Perhon kunta. Kuva Tarja Sillanpää. Talous- ja toimintasuunnitelma 2016-2017

1 Perhon kunta Kuva Tarja Sillanpää TALOUSARVIO 2015 Talous- ja toimintasuunnitelma 2016-2017

2 PERHON KUNTA TALOUSARVIO 2015 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 SISÄLLYSLUETTELO PERHON KUNNAN STRATEGIA 3 TalousarvioVUOSI 2015 4 Yleisperustelut 5 - Talousarvion ja - suunnitelman rakenne - Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvio 2015 - Verotulot 9 - Valtionosuudet, työllisyys - Investoinnit ja poistot - Henkilöstömenot - Kunnan vieraspääoma ja lainanottovaltuus Talousarvion sitovuus, käyttösuunnitelmat 13 Tavoitteet konserniyhteisöille 15 Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tunnusluvut 16-18 TULOSLASKELMA 19 RAHOITUSLASKELMA 21 Yhteenveto meno- ja tuloarvioista 22 KÄYTTÖTALOUS Yleishallinto 24 Sosiaali- ja terveystoimi 43 Kasvatus- ja opetustoimi 77 Kirjasto Vapaa-aika Elämä pelissä 93 Tekninentoimi 100 Ympäristötoimi 110 RAHOITUS 115 INVESTOINNIT 117 HENKILÖSTÖ 124

3 Siiveniskuin eteenpäin PERHON KUNNAN STRATEGIA 2013-2017 TOIMINTA-AJATUS Perhon kunta huolehtii asukkaittensa hyvinvoinnista yhteistyössä toisten kuntien ja muiden palveluntuottajien kanssa: tarjoamalla laadukkaita ja nykyaikaisia palveluita Perhossa asuville ja kunnassa vieraileville kannustamalla yritteliäisyyteen kaikessa elinkeinotoiminnassa edistämällä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä, tarjoamalla ihanteellisia virkistys-, metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia koskemattomassa erämaaluonnossa arvostamalla toiminnoissaan rehellisyyttä, avoimuutta, vastuullisuutta, ennakkoluulottomuutta, luottamusta ja suvaitsevaisuutta VISIO Perho on oman identiteettinsä tunteva, verkottuva ja menestyvä, yrittäjäystävällinen, itsenäinen kunta, joka tunnetaan tehokkaana ja taloudellisena laadukkaiden palvelujen tuottajana. Kunnan tulevaisuuden menestystekijät ovat: Ennakoiva ja vahva kuntatalous Toimivat peruspalvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeinorakenne Asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus Päämäärät ja tavoitteet 2015 2017 Ennakoiva ja vahva kuntatalous - vuosikate kattaa vähintään poistot - kertynyttä ylijäämää - lainamäärä korkeintaan maan keskitasoa - veroprosentit Keski-Pohjanmaan keskitasoa Toimivat peruspalvelut Lähipalveluina - päivähoito ja varhaiskasvatus - perusopetus, lukio - sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto - ensihoito - tekniset palvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - kunnassa on motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, palvelutarvetta vastaava henkilöstö

4 - Perho on houkutteleva työnantaja - johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeisiin Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeinorakenne Yritysneuvonta - pienyrittäjyyden tukeminen, työpaikkojen lisääminen - elinvoimainen maa- ja metsätalous - toimiva yritysympäristö (kaavoitus, tonttitarjonta, tiet, verkostot) - luonnonpuiston ja erämaaluonnon virkistyskäytön tehostaminen Asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus - lähiverkostot ja yhteisöllisyys - luonto ja vapaa-ajan palvelut - riittävä asuntotarjonta - kuntaan muuttajien kotouttaminen, kuntapaketit Vuosi 2015 Ennakoiva ja vahva kuntatalous - valtionosuusuudistus vuoden 2015 alusta - sote-uudistus vuoden 2017 alusta vuoden 2013 aikana aloitettua talouden sopeuttamista jatketaan palvelutuotannon tehostamiseksi on löydyttävä uusia toimintatapoja ja välttämättä ei voida tuottaa kaikkia aiemmin tarjottuja palveluita Toimivat peruspalvelut - Painopistealueena on sosiaali- ja terveystoimen edelleen kehittäminen siten, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestäminen toteutuu Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisesti. Perhon kunta on mukana Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alueessa, johon kuuluu sopijaosapuolina seuraavat kunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Perhon kunta toimii järjestelyssä palvelun tuottajana. Vuoden 2015 aikana edelleen terveyskeskuslääkärin ja hammaslääkärin tehtäviin tulee panostaa niin, että terveydenhoitopalvelujen tuottaminen lähipalveluna ei vaarannu. - Aamuruskon, tukiasuntojen ja Jalmiinakodin tilat toteutetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaaviksi huomioiden lainsäädännön. Henkilöstöresursseja kohdennetaan kuntalaisten ja asiakkaiden hyväksi. Tällä toiminnalla henkilöstöä voidaan sijoittaa tehtävästä toiseen tehtävään palvelutarpeiden ja kysynnän mukaan. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - Sairauspoissaoloissa pyritään valtakunnalliselle tasolle. Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa on osa johtamista. Henkilöstöresurssit kohdennetaan palvelutarpeiden mukaan.

5 2. YLEISPERUSTELUT 2.1. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa asetetaan myös toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhteisöille. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosiin ja noudattaa Kuntaliiton suositusta. 2.2 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Lähde: Suomen Kuntaliitto 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos % Tuotanto 2,7-1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 4,7 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Korkonoteeraukset Euribor 3 kk korko % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 2.2.2 Kunnallistalouden kehitys Lähde: Suomen Kuntaliitto 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos % Kunta-alan ansiotasoindeksi 3,0 3,6 1,8 1,2 1,1 Kunta-alan palkkasumma 4,3 4,1 0,6 0,4 0,0 Toimintakulut 4,8 5,0 2,5 1,0 0,5 Verotulot 3,9 1,3 6,8 2,5 1,8 Valtionosuudet 5,3 5,4 2,6-2,3-1,6

6 2.2.3 Asukasmäärä ja työllisyys 2011 2012 2013 2014 Asukasluku 2910 2923 2923 2923 Ikäjakauma 0-6 -vuotiaat 370 367 364 364 7-64 -vuotiaat 2017 2024 1999 1999 65-74 -vuotiaat 272 277 293 293 75-84 -vuotiaat 174 182 188 188 yli 85 -vuotiaat 77 73 79 79 Työttömyysaste Koko maa 9,1 9,4 11,3 12,3 Keski-Pohjanmaa 7,8 8,4 9,0 9,9 Perho 8,9 10,0 10,7 12,0

