1. Väestö- ja työpaikkatavoitteet

1 1. Väestö- ja työpaikkatavoitteet Kaupunki Kurikan kaupungin omat väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kaupungin omien toimenpiteiden vaikutusten arviointiin tulevasta kehityksestä. Tilastokeskuksen ennusteet ovat aikaisemman kehityksen jatkumoa. Väestön määrässä tavoitellaan valtuustokauden alussa nollakasvua ja valtuustokauden lopussa 0,5 % :n kasvua. Työikäisen väestön määrä tulee lisääntymään lapsiperheiden sisään muuton seurauksena. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee edelleen väestön ikääntyessä. Väestökasvu keskittyy keskustaajamiin ja aktiiviset kylät tulevat myös kasvamaan. Teollisuuden työpaikkojen kehityksessä pyritään reaalikasvuun. Vähennykset korvataan uusilla teollisilla työpaikoilla. Palvelualojen työpaikat lisääntyvät ja maatalouden työpaikkamenetykset tulevat hidastumaan erikoistumisen ja jatkojalostuksen myötä. Työllisyystilanne tulee olemaan kireä, mutta parempi kuin Etelä- Pohjanmaalla ja valtakunnassa keskimäärin. Kuntarakenteissa tapahtuvat mahdolliset muutokset vaikuttavat toteutuessaan väestö- ja työpaikkatavoitteisiin. Tilastokeskus Kurikan väestöennuste 2012-2040 Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Ikäryhmä 2012 % 2015 % 2020 % 2030 % 2040 % 0-14 2 213 15,39 2 198 15,6 2 117 15,3 2 037 15,2 1 978 15,1 15-64 8 887 61,8 8 321 59,0 7 690 55,7 7 099 52,9 7 048 53,7 65-3 284 22,8 3 594 25,5 4 004 29,0 4 296 32,0 4 091 31,2 80-974 6,8 1 004 7,1 1 024 7,4 1 526 11,4 1 856 14,1 Yhteensä 14 384 14 113 13 811 13 432 13 117

2 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kurikan väkiluku (31.12.2012 /14384) vähenee 1267 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna: Nuorten (0-14) osuus väestöstä laskee 15,39 %:ta 15,1 %:iin. Työikäisten (15-64) osuus väestöstä laskee 61,8 %:sta 53,7%:iin. Ikäihmisten (65-) osuus väestöstä nousee 29,6 %:sta 45,3 %:iin. Lähde: Tilastokeskus Kurikan väestö ikäryhmittäin ja osa-alueittain 31.12.2011 Osa-alue ikä 0-14 %-osuus ikä 15-64 %-osuus Ikä 65 - %-osuus yht. %-osuus Keskusta - Kangas 154 12,3 % 693 55,5 % 402 32,2 % 1249 8,6 % Autio - Jyrä 284 15,6 % 1198 65,9 % 336 18,5 % 1818 12,5 % Nummi - Reinikka 170 11,9 % 902 62,9 % 362 25,2 % 1434 9,9 % Kurikankylä 119 18,0 % 419 63,3 % 124 18,7 % 662 4,6 % Jyllintaival 109 23,7 % 260 56,5 % 91 19,8 % 460 3,2 % Paavolanmäki 28 15,5 % 110 60,8 % 43 23,8 % 181 1,2 % Tuiskula 80 21,4 % 246 66,0 % 47 12,6 % 373 2,6 % Lusankylä 31 16,1 % 125 65,1 % 36 18,8 % 192 1,3 % Kampinkylä 54 17,5 % 215 69,6 % 40 12,9 % 309 2,1 % Viitalankylä 35 15,2 % 163 70,9 % 32 13,9 % 230 1,6 % Panttilan taajama 104 19,8 % 352 67,0 % 69 13,1 % 525 3,6 % Antila 21 15,1 % 87 62,6 % 31 22,3 % 139 1,0 % Luovan taajama 68 21,9 % 193 62,1 % 50 16,1 % 311 2,1 % Oppaanmäki 14 12,3 % 72 63,2 % 28 24,6 % 114 0,8 % Salonkylä 61 17,9 % 211 61,9 % 69 20,2 % 341 2,4 % Myllykylä 39 16,5 % 158 66,9 % 39 16,5 % 236 1,6 % Hakuni - Kakkuri - Mieto 91 18,4 % 320 64,8 % 83 16,8 % 494 3,4 % Lohiluoma 32 15,6 % 117 57,1 % 56 27,3 % 205 1,4 % Säntti - Laulajanmaa 36 14,6 % 159 64,4 % 52 21,1 % 247 1,7 % Kyttälänmaa 20 18,9 % 71 67,0 % 15 14,2 % 106 0,7 % Pitkämönkylä 38 18,4 % 137 66,2 % 32 15,5 % 207 1,4 % Polvenkylä - Juonenkylä 70 16,4 % 289 67,5 % 69 16,1 % 428 3,0 % Sarvijoki 52 15,9 % 200 61,2 % 75 22,9 % 327 2,3 % Metsäkylä 44 14,5 % 182 59,9 % 78 25,7 % 304 2,1 % Niemenkylä 45 13,0 % 202 58,6 % 98 28,4 % 345 2,4 % Koskimäki 90 15,2 % 368 62,3 % 133 22,5 % 591 4,1 % Jurva, kirkonkylä 229 13,4 % 1049 61,5 % 428 25,1 % 1706 11,8 % Kesti 44 10,4 % 271 63,9 % 109 25,7 % 424 2,9 % Närvijoki 34 11,0 % 173 56,0 % 102 33,0 % 309 2,1 % Tainuskylä 20 13,1 % 80 52,3 % 53 34,6 % 153 1,1 % Tuntematon 7 9,3 % 59 78,7 % 9 12,0 % 75 0,5 % Yhteensä 2 223 15,3 % 9 081 62,6 % 3 191 22,0 % 14 495 100,0 %

3 1.1 Väestö ja työpaikat 1.1.1 Väestön kehitys Kurikan väestön muutokset 2001 2011 Kurikka Vuosi Eläv. synt. Kuol. Lähtö muutto Synt. enemmyys Tulomuutto Nettomuutto Netto maahanmuutto Väestön lisäys Väkil. korjaus Maassa asuva väestö 31.12. 2001 158 150 8 463 609-146 -1-139 -8 15 335 2002 158 182-24 471 537-66 20-70 12 15 277 2003 134 166-32 505 511-6 -7-45 9 15 241 2004 125 157-32 450 532-82 1-113 1 15 129 2005 153 201-48 469 557-88 16-120 10 15 019 2006 151 173-22 499 561-62 4-80 5 14 944 2007 139 152-13 453 514-61 52-22 6 14 928 2008 134 183-49 462 613-151 23-177 -2 14 749 2009 139 173-34 419 542-123 30-127 4 14 626 2010 141 173-32 504 539-35 28-39 10 14 597 2011 110 187-77 506 573-67 40-104 2 14 495 Kurikan väkiluku on vuosina 2001 2011 vähentynyt 840 hengellä (5,5 %). Kaupungista poismuutto on ollut koko tarkastelujakson ajan suurempi kuin tulomuutto. Nettomuutto on kuitenkin kääntymässä positiiviseen suuntaan. Lisäksi vuosina 2010 ja 2011 kaupunkiin sisään muutto ylitti jälleen pitkään aikaan 500 henkilön rajan. Tulomuutto on ollut keskimäärin 473 henkeä ja poismuutto 553 henkeä vuodessa. Kuolleisuus on yhä ollut syntyvyyttä korkeampi vuotta 2001 lukuun ottamatta. Syntyvyys on ollut alhaisimmillaan vuonna 2011 (110 syntynyttä) ja korkeimmillaan vuosina 2001 2002 (158 syntynyttä). Vuosina 2000 2011 on syntynyt keskimäärin 139 lasta vuodessa ja kuollut keskimäärin 172 henkeä vuodessa.

Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15 64 -vuotiaiden määrään. 4

5 1.1.2 Elinkeinorakenne ja työpaikat Työlliseen työvoimaan luetaan 18 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana tai suorittamassa asepalvelusta. Työllinen työvoima eli kaikkien potentiaalisten työtekijöiden määrä on tarkastelujaksolla laskenut 133:lla vuodesta 2008 (6014) vuoden 2010 loppuun mennessä (5881). Teollisuuden työllinen työvoima on laskenut 155:llä tarkastelujakson aikana vuodesta 2008 (1602) vuoden 2010 loppuun mennessä (1447). Kaupan (Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta) työvoima on vähentynyt 54:llä 1132:sta 1078:aan. Vastaavasti rakentamisen työvoima on kasvanut 26:lla 447:sta 473:een ja maatalous on vähentynyt 43:lla 572:sta 529:ään henkilöön.

6 Kurikan työpaikat ovat tarkastelujaksolla vähentyneet 188:lla vuodesta 2008 (5186) työpaikasta vuoden 2010 lopun 4998:aan työpaikkaan. Teollisuuden työpaikat ovat tarkastelujaksolla vähentyneet 160:llä 1473:sta työpaikasta 1313 työpaikkaan. Kaupan työpaikat ovat vähentyneet 122:lla 904 työpaikasta 782 työpaikkaan. Vastaavasti rakentamisen työpaikat ovat kasvaneet 11:llä 324:stä 335:een työpaikkaan ja maatalouden vähentyneet 52:lla 565:sta 513:een työpaikkaan.

