LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

Transkriptio

1 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Tapani Koiranen. Tiedot niiden rakenteiden osalta, joita ei arvioinnissa voitu ilman purkutoimenpiteitä tarkistaa, on lisätty Luopioisten kunnan entisen rakennusmestarin Reijo Myllärniemen vuonna 1967 tekemästä rakenneselostuksesta. Myllärniemeltä lainatut kohdat on erotettu kursivoituna muusta tekstistä. Yläpohja Yläpohjassa on kattotuoli- ja aumakattorakenteet (kuva 1). Tukipalkit ovat näkyvissä. Kuva 1. Kattorakenteet. Kuva 2. Välipohjan kannatinvasan kolo. Välipohja Ullakolla on ulkoseinän hirsissä nähtävissä vanhojen välipohjan kannatinvasojen, eli ullakon lattiavasojen paikat, joista voidaan päätellä, että välipohjaa on laskettu n. 30 cm (kuva 2). Välipohja laskettiin riittävän huonekorkeuden saamiseksi ullakkohuoneisiin vuonna 1951 valmistuneen remontin yhteydessä. Kylmän ullakkotilan lattia

2 2 on käsittelemätöntä sahalautaa, joissa voidaan havaita pyörösahan jäljet. Välipohjan täytteenä on sahajauhoa ja ullakkohuoneiden sisäpäällysteenä seinissä ja katossa on paneelilauta. Ullakkohuoneiden kohdalla lattiapäällysteenä on maalattu höylätty lauta. (Reijo Myllärniemi, selostus Luopioisten kunnalliskodin entisen mielisairasosaston rakenteista, 1967). Runko Talossa on hirsirunko. Kellarin ulkoseinät ovat tiiltä ja betonia. Rakennuksen väliseinät ovat osaksi, n. 2/3 hirttä ja osaksi, n. 1/3 sahajauhotäytteistä lautarakennetta. (Reijo Myllärniemi, selostus Luopioisten kunnalliskodin entisen mielisairasosaston rakenteista, 1967). ). Länsipäädystä kellarin johtavan portaan maan päällinen ulkoseinänosa on lautarakenteinen (kuva 3 ja kuva 4). Kuva 3. Kellari takaa. Kuva 4. Kellari edestä. Alapohja ja perustus Talossa on alapohjana ns. rossipohja. Kivijalassa olevat kissanluukut ovat avoinna, joten alapohjan tuuletus toimii (kuva 5). Kivijalka on luonnonkivestä lohkotuista kivistä tehty ja se on saumattu sementtilaastilla (kuva 6).

3 3 Kuva 5. Vasemmalla: Kissanlukku. Kuva 6. Oikealla: Kivijalan saumaus. Länsipäädyssä, kellarin kohdalla, kivijalan kivet on numeroitu punaisella maalilla (kuva 7). Kuva 7. Kivijalan numerointi. Todennäköisesti perustus on purettu tältä osin kellarin rakentamisen yhteydessä. Myös kivien saumaukset ovat kellarin kohdalla huomattavasti parempikuntoiset kuin muualla sokkelissa. Voi olla mahdollista, että saumauksia muualle sokkeliin on tehty samalla, kun kellarin kohdalta puretut kivet on laitettu takaisin paikoilleen ja saumattu. Kivien saumat ovat pysyneet ehjinä, joten perustus ei ole liikkunut ainakaan kellarin rakentamisen, eli vuoden 1951 jälkeen. Vain länsiseinällä yksi kivistä on liikkunut. Vauriosta kerrotaan tarkemmin liitteessä 4. Alapohjan täytteenä on sahajauho, savi ja sammal. Kellarin kohdalla täytepohjana on betoni ja muualla puu.(reijo Myllärniemi, selostus Luopioisten kunnalliskodin entisen mielisairasosaston rakenteista, 1967).