7

8 2.2.4 Perhon kunnan strategia Talousarvion laadintaa ohjaa Perhon kunnan strategia, josta tiivistelmä on esitetty tämän talousarviokirjan alussa. Strategiassa on määritelty Perhon kunnan viisi menestystekijää, joista yhtenä on ennakoiva ja vahva kuntatalous. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu noudattaen kuntataloudelle strategiassa asetettuja tavoitteita eli: - vuosikate kattaa vähintään poistot - kertynyttä ylijäämää - lainamäärä korkeintaan maan keskitasoa - veroprosentit Keski-Pohjanmaan keskitasoa. Strategian pohjalta laaditut hallintokuntakohtaiset toimenpiteet ja tavoitekortit esitetään kunkin hallintokunnantalousarvion alussa. 2.2.5 Talousarvion laadintaohjeet sekä raamibudjetti Kunnanhallitus vahvisti 19.5.2014 talousarvionlaadintaohjeet aikatauluineen vuodelle 2015. Laadintaohjeissa hallintokuntia kehotettiin pohtimaan palvelujen tuottamista jopa palvelurakenteita muuttamalla, jotta annettuun raamiin päästään. Lisäksi kehotettiin tuomaan selkeästi esiin kunnan lakisääteiset tehtävät ja vapaaehtoiset tehtävät. Henkilöstökulujen kasvuprosentiksi vuodelle 2015 on arvioitu 0,5. Kunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät Lakisääteisissä tehtävissä kunnan toimivalta resurssien jakamisessa on rajoitettu. Eduskunta voi lainsäädännöllä osoittaa kunnalle uusia tehtäviä tai lisätä nykyisiin tehtäviin liittyviä velvoitteita, jotka kunnan on budjetoinnissa otettava huomioon. Resurssien osoittamisen pakollisuudessa kuntien tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: subjektiivisiin oikeuksiin, yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin tehtäviin sekä vapaaehtoisiin tehtäviin. Subjektiiviset oikeudet Subjektiiviset oikeudet ovat asiakkaan oikeuksia palveluihin, jotka kunnan on ehdottomasti järjestettävä. Perustuslain nojalla subjektiivisia oikeuksia ovat välttämätön ja kiireellisesti järjestettävä toimeentulo ja huolenpito terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maksuton perusopetus. Erillisellä lailla säädettyjä subjektiivisia oikeuksia ovat muun muassa esiopetus, lasten päivähoito ja kotihoidontuki sekä eräät vammais- ja lastensuojelupalvelut ja kuntouttava työtoiminta. Subjektiivisilla oikeuksilla on etusija resurssienjaossa. Talousarviossa on osoitettava riittävät resurssit subjektiivisiin oikeuksiin. Määrärahaa on osoitettava tarvetta vastaava määrä. Palvelua ei voi evätä sillä perusteella, ettei siihen ole varattu määrärahaa. Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat tehtävät Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat pääosa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluista sekä lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen ja

9 ammattikorkeakoulujen opetuspalvelut. Kulttuuritoimessa lakisääteisiin palveluihin kuuluvat kirjaston, kulttuuritoimen ja liikuntatoimen palvelut. Lakisääteisiä perusrakenteen ylläpitämis- ja kehittämistehtäviä ovat muun muassa kaavoitus, rakennusvalvonta, vesihuolto, jätevedenpuhdistus, ympäristön suojelu ja pelastuspalvelut. Yleisessä järjestämisvelvollisuudessa kunnalla on harkintavaltaa toiminnan laajuuden ja varattavien resurssien suhteen. Lakisääteinen toiminta on kuitenkin järjestettävä siten, että palveluja on tarjolla ja toimintaan on varattava määrärahoja. Vapaaehtoiset tehtävät Laissa säädettyjen tehtävien lisäksi kunta voi itsehallintonsa perusteella ottaa hoidettavakseen tehtäviä harkintansa mukaan. Näitä ns. vapaaehtoisia tehtäviä ovat muun muassa vapaa-aikatoimeen liittyvät palvelut, ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus ja vapaa sivistystyö. Vapaaehtoisia perusrakennepalveluja ovat esimerkiksi asuntotoimi, energiahuolto ja joukkoliikenne. Voimavarojen osoittaminen vapaaehtoisiin palveluihin on kunnan päätösvallassa. 3 TALOUSARVIO 2015 3.1 Verotulot Kunnanvaltuusto päätti pitää tuloveroprosentin vuoden 2014 tasolla. Talousarvio perustuu 21,00 % tuloveroprosentille, kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 6,125 milj.. Vuonna 2014 kunnallisveron tilitykset kasvavat noin 1,4 prosenttia, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvahti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa. Kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu kuten kunnallisveron eläketulovähennyksen, työtulovähennyksen ja perusvähennyksen korottaminen. Veromenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Tämän vuoksi verorahoitusta (valtionosuudet ja verotulot) tuleekin tarkastella kokonaisuutena, tiedot vuoden 2015 valtionosuuksista saadaan joulukuun lopulla. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus jatkuu vuosina 2015. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jakoosuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Kuntien yhteisöverokertymän arvioidaan kasvavan 5,8 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Perhon kunnan yhteisöverotuotoksi on talousarvossa arvioitu 0,48 milj..

10 Kiinteistöverotuloksi vuodelle 2015 on arvioitu 485.000. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan vuoden 2015 alusta. Kunnanvaltuusto päätti korottaa yleistä kiinteistöveroa ja vakituisten asuntojen kiinteistöveroa 0,05 prosenttiyksiköllä, korotus lisää kiinteistöverotuottoa noin 35.000 euroa. Kiinteistöverotus perustuu seuraaviin veroprosentteihin: Perho K-P:n Koko Lain mukaiset TA 2015 keskitaso maa rajat Yleinen kiinteistövero 0,80 1,17 0,94 0,80-1,55 Vakituinen asunto 0,55 0,57 0,43 0,37-0,80 Muut asunnot 1,05 1,01 1,05 0,80-1,55 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00-1,35 Rakentamaton rakennusp. 2,25 1,00-3,00 Voimalaitos 2,85 0,80-2,85

11 3.2 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Valtionosuusuudistus tulee voimaan 1.1.2015. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi OKM. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelun laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Lisäksi järjestelmään sovelletaan seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Vuoden 2015 valtionosuudet on arvioitu varovasti Kuntaliiton ennakkolaskelmia hyväksikäyttäen, lopulliset päätökset saadaan joulukuun lopulla. 3.3 Työllisyyden hoito Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtyminen kunnille lisää kuntien menoja. Kuntien kustannusvastuu laajenee 50 prosenttiin 300-499 pv osalta (kokonaan uusi ryhmä), 500 999 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kustannusvastuu säilyy ennallaan 50 prosentissa. Kuntien nykyinen kustannusvastuu lisääntyy yli 1000 pv työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta 50 prosentista 70 prosenttiin. Kuntouttavaan työtoimintaan on varattu 60.000 euroa ed. vuotta enemmän käytettäväksi työttömien aktivointiin ja/tai lisääntyneen kustannusvastuun kattamiseen. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toimii yhteistyössä Kyyjärven kunnan kanssa työllistämisen parantamiseksi. Kunnan työttömyysaste on 12 %. (maan keskitaso 12,3 %, Keski-Pohjanmaa 9,9 % 18.11.2014). Vuoden 2015 talousarvioon eri hallintokunnat ovat varan-

