Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ"

Mikko Korhonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ

3 Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen Oppilaitosten ja alueen toimintaan vaikuttavat tekijät mm. koulutuksen resurssit, oppilaitosverkoston tiivistäminen ja aloituspaikkojen karsinta Työuran pituus Maahanmuutto Tulevaisuuden ennakointi Tilanne huononee tai paranee lyhyelläkin aikajänteellä

koulutuksen resurssit, oppilaitosverkoston tiivistäminen ja aloituspaikkojen karsinta

4 Lähtökohdat ennakointiin OAJ korostaa koulutusta investointina sen kansantaloudellista merkitystä sivistyksen arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa.

6 FAKTOJA Kaikista alle 30-vuotiaista on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä noin on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä noin 5000 arvioidaan olevan työkyvyttömiä esimerkiksi vamman tai mielenterveysongelmien vuoksi. Yhteiskunnalle nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Yhden syrjäytyneen henkilön kustannukset ennen kuin hän täyttää 60 vuotta on runsaat miljoona euroa.

Näistä noin 5000 arvioidaan olevan työkyvyttömiä esimerkiksi vamman tai mielenterveysongelmien vuoksi.

7 Ammatillisen toisen asteen koulutus > joka vuosi jää peruskoulun päättänyttä ilman opiskelupaikkaa paikkoja , hakijoita esim. Lahdessa 19 % keväällä hakeneista jäi ilman opiskelupaikkaa esim. Pohjois-Karjalassa hakijoita oli 1,6 koulutuspaikkaa kohden mutta OKM:n ehdotuksessa opiskelijapaikkoja leikataan 22 prosentilla välivuosi perusopetuksen jälkeen suuri riski syrjäytymiselle: vain 40 % jatkaa myöhemmin tutkintoon johtavia opintoja opiskelijapaikkoja supistetaan yli 7 000:lla - Lähiopetusta on tarjolla (16-17 vuotiaille) tuntia viikossa - joka kolmas oppilaitos leikkaamassa lähiopetusta keskimäärin 1 2 tuntia Ryhmäkoot kasvamassa, ääripään ollessa 32

Pohjois-Karjalassa hakijoita oli 1,6 koulutuspaikkaa kohden mutta OKM:n ehdotuksessa opiskelijapaikkoja leikataan 22 prosentilla välivuosi perusopetuksen jälkeen suuri riski

8 Esimerkkejä koulutuksen määrärahaleikkauksista tämän hetkisen tiedon mukaan Leikkaus milj. euroa 2013 Leikkaus milj. euroa 2016 mennessä Lukio* 55 Ammatillinen koulutus ** 175 Ammatillinen lisäkoulutus ja ammatilliset erityisoppilaitokset Oppisopimuskoulutus 31 20,1 Vapaa sivistystyö 16,7 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (TEM) 71 Ammattikorkeakoulut ** 327 Yliopistot 43 Perusopetus 180 YHTEENSÄ *) sisältää indeksijäädytyksen vain vuoden 2013 osalta **) sisältää kuntaosuuden ja indeksijäädytyksen 919 milj

Oppisopimuskoulutus 31 20,1 Vapaa sivistystyö 16,7 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (TEM) 71 Ammattikorkeakoulut ** 327

9 Koulutus liittyy keskeisesti henkilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä aikuisuudessa taloudelliseen toimeentuloon (THL 2013).

12 Koulutustasomittari Mitä vaaleampi väri sitä vähemmän koulutusta Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois- Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

05 07 Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset

13 Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta vuonna %-osuus ikäluokasta/ kuntien määrä (53) 30 89,9 (112) 10 29,9 (19) 1 9,9 (24) 0 0 (109) Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois- Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

%-osuus ikäluokasta/ kuntien määrä 50 100 (53) 30 89,9 (112) 10 29,9 (19) 1 9,9 (24) 0 0

14 Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä asuvien 16- vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta vuonna 2011 ja koulutustasomittarin yhdistelmä. Keltaisella = etäisyys pitkä ja alhainen koulutustaso. Koulutustasomittari alle 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois- Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

Keltaisella = etäisyys pitkä ja alhainen koulutustaso.