7 Nettopendelöinti on koko tarkastelujaksolla 1993-2010 tasaisesti noussut ollen suurimmillaan 927 henkilöä vuonna 2009. Kurikkalaisia käy koko ajan muualla töissä yhä enemmän. Kurikan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2010 oli 85 %. 1.1.3 Yleiset talousnäkymät 1) Suomen kansantalous taantuu Suomen kansantalous on tänä vuonna edennyt taantumaa kohti. Vienti on vähentynyt, investoinnit ovat edelleen pienentyneet ja yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut. Seurauksena kansantuotteen vuosikohtainen kasvu jää prosentin tasolle. Myös ensi vuodeksi on ennustettu yleisesti varsin niukahkoa kasvua. On arvioitu, että vasta vuonna 2014 saavutetaan vuoden 2008 tuotannon taso. Taloustilanteen huonontuminen on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutuksista. Eurokriisin hoitaminen onkin merkittävässä asemassa taloudenkehityksen muuttamisessa positiivisempaan suuntaan.

8 Ennusteet kokonaistaloudellisesta kehityksestä ovat jonkin verran poikenneet toisistaan. Taloudellisen kasvun on yleisesti ennustettu olevan hitaampaa kuin viime keväällä arvioitiin. Talouden ajautuminen taantumaan näyttää todennäköiseltä. Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteiden onnistuminen vaikuttaa merkittävästi kansantaloutemme tulevaan kehitykseen. Edestä näyttää tuleva pitkä hitaan kasvun aika, joka heijastuu kuntatalouteen muun muassa verotulojen aiempaa pienempänä kasvuna. Lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräinen vuotuinen kasvu jää kuluvalle ja ensi vuodelle prosentin tasolle valtiovarainministeriön arvion mukaan. Talouden rakenteisiin tarvitaan muutoksia Valtiovarainministeriön mukaan talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden rahoitukseen syntynyttä kestävyysvajetta. Edelleen vuonna 2016 julkisen talouden rahoitusylijäämän pitäisi olla noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon, jotta julkinen valta selviytyisi velvoitteistaan myös pitkällä aikavälillä. Pelkästään verotusta kiristävien ja menoja leikkaavien välittömien toimien avulla ei ole tarkoituksenmukaista yrittää kestävyysvajeen umpeen kuromista. Välittömien sopeutustoimien ohella myös talouden rakenteisiin kohdistuvat uudistukset ovat välttämättömiä talouden kasvuedellytysten nostamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. Inflaatio alle 2,5 % Seuraavat kokonaistaloudellisen kehityksen luvut perustuvat valtiovarainministeriön syyskuun taloudelliseen katsaukseen. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin on arvioitu nousevan keskimäärin 2,5 prosenttia vuositasolla. Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa keväällä 2011 inflaation kiihtymisen vuoksi. Osana veropoliittisia toimenpiteitä Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä nostaa kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6:sta 0,7:ään prosenttiyksikköä vuonna 2013. Kuluttajahintojen kasvun arvioidaan hieman laskevan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Ansiotason kohoaminen hidastuu Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin nousevan kuluvana vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset ratkaisut vaikuttavat ansiotason kasvuun hidastavasti ja ansiotason arvioidaan kasvavan 2,6 % vuonna 2013.

9 Kuntatalous kiristyy Valtion viime kevään kehysvalmistelussa toteutettiin hallituksen toimesta kuntiin kohdistuvia sopeutustoimia. Hallituksen budjettiriihen päätökset noudattavat viime kevään budjettikehyksen päätöksiä lähes suoraan. Ensi vuodelle peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan kuluvaan vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Päätetty 63 miljoonan euron leikkaus hallituksen muodostamisen yhteydessä toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin. Sen vuoksi ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä nostaa kuntaverojen korottamispaineita ja kiihdyttää kuntien velkaantumista. Kuntaliiton mukaan tilanne kuntien kannalta ensi vuoden talousvalmistelua ajatellen on varsin selkeä. Kuntatalous kiristyy ja sopeutustoimiin joudutaan laajasti kuntakentässä. 1) Lähteet: Kuntatalous 3/2012 syyskuu Valtiovarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy 2012, 29a/2012 1.2 Talousarvion rakenne Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarvio sisältää lisäksi yleisperustelut ja liitteet. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoituslaskelmaosassa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden toteuttamiseen tarvittavat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat tunnusluvut ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.