12 neet työllistämispalkkoihin yhteensä 186.000. Nuorten kesätyöllistämiseen on varattu 10.000 euroa. 3.4 Investoinnit Vuoden 2015 investointihankkeet ovat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät: - Vehmassuontien ryhmäkoti ja Haanentien palveluasunnot 2,5 milj. ), muistisairaitten dementiayksikköä aloitetaan 0,7 milj.,(avustusta ja korkotukilainaa) - Kivikoulun tilajärjestelyt/perusparannus 0,6 milj. - tiehankkeita tuetaan 1,5 milj. - kaavateitä ja liikenneväyliä suunnitellaan ja rakennetaan 0,232 milj. - keskuskentän perusparannusta jatketaan 0,2 milj. Vuoden 2015 aikana tehdään kuntoarviot ja tilatarveselvitys vapaille ja vapautuville kunnan kiinteistöille. Suunnitelmavuosien 2016 ja 2017 suurimmat investoinnit ovat Jalmiinakodin ikäihmisten palvelutilat, Kivikoulu ja Jätevedenpuhdistamon uusinta. 3.5 Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat 10,653 milj.. Sosiaalimaksujen yhteismäärä on 6,12 % (työnantajan sosiaaliturvamaksu, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu). Eläkevakuutusmaksujen keskimääräinen prosentti on 25,2 %. Eläkemenoperusteisia vastuita on kirjattu talousarvioon n. 0,546 milj.. Talousarviossa on varauduttu 0,50 %:n palkankorotuksiin. 3.6 Kunnan vieraspääoma Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä oli 1.1.2014 2.210 /asukas ja kokonaislainamäärä 6,465 milj. Vuoden 2014 lopussa lainojen määrä on noin 7 milj. eli 2.400 /asukas. Talousarviovuonna pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 0,172 milj.. Investointien rahoittamiseen voidaan purkaa sijoituksia ja/tai ottaa lainaa. Käyttötaloudessa on varattu lainojen korkokuluihin 186.000 euroa. Vuoden 2015 investointien rahoittamiseen puretaan sijoituksia 1,5 milj. ja uutta lainaa tarvitaan 2,26 milj.. Lainamäärä tulee olemaan vuoden 2015 lopulla yhteensä (7 0,172 + 2,26) 9,1 milj. euroa, asukasta kohden noin 3.110 euroa. 3.7 Kunnanhallituksen talousarviolainojen ottovaltuus Kunnanvaltuuston hyväksymässä Perhon kunnan hallintosäännössä on päätetty, että kunnanhallituksella on ratkaisuvalta lainojen ottamiseen kunnanvaltuuston talousarviossa määrittelemissä rajoissa. 3.8 Kunnanhallituksen tilapäislainanottovaltuus Vuoden 2005 aikana kunta on ottanut käyttöön kuntatodistukset. Kuntatodistukset ovat kuntien ja kuntayhtymien liikkeeseen laskemia lyhytaikaisia velkasitoumuksia. Laina-aika on vähintään yksi päivä ja alle yksi vuosi. Kuntatodistuksen kaupasta sovitaan puhelimitse, hinta määräytyy

13 markkinakorkojen mukaan. Kunta avasi vuoden 2002 aikana luottolimiitin Perhon Osuuspankkiin. Talousarviossa olevien rakennusinvestointien ja maksuliikenteen hoitamiseksi kunnanhallitukselle annetaan valtuus maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ottaa tilapäisluottoa tarvittaessa vuoden 2015 aikana enintään 10 milj.. 3.9 Antolainat Talousarvioon sisältyy 30.000 antolainavaraus, mikä on tarkoitettu nuorten ensiasuntolainoihin. 4. TALOUSARVION SITOVUUS Taloussuunnitelman vuosi 2015 on sitova talousarviovuosi. Sitovuustaso on käyttötalousosassa tulosalueittain toimintamenot ja toimintatulot. Investointiosassa luetellut investoinnit kohteittain. Kunnanvaltuuston hyväksymä pienhankintaraja on 10.000 euroa. Mikäli yksittäinen hankinta jää tämän rajan alle, kustannukset kirjataan käyttötalouspuolelle, vaikka määrärahavaraus on investointiosassa. Palkkamenojen ja muiden henkilöstösivukulujen menot ovat sitovia, niitä ei voi käyttää muiden menojen katteeksi. Tuloslaskelmassa sitovia erä ovat verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja kulut, muut rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat antolainojen lisäys ja vähennys, pitkäaikaisten saamisten lisäys ja vähennys sekä pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys. Sitovuus edellyttää sitä, että kunnanvaltuustolle on ennen talousvuoden loppua annettava selvitys poikkeamasta ja tehtävä muutos talousarvioon. Kunnanhallitus on oikeutettu lainanottoon ja lainojen takaisinmaksuun rahoituslaskelmassa merkittyjen muutosten rajoissa. Talousarvion sitovuutta tullaan edelleen korostamaan vuoden 2015 aikana. Talouden seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kuukausiraportin yhteydessä seurataan käyttötalouden ja investointien toteutumista hallintokunnittain, kunnan saatavatilannetta sekä kunnan henkilöstömäärää ja poissaoloja työpaikoittain. Kustannuslaskentaa kehittämällä hallintokuntien kustannustietoisuutta lisätään. 5. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sen jälkeen kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielinten päättää talousarvioehdotusten laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Edelleen myös viranhaltijan tulee tarkistaa käyttösuunnitelmaehdotuksensa vastaamaan toimielimen hyväksymää tulosyksilön käyttösuunnitelmaa. Käyttösuunnitelmien on sopeuduttava myös valtionosuusviranomaisten päätöksiin. Toimielimet vastaavat siitä, että tulot kertyvät kunnalle käytettyjen määrärahojen suhteessa.

14 6. PERHON TULEVAISUUSSEMINAARIT Vuonna 2015 järjestetään vähintään kaksi yksipäiväistä valtuustoseminaaria. Ensimmäinen keväällä osavuosikatsauksen valmistuttua ja toinen syksyllä, kun toinen osavuosikatsaus on valmis. 7. TIEDOTTAMINEN Annettujen tavoitteiden toteutumista seurataan 4 kuukauden välein laadittavissa osavuosikatsauksissa, jonka lautakunnat käsittelevät kokouksissaan ja kunnanhallitus esittää tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kunnanvaltuustolle. Ajantasaista tiedottamista henkilöstölle ja kuntalaisille lisätään. Henkilöstöinfot järjestetään keväällä ja syksyllä. 8. HENKILÖSTÖ Sijaisten ottamisessa on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota laitoksen/osaston mahdollisuuksiin selviytyä tehtävien järjestelystä ilman sijaisten ottamista. Sijaiseksi on ensisijaisesti pyrittävä ottamaan kunnan palveluksessa olevaa, tilapäisesti lomautettavaa henkilöstä. Henkilöstömenot ovat sitovia. Täyttämättömien virkojen/toimien henkilöstömenojen säästöä ei voida käyttää palkkojen tarkistukseen tai muuhun tarkoitukseen ilman valtuuston hyväksymistä. Avoimeksi tulevia virkoja ja toimia ei saa täyttää vuonna 2015 ilman kunnanhallituksen suostumusta. Sijaisuudet voidaan täyttää ilman erillistä lupaa talousarvion puitteissa. 9. HANKINNAT Hankintojen suorittamisessa on noudatettava hankintaohjeita sekä niiden perusteella annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä EU:n direktiivejä. 10. TALOUSARVIOMUUTOKSET Talousarviovuoden aikana seurataan valtionosuusviranomaisten ratkaisuja. Mikäli tuloperusteissa tapahtuu vähennyksiä, kunnanhallituksella on valtuus antaa ohjeita talousarvion kattamiseksi. Kunnanhallituksella on oikeus hyväksyä paikallisia virka- ja työehtosopimuksia talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. 11. ELINKEINOTOIMINTA JA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Painopistealueita:

15 - Uusiutuvan energian tuotanto - Nykyisten yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset turvataan. - Uusien kannattavien yritysten perustamista tuetaan ja oman kunnan asukkaita aktivoidaan yrittämään. - Yrittäjille annetaan ajan tasalla olevaa tietoa kaikista yritystoiminnan osa-alueista, myös hanketoiminnan yrittäjille tarjoamista mahdollisuuksista. - Luottamuksellista yhteistyötä tehdään kaikkiin suuntiin myös rajoja ylittäen. 12. TALOUSSUUNNITELMAVUODET 2016 JA 2017 - Kunnallisverontulojen arvioidaan suunnitelmakaudella kasvavan vuosittain vain tuloveroprosenttia korottamalla. - Käyttötalouden valtionosuudet eivät kasva suunnitelmavuosina 2016 2017. - Käyttötalousmenot eivät voi kasvaa suunnitelmakaudella. - Suuren investointibudjetin vuoksi poistot lisääntyvät suunnitelmavuosina. - Poistojen ja suoraan kuntaan kohdistuvien lainojen määrään voidaan vaikuttaa yhtiöittämällä toimintoja. 13. TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE Kuntakonserniin kuuluu seuraavat tytäryhteisöt: Perhon Kehitysyhtiö 100 %, Kiinteistö Oy Perhon Kartano 100 %, As Oy Perhonjokiranta 60 %, Perhon Opiskelija-asunnot Oy 60 % ja As Oy Rivihiekka 63,9 % sekä kuntayhtymät Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan Koulutuskuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan liitto. Tavoitteet: konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava koko kunnan tavoitteiden toteutumista ja tuotava kunnalle lisäarvoa toiminnallaan konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja kannattavasti kunnan tytäryhteisöiltä edellytetään tappiotonta toimintaa Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: - asuntokannan kuntotason ylläpitäminen on toteutettava vuotuisin peruskorjaustoimin vuosittain päivitettävän viisivuotiskorjaussuunnitelman mukaisesti Kuntakonserniin kuuluvat tyttäret raportoivat taloudestaan puolivuosittain; ensimmäisen vuosipuoliskon katsaus on elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä.

