MIELENTERVEYS Jokihelmen opisto, Haapavesi 12.12.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti
Mitä mielenterveys on? Psyykkistä hyvinvointia - riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön (suomen kielen sanakirja) Elämän kivijalka - tukee arjessa jaksamista elämän hallintaa - auttaa selviytymään vastoinkäymisistä - elinvoimaisuutta - henkistä vastustuskykyä & voimavaraa (terveysnetti.fi, vahvistamo.fi)
Hyvä mielenterveys mielen ja ruumiin tasapainoa & hyvinvointia Kykyä - olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa - ilmaista tunteitaan - leikkiä ja käydä koulua - nauttia elämästä - sietää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä Riittävää itsetuntoa ja omanarvontuntoa Toisten ihmisten arvostamista (peda.net)
Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät Lapsuus vanhemmat tarjoavat tyydytystä lapsi kohdistaa heihin toiveita Nuoruus Kasvua riippuvuudesta irtautumiseen vanhemmista Samaan aikaan identiteetti jäsentyy ruumiinkuva ja seksuaalisuus muuttuvat Ikätovereiden apu tärkeää vanhempien löytäminen vähitellen aikuisella tasolla
Muutoksen paikkoja nuoruuden kompurointia? Maailmakuva hahmottuu hiljalleen Ideologinen kriisi? Minäkuva alkaa muodostua Identiteetti kriisi? Itsenäisyys/läheisyys/irtautuminen vanhemmista Ihmissuhdekriisi?
Kypsymisen arviointia (esim. Havighurst) Aivojen kehittyminen Fyysinen sukupuolinen kehitys Tunne-elämän kypsyminen Taloudellinen itsenäisyys
Häiriötyyppejä Prevalenssi (%) Sukupuolijakauma Jokin mielenterveyden häiriö 15 25 T > P Mielialahäiriöt 5-10 T > P Ahdistuneisuushäiriö 5 15 T > P Päihdehäiriöt 5 10 T < P Käytöshäiriö 5 10 T < P Syömishäiriöt 5 T > P T = tyttö P = poika
Mielenterveyden ongelmien ilmeneminen tilapäisesti tai ajoittain, pitkäaikaisesti tai melko pysyvästi joka neljännellä jossain elämänsä vaiheessa mielenterveysongelmia vakavaakin sairastumista on mahdotonta ennakoida nuoruus ja opiskeluaika muutoksineen ja haasteineen ovat riskiaikoja Muuttunut käyttäytyminen herättäköön keskusteluun
Psyykkiseen oireiluun voi liittyä mm. voimakkaat ja yhtäkkiset muutokset nuoren käytöksessä vetäytyminen häiriökäyttäytyminen (erityisesti pojilla) sensitiivisyys, herkkyys kritiikille itkuherkkyys selkeät keskittymisvaikeudet ja jatkuva levottomuus voimakkaat mielialan vaihtelut väsymys ja aloitekyvyttömyys opintomenestyksen heikkeneminen poissaolot ongelmat suhteissa ikätovereihin somaattinen oireilu, huoli terveydestä hygienian heikkeneminen. (thl.fi)
Mielenterveysongelmat eivät välttämättä vaikuta opiskeluun. Vaikeuksia voi kuitenkin ilmetä muistin, keskittymisen ja tarkkaavuuden alueella ympäristön ärsykkeen poissulkemisena jos omat asiat painaa mieltä hankaluutena suunnitella työskentelyään sekä keskittyä pitkään yhtäjaksoisesti lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten keskittymisvaikeuksia, levottomuuden tunnetta tai väsymystä
Riskitekijöitä perintötekijät traumat hylkäämiskokemus turvattomuus krooniset sairaudet ja vammat vanhemmuuden ongelmat Oireita: levottomuus, keskittymiskyvyn pulmat, stressiherkkyys, vihamielisyys, ilkivalta, valehtelu, lintsaus ym. matala ärsyyntymiskynnys vireystila - kireystila passiivisuus vetäytyminen, kaveripiirin vaihtuminen ym. HOX! Normaaliin kehitykseen liittyvät vaihtelut ja kuohunnat sekä mielialavaihtelut ja oireiden epämääräisyys vaikeuttavat tunnistamista ja hoitoon ohjautumista 11
Käytöshäiriöt, ICD 10- F63 Toistuvat raivokohtaukset Näpistelyhimo eli kleptomania Tuhopoltto eli pyromania Pelihimo Karvojennyppimishäiriö eli trikotillomania Tarkemmin määrittelemätön käytös- ja hillitsemishäiriö
Käytöshäiriö Lasten ja nuorten käytöshäiriöille ominaista toistuva ja itsepintainen muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkova käytös aggressiivisuus, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen. Lievemmät käytöshäiriöt voivat korjaantua ilman hoitoa etenkin, jos käytöshäiriö on reaktio perheen tai ympäristön tilapäiseen stressiin. Vakavammat käytöshäiriöt ovat usein itsepäisiä, vuosia kestäviä ja asteittain pahentuvia hoito tärkeää!