10 Rahoitussuunnitelmassa esitetään, kuinka investoinnit ja muut sijoitukset pysyviin vastaaviin sekä pääoman palautukset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Rahoitustarvetta voidaan kattaa lainanotolla tai vapauttamalla taseen pysyviin tai vaihtuviin vastaaviin sitoutunutta pääomaa. Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. 1.3 Kuntakonsernin tavoitteet Kaupungin konserniin kuuluvat seuraavat kaupungin määräysvallassa olevat yhteisöt: Asunto Oy Laurintie 21 Asunto Oy Paulaharjuntie Kiinteistö Oy Kärrykartano Kiinteistö Oy Kurikan Teollisuussolu Kurikan Jäähalli Oy Kurikan Kaukolämpö Oy Kurikan Asuntopalvelu Oy Ilmajoen Lämpö Oy Jurvan Kiinteistö Oy Säästö ja Hotelli Jurvan Liikekeskus Oy Koy Pohjanmaan Nikkarikeskus Lintuharjun Moottoriurheilualue Oy Asunto Oy Kurikan Riihivainiontie 1 Asunto Oy Kurikan Koulukatu 55 Jurvan Kaukolämpö Oy Osakkuusyhteisöjä: As Oy Rivi-Jurva As Oy Säästötupa As Oy Jurvan Järvenpään Viitapuisto Jurvan Vuokratalo Oy Koy Kelankulma Siipihöylä Oy Konserniohjeissa määritellään kaupungin tehtävät ja vastuut konserniohjauksessa. Määräysvalta tytäryhteisössä perustuu omistajuuteen tai oikeuteen nimittää ja erottaa hallitus tai muu toimielin. Tällä hetkellä konserniyhteisöjen tärkeimmät tehtävät ovat tuottaa asumispalveluita, kaukolämpöä sekä urheilupalveluita. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluita kustannustehokkaasti.

11 1.3.1. Kiinteistö Oy Kärrykartanon tavoitteet: Johdanto Yleiset tavoitteet Lähiajan tavoitteet Kiinteistö Oy Kärrykartano on yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, jonka tehtävänä on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä, ostaa ja vuokrata alueita ja rakennuksia sekä antaa omakustannushintaan vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja. Todetaan, että Kiint. Oy Kärrykartanolle on yleishyödyllisyyden johdosta myönnetty vapautus tuloveron maksamisesta. Edellytyksenä on mm, että yhtiö toimii omakustannusperiaatteella, että se ei jaa osinkoa ja että asukasvalinnoissa noudatetaan kunnan vahvistamia asukasvalintaperusteita. Tavoitteena on, että 1.3.2 Kaukolämpötoiminnan tavoitteet: a) taloyhtiö jatkossakin säilyttää yleishyödylliselle yhtiölle asetetut kriteerit eli - on tuloverosta vapaa yhtiö - toimii omakustannus-periaatteella - ei jaa osinkoa - noudattaa asukasvalinnoissa kaupungin vahvistamia asukasvalintaperusteita b) yhtiö ylläpitää jatkossakin vuokra-asuntoja kaupungin alueella ja hankkii tai rakennuttaa asuntoja kysynnän ja tarpeen mukaan c) yhtiö toimii yhteistyössä omistajan eli Kurikan kaupungin kanssa - lyhyen ajan suunnitelmassa on uudiskohteen aloittaminen Kurikanahteeseen - lähivuosina keskitytään pitkälti olemassa olevien kiinteistöjen korjauksiin - mikäli kysyntä vähenee ja tyhjillään olevien asuntojen määrä kasvaa, tulee eräiden kiinteistöjen purkaminen harkittavaksi 1. Tavoitteena on toimittaa Kurikan ja Ilmajoen taajamissa oleville rakennuksille lämpöenergiaa kilpailukykyiseen hintaan. 2. Kaukolämmön tuotanto pyritään järjestämään siten, että tuotannossa käytettävät polttoaineet saadaan pääosin omasta maakunnasta ja painopistettä pyritään muuttamaan kohti nopeasti uusiutuvia biopolttoaineita, kuten metsähake ja mah-

12 dollisesti pelloilla kasvatettavat energiakäyttöön soveltuvat kasvit. 3. Kaukolämpöyhteistyötä pyritään lisäämään yli kuntarajojen. 4. Toiminnassa pyritään tuottamaan asiakkaille ja omistajille lisäarvoa.