16 14 TULOSLASKELMAN JA RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden savuttamista mittaavat tunnusluvut. Myynti ja maksutulojen osuudelle kunnan toimintamenoista voidaan asettaa tavoitearvo. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla: toimintatuotot prosenttia toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöitttäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Tunnuslukua voidaan tulkita siten,että maksurahoituksen osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista Tunnusluku on 31,0 %. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. (Keskimääräinen investointien omahankintameno määräytyy tp 2013 ts 2017 poistonalaisten investointien keskimäärästä, 3,56 milj..) Vuosikate euroa/asukas Vuosikatteelle saadaan kuntakohtainen tavoitearvo, kun keskimääräinen vuotuinen investointitaso jaetaan asukasmäärällä. Tavoitearvo on 1.251 euroa/asukas. Vuosikate talousarviossa olisi tavoitearvolla olisi 3,656 milj. euroa, ta 2015 on 1,2 milj. euroa.

17 Taseen kertynyt yli-/alijäämä Pitkän aikavälin tulorahoitustarve voidaan asettaa taseen kertyneen yli- /alijäämän perusteella. Taseen kertyneeseen yli-/alijäämään on tiivistetty kunnan koko tuloshistoria. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan kunnan asukasmäärällä, saadaan vertailukelpoinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa. Vertailtavien kuntien tulee kuitenkin kuulua samaan kuntakokoluokkaan. Tavoitearvon tulisi olla vähintään 300 400 euroa asukas.

18 Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuoden 2015 lainanhoitokate on 0,92.

19 TALOUSARVIO 2015, TS 2016-2017 TULOSLASKELMA ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ Toimintatuotot TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot 1 754 1 526 760 1 379 300-9,7 1 388 1 388 Maksutuotot 912 939 930 916 400-2,5 926 926 Tuet ja avustukset 423 489 600 540 300 10,4 546 546 Vuokratuotot 639 667 000 700 380 5,0 707 707 Muut tuotot 105 70 000 166 800 138,3 86 86 Tuotot yhteensä 3 833 3 693 290 3 703 180 0,3 3 653 3 653 Toimintakulut Henkilöstökulut -10 994-10 886 500-10 653 800-2,1-10 424-10 318 - palkat ja palkkiot -8 721-8 350 630-8 153 990-2,4-7 978-7 896 - henkilöstösivukulut -2 459-2 581 870-2 554 810-1,0-2 500-2 475 - henkilöstökorvaukset 186 46 000 55 000 19,6 54 53 Asiakaspalvelujen ostot muilta -4 650-4 556 800-4 756 020 4,4-4 653-4 608 Muiden palvelujen ostot -2 744-2 798 110-2 620 100-6,4-2 562-2 537 Projektit -107-119 500-85 000-28,9-59 -58 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 482-1 396 920-1 328 660-4,9-1 309-1 297 Avustukset -1 144-1 162 950-1 222 050 5,1-1 196-1 184 Vuokramenot -45-44 300-44 100-0,5-43 -43 Muut kulut -81-77 520-107 050 38,1-106 -105 Kulut yhteensä -21 247-21 042 600-20 816 780-1,1-20 352-20 150 Toimintakate -17 414-17 349 310-17 113 600-1,4-16 699-16 497 Verotulot 6 858 6 951 000 7 090 000 2,0 7 202 7 535 Kunnallisvero 6 041 6 070 000 6 125 000 0,9 6 293 6 596 Osuus yhteisöveron tuotosta 421 451 000 480 000 6,4 423 453 Kiinteistövero 396 430 000 485 000 12,8 486 486 Valtionosuudet 11 108 11 428 000 11 250 000-1,6 10 745 10 260 17 966 18 379 000 18 340 000-0,2 17 947 17 795 Käyttökate 552 1 029 690 1 226 400 19,1 1 248 1 298 Korkotuotot 411 209 000 185 000-11,5 185 185 Muut rahoitustuotot 20 21 000 21 000 0,0 21 21 Korkokulut -29-32 400-188 400 481,5-260 -280 Muut rahoituskulut -10-44 000-44 000 0,0-44 -44 Rahoitustuotot ja kulut yht. 392 153 600-26 400-117,2-98 -118 VUOSIKATE 944 1 183 290 1 200 000 1,4 1 150 1 180 Suunnitelman muk. poistot -1 121-1 181 510-1 200 000 1,6-1 150-1 180 Arvonalentumiset, Mö koulu Tilikauden tulos -177 1 780 0-100,0 0 0 Poistoeron lisäys (-) tai vähenn. (+) 6 Tilikauden yli-/alij. -171 1 780 0 0 0

20 TALOUSARVIO 2015, TS 2016-2017 TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Toimintatuotot TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % TS 2016 TS 2017 Myyntituotot 2 029 1 819 040 1 663 310-8,6 1 671 1 671 Maksutuotot 912 939 930 916 400-2,5 926 926 Tuet ja avustukset 423 489 600 540 300 10,4 546 546 Vuokratuotot 644 667 000 700 380 5,0 707 707 Muut tuotot 105 70 000 166 800 138,3 86 86 Sisäiset tuotot 2 761 2 904 540 2 866 730-1,3 2 755 2 755 Tuotot yhteensä 6 874 6 890 110 6 853 920-0,5 6 691 6 691 Toimintakulut Henkilöstökulut -10 994-10 886 500-10 653 800-2,1-10 424-10 318 - palkat ja palkkiot -8 721-8 350 620-8 153 990-2,4-7 978-7 896 - henkilöstösivukulut -2 459-2 581 880-2 554 810-1,0-2 500-2 475 - henkilöstökorvaukset 186 46 000 55 000 19,6 54 53 Asiakaspalvelujen ostot muilta -4 650-4 556 800-4 756 020 4,4-4 653-4 608 Muiden palvelujen ostot -2 792-2 843 590-2 658 110-6,5-2 600-2 574 Projektit -107-119 500-85 000-28,9-59 -58 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 712-1 643 720-1 574 660-4,2-1 555-1 543 Avustukset -1 145-1 162 950-1 222 050 5,1-1 196-1 184 Vuokramenot -41-44 300-44 100-0,5-43 -43 Muut kulut -82-77 520-107 050 38,1-106 -105 Sisäiset menot -2 764-2 904 540-2 866 730-1,3-2 755-2 755 Kulut yhteensä -24 287-24 239 420-23 967 520-1,1-23 391-23 188 Toimintakate -17 413-17 349 310-17 113 600-1,4-16 700-16 497 Verotulot 6 858 6 951 000 7 090 000 2,0 7 202 7 535 Kunnallisvero 6 041 6 070 000 6 125 000 0,9 6 293 6 596 Osuus yhteisöveron tuotosta 421 451 000 480 000 6,4 423 453 Kiinteistövero 396 430 000 485 000 12,8 486 486 Valtionosuudet 11 108 11 428 000 11 250 000-1,6 10 745 10 260 17 966 18 379 000 18 340 000-0,2 17 947 17 795 Käyttökate 553 1 029 690 1 226 400 19,1 1 247 1 298 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 411 209 000 185 000-11,5 185 185 Muut rahoitustuotot 20 21 000 21 000 0,0 21 21 Korkokulut -29-32 400-188 400 481,5-259 -280 Muut rahoituskulut -11-44 000-44 000 0,0-44 -44 Rahoitustuotot ja kulut yht. 391 153 600-26 400-117,2-97 -118 VUOSIKATE 944 1 183 290 1 200 000 1,4 1 150 1 180 Suunnitelman muk. poistot -1 121-1 181 510-1 200 000 1,6-1 150-1 180 Arvonalentumiset, Mö koulu Tilikauden tulos -177 1 780 0-100,0 0 0 Poistoeron lisäys (-) tai vähenn. (+) 6 Rahastojen lisäys (-) tai vähenn. (+) Tilikauden yli-/alij. -171 1 780 0 0 0