Uutta tutkimustietoa Tyttöjen käytöshäiriön erityispiirteet: väkivaltaisuus, itsetuhoisuus ja liitännäissairastavuus Ilomäki Essi, 2012, väitös Tutkittu 508 psykiatrian akuuttihoito-osastolla ollutta 12-17 v nuorta 63 tyttöä ja 92 poikaa täytti käytöshäiriön kriteerit tytöillä vaikeusaste ja oireiden määrä vähäisempi, mutta toimintakyky yhtä huono kuin pojilla Riskejä väkivalt ja ei-väkivalt käytöshäiriöön: fyys. perheväkivalta asuminen erossa vähint. yhdestä biol. vanhemmasta Nuoren alkoholiriippuvaisuus lisää riskiä itsemurhan yrittämiseen ja itsensävahingoittamiseen lähes 4- kertaiseksi tytöillä enemmän mieliala- ja ahdistushäiriöitä samaan aikaan oireiden määrä yhteydessä nikotiiniriippuvuuteen JOHTOPÄÄTÖS: ennaltaehkäisyssä ja hoidossa erityinen huomio alkoholin käyttöön sekä depression hoitoon itsetuhoisuuden ennaltaehkäisemiseksi
Masennus ja mielialahäiriöt Kouluikäisen masennus (6 12 v) ilmenee usein alakuloisena mielialana, ilmeinä ja eleinä. Leikkien aiheisiin liittyvät hylkäämiset, menetykset, moitteet, vahingoittaminen, myös kuolema ja itsemurha voivat olla esillä. Usein masennus voi ilmetä väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, erilaisina somaattisina oireina aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina
Masennus Nuoren (12 18 v) masennus voi muistuttaa kouluikäisten masennusta. Varhaisnuorilla (12 14 v) masennus ilmenee usein joko ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin ja oirekuva alkaa vastata lisääntyvässä määrin aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Masennuksen ydinoireet nuorilla ovat aikuisten tavoin masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja väsymys.
Jatkuu Mielialan muutos voi ilmetä itkuisuutena, ärtyisyytenä tai vihaisuutena. Tärkeiden asioiden aloittaminen on vaikeaa, jopa ylivoimaista ja nuori vetäytyy pois harrastuksistaan ja kavereistaan Mitä tehdä? Vanhemman tai opettajan tulee aina kysyä lapselta tai nuorelta avoimesti ja suoraan Masennuksesta kysyminen ei aiheuta oireita, vaan voi päinvastoin lievittää niitä, jos ja kun lapsi tai nuori kokee tulevansa myötäelävästi ymmärretyksi pahassa olossaan
Masennus Nuorten masennuksessa korostuvat ärtyneisyys ja vihaisuus sekä reaktiivinen epäsosiaalinen oireilu. Myös mielialan vaihtelevuus on nuorilla yleisempää kuin aikuisilla (Birmaher ym. 1996, Karlsson ym. 2005) Huomattava osa (40-80 %) masentuneista nuorista kärsii myös jostakin muusta mielenterveyden häiriöstä, tavallisimmin ahdistuneisuushäiriöstä, tarkkaavuus- ja käytöshäiriöstä tai päihteiden väärinkäytöstä
Syömishäiriöt syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken tauteja voi ilmetä joko sairaalloisena laihduttamisena tai ahmimisena laihuushäiriö alkaa tyypillisimmillään nuoruusiän alkuvuosina, 12 16 vuoden iässä ahmimishäiriö alkaa usein vasta nuoruusiän loppuvaiheessa. liittyy usein myös muu psykiatrinen häiriö, tavallisimmin masennus tai ahdistuneisuushäiriö sekä pakko-oireisen persoonallisuushäiriön piirteitä, kuten täydellisyyden tavoittelua, pikkutarkkuutta ja joustamattomuutta
Pakko-oireet Pakkoajatukset toistuvia mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia eivät ole luonteeltaan vain liiallista asioista huolehtimista Pakkotoiminnat esim. toistuva peseminen, siivoaminen, tarkistaminen, laskeminen, järjestely, kyseleminen ja toistuvien rauhoittavien vakuutusten vaatimus ja pakonomainen rukoilu