13 Käyttötalousmenot osastoittain TA 2012 TA 2013 Osuus käyttömenoista 2014 2015 5 044 000 Hallinto- ja talousosasto 4 964 000 4 995 000 4 995 000 Muutos -1,59 % 0,62 % 0,00 % 45 928 000 Perusturva 48 632 000 48 624 000 48 624 000 Muutos 5,89 % 0,02 % 0,00 % 50 972 000 Hallinto- ja talousosasto (sis. perusturvan) 53 596 000 60,83 % 53 619 000 53 619 000 Muutos 5,15 % 0,04 % 0,00 % 20 321 000 Sivistysosasto 21 331 106 23,85 % 21 013 000 21 013 000 Muutos 4,97 % -1,49 % 0,00 % 12 381 000 Tekninen osasto 13 494 839 15,32 % 13 495 000 13 495 000 Muutos 9,00 % 0,00 % 0,00 % 83 674 000 Yhteensä 88 421 945 100 % 88 127 000 88 127 000 Muutos 5,67 % -0,33 % 0,00 %

14 Taloussuunnitelman käyttötalousosan yhdistelmä, menot TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Vaalit 29 73 31 31 Muutos Tilintarkastus 32 42 56 56 56 Muutos 31 % 33 % 0 % 0 % Yleishallinto 4 024 3 676 3 759 3 759 3 759 Muutos -9 % 2 % 0 % 0 % Kehittämistoimi 1 366 1 253 1 149 1 149 1 149 Muutos -8 % -8 % 0 % 0 % Maataloustoimi 156 Muutos Perusturva 48 632 48 624 48 624 Muutos 0 % 0 % Perusturvaosasto 44 714 45 928 Muutos 3 % Sivistystoimi 18 937 19 297 20 190 19 883 19 883 Muutos 2 % 5 % -2 % 0 % Vapaa-aikatoimi 773 801 877 877 877 Muutos 4 % 9 % 0 % 0 % Kulttuuritoimi 208 224 264 253 253 Muutos 8 % 18 % 0 % 0 % Tekninen toimi 13 052 11 646 12 830 12 830 12 830 Muutos -11 % 10 % 0 % 0 % Ympäristötoimi 758 735 664 664 664 Muutos -3 % -10 % 0 % 0 % Yhteensä 84 049 83 675 88 421 88 126 88 126 Muutos 0 % 6 % 0 % 0 %

15 Käyttötalousosa Sitovuustaso Avustukset Seuraavilla sivuilla olevan talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut toiminnalliset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Toiminnallinen tavoite on valtuuston toimielimelle tehtäväkohtaisesti asettama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää tai laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite. Kaupunginvaltuusto hyväksyy erikseen talousarvioasetelman. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolme vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2013 2015. Talousarvion käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia bruttomääräisinä. Sitovat tavoitteet ja määrärahat on rasteroitu kunkin tulosalueen kohdalla. Muut suoritteet ja perustelut ovat ainoastaan määrärahan perusteluita. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että sitovia tavoitteita. Määrärahan korotuksen tai tuloarvion alentamisen yhteydessä on arvioitava myös toimintaa koskevien tavoitteiden muutostarve. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, kuuluvat talousarvion käyttötalousosaan. Osastoilla ei ole oikeutta lisätä virka- eikä työsuhteisten työntekijöiden määrää. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa osastoille sitovat ohjeet avoimeksi tulevien virkojen, viransijaisten ja työsuhteisten työntekijöiden palkkaamisesta ja muista virka- ja työsuhteeseen kuuluvista asioista. Aloitetaan oman palvelutuotannon tuotteistaminen, tehdään työaikaseuranta ja työprosessien kuvaukset. Kaikkien hallintokuntien osalta avustukset on haettava maaliskuun loppuun mennessä. Hakemuksen yhteydessä on toimitettava toimintasuunnitelma, tilinpäätös ja toimintakertomus.

16 Käyttösuunnitelmat Kurikan kaupungin strategia Valtuuston hyväksyttyä talousarvion kaupunginhallitus ja lautakunnat päättävät käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Kaupunginhallituksen tai lautakunnan määräämä, sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja -tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloustoimistoon kahden kuukauden kuluessa talousarvion hyväksymisestä. Neljännesvuosittain kunkin osaston on annettava valtuustolle selonteko talouden- ja toiminnan toteutumisesta. Strategiatyötä on valmisteltu ensin virkamiesjohdon toimesta ja kaupunginvaltuusto työsti sitä omassa seminaarissaan tammikuussa 2012. Uusi valtuusto tulee ensi kevään aikana laatimaan uuden strategian valtuustokaudelle 2013 2016. Se tullee muuttumaan kaupunkimme strategiarakennetta. Käynnistymässä oleva kuntarakenneselvitys voi myös vaikuttaa strategioiden sisältöön tulevan valtuustokauden aikana. Kaupungin strategiassa määritellään painopisteet ja keinot niiden toteuttamiseen. Tähän liittyy toimialakohtaiset strategiat, joissa toimialaa ja niitä koskevia toimenpiteitä tarkastellaan perusteellisemmin. Lyhyen aikavälin tavoitteet kirjataan tuloskorteille. Kaupungin valtuustokauden painopisteet ovat: Talous, Imago, Kuntayhteistyö, Palvelut, Elinkeinot ja Väestökehitys. Talouden tärkein tavoite on ollut, että valtuustokauden lopussa korkeintaan puolet osinkotuotoista käytetään käyttötalouden kustannuksiin. Palvelut tulisi kokonaan tuottaa verotuloilla, valtionosuuksilla ja toimintatuotoilla, siihen ei tällä valtuustokaudella päästäne. Talouden tavoitteista tarkemmin talousosiossa. Palvelutuotannon tehostamistoimia tarvitaan vielä merkittävästi