16 Mitä tehtävissä? Perutaan ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin kohdistuvat leikkaukset (tai vähintään siirto vuoteen 2016). Ammattistarttikoulutuksen säätely puretaan esim. 5 vuoden määräajaksi. Peruskoulunsa päättävien tukeminen opiskelijavalinnoissa on hyvä ratkaisu, samoin toisen asteen koulutuspaikkaa vaille jääneiden pakollinen lisävuosi (vrt. tasa-arvoohjelmaluonnos). Selvitettäisiin oppilaan velvollisuutta osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 -ikävuoteen asti.

Ammattistarttikoulutuksen säätely puretaan esim. 5 vuoden määräajaksi.

17 Mitä tehtävissä? Työpajat liitetään tiiviisti oppilaitosten toimintaan (ammatillisen koulutuksen osaksi), jotta työpajasta siirtyminen tutkintoon johtavaan koulutukseen toteutuu. Kunnat on velvoitettava perustamaan riittävä määrä lisäopetuksen paikkoja eli kymppiluokkia. Yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa jääneille annetaan oikeus saada ohjauspalvelua oppilaitoksesta, johon ensisijainen hakutoive on kirjattu.

työpajasta siirtyminen tutkintoon johtavaan koulutukseen toteutuu.

18 Mitä tehtävissä? OAJ ehdottaa nykyisen oppilaitostoiminnan ja opintojen ohjauksen vahvistamista Säädetään perusopetuksen ryhmäkoosta (budjettilakina VTAE 2014) Säädetään lähiopetuksen minimimäärästä (esim. 32/vk) ammatillisessa koulutuksessa ja ohjatun opiskelun vähimmäisoikeudesta lukiokoulutuksessa. Säädetään oppilaille oikeus saada tarpeidensa mukaisesti henkilökohtaista ohjausta opintoihinsa kaikilla asteilla. Säädetään, että oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden voi olla korkeintaan 200.

(budjettilakina VTAE 2014) Säädetään lähiopetuksen minimimäärästä (esim.

19 Mitä tehtävissä? Uusien työpaikkojen syntyminen riippuu korkeasta osaamisesta, joten Korkeakoulujen tutkintorakenteiden sekoittaminen on lopetettava (ns. rakennetyöryhmä) Huomio kiinnitettävä toimivaan innovaatiopolitiikkaan, korkeatasoiseen (perus)tutkimukseen sekä Ammattikorkeakouluissa T&K-toiminnan konkreettiseen hyödyntämiseen yrityksissä osana AMK:jen perustehtävää Rahoitusmalli ohjattava kannustamaan oppilaitoksia toiminnan laadullisessa kehittämisessä, ei säilyttämään.

20 Yhteistyö Kysely ammatillisille toisen asteen oppilaitoksille 2011 N 426 Ei tiivistä yhteistyötä 1/3 Perusasteen yläkoulu 1/10 Lukio 1/2 Ammatillisen oppilaitos 1/4 Amk 1/7 Yliopisto 1/100 Vapaa sivistystyö 1/ 90 Muu 1/90

Perusasteen yläkoulu 1/10 Lukio 1/2 Ammatillisen

22 Opettajana - Hyvinvoiva ja laadukas opetushenkilöstö ja kunnossa olevat toimintojen prosessit tuottavat työelämään huippuosaajia. - Suomalainen koulutusjärjestelmä on kilpailtava maailmalla osaamisen laadulla.

