*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro , liittyy asemakaavaan no Lähtökohtatietoja

Transkriptio

1 . Kaavoitusyksikkö Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten johdosta. *kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro , liittyy asemakaavaan no 7768 Lähtökohtatietoja Annikinkadun puutalokortteli edustaa vanhaa puurakentamista vuodelta Kortteli on tyypillinen Tammelan kaupunginosalle ja rakennuksissa on ollut pieniä työväenasuntoja. Huoneistojako on säilynyt edelleen lähes alkuperäisenä. Umpikorttelin asuinrakennukset ovat hirsirunkoisia, osittain kaksikerroksisia. Ala- väli- ja yläpohjat ovat puuta ja ulkoseinät on vuorattu vaakalaudoituksella. Perustukset ovat luonnonkiveä ja kellarin ja pohjakerrosten seinät on muurattu tiilestä ja rapattu (pihan puolta lukuunottamatta). Asuinrakennuksissa on aumakatto. Korttelin itäosan asuinrakennuksen vesikate on bitumihuopaa samoin kuin saman puolen piharakennuksessa. Muissa rakennuksissa kate on peltiä. Piharakennukset ovat tiili/puurakenteisia. Rakennuksissa on uunilämmitys sekä sähköpattereita lisälämmönlähteenä. Ilmanvaihto on painovoimainen. Korttelin lounaiskulman rakennusta lukuunottamatta niissä on vesipiste ja viemäri. Kolmessa asunnossa on lisäksi wc ja itäpuolen rakennuksessa suihku kellarissa. Piharakennuksessa on asuntokohtaiset kuivakäymälät. Itäpuolen ja kaakkoiskulman rakennuksissa on maalattiaista kellaria, jota on käytetty varastona. Tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on kunnostaa Annikink adun korttelista viihtyisä ja nykyajan asumistason vaatimukset täyttävä, kaupunkiasumisen perinteitä esittelevä asuinympäristö.

2 Korjaustöissä tavoite on korttelin rakennetun alkuperäisyyden ja historiallisesti arvokkaiden rakenteiden, rakennusosien ja ominaisuuksien säilyminen. Korjauskelvottomaksi vaurioitunut rakennusosa uusitaan ensi sijassa entisen kaltaista muotoa, materiaalia ja työtapaa käyttäen. Käytettävissä olevat suunnitelmat Asemakaava ja siihen liittyvät rakennustapaohjeet Korttelin rakennusten alkuperäiset piirustukset. (Rakennuksia ei ole kaikilta osin tehty piirustusten mukaan.) Toteuttajan käytössä ovat myös rakennusten inventointitiedot sekä rakennustapaohjeisto, joka liittyy korttelia koskevaan diplomityöhön. Paloturvallisuusvaatimukset Asuinrakennukset on varustettava tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla (sprinklerijärjestelmällä). Asunnot tulee myös varustaa vähintään palovaroittimen tasoisin savuhälyttimin. Ne tulee kytkeä rakennuksittain ryhmiksi siten, että kaikissa saman rakennuksen asunnoissa palovaroittimet hälyttävät samanaikaisesti. Asunnot muodostetaan erillisiksi palo-osastoiksi. Seinien ja katon alkuperäiset rakenneratkaisut ja materiaalit ovat tässä tapauksessa osastointiin riittävät. Ullakko tulee osastoida EI 30 luokkaisesti (esim. kipsilevyin) enintään 200m2:n suuruisiin palo-osastoihin vesikatteeseen asti. Rakennusten pääsjen vastakkaiset räystäät tulee tiivistää siten, että myös ne täyttävät EI 30 vaatimuksen. Riittävä tuuletus on hoidettavissa julkisivujen puolelta. Mahdollisen uuden piharakennuksen tulee olla kivirakenteinen. Rakennusten kaupunkikuva: Rakennukset on korjattava entistäen. Julkisivuja ei saa muuttaa. Jos aikaisemmin on tehty rakennustoimenpiteitä vastoin rakennuksen alkuperäistä tyyliä, rakennusosia puuttuu (kuten ikkunoita) tai on huonossa kunnossa, ne saatetaan korjattaessa alkuperäiseen asuun.