21 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % TS 2016 TS 2014 Vuosikate 944 1 183 290 1 200 000 1,4 1 150 1 180 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 Toiminnan rahavirta 943 1 183 290 1 200 000 1,4 1 150 1 180 Investointimenot -4 082-5 322 000-7 197 000 35,2-5 403-2 629 Rahoitusosuudet inv.men. 851 1 063 000 1 956 000 84,0 981 300 Pysyvien vast. hyöd.myynti 292 505 000 475 000-5,9 25 25 Investointien rahavirta -2 939-3 754 000-4 766 000 27,0-4 397-2 304 Toiminnan ja inv. rahavirta -1 996-2 570 710-3 566 000 38,7-3 247-1 124 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutok. Antolainasaamisten lisäys -4-30 000-30 000 0,0-30 -30 Antolainasaamisten väh. 19 12 000 12 000 0,0 12 12 Antolainauksen muutok. 15-18 000-18 000 0,0-18 -18 489 Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lis. 0 700 000 1 890 000 1 260 0 Pitkäaik. lainojen vähennys -475-393 000-172 000-56,2-262 -268 Lyhytaikaik. lainojen muutos 500 700 000 366 000-47,7 2 267 1 410 Lainakannan muutok. 25 1 007 000 2 084 000 107,0 3 265 1 142 Muut maksuvalm. muutok. Toimeksiantojen varojen po muutos 2 Vaihto-omaisuuden muutos 19 Saamisten muutos 214 Korottomien velkojen muutos 109 Muut maksuvalm. muutokset 344 Rahoituksen rahavirta 384 989 000 2 066 000 108,9 3 247 1 124 Rahavarojen muutos -1 612-1 581 710-1 500 000-5,2 0 0 Rahavarat 31.12. 3 038 Rahavarat 1.1-4 650 Rahavarojen muutos -1 612

TALOUSARVIO 2015 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN ERIEN MENOARVIOISTA KÄYTTÖTALOUS Tp 2013 TA 2014+lta TA 2015 muutos % Yleinen hallinto -142 635-186 160-166 190-10,7 Yleishallinnon plvelut -273 515-257 700-274 920 6,7 Muu yleishallinto -113 742-118 000-117 000-0,8 Sisäiset henkilöstö- ja toim. palvelut -678 913-693 080-702 010 1,3 Sisäiset siivous- ja pesulapalvelut -478 720-484 800-467 780-3,5 Keskitetty ruokahuolto -835 594-826 760-842 930 2,0 Yleishallinto yht. -2 523 119-2 566 500-2 570 830 0,2 Maaseututoimi -72 887-77 930-78 520 0,8 Elinkeinotoimi ja projektit -248 982-256 000-253 610-0,9 Maat. ja elinkeino yht. -321 869-333 930-332 130-0,5 Sos.ja terv.toimen hallinto -290 411-304 135-311 950 2,6 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -16 294-4 600-2 000-56,5 Perheiden tukeminen -2 805 168-2 827 230-2 752 810-2,6 Kotihoidon ja asumisen tukeminen -3 253 255-3 174 195-3 031 190-4,5 Terveyden ja sairaanhoito -2 227 438-2 089 755-1 815 310-13,1 Erikoissairaanhoito -3 244 742-3 200 760-3 430 000 7,2 Ympäristö terveydenhuolto -135 660-133 760-135 280 1,1 Sos. ja terv.toimi yht. -11 972 968-11 734 435-11 478 540-2,2 Kasvatus- ja opetust. hallinto -71 511-72 990-71 020-2,7 Varhaiskasvatus -1 827 918-1 762 930-1 772 120 0,5 Peruskoulut -3 611 081-3 601 870-3 534 660-1,9 Harjaantumiskoulu -269 216-257 430-326 290 26,7 Lukio -713 035-715 230-715 230 0,0 Ammattiopetus -8 514-7 000-7 000 0,0 Muu opetustoimi -30 532-35 000-36 000 2,9 Kasvatus- ja opetustoimi yht. -6 531 807-6 452 450-6 462 320 0,2 Kirjastotoimi -171 250-178 300-177 690-0,3 Vapaa-aikatoimi -161 349-184 850-172 780-6,5 Elämä pelissä -hankkeet -109 457-122 500-129 700 5,9-442 056-485 650-480 170-1,1 Tekninen hallinto -77 880-94 550-109 270 15,6 Kiinteistötoimi -1 371 535-1 328 770-1 381 760 4,0 Yleiset alueet -102 856-127 180-118 020-7,2 Vesi- ja viemärilaitos -246 492-305 050-265 590-12,9 Kaukolämpölaitos -303 878-324 630-297 970-8,2 Liikenneväylät -113 456-138 270-136 890-1,0 Tekninen lautakunta yht. -2 216 097-2 318 450-2 309 500-0,4 Ympäristötoimi -61 013-82 280-67 700-17,7 Palo- ja pelastustoimi -218 801-265 730-266 330 0,2 Yhteensä -279 814-348 010-334 030-4,0 KÄYTTÖTALOUS YHT. -24 287 730-24 239 425-23 967 520-1,1 22

TALOUSARVIO 2015 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN ERIEN TULOARVIOISTA KÄYTTÖTALOUS Tp 2013 TA 2014+lta TA 2015 muutos % Yleinen hallinto 0 5 000 5 000 0,0 Yleishallinnon plvelut 294 0 0 Muu yleishallinto 301 737 80 000 200 000 150,0 Sisäiset henkilöstö- ja toim. palvelut 681 904 698 080 705 010 1,0 Sisäiset siivouspalvelut 480 228 494 800 471 130-4,8 Keskitetty ruokahuolto 837 996 832 360 846 530 1,7 Yleishallinto yht. 2 302 159 2 110 240 2 227 670 5,6 Maaseututoimi 0 13 500 13 500 0,0 Elinkeinotoimi ja projektit 0 10 000 37 000 270,0 Maat. ja elinkeino yht. 0 23 500 50 500 114,9 Sos.ja terv.toimen hallinto 7 440 7 000 7 440 6,3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0 0 0 Perheiden tukeminen 485 075 455 560 395 960-13,1 Kotihoidon ja asumisen tukeminen 742 525 694 380 713 300 2,7 Terveyden ja sairaanhoito 376 049 425 200 388 600-8,6 Erikoissairaanhoito 0 0 0 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0 Sos. ja terv.toimi yht. 1 611 089 1 582 140 1 505 300-4,9 Kasvatus- ja opetust. hallinto 0 0 0 Varhaiskasvatus 173 368 138 000 149 100 8,0 Peruskoulut 164 883 168 000 173 500 3,3 Harjaantumiskoulu 38 976 36 000 19 000-47,2 Lukio 149 452 128 000 83 000-35,2 Ammattiopetus 0 0 0 Muu opetustoimi 0 0 0 Kasvatus- ja opetustoimi yht. 526 679 470 000 424 600-9,7 Kirjastotoimi 1 666 1 650 1 650 0,0 Vapaa-aikatoimi 15 546 15 700 14 400-8,3 Elämä pelissä -hankkeet 103 073 122 500 122 500 0,0 Kirjasto + vapaa-aika yht. 120 285 139 850 138 550-0,9 Tekninen hallinto 14 487 23 580 16 110-31,7 Kiinteistötoimi 1 395 861 1 517 950 1 525 890 0,5 Poistot ja yleiset alueet 2 792 9 500 9 500 0,0 Vesi- ja viemärilaitos 505 929 509 800 465 500-8,7 Kaukolämpölaitos 369 390 444 000 464 000 4,5 Liikenneväylät 791 30 350 300-99,0 Tekninen lautakunta yht. 2 289 250 2 535 180 2 481 300-2,1 Ympäristötoimi 24 396 20 000 26 000 30,0 Palo- ja pelastustoimi 0 9 200 0 Yhteensä 24 396 29 200 26 000-11,0 KÄYTTÖTALOUS YHT. 6 873 858 6 890 110 6 853 920-0,5 23