Päihdeongelmat nuorten yleisimpiä mielenterveysongelmia, vaikka valtaosalle niitä ei kehitykään ensimmäiset päihdekokeilut ajoittuvat12-13 vuoden ikään varsinaisten päihdehäiriöiden alkamisikä on noin 14-15 vuotta tyypillisesti pitkäkestoisia, vaikeahoitoisia ja toistuvia Usein päihdehäiriöön liittyy jokin muu mielenterveyshäiriö, tavallisimmin käytöshäiriö taikka masennus- tai ahdistuneisuushäiriö
Käytöshäiriöt toistuva ja pysyvä epäsosiaalisen käyttäytymisen malli: lapsi tai nuori rikkoo toistuvasti iänmukaisia sosiaalisia normeja (esim. toistuva koulupinnaus tai näpistely, vakavimmillaan väkivaltainen tai rikollinen käyttäytyminen) pojilla noin viisi kertaa yleisempiä kuin tytöillä liittyy useimmiten myös muita mielenterveyden ongelmia
Ahdistuneisuushäiriöt häiriöiden tunnistamista vaikeuttavat niihin usein liittyvät somaattiset oireet nuoruusiässä pelot kohdistuvat sosiaaliseen ympäristöön pakko-oireisen häiriön riski suurenee kymmenennen ikävuoden jälkeen kehityksenmukaisen ja diagnosoitavan ahdistuksen erottaminen perustuu pääasiassa nuoren omaan käsitykseen siitä, missä määrin ahdistus rajoittaa hänen toimintakykyään
Peliriippuvuudet Digitaalisten pelien riskeistä lapsille ja nuorille vielä vähän tieteellistä tutkimusta Alaikäisten ja nuorten rahapelaamisen haittoja osoitettu selkeästi Psyk. prof. Mark Griffiths (UK) esittää, että verkkopelit (nettipokeri, World of Warcraft peli) ovat alaikäisille erityisen haitallisia Aikuisille em. tyyppiset pelit aiheuttavat alkoholi- ja muihin aineriippuvuuksiin verrattavan tilanteen Oireita: mielialan muutokset ja lisääntynyt tarve pelata Haitat alaikäisille eivät liene pienempiä!! (thl.fi) (http://www.paihdelinkki.fi/testaa/netinkaytto)
Koulun paras keino tukea mielenterveyttä on ennustettavuus Se on kaikille turvallisen olon tuoja Vaatimukset voinnin mukaan Selkeä ympäristö Olemisen ja oppimisen struktuuri Tieto päivän kulusta Mitä, missä, milloin? Rakasta rutiineja niistä saat turvaa Koulun sisällä olevasta tukihenkilöstä hyviä kokemuksia
Miten tukea nuorta? Yksilöllisyys Sama diagnoosi ei tarkoita samanlaisia opetuksen ja oppimisen tarpeita. Keskustele oppilaan kanssa siitä, mikä oppimisessa ja opiskelussa tuntuu vaikealta ja mikä voi helpottaa sitä. Tue oppilaan omia, jo hyviksi havaitsemia keinoja. Kannusta kokeilemaan erilaisia tapoja opiskella. Auta tekemään suunnitelma, kuinka selviytyä esimerkiksi läksyistä tai kokeista
Miten tukea nuorta? Kerro nuorelle konkreettisesti, mistä olet huolissasi Kysy ja kuuntele, onko nuorella huolia tai ongelmia opiskelussa Älä oleta tietäväsi, miltä nuoresta tuntuu, mitä hän ajattelee tai mistä hänen käytöksensä johtuu Kunnioita nuoren kokemusta ja omaa asiantuntemusta Keskustelkaa mahdollisuudesta saada tukea muualta Sovi nuoren kanssa tapaaminen, jolloin hän voi kertoa kuulumisistaan Kirjatkaa ylös mahdilliset sopimukset
jatkuu.. Apuvälineet voivat helpottaa opiskelua, esimerkiksi tietokone tai nauhuri kuuntelua varten Rauhallinen työtila saattaa olla tarpeen sekä kirjallisia töitä että lukemista varten. Muistuta oppilasta, että opintojenkin sujumiseksi on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista esimerkiksi varaamalla aikaa ihmissuhteisiin, liikuntaan ja harrastuksiin.
Linkkejä http://www.julkari.fi/handle/10024/103119 Nuoret pelissä https://nuoret.mielenterveystalo.fi/nuoriso/tietopankki/tietoa _ammattilaisille_nuoruusian_arviointi_ja_hoito/ http://www.mielenterveysseura.fi/files/74/miten_autan_oppilasta.pdf https://www.nyyti.fi/ https://nuoret.mielenterveystalo.fi/nuoriso/tietopankki/tietoa _ammattilaisille_nuoruusian_arviointi_ja_hoito/ http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/t unnus/nix00951