3 Portit katujulkisivuihin voidaan tehdä alkuperäisten piirustusten mukaan, vaikka ne puuttuvat. Niiden mitoituksessa on otettava huomioon hälytysajoneuvojen vaatima tilantarve Ullakolle ei saa rakentaa eikä kattopintaa muuttaa. Rakennusoikeus asuinrakennuksissa: Rakennusala asuinrakennuksissa on rakennusten ala. Rakennusoikeus on rakennusten vaipan sisältämä kerrosala ilman ullakkoa. Lisäksi kellaritiloja saa mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön julkisivuja muuttamatta. Kellaritiloihin voi rakentaa asumiseen liittyviä varastoja ja vastaavia tiloja. Korttelin luoteiskulmassa kaava sallii palvelutilojen rakentamisen ensimmäiseen kerrokseen. Palvelutiloilla tarkoitetaan esim. kahvilaa, parturia tms. pienimuotoista toimintaa, joka ei häiritse korttelin asukkaita eikä naapureita. Rakennusoikeus piharakennuksissa Piharakennukset voi säilyttää tai purkaa. Rakennusoikeutta on sallittu pihan keskelle 230 m2. Purettujen tilalle tulee rakentaa asukkaiden yhteistoimintaa edistävää talous- ja työtilaa, kuten esim. sauna oleskelutiloineen, pesutupa ja askartelutilaa. Rakennuksen on oltava kaksikerroksinen ja kivirakenteinen (pääasiallisesti punatiili tai vaalea rappaus). Piharakennusten asema pihan keskellä Museovirasto pitää ensisijaisena tavoitteena piharakennuksen säilyttämistä ainakin tontilla 85. Mahdollisessa uudisrakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Pihan alkuperäisiä korkeuksia ei saa oleellisesti muuttaa. Piharakennukset on istutettava maastoon kuten rakennukset aikaisemmin. Jos piharakennukset puretaan, niiden dokumentointi tulee tehdä rakennusdokumentoinnin menetelmin ja tavoittein maakuntamuseon ohjauksessa.

4 Piharakennuksille on määrätty ehdottomaksi kerrosluvuksi kaksi. Piha on tällä hetkellä jaettu rakennuksilla kahteen osaan ja rakennusten massa luo pihalle intwytta. Jos rakennukset puretaan on kaksikerroksisuuden tarkoitus palauttaa pihan alkuperäinen luonne. Jos piharakennusten alle tehdään maanalaista tilaa (autosuoja, väestönsuoja) tulee ramppi tehdä siten, että se asettuu luontevasti maanpinnan korkeuksiin ja sopii materiaaleiltaan pihapiiriin. Väestönsuoja Kortteliin tulee rakentaa väestönsuoja. Koska kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostaminen sen koko voi olla vain 1% kerrosalasta eli n. 23 m2. Väestönsuoja voidaan rakentaa asuinrakennusten kellaritiloihin tai mahdollisesti uudelleen rakennettavan piharakennuksen alle. Asuinrakennusten sisätilat: Huonejakoa saa muuttaa vain asuntokohtaisten pesu- ja wctilojen rakentamiseksi. Huoneistojakoa voi muuttaa avaamalla aukkoja väliseiniin. Rakennuksissa on tallella tukijoja ja osassa huoneistoja on alkuperäisiä pbtamateriaaleja. Alkuperäisen kiinteän sisustuksen säilyttämistä suositellaan ( mm. uunit, ovi-, ikkuna-, katto- ja jalkalistat sekä paneelit). Asuinrakennusten ulkomateriaafit Sokkeli: luonnonkivi, osalla rapattu tiili Seinät: Entistäen kuten aikaisemmin (vaakalaudoitus) peittomaali, väri alkuperäinen Ikkunat. Entistäen kuten alkuperäiset, peittomaali Portaat: kuten aikaisemmin l Katto: Teräsohutlevy, katto voi olla konesaumattu (osassa tällä hetkellä bitumihuopa) Portit: Puuta, peittomaalataan rakennuksiin sopiviksi.

5 Piharakennusten ulkomateriaalit Pysäköinti Sokkek luonnonkivi kuten asuinrakennuksissa tai rapattu, maalattu Seinät: kivirakenteiset, punatiili tai rapattu ja maalattu Ikkunat: puuikkunat pihapiirin tyyliin kuten puretuissa rakennuksissa, peittomaalattu Portaat: betonivalu tai puu, peittomaalattu Katto: saumattu pelti, mattamusta Korttelin pysäköintipaikkatarve riippuu korttelin tulevasta käyttötarkoituksesta. Asemakaava sallii pysäköintiä korttelin sivuille (8-lopaikkaa) ja keskipihan rakennusalalle maan alle (8-10) paikkaa, mikäli piharakennukset puretaan. Lisäksi sallitaan korttelin autopaikkojen osoittaminen enintään 300 metrin päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. Vaadittava pysäköintipaikkamäärä päätetään rakennusluvan yhteydessä, kun korttelin tulevat käyttäjät ovat tiedossa.