4 4 ULKOTILAT Julkisivut Julkisivut on vaakalaudoitettu pontatulla ulkovuorilaudalla ja seinien väri on vaaleahkon kellertävä (kuva 8, kuva 9, kuva 10 ja kuva 11). Julkisivun värikerroksia käsitellään tarkemmin liitteessä 3. Ulkolaudoitus ei ole kovin iäkäs, saattaa olla että se on uusittu ullakkohuoneiden rakentamisen yhteydessä vuonna Maalikerroksia löytyi ainoastaan kaksi eikä puumateriaali näytä kovin iäkkäältä. Kuva 8. Yllä: Julkisivu A, etelä. Kuva 9. Alla: Julkisivu C, pohjoinen.

5 5 Kuva 10. Yllä: Julkisivu B, länsi. Kuva 11. Alla: Julkisivu D, itä. Vesikatto, kattoikkunat, sadevesikourut ja syöksytorvet Katto on muodoltaan aumakatto, jonka katemateriaalina on sinkitty pelti. Katto on saumattu käsin ja maalattu ruskeaksi. Etelä- ja pohjoispuolilla on kattoon puhkaistu vuoden 1951-muutoksien yhteydessä ullakkohuoneiden vaatima korotus, niin sanottu valokaappi (kuva 8 ja kuva 9).

6 6 Pääsisäänkäyntien yläpuolella olevat pienet katteet ovat huopaa (kuva 12) ja kellariin johtavan portaan katemateriaalina on ruskeaksi maalattu aaltopelti (kuva 3). Kuva 12. Oven kate. Pääsisäänkäyntien yläpuolella olevien katteiden etureunoissa on uudet sadevesikourut, joista oikeanpuoleinen on irronnut. Vauriosta kerrotaan tarkemmin liitteessä 4. Rakennuksessa on kuusi täyspitkää syöksytorvea (kuva 13) ja yksi lyhyempi syöksytorvi eteläpuolen valokaapin vasemmassa nurkassa (kuva 14). Kuva 13. Vasemmalla: Pitkä syöksytorvi. Kuva 14. Oikealla: Lyhyt syöksytorvi.

7 7 Sadevesikourut eivät kierrä koko rakennusta ympäri, sillä peltikatteen räystäällä on vettä ohjaava rakenne, eli jalkaränni (kuva 15). Kuva 15. Jalkaränni. Ikkunat ja ulko-ovet Kaikkien ala- ja yläkerran ikkunoiden karmit ja puitteet on maalattu valkoisiksi ja niiden vuorilaudat ovat vaalean ruskeat. Kellarin ikkunoissa on vaalean ruskeat karmit ja puitteet, vuorilautoja ei niissä ole. Kaikki neljä ovea on maalattu vaalean ruskeiksi ja niiden puitteet ovat samansävyiset vaalean ruskeat kuin ikkunoiden puitteet. Värisävyistä kerrotaan tarkemmin liitteessä 3. Etelä, julkisivu A Alakerrassa on 4 kapeampaa ikkunaa, joissa kussakin on 12 pientä ruutua (kuva 16) ja keskellä on yksi isompi, 18-ruutuinen ikkuna (kuva 17). Kuva 16. Kapea ikkuna. Kuva 17. Leveä ikkuna.

8 8 Alakerran ikkunoiden ulkopuitteet, jakopuitteet mukaan lukien, on vahvistettu lattaraudalla (kuva 18). Myös tippalista on muotoiltu lattaraudasta. Yläkerran ikkunassa, eli hoitajan huoneen ikkunassa (kuva 17), on kolme suorakaiteen muotoista ruutua. Yläkerran ikkunan puitteissa ei ole lattarautavahvistuksia. Kuva 18. Lattarautavahvikkeet. Kellarin ikkunoita on eteläseinällä kaksi. Ne ovat pienet ja suorakaiteenmuotoiset. Oikean puoleisessa ikkunassa on kaksi ruutua ja sen ulkopuolella on kalterit (kuva 19). Vasemman puoleisessa ikkunassa on yksi ruutu ja tuuletusritilä (kuva 20). Sisäänkäyntejä on eteläpuolella kaksi (kuva 21, kuva 22 ja kuva 23). Kuva 19. Oikean puoleinen kellarin ikkuna. Kuva 20. Vasemman puoleinen kellarin ikkuna.