24 MENESTYSTEKIJÄT Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeino-rakenne Ravintopalvelut Siivous- ja pesulapalvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö TOIMENPITEET YLEINEN HALLINTO Yritysneuvonta Maatalouden elinvoimaisuus Riittävä asunto- ja teollisuustonttitarjonta Riittävä vuokra-asuntojen määrä Täysipainoinen laadukas lähiruoka Käyttäjien tarpeiden mukainen siivous Koulutustarvekartoitus Onnistunut rekrytointi Täydennyskoulutus Varhaisen tuen malli Työnohjaus MITTARIT Pk-yritysten lukumäärä/kaikki yritykset Uusien yritysten määrä Työpaikat kpl/sektoreittain Spv:t /vuosi Aktiivitilojen lukumäärä Työttömyysprosentti Vapaiden tonttien määrä Vapaat vuokra-asunnot Ajantasainen omavalvonta Kokonaistaloudellisuus Elintarvikkeiden kotimaisuusaste % Siivottavat neliöt pv Siivottavat neliöt/työntekijä /m2 Käydyt kehityskeskustelut Kelpoisuuden täyttävien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä Koulutuspäiviä 3/ työntekijä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä maan keskitasoa

25 KOKO KUNNAN Toteuma Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite tavoitekortti MITTARIT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Asukasluku 2 925 2 930 2 930 2 930 2 930 Toimintakate, /asukas -5 953-5 921-5 841-5 700-5 630 Toimintakatteen muutos % 4,76-0,54-1,36-2,42-1,22 Vuosikate % poistoista 84 100 100 100 100 Lainakanta /asukas 2 210 2 400 3 153 4 244 4 633 Kumulatiivinen ylijäämä 1,80 M 2,0 M 2,0 M 2,0 M 2,0 M Omavaraisuusaste, % 59,3 Kunnallisvero /asukas 2 065 2 123 2 182 2 220 2 220 Tuloveroprosentti vert maan ka. 20,50/19,38 21,00/19,74 21,00 21,00 21,50 Rakennusluvat (suluissa uudet) 61 (5) 60 65 65 65 Myydyt rakennuspaikat Uusia yrityksiä / lopettaneita yrityksiä +16/-7 +12/-7 +12/-7 +12/-7 +12/-7 Yrityksiä yhteensä 172 177 182 187 187 Työttömyys % 10,7 < 9,5 < 9,5 < 9,5 < 9,5 Henkilöstömäärä, htv 230 227 219 218 218 Sairauspoissaolojen määrä /hlö 20,5 maan keskitasoa YLEINEN HALLINTO Tilivelvollinen hallintojohtaja Toimielin Keskusvaalilautakunta Vaalit: Eduskunta-, europarlamentti-, kunnallis- ja presidentinvaalit Tehtävä Keskusvaalilautakunta vastaa kunnallisten-, valtiollisten ja EU-vaalien toimittamisesta sekä mahdollisista kansanäänestyksistä. Asetetut tavoitteet Vaalien toimittamisessa pyritään virheettömyyteen ja tulospalvelussa nopeuteen. Vuoden 2015 aikana järjestetään eduskuntavaalit. Oikeusministeriö korvaa kunnalle europarlamenttivaalien järjestämisen ( / äänioikeutettu kuntalainen). Voimavarat Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä ja sihteeri

26 TULOSLASKELMA Tehtävä Keskusvaalilautakunta Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 5 000 5 000 Toimintamenot Henkilöstömenot -3 980-3 980 Palvelujen ostot -600-600 Aineet, tarvikkeet -300-300 Muut kulut -120-120 Toimintakulut yhteensä 0-5 000-5 000 5 0 TOIMINTAKATE 0 0 0 5 0 Nettomenot /asukas 0,00 0,00 0,00 v. 2014 EU-vaalit, vars. vaalipäivä 8.6.2014 v. 2015 Eduskuntavaalit, vars. vaalipäivä 19.4.2015, ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 v. 2016 Kunnallisvaalit, lokakuu Toimielin Tarkastuslautakunta Tehtävä Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on: - seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi - huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa - tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla - valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet - arvioida tulevia tavoitteita ja sitä onko taloussuunnitelma toteuttamiskelpoinen - konsernitarkastuksen tuomat uudet tehtävät. Asetetut tavoitteet Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja valmistelevat työskentelyään varten vuosittain tarkastussuunnitelman tehtävänsä toteuttamista varten. Voimavarat Tarkastuslautakunta, 5 jäsentä Vuosien 2015 2016 lakisääteisen tilintarkastuksen tarkastuspäiviä on tarkastusvuotta kohden noin 10 päivää. Päivien määrä täsmentyy vuosittain tarkastussuunnitelmassa.

27 BDO Audiator Oy:n määräämänä kuntalain 72 :n mukaisena vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Asko Vanhatupa Sihteerinä toimii kanslisti Kaarina Vainionpää Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Tarkastuslautakunta Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Toimintamenot Henkilöstömenot -2 789-4 190-4 190 Palvelujen ostot -5 204-12 100-12 100 Aineet, tarvikkeet, tavarat -275-100 -100 Muut kulut -137-350 -350 Toimintakulut yhteensä -8 405-16 740-16 740-16 -16 TOIMINTAKATE -8 405-16 740-16 740-16 -16 Mittarit: Nettomenot /asukas -2,88-5,73-5,73 Kokousten lukumäärä 8 10 10 Toimielin Tehtävä Kunnanvaltuusto Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja suuntalinjoista. Asetetut tavoitteet Kunnan tarjoamien palveluiden järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti itsenäisenä kuntana omana tuotantona. Voimavarat Kunnanvaltuusto 21 valtuutettua

28 Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Kunnanvaltuusto Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintamenot Henkilöstömenot -15 768-16 500-16 500 Palvelujen ostot -4 083-7 100-7 100 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 015-2 350-2 350 Muut kulut -1 569-2 400-2 400 Toimintakulut yhteensä -23 435-28 350-28 350-28 -28 TOIMINTAKATE -23 435-28 350-28 350-28 -28 Nettomenot /asukas -8,02-9,70-9,70 Kokousten lukumäärä 9 12 12 Toimielin Kunnanhallitus ja tilapäiset toimikunnat Tehtävä Kunnanhallituksen tehtävänä on kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti huolehtia kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisesta hoitamisesta kuntastrategian mukaisesti. Asetetut tavoitteet - vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta - valmistelee talouden sopeuttamisen vaatimat organisaatiomuutokset - valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa, käyttää puhevaltaa sekä antaa tarvittaessa ohjeita - tehtävät hoidetaan lain, hyvän talouden ja hallinnon sekä valtuuston asettamien periaatteiden mukaisesti v. 2015: - avustuksissa on 25.000 : o 15.000 palveluseteliin o 10.000 kunnanhallituksen käyttövaroihin Voimavarat Kunnanhallitus 9 jäsentä

29 Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Kunnanhallitus ja tilapäiset toimikunnat Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintamenot Henkilöstömenot -43 106-37 770-37 800 Palvelujen ostot -35 452-58 000-38 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -5 057-5 300-5 300 Avustukset -17 258-25 000-25 000 Muut kulut -9 911-10 000-10 000 Toimintakulut yhteensä -110 784-136 070-116 100-109 -108 TOIMINTAKATE -110 784-136 070-116 100-109 -108 Nettomenot /asukas -37,90-46,55-39,72 Kokousten lukumäärä 25 27 32 Toimielin Hallintopalvelut Tehtävä - Kunnanjohtaja toimii viraston päällikkönä, hallintojohtaja tai vastaava on yleisen osaston osastopäällikkö ja palkka-asiamies - tehtävänä on järjestää kunnan päätöksenteko luotettavasti, varmasti ja taloudellisesti - vastaa kunnan asioiden tiedottamisesta - vastaa yhteistoiminnasta ja virka- ja työehtosopimusten mukaisista neuvotteluista työntekijäjärjestöjen kanssa - tuottaa kunnan tarvitsemat toimisto-, talous- ja atk-palvelut - tuottaa kunnan tarvitsemat ruokapalvelut sekä siivous- ja pesulapalvelut - järjestää ja koordinoi asuntotointa, elinkeinotoimen palveluja sekä metsänhoitoa ja myyntiä - hallintopalvelut sisältää myös yhteistoimintaosuudet (Kuntaliitto, K-P:n liitto ym.) Tehtäväalue palvelee kunnanhallitusta, -valtuustoa, kuntalaisia, hallintokuntia, viranhaltijoita, työntekijöitä sekä kaikkia kunnan yhteistyötahoja. Asetetut tavoitteet Johtaa kunnan hallinnon ja palvelujen kehittämistä kuntastrategian mukaisesti. Huolehtii talouden sopeuttamisesta ja sen vaatimista tarvittavista toimenpiteistä. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota, henkilöstösuunnitelma päivitetään ajan tasalle. Koulutusmäärärahaa on varattu v. 2015 talousarvioon 8.000 euroa.. Hyvinvointikertomus liitetään osaksi kunnan kehittämistoimintaa ja palvelutuotannon arviointia. Henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Kunnanjohtaja 1 1 1

30 Hallintojohtaja tai vastaava 0,4 0,4 Viranhaltijoita ja työntekijöitä yht. 1 1,4 1,4 Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Hallintopalvelut Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 195 Muut tuotot 99 Toimintatuotot yhteensä 294 0 0 0 0 Toimintamenot Henkilöstömenot -168 279-132 970-149 980 Palvelujen ostot -80 094-84 000-85 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 323-4 200-4 200 Muut kulut -389-2 500-2 500 Sisäiset menot -22 430-34 030-33 240 Toimintakulut yhteensä -273 515-257 700-274 920-269 -267 TOIMINTAKATE -273 221-257 700-274 920-269 -267 Toimintakate, ulkoinen -250 670-223 670-241 680 Suunnitelmapoistot -7 882-9 800-6 110 Nettomenot /asukas -93,47-88,16-94,05 Toimielin Muu yleishallinto Tehtävä Muuhun yleishallintoon kuuluvat kunnallisverotus sekä Metsänhoito- ja myynti. Osuus verotuskustannuksiin on 70.000 euroa. Talousarvioon sisältyy metsänmyyntiä 100 000 ja myyntivoittoja 100.000. Asetetut tavoitteet - Metsän myynnin kilpailuttaminen ja metsänhoidollisten toimenpiteiden valvonta - sekä tehtyjen metsäkauppojen toteutumisen seuranta - kiinteistöjen myynnin valmistelu (lomarantatontit) - investointiosassa on varauduttu metsätaloussuunnitelman päivittämiseen vuonna 2015

31 Tehtävä TULOSLASKELMA Muu yleishallinto ( kunnallisverotus, metsän hoito ja myynti) Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 294 007 80 000 100 000 100 100 Tuet ja avustukset 6 414 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 1 317 0 100 000 20 20 Toimintatuotot yhteensä 301 738 80 000 200 000 120 120 Toimintamenot Henkilöstömenot -8 952 Palvelujen ostot -102 741-117 000-116 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -511 Avustukset Muut kulut -1 538-1 000-1 000 Toimintakulut yhteensä -113 742-118 000-117 000-114 -114 TOIMINTAKATE 187 996-38 000 83 000 6 6 Nettomenot /asukas 64,32-13,00 28,40 Toimintakatteet: Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Kunnallisverotus -68 487-68 000-70 000 Metsän hoito ja myynti 256 482 30 000 153 000 Yhteensä 187 995-38 000 83 000 Toimielin Tehtävä Sisäiset palvelut/ Henkilöstöhallinto ja yhteistyöryhmä Tehtäväalue hoitaa koko kunnan henkilöstön työterveyshuollon, yhteisen koulutuksen ja tyky-toiminnan. Kaikki kustannukset vyörytetään tilinpäätöksessä hallintokunnille henkilöstömäärän suhteessa. Asetetut tavoitteet - Työhyvinvointi, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan liittyvä varhaisen tuen malli vastuualueiden esimiesten käytössä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja parantamiseksi - Kehityskeskustelut koko kunnan henkilöstön kanssa hoidetaan vuosikellon mukaisesti - Henkilöstösuunnittelu ja raportointi, henkilöstötilinpäätöksen kehittäminen vuoden 2015 aikana henkilöstösuunnittelun tueksi - Eläköitymiseen varaudutaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Vuosi 2015: - Henkilöstön hyvinvointiin - työnohjaukseen ja koulutukseen - on varattu 25.000 euron määräraha - tyky-toimintaan on varattu 20.000 euron määräraha

32 Tehtävä TULOSLASKELMA Sisäiset palvelut/ Henkilöstöhallinto ja yhteistyöryhmä Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Tuet ja avustuksset 42 535 45 000 45 000 Muut tuotot 822 0 1 500 Sisäiset tuotot 66 624 52 000 73 500 Toimintatuotot yhteensä 109 981 97 000 120 000 119 119 Toimintamenot Henkilöstömenot 2 607 Vakuutukset -6 451-6 000-7 000 Terveyspalvelut -81 366-70 000-60 000 Koulutus -8 765-3 000-25 000 Aineet, tarvikkeet -5 576-6 100-6 100 Tyky-toiminta ym. -10 430-11 900-21 900 Toimintakulut yhteensä -109 981-97 000-120 000-119 -119 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Nettomenot /asukas 0,00 0,00 0,00 Henkilöstöhallinnon kustannukset kirjataan sisäisinä menoina eri hallintokunnille henkilöstömäärien suhteessa. Toimielin Tehtävä Sisäiset palvelut/ Toimisto-, talous- ja atk-palvelut Tehtäväalue hoitaa koko kunnan palkanlaskennan, kirjanpidon, raha- ja maksuliikenteen, osto- ja myyntilaskutuksen, toimisto- ja atk-palvelut. Asetetut tavoitteet Tehtäväalue palvelee kunnanhallitusta, -valtuustoa, kuntalaisia, hallintokuntia, viranhaltijoita, työntekijöitä sekä kaikkia kunnan yhteistyötahoja. Tehtäväalueen tuottamia isännöinti- ja/tai kirjanpitopalveluja käyttävät myös kuntakonserniin kuuluvat Kiinteistö Oy Perhon Kartano, Perhon Opiskelija - asunnot Oy, As Oy Rivihiekka ja Perhon Kehitysyhtiö Oy sekä As Oy Perhonjokiranta. Yleishallinnon tulee suorittaa sille kuuluvat toimisto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä tukipalvelutehtävät mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti sekä hyvän asiakaspalveluperiaatteen mukaisesti. Palvelut tuotetaan toimistotiiminä ja tehtävänimikkeitä muutetaan vastaamaan toimenkuvaa. Edelleen pyritään ostolaskujen verkkolaskujen määrän kasvattamiseen ja paperilaskujen osalta keskitettyyn skannaukseen.