17 lisää. Henkilöstön eläköityessä tulee toimenkuvia ja palveluprosesseja erityisesti arvioida uudelleen. Sijoitustoiminnassa tavoitteena on saada mahdollisimman tasainen ja riskitön tuotto vuosittain. Kaupunkikonserni tarvitsee selkeät ohjeet ja strategiat. Ne laaditaan kaupungin omille yhtiöille ja yhteydenpitoa keskushallintoon tiivistetään. Kaupunginhallitus ohjeistaa ja asettaa tavoitteet kaupungin konserniyhtiöille. Kiinteä yhteydenpito keskushallintoon on tärkeää myös niihin kuntayhtymiin ja yhtiöihin, joissa kaupunki on mukana. Imagoa parannetaan ja Kurikasta luodaan vieläkin positiivisempi mielikuva monin eri keinoin. Tärkeintä on tällä hetkellä JIK-yhteistyö naapurikuntien, Jalasjärven ja Ilmajoen kanssa. Kurikalla on valmius rakenteellisiin uudistuksiin kuntakentässä, lähinnä naapureiden kanssa. Kuntayhteistyötä tehdään Seinäjoen seudun sekä Suupohjan seudun kuntien kanssa. Palvelutarjonta pidetään kattavana ja kaupunki suhtautuu myönteisesti palveluyhteistyöhön eri järjestöjen kanssa. Kaupungin henkilöstöä aktivoidaan uusiin toimintatapoihin ja henkilöstöstrategia päivitetään vuosittain. Palveluverkko saatetaan ajan tasalle, jotta se on oikeassa suhteessa kysyntään ja kustannuksiin. Elinkeinopolitiikan päätavoitteena on nostaa kaupungin työpaikkaomavaraisuutta ja saada aikaan uusia työpaikkoja. Elinkeinopolitiikkaan liittyy läheisesti väestökehitys. Se tulee saada kasvu-uralle nykyisestä laskukierteestä. Väestökehitys vaatii monia toimia tehokkaan ja onnistuneen tonttimarkkinoinnin lisäksi.

Talousarvio ja suunnitelma Sivu 18 1.1.2013 31.12.2013 Talousarvio Ehdotus Ehdotus Tilinp. 2012 Ehdotus 2014 2015 2011 (1.000) 2013 (1.000) (1.000) Käyttötalous Hallinto- ja talousosasto Vaalit (Keskusvaalilautakunta) Käyttötalous Toimintatuotot 23... 25 Toimintakulut -29... -73...... -31...-31 Toimintakate/jäämä -6... -48... 0... -31...-31 Laskennalliset erät -3 tilikauden yli-/alijäämä -8... -48... 0... -31...-31 Tilintarkastus (Tarkastuslautakunta) Käyttötalous Toimintakulut -32... -42... -56.050... -56...-56 Toimintakate/jäämä -32... -42... -56.050... -56...-56 Laskennalliset erät -4... Tilikauden yli-/alijäämä -36... -42... -56.050... -56...-56 Yleishallinto (Kaupunginhallitus) Käyttötalous Toimintatuotot 1.783... 341... 347.015... 347... 347 Toimintakulut -4.024... -3.676... -3.759.150... -3.759... -3.759 Toimintakate/jäämä -2.242... -3.335... -3.412.135... -3.412... -3.412 Poistot ja arvonalentumiset -85 Laskennalliset erät 1.374 Tilikauden yli-/alijäämä -953... -3.335... -3.412.135... -3.412... -3.412 Hallinto- ja talousosasto vastaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi osasto hoitaa kaupungin toimistopalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut sekä atk-asiat. 1.1.2012 alkaen maaseutupalvelut on ostettu Jalasjärven kunnalta. Entisen perusturvaosaston määrärahat on siirretty osaston menoiksi, koska vanhus- ja terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaali- ja vammaispalvelut ostetaan JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä 1.1.2013 lukien. Hallinnon tavoitteena on hyvä hallinto, jossa hyödynnetään nykyaikaista toimistotekniikkaa sekä tehdään hyvää yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa. Sitovat tavoitteet Tavoite: A. Palvelusitoumus Nollakorkoisten varojen minimointi Kirjanpidon viive Intranetin käyttöönotto Laskujen maksaminen Raportoinnin kehittäminen Asiat käsittelyyn KuntaToimisto ohjelmien käytön tehostaminen Yhteispalvelupisteet osallistuvat Etä-EP -etäpalvelupilottihankkeeseen C. Määrärahat: Rengonharjusäätiön avustus 99.826 Palveluliikenne. Palveluliikenne ja Jurvan asiointiliikenne 98.000 Koko kaupungin tyhy-toiminta 40.000 Työsuojelun menot keskitetty hallinto- ja talousosastolle 34.675 Tavoitetaso/seurantatapa: Alle 80.000 /pv/pankki 10-30 pv Ohjelma käytössä Pääosa laskuista kiertää sähköisesti, maksatuksessa eräpäivään mennessä Hallintokunnat osaavat ottaa tarvitsemansa raportit 1-2 kuukauden kuluessa saapumisesta - Valmistelijat osaavat käyttää esityslista pöytäkirjajärjestelmän työpöytäsovellusta Hankkeen tavoitteena saada asiantuntijapalveluja etäyhteyden avulla asiakkaille