23 Oman osaamisen kehittäminen Ammattillisen koulutuksen opettaja (amk, amm.toinen aste) on pedagogi, asiantuntija kehittämisen ja tutkimuksen sektorilla, aluevaikuttaja. OAJ:n kyselyt Tulevaisuuden opettaja on tehty pitkälti samoista aineksista kuin tulevaisuuden johtaja. Oivallus-hanke Viisas edessä, opas sivulla, osallistuja keskellä. McWilliam

24 Työn imu Kerran viikossa näin kokevien osuus (%) Ammattikorkeakoulu 2008 Yliopistot 2008 Ammatillinen toinen aste Kun työskentelen, työ vie minut mukanaan. - Olen täysin uppoutunut työhöni. - Olen ylpeä työstäni. - Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt työhöni. - Aamulla herättyäni minusta tuntuu hyvältä lähteä töihin. - Työni inspiroi minua. - Olen innostunut työstäni. - Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni. - Tunnen olevani täynnä energiaa, kun teen työtäni. 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0

29 Työyhteisössämme keskustellaan koulutuspoliittisten tavoitteiden vaikutuksista ammattikorkeakoulutoimijoiden osaamiseen täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä täysin eri mieltä en osaa sanoa ei koske minua yliopettaja lehtori koulutus-, tutkimus, tai muu -päällikkö muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % %

32 TYÖSSÄJAKSAMINEN MOpe 2012/ Muuttuva opettajuuskyselyyn pohjautuvaa tietoa eri henkilöstöryhmittäin eniten työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Yliopettajat: Lehtorit: Muu henkilökunta: Päälliköt: 1) Johtamisen haasteet 2) Työn hallinta ja kokonaisuuksien hahmotus 3) Itsensä johtaminen 4) Ajanhallinta ja resursoinnit 5) Yhteisöllisyys 6) Työn arvostus 7) AMK-tason vaikutukset 8) Organisaatiomuutokset 9) Ikäjohtaminen 1) Työn hallinta 2) Johtaminen 3) Itsensä johtaminen 4) Yhteisöllisyys 5) Muutos 6) Asiantuntijuuden paineet 7) OAJ:n rooli 8) Palkkaus 9) Organisaation vaikutukset 10) Tasa-arvo 1) Johtaminen 2) Työn hallinta 3) Työkuvan laajentuminen 4) Yhteisöllisyys 5) Itsensäjohtaminen 6) Arvostus 7) Säännöllisyys 1) Johtamisen haasteet 2) Työn hallinta 3) Arvostaminen 4) IT-toimintaympäristö 5) Ajanhallinta, itsensäjohtaminen 6) Yhteisöllisyys l 7) Ikäjohtaminen Hannele Louhelainen, OAJ 32

33 Uudistuksessa ja ennakoinnissa mukana myös opetushenkilöstö Sitouttaa uudistus/ ennakointityöhön vahvasti mukaan Ennakoivuus oman osaamiseen kehittämisessä Mahdollisuus vaikuttaa työn suunnitteluun ja toteutukseen Rakentaa ammatti-identiteettiä ja opettajuutta yhdessä erilaisissa yhteisöissä Opetushenkilöstö on määriteltävä uudelleen Työnsuunnittelua tulee vahvistaa opettajalähtöiseksi sekä työnseurantaa tavoiteasettelupohjaiseksi Koulutuksellista tukea muutoksessa Julkisen sektorin muutosturva Hannele Louhelainen, OAJ 33

34 Toimia, joita esitämme Opettajankoulutus toimielin, joka tekee valtakunnallisia ehdotuksia tasaarvoisen ja laatuisen opettajankoulutuksen kehittämiseksi Ammatillisen opettajankoulutuksen aseman selkeys amk-uudistuksessa Opettajaksi koulutettavien määrä vastaa tarvetta Mahdollisuutta laajentaa opettajankelpoisuutta Opettajuuden hallittua muutosta, vahva täydennyskoulutus

Samankaltaiset tiedostot

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013 Nina Lahtinen FAKTOJA Kaikista alle 30-vuotiaista 110 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä noin 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä