MAAKUNTALIITTO Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamominedu.fi LAUSUNTO Lausunto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011-2016 Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa Opetus- ja kulttuuriministeriön lausun topyynnön OKM/1 2/500/2011(14.9.2011), liitteenä olevasta luonnoksesta Koulutuk sen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016. Mikäli Etelä-Savon maakuntahallitus kokouksessaan 24.10.2011 päätyy muuttamaan lausuntoa, lähetämme maakuntahallituksen hyväksymän lausunnon välittömästi koko uksen jälkeen korvaamaan tämän lausunnon. Koulutusta ja tutkimusta koskevilla kehittämislinjauksilla ja aloittajamitoituksella ei tule heikentää kehitysedellytyksiä Etelä-Savon kaltaisilla alueilla, joilla väestön ikään tyminen ja eläköityminen asettavat suuria haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle ja joilla myös väestön koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Myös alueellinen ulottuvuus ml. maantieteelliset etäisyydet tulee huomioida koulutuksen tasa-arvo- ja saavutettavu ustavoitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt Koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunni telmaan liittyvät koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet esityksensä suuralueittain. Näistä Etelä-Savo muodostaa yhdessä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa Itä-Suomen suuralueen. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä esitetty suuralue muodostaa korkea-asteen kou lutuksen osalta perustellun tarkastelualueen. Sen sijaan ammatillisen peruskoulutuk sen osalta alue ei muodosta sellaista opiskelijoiden rekrytointialuetta, jota voitaisiin pi tää perusteltuna aluejakona. Ammatillinen peruskoulutus tähtää maakunnalliseen ja usein seutukuntaiseenkin koulutustarjontaan. Myös koulutuksen suuntautuminen ensi sijaisesti 16-18 -vuotiaiden nuorten koulutukseen, perustelee esitettyjä suuralueita pienempien alueiden tarkastelua. Väestön koulutustaso ja osaaminen Etelä-Savon kannalta ongelmallisin kehittämissuunnitelmakokonaisuuteen liittyvä asia ovat koulutustarjonnan aloituspaikkamäärät. Aloituspaikkamääriä on ennakoitu erilli sessä, mutta suoraan Koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan liittyvässä Koulutustarjonta 2016 -hankkeessa. Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat keskustelleet lausun nonvalmistelun yhteydessä opetus- ja ku Ittuuriministeriön alustavasta ehdotuksesta ja päätyneet linjaamaan esitystä maakuntakohtaiseen päätöksentekoon seuraavasti: O 4altituskatu 3 A 1 50100 MikkeI O Puhelin 015 321130 O Faksi 015 3211359
MAAKU NTA LIITTO Ita-Suomen maakunnat hyväksyvät ammatillisen peruskoulutuksen osalta Itä-Suomen suuralueelle 8100 aloituspaikkaa. Esitys puolittaa maakuntien keväällä 2011 tekemän ehdotuksen (8472) ja OKM:n tekemän ehdotuksen (7660) välisen eron. Ammattikorkeakoulutuksen osalta maakunnat pitäytyvät keväisessä esityksissään (4186), mikä on sama kuin OKM:n esitys (4200). Tästä syystä Itä-Suomen maakunnat eivät hyväksy OKM:n 5.10.2011 ammattikorkeakouluille antamassaan palautteessa Itä-Suomen ammattikorkeakouluille tekemiä leikkau ksia. Esitetyissä leikkauksissa ei ole huomioitu Itä-Suomen ammattikorkeakouluissa tehtyjä rakenteellisia muutoksia ja niiden sisältämiä vähennyksiä aloituspaikkoihin. Yliopistojen aloituspaikoissa hyväksytään OKM:n esitys (3000). Etelä-Savon osalta esitetään kuitenkin, että Itä-Suomen suuralueen yliopistojen aloituspaikkoihin lisätään Mikkelissä Aalto yliopiston tarjoama englanninkielisen kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon (Bachelor of Science in Economics and Business Administration, BScBA) johtavat 80 aloituspaikkaa. Koulutus johtaa edelleen käytännössä ylempään korkea koulututkintoon, jota ei vielä toteuteta Etelä-Savossa. Syy niiden poisjäämiseen alku peräisestä esityksestä oli se, että 0KM pyysi esitystä ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta. Maakuntien liittojen keväällä 2011 mitoittamat aloituspaikkaluvut tulee sisällyttää maa kuntatasolla osaksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa 2011-2016. Työvoiman saatavuutta ja aloituspaikkoja koskevilta osin viitataan Etelä-Savon maa kuntaliito lausuntoon 20.10.2011 Koulutuksen alueellisista tavoitteista. Varhaiskasvatus Etelä-Savon maakuntaliitto kannattaa varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtoa sosiaali- ja terveysministeri östä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Keskeistä on varhaiskasvatuksen ohjaus ja kehit täminen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Myös kansainvälisestä perspektiivistä katsoen kehityssuunta on kohti yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, jossa varhaiskasvatus ja kouluopetus muodostavat eheän kokonaisuuden toiminnallisesti, sisällöllisesti ja hallinnollisesti. Toisen asteen koulutus Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu, jonka mukaisesti jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulu tuksessa, oppisopimuskou lutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Etelä-Savon maakuntaliitto tukee tätä tavoitetta, mutta korostaa, että ikäluokkien pie nentymisestä huolimatta perusopetuksen jälkeistä koulutusta tulee olla tarjolla riittä västi, alueellisesti kattavasti ja helposti saavutettavasti. Koulutustakuu lisää opiskelijoiden erityistuen ja ohjauksen tarvetta. On tärkeää, että toteutettavilla ratkaisuilla pystytään tukemaan erityistuen tarpeessa olevien nuorten kouluttautumista ja toisaalta varmistamaan 2. asteen koulutuksen laadukkuus ja kilpai lukyky. Tämä tulee ottaa huomioon koulutustakuun toteuttamisen edellyttämässä ra hoituksessa.
7 ETELÄ-SAVON Etela-Savon maakunnan näkökulmasta on tärkeää huomioida myös osaavan työvoi man saatavuus tulevaisuudessa alueen yritysten menestymisen ja laadukkaiden pal veluiden varmistamiseksi. Maahanmu uttajien kotouttamiskoulutukset sekä valmenta van ja kuntouttavan koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä ja työvoiman saa tavuuden turvaamisessa on Etelä-Savossa erittäin merkittävää. Etelä-Savon maakuntaliitto tukee lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön vahvis tamista, työnjaon selkiinnyttämistä ja tehokasta jatko-opintoihin siirtymistä. Maakuntaliitto kannattaa tutkintojen joustavuuden ja tutkinnonosien suorittamismahdollisuuksien lisäämistä. Näin voidaan vähentää moninkertaista koulutusta ja tehostaa koulutuksen järjestäjien voimavarojen käyttöä. Tavoitteena tulee olla, että perusopetuksen jälkeen nuori saa opiskelupaikan ensisijai sesti tutkintotavoitteisesta koulutuksesta. Työpajat, valmistavat ja valmentavat koulu tukset, perusopetuksen lisäopetus ja muut opiskelupaikkaansa odottavien ja hakevien palvelut suunnataan vain niille nuorille, joilla on erityisiä tarpeita niihin. Nuorten peruskoulun jälkeisten opintojen, osaamistason kohottamisen ja työelämän osaamistarpeiden sekä työvoimatarpeen näkökulmista ammatillista koulutusta ja lu kiokoulutusta tulisi jatkossa tarkastella ja ohjata yhtenä toisen asteen koulutuskoko naisu utena, molempien sektoreiden ominaispiirteet säilyttäen. Keh ittämissuunnitelmaluonnoksen tavoite käynnistää toisen asteen koulutuksen palve lukyvyn vahvistaminen ja rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma on Etelä- Savon maakuntaliiton näkemyksen mukaan erittäin kannatettavaa. Lukio Etelä-Savon maakuntaliitto painottaa että lukiokoulutus alueellisena koulutuspalveluna turvataan koko maassa alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Lukiokoulutuksella on suuri merkitys Etelä-Savon osaamiselle ja kilpailukyvylte. Lukiokoulutuksen uudistamisessa tulee arvioida erityisesti tulevaisuuden tieto- ja osaamistarpeita sekä luoda mahdollisuuksia työelämäyhteyksien ja - tietämyksen li säämiseen. Kokonaisuuksien hallintaa, yhteistyötä ja teknologian hyödyntämistä tulee lisätä. Ammatillinen koulutus Monipuolinen ja laadukas ammatillisen koulutuksen koulutustarjonta tulee turvata ta savertaisten koulutusmahdollisuuksien ja työvoiman saatavuuden takaamiseksi eri puolilla Suomea. Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä kehittämissuunnitelmaluon noksessa asetettua tavoitetta ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toteuttamisesta. Ohjelmalla vähen netään koulutuksen keskeyttämistä ja tuetaan opin tojen etenemistä sekä tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Edelleen maakuntaliitto pitää hyvänä tavoitteena ammatillisten perustutkintojen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisperusteisuuden ja työelämäyhteyksien lisäämistä sekä kansainvälistymisen edistämistä mm. lisäämällä pitkäkestoista opiske lijaliikkuvuutta, opettajien kansainvälisiä työelämäjaksoja ja muuta liikkuvuutta.
MAAKUNTALIITTO Etelä-Savon maakuntaliitto pitää erittäin perusteituna että korkeakoulut ja tutkimuslai tokset tehostavat alueellista toimintaansa yhdessä ammatillisten oppilaitosten kanssa ammatillisen koulutuksen merkityksen vahvistamiseksi innovaatiojärjestelmässä sekä luovuuden ja huippuosaamisen kehittämiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Ammatil lisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamista tulee luonnoksen mukaisesti vahvistaa innovaatioiden tuottamisessa, tunnistamisessa ja tuotteistamisessa. Nämä toimivat keskeisinä keinoina myös ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden keh ittämi sessä. Korkeakoulut ja tutkimus Etelä-Savon maakuntaliitto pitää ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädännön uu distamista perusteltu na siten, että ammattikorkeakoulujen vahva omistuksellinen kyt kentä omaan toimintaympäristöön säilyy. Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä ke hittämissuunnitelmaluonnoksen periaatetta, jonka mukaan jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu. Esitystä tuloksellisuuden, laadun ja vaikuttavuu den painoarvon lisäämisestä ammattikorkeakoulujen perusrahoituksessa maakuntaliit to pitää perusteltuna. Ammattikorkeakoulujen aloittajamäärien arvioinnissa on otettava huomioon maakunti en väliset erot paitsi väestöpohjassa, myös korkeakoulutasoisen opetuksen kokonais tarjonnassa. Samoin ammattikorkeakoulujen, esim. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun jo viime vuosina suorittama omaehtoinen pääl lekkäisen koulutuksen karsiminen ja suurempien korkeakoulualueiden koulutustarjon nan työnjaosta sopiminen on huomioitava tulevia koulutuksen volyymileikkauksia teh täessä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustyöllä on oma profiilinsa, mutta niitä kannustetaan li säämään myös tutkimuksellista yhteistyötään. Tällä hetkellä korkeakoulujen TKI toiminta rahoitetaan suurilta osin maakunnan omien rahoitusvälineiden ja EU:n raken nerahastojen kautta. Sen vuoksi olisikin tärkeää lisätä Suomen Akatemian rahoitusta ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteis työllä voidaan saavuttaa myös EU:lta suoraan haettavan tutkimusrahoituksen määrän kaksinkertaistaminen, minkä kehittämissuunnitelmaluonnos asettaa tavoitteeksi. Yliopistokeskuksia tulee kehittää ja vahvistaa tavoitteena yliopistokeskusten vaikutusalueiden kilpailukyvyn varmistaminen ja korkeimman tason osaamisen turvaaminen. Yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin osoitettavan vuotuisen määrärahan on sisällyttävä jatkossakin korvamerkittynä koordinaatioyliopistojen saa maan rahoitukseen. Aikuiskoulutus Etelä-Savon maakuntaliitto pitää tärkeänä aikuiskoulutuksen saatavuuden ja saavutet tavuuden turvaamista koko maakunnan alueella ja kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskou lutuksen rahoitus tulee turvata erillisenä. Nuorisoasteen koulutuksella ei voida kokonaan turvata tulevaisuuden koulutetun työ voiman tarvetta, vaan aikuisten ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen koulutus ja oppisopimuskoulutus ovat tärkeitä täydentäviä välineitä.