Talousarvio ja suunnitelma Sivu 19 1.1.2013 31.12.2013 Talousarvio Ehdotus Ehdotus Tilinp. 2012 Ehdotus 2014 2015 2011 (1.000) 2013 (1.000) (1.000) Nuorten kesätyötuki 12.000 Jalka oven väliin Nuorten työllistämisavustukset 22.000 Toiminta-avustus Kurikan Työnhakijat ry:lle 44.600 Nuorten työpajatoiminta 20.000 Velvoitetyöllistämiseen varattu määräraha 45.000 Avustus eläkeläisille vuokramenoihin 4.000 Maaseututoimen ostopalvelut Jalasjärven kunnalta 193.290 Henkilöstöresurssit Kaupunginhallituksen henkilövahvuuteen kuuluu kaupunginjohtaja. Taloustoimiston ja keskitetyn toimistopalveluiden henkilöstövahvuuteen kuuluu kaupunginsihteeri (50 %), hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö, toimistopäällikkö (30 %), talousjohtaja, talouspäällikkö, kaksi atk-suunnittelijaa, atk-tukihenkilö, 11 toimistosihteeriä, arkistosihteeri, kolme laskentasihteeriä, kaksi kirjanpitäjää, neljä palkkasihteeriä, kaksi palvelusihteeriä ja koulusihteeri. Kehittämistoimi (Kaupunginhallitus) Käyttötalous Toimintatuotot 182... 171... 177.700... 178... 178 Toimintakulut -1.366... -1.253... -1.148.800... -1.149... -1.149 Toimintakate/jäämä -1.184... -1.081... -971.100... -971... -971 Poistot ja arvonalentumiset 0 Laskennalliset erät -154 Tilikauden yli-/alijäämä -1.339... -1.081... -971.100... -971... -971 Toiminnan kuvaus Kehittämisyksikkö osallistuu kaupungin kokonaiskehittämiseen sekä suunnittelee ja toteuttaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Se kehittää kaupungin yritystoimintaa ja elinkeinoelämää, luo edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle, kasvattaa kaupungin vetovoimaisuutta sekä kilpailukykyä. Kehittämistoimi tarjoaa yhteistyökumppaniensa ja sidosryhminensä sekä verkostonsa avulla kattavat yrityspalvelut. Kehittämisyksikkö suunnittelee ja toteuttaa myös kaupungin markkinointia ja viestintää sekä koordinoi Seinäjoen seudun ja muiden toimijoiden elinkeinopoliittista yhteistyötä. Kehittämistoimen visio Kehittämistoimi toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa ja visiota. Elinkeinoelämän kannalta Kurikka on vahva, monipuolinen ja menestyvä yritystoiminnan keskus Etelä-Pohjanmaalla. Elinkeinopolitiikan periaatteet: Kaupunki - harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa - osallistuu yritysten toimitilajärjestelyihin ja asiantuntijapalveluiden organisointiin - on osaltaan mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa - osallistuu yhdessä sovittujen kehittämisprojektien omarahoitusosuuksiin Kaupungin päätavoitteena on kehittää yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä sekä lisätä kärkitoimialojen kilpailukykyä ja kasvattaa kaupungin vetovoimaa. Teollisuuden kehittämisen lähtökohtana on alueella toimivan teollisuuden vahvistaminen ja sen kasvu- ja toimintaedellytysten luominen ja turvaaminen. Elinkeinoelämän kehittämisen strategiset painopisteet ovat osaamisen vahvistaminen, teollisuuden kehittäminen, kaupan ja palveluiden kehittäminen sekä kuntamarkkinointi ja viestintä. Määrärahoihin sisältyy valtuuston kokouksien videointi yhdellä kameralla ja videointitiedoston talletus www-sivustolle. Sitovat tavoitteet Tavoite: Tavoitetaso/seurantatapa: A. Palvelusitoumus - neuvontapalvelut 0 4 pv tai asiakkaan kanssa sovittava aikataulu - yrityskonsultoinnin myöntäminen Harkinnan mukaan 1 3 pv/yritys/vuosi - vapaat toimitilat Ajantasainen luettelo, internet - yritysrekisteri Seinänaapurien rekisteri, internet - hankkeet ja projektit Tulosten raportointi kerran vuodessa