9 9 Kuva 21. Vasemmalla: Vasemman puoleinen sisäänkäynti. Kuva 22. Oikealla ylhäällä: Oikeanpuoleinen sisäänkäynti. Kuva 23. Oikealla alhaalla: Oikeanpuoleisen sisäänkäynnin betoniportaat. Itä- ja länsi, julkisivut B ja D Sekä itä- että länsipäädyissä on suuret, 24-ruutuiset ikkunat. Ikkunoiden ulkopuitteet, jakopuitteet mukaan lukien, on vahvistettu lattaraudalla. Myös tippalista on muotoiltu lattaraudasta (kuva 24). Kuva 24. Päätyikkuna.

10 10 Kummassakin päädyssä on puolipyöreä kattoikkuna (kuva 25). Tämän lisäksi länsipäädyssä on yksi suorakaiteenmuotoinen kellarin ikkuna (kuva 26). Ikkunassa on kaksi ruutua. Kellari sijaitsee julkisivulla B eli rakennuksen länsipäädyssä. Kuva 25. Kattoikkuna. Kuva 26. Kellarin ikkuna. Pohjoinen, julkisivu C Rakennuksen pohjoispuolella on alakerrassa kuusi samankokoista kapeaa, 12- ruutuista ikkunaa kuin eteläseinällä. Alakerran ikkunoiden ulkopuitteet, jakopuitteet mukaan lukien, on vahvistettu ulkopuolelta lattaraudalla. Myös tippalista on muotoiltu lattaraudasta. Yläkerran ikkuna, eli hoitajan huoneen ikkuna, on samanlainen kuin rakennuksen eteläpuolella oleva ikkuna (kuva 17). Näiden ikkunoiden ulkopuitteita ei ole päällystetty lattaraudalla. Tämän lisäksi pohjoispuolen sisäänkäyntien välissä on kaksi pientä, kolmiruutuista ikkunaa, näiden ikkunoiden puitteita ei ole vahvistettu lattaraudalla. Ovet (kuva 28) ovat samanlaiset kuin eteläpuolen julkisivun ovet. Kuva 27. Pienet ikkunat.

11 11 Muut huomiot Rakennuksen pohjoispuolella on kahdet metalliset talotikkaat (kuva 28) ja eteläseinällä on yhdet (kuva 29). Ullakolta löytyy irrallaan vanha, metallinen ikkunaristikko, joka kokonsa puolesta sopii päätyikkunan peitoksi (kuva 30). Ristikko on ilmeisesti ollut kiinnitettynä seinälaudoitukseen ikkunan päälle. Kuva 28. Pohjoispuolen talotikkaat ja ovet. Kuva 29. Eteläpuolen talotikkaat. Kuva 30. Ikkunaristikko.

12 12 Molempien pääsisäänkäyntien yläpuolella lasikuvulliset valaisimet (kuva 31 ja kuva 32). Luultavasti pyöreä, vasemmanpuoleinen valaisin on vanhempi. Etelälänsinurkassa on myös pyöreä lasikupuinen pihavalo (kuva 33). Eteläseinällä sijaitsevan oikeanpuoleisen kellarin ikkunan karmit ovat kuluneet. Ikkunan kautta on todennäköisesti ennen heitetty halot sisään kellariin. Kuva 31. Vasemman sisäänkäynnin yläpuolella oleva valaisin. Kuva 32. Oikean sisäänkäynnin yläpuolella oleva valaisin. Kuva 33. Rakennuksen kulmassa oleva valaisin. Kuva 34. Kuluma kellarin ikkunan karmissa.

13 13 SISÄTILOJEN NUMEROINTI JA YLEISKUVAT Kellari Kellari on rakennettu 1950-luvulla keskuslämmitystä varten. Se on myöhemmin jaettu kahteen osaan, koska takaosaan on rakennettu sauna. Kellarin pohjakuvaan on merkitty tilojen dokumentointinumerot (kuva 1) ja sen jälkeen seuraa yleiskuvat kaikista kellarin tiloista (kuvat 2-5) Kuva 1. Kellarin pohjakuva ja numerointi.

14 14 Kuva 2. Tila 001 eli kellarin sisäänkäynti. Kuva 3. Tila 002 eli pannuhuone. Kuva 4. Tila 002 eli pannuhuone. Kuva 5. Tila 003 eli sauna.

15 15 Ensimmäinen kerros Ensimmäinen kerros on jaettu kahteen erilliseen osaan. Tilajako on tehty jo alun perin jakamaan talo naisten ja miesten puoliin. Tässä luvussa kutsutaan tiloja vasemmaksi ja oikeaksi, rakennusta on tarkasteltu pääjulkisivulta eli eteläpuolelta. Molempiin osiin on omat sisäänkäynnit, sekä etelä- että pohjoispuolella, lisäksi osissa on omat aulansa ja wc-tilansa. Asuinhuoneita on ovien lukumäärän perusteella molemmissa viisi. Joitakin huoneita on ilmeisesti yhdistetty väliseiniä purkamalla, mutta tätä raporttia varten huonetilat on numeroitu ovien lukumäärän mukaan. Vasemmanpuoleisen osan eteisestä on käynti ullakolle ja talon sauna, pesuhuone sekä pyykinpesutila sijaitsevat vasemmalla puolella. Keittiö on yhteinen ja siitä on läpikulku molempien osien eteisiin. Asuinkerroksen pohjakuvaan on merkitty tilojen dokumentointinumerot (kuva 6) ja sen jälkeen seuraa yleiskuvat kaikista asuinkerroksen tiloista (kuvat 7-22) Kuva 6. Asuinkerroksen pohjakuva ja tilojen numerointi.

16 16 Kuva 7. Tila 101 eli vasen etueteinen. Kuva 8. Tila 102 eli vasen wc. Kuva 9. ja Kuva 10. Tila 103 eli vasen halli.

17 17 Kuva 11. Tila 104 eli vasen takaeteinen. Kuva 12. Tila 105 eli pyykkihuone. Kuva 13. Tila 106 eli pesuhuone. Kuva 14. Tila 107 eli sauna.

18 18 Kuva 15. ja Kuva 16. Tila 113 eli keittiö. Kuva 17. Tila 114 eli oikea etueteinen. Kuva 18. Tila 115 eli oikea wc.

19 19 Kuva 19. ja Kuva 20. Tila 116 eli oikea halli. Kuva 21. Tila 117 eli oikea takaeteinen.

20 20 Kuva 22. ja Kuva 23. Tila 120 eli asuinhuone numero 10. Toinen kerros Toisen kerroksen kaksi huonetta ovat valmistuneet vuonna 1951 hoitajien asuinhuoneiksi, yläkerran huoneilla on myös yhteinen wc. Toisen kerroksen kolmas huonetila on kylmä ullakkovarasto. Yläkerran pohjakuvaan on merkitty tilojen dokumentointinumerot (kuva 24) ja sen jälkeen seuraa yleiskuvat kaikista yläkerran tiloista (kuvat 25-34) Kuva 24. Asuinkerroksen pohjakuva ja tilojen numerointi.

21 21 Kuva 25. Tila 201 eli portaikko. Kuva 26. Tila 202 eli yläkerran tasanne. Kuva 27. Tila 202 eli yläkerran tasanne. Kuva 28. Tila 203 eli yläkerran wc.

22 22 Kuva 29. ja Kuva 30. Tila 204 eli ullakko. Kuva 31. ja Kuva 32. Tila 205 eli ensimmäinen hoitajan huone.

23 Kuva 33. ja Kuva 34. Tila 206 Eli toinen hoitajan huone. 23