ETELÄ SAVON MAAKU NTALIITTO Aikuiskoulutuksen merkitystä lisaä uuden työvoiman kouluttamisen lisäksi kasvava tarve panostaa työssä olevan henkilöstön täydennys- ja jatkokoulutukseen. Aikuiskou lutustarjontaan tulee kiinnittää erityistä huomioita ammatillisten oppilaitosten ja ammat tikorkeakoulujen opiskelutarjonnassa. Aikuiskoulutuksella on tuettava myös työperäis tä maahanmuuttoa ja vahvistettava maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla. Maakuntaliitto kannattaa uutena avauksena ehdotetun henkilökohtaisen koulutustili mallin nopeaa selvitystyötä ja käyttöönottoa. Maakuntaliitto korostaa, että tulisi kehittää toimia, joilla edistetään osaamisen tunnis tamista, vähen netään tarpeetonta, moninkertaista ja samantasoista tutkintokoulutusta sekä ohjataan aikuiset nimenomaan aikuiskoulutuksen piiriin. Maakuntaliitto pitää tärkeänä, että työvoimapoliittisen koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikkamäärät pidetään riittävän suurina työvoimatarpeen ja työt lisyyskeh ityksen edellyttämän tarpeen mukaan. Ammatillisen lisäkoulutuksen paikko jen vähentäminen lisää aikuisten paineita hakeutua nuorten ammatilliseen koulutuk seen. Koulutuksen arviointi ja ennakointi Koulutustarpeiden määrällisten tavoitteiden taustalla on perusteellinen ennakointityö, jossa maakunnilla on ollut keskeinen rooli. Maakunnissa tehdyn ennakointityön ja alu een asiantuntemuksen tulisi näkyä nyt esitettyä enemmän kehittämissuunnitelmaluon noksen määrällisissä tavoitteissa. Alueellinen työvoima- ja koulutustarpeita koskeva ennakointityö on luonnoksen teks tiosassa jätetty vaille mainintoja, vaikka kyseessä on maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä. Alueilla on panostettu vahvasti sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennakointi työhön, näin myös kehittämissuunnitelmaluonnokseen liittyvässä aloittajamitoituspro sessissa. Kou lutustarjonta 2016 -hanke, jonka tavoitteena oli tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaaminen ja koulutustarjonnan koulutusaloittainen tarkastelu, johti lopulta vain kokonaislukujen tarkasteluun. Opetusministeriön ja maakuntien yhteistyötä ennakoinnissa tulee edelleen kehittää ja maakuntien liittojen rooleja alue-ennakoinnista vastuullisina toimijoina vahvistaa. Alu eellisen ennakoinnin toimijoiden rooleja on syytä edelleen selkeyttää ja vakiinnuttaa nykyinen maakuntaliittojen koordinoima ennakoinnin malli. Etelä-Savon maakuntaliiton näkemyksen mukaan koulutuksen arviointikeskuksen pe rustaminen selkeyttää nykyisin hajanaista koulutuksen arviointia, mahdollistaa pääl lekkäisyyksien vähentämisen ja vahvistaa arvioinnin merkitystä päätöksenteon ja kou lutuksen kehittämisen pohjana. ETELÄ-SAVON MAAKU NTALI ITTO maakuntajohtajan poissa ollessa Riitta Koskinen aluekehitysjohtaja