Talousarvio ja suunnitelma Sivu 20 1.1.2013 31.12.2013 Talousarvio Ehdotus Ehdotus Tilinp. 2012 Ehdotus 2014 2015 2011 (1.000) 2013 (1.000) (1.000) B. Toiminnalliset tavoitteet - kehittämistoimi toteuttaa oman toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet Toiminnan säännöllinen raportointi/kaupungin johtoryhmä ja kehittämistiimi - uudet työpaikat ja vanhojen turvaaminen alle maakunnallisen tason, seurantatapa työttömyysprosentti C. Määrärahat - Yhteistyösopimuksiin perustuvat avustukset mm. yrittäjäjärjestöt, Kropsukievarit ry, Kurikan Oppaat ry, Kurikan Ryhti ry 8.500 - Komia-markkinointiin 10.000 Muita toimintamenoja: - Seinänaapurihankkeet 115.000 - Suupohjan elinkeinotoimen ky 74.000 - Kehittämisyhdistykset (Liiveri ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry) 104.300 - muut hankkeet 291.300, tuloja 150.700 - elinkeino-hankekoordinaattorin palkkaus 50.000 /vuosi Suoritteet Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 2014 2015 1060 1 044 - yritysten lukumäärä yritysrekisterin mukaan 1050 1060 1070 Resurssit Kehittämispäällikkö, yhteyspäällikkö, toimistopäällikkö 30 %, projektipäällikkö 3 kk Maataloustoimi (Maaseutulautakunta) Käyttötalous Toimintakulut -156 Toimintakate/jäämä -156... 0... 0... 0... 0 Laskennalliset erät -17 Tilikauden yli-/alijäämä -173... 0... 0... 0... 0 Maaseututoimen ostopalvelut Jalasjärven kunnalta vuodesta 2012 alkaen. Perusturva Käyttötalous Toimintatuotot...... 485.000... 485... 485 Toimintakulut...... -48.632.000... -48.624... -48.624 Toimintakate/jäämä 0... 0... -48.139.000... -48.139... -48.139 Tilikauden yli-/alijäämä 0... 0... -48.147.000... -48.139... -48.139 Terveys-, vanhus- ja ympäristöterveydenhuollon palvelut on 1.1.2009 alkaen ostettu JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 31.8.2011 päättänyt, että myös Kurikan kaupungin sosiaalitoimen palvelut siirretään kokonaisuudessaan JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidettavaksi 1.1.2013 mennessä. Sosiaalipalveluiden ja vammaispalveluiden tilaamisesta vastaa kaupunginhallitus. Sen sijaan terveys-, vanhus- ja ympäristöterveydenhuollon palvelut tilaa Jalasjärven kunnan organisaatiossa toimiva tilaajalautakunta. Koko perusturvan toiminta on aikaisempina vuosina ollut perusturvaosaston alaisuudessa. Koska perusturvaosaston koko henkilökunta siirtyy JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen, on vuoden 2013 määrärahat siirretty hallinto- ja talousosastolle. Määrärahoihin sisältyvät ostopalvelut JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä, tilaajalautakunnan menot sekä aikaisemmasta sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä aiheutuvat eläkemenoperusteiset eläkemaksut sekä ns. varhemaksut. Sosiaalitoimen siirtyessä JIK:n tuottamaksi palveluksi on menoihin sisällytetty mm. vuokrat sosiaalitoimen käytössä olevista kiinteistöistä sekä puhtaus- ja ruokahuollon menoja, jotka puolestaan näkyvät teknisellä osastolla tuloina. Kaupunginhallitus on ohjeistanut, että JIK ky:ssä tulee uudistaa ja kehittää kaikkia toimintatapoja, esim. lääkäripäivystyksen keskittäminen yhteen terveyskeskukseen. Keskittäminen on taloudellisesti ja toimintojen kehittämisen näkökulmasta sekä päivystyshenkilöstön keskittämisen kannalta järkevää.