Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu"

Maija-Liisa Kokkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu

2 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa puolueetonta tietoa sekä ilmaisia ja maksullisia palveluita jäsenilleen. Perustettu 1989 Jäseniä n henkilöä Yhdistyksen palveluksessa 4 neuvontainsinööriä Ainoa rakentajia edustava yhdistys Suomessa Ei kaupallinen, riippumaton yhdistys Rakentajakoulutus n. 130 tapahtumaa vuodessa osallistujia n henkilöä

3 JÄSENEDUT: Remontoijan puhelinneuvonta Lakimiesneuvonta puhelimitse Internetin jäsensivuston käyttöoikeus RAKENNUSLAITOS, PRKK ry:n julkaisema kirja, joka sisältä muun muassa: >Remontoijan DVD:n Viihtyisä Koti-lehti jatkuvana tilauksena Jäsenalennuksia ja ostoetuja

5 Liity jäseneksi se kannattaa! PRKK ry:n remonttijäsenyys Vuoden 2014 jäsenmaksu yhteensä 90 liittymismaksu 58 ja vuosijäsenmaksu 32 TÄLLÄ KURSSILLA tarjoushinta 70 Liity HETI! Varmista, että saat aina tarvitessasi puolueettomia neuvoja ja ohjeita! Liittymislomake luennoitsijalta, jäsenmaksusta tulee lasku kotiin postitse

6 Suomalaisissa omakotitaloissa luultua enemmän vaurioita Suomalaiseen omakotitalokantaan liittyy uskomus: rakennuksia on pidetty hyvässä kunnossa ja niissä on vähän teknisiä ongelmia. Muutamat hometalotapaukset ovat nousseet otsikoihin: Mutta mikä on nämä homeongelmat todellisuudessa aiheuttanut?

7 osteus on yleisin vaurioiden aiheuttaja

8 Huolto ja kunnossapito unohtuu Kiinteistöissä on paljon puutteita ja eri aikakausien rakennustavoista johtuvia riskirakenteita, jotka eivät ole ehtineet aiheuttaa vaurioita. Vauriot ja puutteet voidaan estää säännöllisin tarkastuksin. Korjauskustannukset olisivat vain murto-osa siitä, että ne havaitaan vasta kun vesi tai home tulee sisään.

9 Kunnon selvitysmenetelmiä Suositeltavinta on aloittaa kuntotarkastuksella Kuntotarkastaja suosittelee havaintojensa perusteella laajempia kuntotutkimuksia niihin rakenteisiin, joita on syytä avata laajemmin

10 Kun kunto on selvitetty Tarvitaan osaavaa suunnittelijaa Kaikki korjaukset on suunniteltava, jotta ei aiheuteta uusia vaurioita ja kosteusongelmia Lämmöneristyksen lisääminen on tehtävä todella harkitusti ja ymmärtäen kosteuden liikkeet rakenteissa Rakennuslupaa vaativissa remonteissa energiaselvitys ja energiatodistus

11 Milloin tarvitaan rakennuslupaa remontissa? Tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen Kantavien rakenteiden muutokset Märkätilojen rakentaminen tai laajentaminen Tulisijan ja/tai savuhormin rakentaminen Ikkunoiden/ovien lisääminen ja poistaminen Tarkista aina paikkakuntasi Rakennustarkastajalta Tarvitaanko: - vastaava työnjohtaja - KVV- ja/tai IV-työnjohtaja - Suunnitelmat - Energiaselvitykset

12 Rakennusfysiikkaa Fysiikan ilmiöt tunnettava, jotta osaa suunnitella toimivia rakenteita Kapillaarisuus Diffuusio

13 Kapillaarisuus Veden kapillaarinen nousukorkeus Karkeaa hiekkaa tai mursketta, jossa vähän hienoainesta Veden kapillaarinen nousukorkeus Hienoa hiekkaa tai silttiä tai siltti-/savimoreenia tai betonia

14 Diffuusio

15 Oikein rakennetussa talossa kastepiste ei muodostu rakenteen sisään. Laskennallinen kastepiste on aina lämmöneristetyssä rakenteessa lämmöneristeen sisällä. Kastepisteen paikka määräytyy sisä- ja ulkolämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden mukaan. Tosiasiassa kosteus tiivistyy aina lämmöneristeen jälkeiseen tiiviimpään pintaan. Seinissä tuulensuojalevyn ja villaeristeen rajapintaan. Yläpohjassa kosteus tiivistyy vesikaton alapintaan sen etäisyydestä riippumatta. Yläpohja tulee tuulettaa kunnolla. Yläpohja tuulettuu, kun se saa ilmansa räystäiden alta ja poistuu harjan tai / ja päätyjen ritilöiden kautta. Vesihöyryn rakenteeseen pääsyn estämiseksi käytetään höyrynsulkua.

16 Rakentaminen eri aikakausilla Asumistarpeet ovat muuttuneet Rakentamisen tekniikka on kehittynyt ns. hyviä tonttipaikkoja on vuosien kuluessa ollut entis vähemmän ja rakennuksia on jouduttu tekemään entis vaativampiin paikkoihin

18 1800-luku -> 1900-luvun alkupuoli Perinteiset / traditionaaliset rakenneratkaisut Luonnonmateriaalit LVIS-tekniikkaa ei juuri ollenkaan Säilyneet rakennukset hyvillä rakennuspaikoilla alapohjan lahovauriot perustuksien liikkumiset alimman hirsikerran lahovauriot jälkikäteen rakennettu (LVIS) tekniikka jälkikäteen tehdyt (perus) korjaukset ja lisälämmöneristykset märkätilat asuintilojen yhteyteen

24 Diffuusio

27 Salaojitus Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. Korkeustaso oltava viereisen seinäanturan alapuolella Salaojituskerroksen paksuus putken alla ja sivuilla vähintään 0.1 m ja päällä 0.2 m. Salaojaputkien tulee viettää kaivoon päin 1:100

28 Kellari 1949

37 lapohjarakenne

43 Tyypillisiä vaurioita matala perustus, matala sokkeli betonilaatan päälle koolatut lattiarakenteet mv-laatan alta puuttuvat kapillaariset katkot heikot lämmöneristykset asbestin käyttö materiaalina ilmanvaihdon puutteellisuus loivat, huonosti tuulettuvat katot

45 Tasakatto Tasakattorakenteissa ongelmia tuottavat vesivuodot ja vesikatteen alustan riittämätön tuuletus. Katon sisäpinnan heikon tiiveyden johdosta rakenteeseen kerääntyy kosteutta myös sisäilmasta. Vanha tasakatto on yleensä aina purettava, koska uuden rakenteen alle jäävä tasakatto voi muodostua tuulettumattomaksi kosteutta kerääväksi rakenteeksi ja myös mahdollisessa tulipalossa vaaralliseksi onkaloksi.

57 PRKK ry ja Jouko kiittää mielenkiinnosta

Samankaltaiset tiedostot

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus