennuksen keskivaiheilla kulkevan palomuurin tuntumassa (sen eteläpuolella piipun vieressä) on lahovikainen ja on todennäköisesti ollut sellainen alun perinkin (kuva 12). Se pitää uusia. Viitisen metriä palomuurista etelään katto on vuotanut, ja ruodelaudoituksessa on lahoa. Vaurio on edennyt yläpohjaan asti. Vuotokohdasta puuttu vuoliaista kannattava pystytolppa (kuva 13). Se pitää rakentaa, jotta notkahdus saadaan korjaantumaan. Huopakatossa on siellä täällä reikiä, jotka on taidettu suurimmaksi osaksi paikallistaa: useimpien vuotokohtien alla on ämpäri vettä keräämässä. Joitakin vuotokohtia on korjattu.
Annikinkadun puutalokorttelin vauriokartoitus 4(5) Palomuurin pohjoispuolella yksi katon jiiritaitteen kohdan kattotuoli on pahasti lahonnut (kuva 14). Samassa kohtaa katto vuotaa. Toisessakin kattotuolissa on paha lahovaurio (kuva 15). Yksi kattotuolin kannattaja on katkennut ilmeisesti sodan aikana ehkä pomminsirpaleen iskusta (kuva 16). Katto vuotaa myös savupiipun juuresta pihan puoleisessa nurkassa. Piiput ja muurit Savupiiput ovat vesikaton yläpuolelta sään rapauttamat. Katolla ei käyty, joten vesikaton yläpuoliset osat on tutkittu kaukaa katsomalla. Vinttitilan puolella niiden rappauksessa on siellä täällä rapautumia. Joissakin piipuissa on halkeamia, joista nokivettä on vuotanut rappauksen pintaan. Vesikaton tuntumassa on rapautumia. Piippuja on sieltä täältä korjailtu. Suurimmaksi osaksi piiput ovat kuitenkin peruskunnossa. 3.1.2 Pohjois-Mäkipää Perustukset, kivijalka ja alapohja Rakennuksen itäpäädyssä pihan puolella alapohja ja ulkoseinää on vaurioitunut: rossipohjassa on reikä ja alimmassa hirsikerrassa on lahoa (kuvat 17 ja 18). Lajilleen määrittämätön tuhohyönteinen on vaurioittanut puurakenteita. Vaurio on kuitenkin paikallinen. Muut rakennuksen eteläsivun kellaritilat ovat säästyneet vaurioilta. Kivijalan asuntojen lattioissa on lahovaurioita, ja ilma tuntuu tunkkaiselta. Niissä on kosteutta. Yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjassa ja kattorakenteissa ei näy vaurioita, jotka vaatisivat korjausta. Vintti on hyvin tuulettuva ja kuiva. Katon rakenteet ovat kaiken kaikkiaan vankemmat kuin Annikilla. Piiput ja muurit Katolla ei käyty, joten savupiippujen vauriot on arvioitu kaukaa katsomalla. Savupiipuissa on vesikaton yläpuolella pakkasen ja veden aiheuttamaa rapautumista. Vintin puolella ne ovat säilyneet vaurioitta. 3.1.3 Etelä-Mäkipää Perustukset, kivijalka ja alapohja Rakennuksen pohjoissiivessä pihan puoleisessa kellarissa paikallisia lahovaurioita on enemmän kuin muualla alapohjissa. Tiilimuurauksella tuetut haltiahirret (kuva 19) ovat kyseenalaiset, sillä kosteuskatko tiilen ja puun välistä puuttuu, muuraus murenee ja liikkuu ajan myötä eikä siis ole kovin tukeva ratkaisu. Suojavalut, joiden tarkoitus on estää veden pääsy kellarisyvennyksiin, eivät enää ole vedenpitäviä. Viemäri on turhan korkealla, minkä vuoksi vesi saattaa jäädä sisäpihalle seisomaan.
Annikinkadun puutalokorttelin vauriokartoitus 5(5) Yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjassa ja kattorakenteissa ei näy vaurioita, jotka vaatisivat korjausta. Vintti on hyvin tuulettuva ja kuiva. Piiput ja muurit Katolla ei käyty, joten savupiippujen vauriot on arvioitu kaukaa katsomalla. Savupiipuissa on vesikaton yläpuolella pakkasen ja veden aiheuttamaa rapautumista. Vintin puolella ne ovat säilyneet vaurioitta. 3.2 Johtopäätökset Annikinkadun puutalokorttelin asuinrakennukset on taitavasti suunniteltu ja toteutettu, mikä näkyy edelleen. Ne ovat säilyneet peruskunnossa eikä vakavia vaurioita ole hoidon laiminlyönnistä huolimatta päässyt syntymään. Mäen rinteellä sijaitseva rakennuspaikka on ollut rakennusten onni, sillä vesi valuu alarinteeseen ja talot pysyvät valumavesistä vapaina. Kivijalan tiilimuuraukset tiilet ja saumat ovat kaikissa rakennuksissa (etenkin Annikin kivijalassa) alaosastaan rapautuneet, ja rapautuminen jatkuu edelleen. Maaperä rakennusten alla on humuspitoista ja pidättää siksi kosteutta. Tiilinen kivijalka on muurattu luonnonkivien varaan ilman kosteuskatkoa. Kun maa on ajan myötä noussut muuraukseen kiinni, ongelmat ovat alkaneet: tiili on huokoinen materiaali, minkä vuoksi maakosteus nousee kapillaarisesti seinään ja rapauttaa muurausta. Annikin huopakatossa on paljon vuotokohtia, mutta sisään päässyt vesi on aiheuttanut yllättävän vähän vaurioita. Muutamassa kohtaa kattotuolit ovat lahonneet ja kaipaavat korjaajaa. Rakennuksista ei vauriokartoituksessa ole löytynyt hälyttäviä eikä vaikeasti korjattavia vaurioita, vaikka siellä täällä korjattavaa onkin. Rakennusten hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät rakenteet ovat kunnossa.