33 Tietotekniikan hyödyntämistä päivittäisessä työssä pyritään lisäämään palveluja kehittämällä. Toimisto- ja taloustiimin kustannukset mukaan eri hallintokunnille. vyörytetään aiheuttamisperiaatteen Henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Toimistosihteeri 1 1 1 Kanslisti 1 1 1 Taloussihteeri 1 1 1 Palkanlaskija 1 1 1 Atk-vastaava 1 1 1 Toimistonhoitaja (ennen Sote) 1 1 1 Kanslisti (ennen Sote) 1 1 1 Toimistosihteeri (ennen Tekla) 0,5 0,5 0,5 Kanslisti (ennen Tekla) 1 1 1 Kanslisti (ennen Kasvatus- opetus) 1 1 1 Toimistotyöntekijä 2 2 2 Viranhaltijoita ja työntekijöitä yht. 11,5 11,5 11,5 Tehtävä TULOSLASKELMA Sisäiset palvelut/ Toimisto-, talous- ja atk-palvelut Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 14 508 7 000 7 000 Sisäiset toimistopalv. 557 414 594 080 578 010 Toimintatuotot yhteensä 571 922 601 080 585 010 573 573 Toimintamenot Henkilöstömenot -469 721-491 960-477 060 Palvelujen ostot -82 532-89 700-90 000 Aineet, tarvikkeet -13 067-9 700-9 100 Muut kulut -3 612-4 720-5 850 Toimintakulut yhteensä -568 932-596 080-582 010-573 -573 TOIMINTAKATE 2 990 5 000 3 000 0 0 Suunnitelmapoistot -2 990-5 000-3 000 Toimintakate, ulkoinen -550 487-586 360-566 160 Toimielin Sisäiset palvelut/ Ruokapalvelut - Koulujen keittiöt ja Jalmiinakodin keittiö

34 Tehtävä Ruokapalvelut kattaa ateriapalvelut kunnan kaikissa toimipisteissä. Palvelut koskevat kaikkia ikäryhmiä. Koko kunnan ruokahuolto on keskitetysti yhden työnjohdon alaisuudessa. Asetetut tavoitteet Valmistuskeittiöitä on kolme: Keskuskoulu, Möttösen koulu ja Jalmiinakoti. Keskuskoulun keittiössä tehdään koulukeskuksen, Oksakosken koulun, Päiväkodin ja ryhmäperhepäivähoidon ateriat. Möttösen koulu valmistaa ruoan omaan käyttöönsä. Jalmiinan keittiössä valmistetaan palvelukeskuksen tarvitsemat ateriat, Asuntola Aamuruskon ja Toimintakeskuksen ateriat sekä kotiin kuljetettavat ateriat. Ruokapalvelut valmistaa päivittäin lounaat ja välipalat oppilaille ja päiväkotiin ja lisäksi aamupalat, päiväkahvit, päivälliset ja iltapalat palvelukeskukseen. Terveydellisistä tai muista syistä erikoisruokavalio valmistetaan, mikäli oppilaalla on erityisruokavaliotarpeesta asianmukainen todistus. Ateriat suunnitellaan ja toteutetaan asetettujen vaatimusten mukaisesti. Elintarvikehinnat on kilpailutettu kaikkien kunnan keittiöiden osalta kahdeksi vuodeksi eteenpäin, uudet sopimukset syyslukukauden alusta 2013. Tulevan kilpailutuksen yhteydessä huomioidaan Kokkolan hankintarenkaan tuomat mahdollisuudet. Hankinnat tehdään taloudellisesti, elintarvikkeiden laatutekijät huomioon ottaen. Talous- ja kustannusseurantaa varten on kaksi tulosyksikköä. Yksiköiden menot kirjataan sisäisinä menoina palveluja käyttäneille hallintokunnille. Kustannuslaskentaa ja hinnoittelua kehitetään sisäisen laskutuksen perustaksi. Ruokahuoltoon on varattu määräraha yhden henkilön palkkaamiseen työllistämistuella, lisäksi tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Uusien rakennushankkeiden yhteydessä selvitetään yhden valmistuskeittiön mallin käytäntö. Henkilöstö Yhteensä 11,5 henkilöä Ravitsemuspäällikkö, 1 Vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 (Jalmiina ja Möttösen koulu) Ravitsemistyöntekijä, 8,5 (Jalmiina 4,5, koulut 3,5 ja päiväkoti 0,5)

35 TULOSLASKELMA Koulujen ruokahuolto Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Maksutuotot 14 614 15 000 15 000 Tuet ja avustukset 6 939 8 000 8 000 Sisäiset tuotot 349 930 356 420 364 600 Toimintatuotot yhteensä 371 483 379 420 387 600 380 380 Toimintamenot Henkilöstömenot -230 529-230 470-242 520 Palvelujen ostot -1 848-5 200-5 200 Aineet, tarvikkeet -123 327-130 000-125 900 Sisäiset menot -15 779-13 750-13 980 Toimintakulut yhteensä -371 483-379 420-387 600-380 -380 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Toimintakate, ulkoinen -336 580-342 670-350 620 Tunnusluvut ja mittarit Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ateriamäärä /päivä Koulukeskus Möttönen YHTEENSÄ 650 640 640 Elintarvikkeet /ateria / koulupäivä 0,92 1,01 1,01 Henkilöstömenot / ateria / koulupäivä 1,89 1,92 1,92 Toimintakulut yhteensä / ateria / koulupäivä 3,04 3,15 3,15 (koulupäiviä 188) Aterian hinnassa ei ole huomioitu kiinteistökuluja.

36 TULOSLASKELMA Ravintopalvelut Jalmiinakoti Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 19 962 15 000 20 000 Tuet ja avustukset 14 035 15 000 15 000 Sisäiset tuotot 432 517 422 940 423 930 Toimintatuotot yhteensä 466 514 452 940 458 930 450 450 Toimintamenot Henkilöstömenot -264 322-254 400-257 950 Palvelujen ostot -6 630-5 450-5 350 Aineet, tarvikkeet -129 855-128 300-133 300 Muut kulut -534-500 0 Sisäiset menot -62 771-58 690-58 730 Toimintakulut yhteensä -464 112-447 340-455 330-450 -450 TOIMINTAKATE 2 402 5 600 3 600 0 0 Poistot -5 596-5 600-5 600 Toimintakate, ulkoinen -367 344-358 650-361 600 Toimielin Sisäiset palvelut/ Siivouspalvelut Tehtävä Siivottavat alueet ovat Jalmiinakoti, terveyskeskus, koulut, virastot, vuokraasuntojen yhteiset tilat ym. alueet. Siivoustiheys on mitoituksen mukainen. Asetetut tavoitteet Rakennusten siivouksessa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja yleinen vaatimustaso sekä mahdollistetaan rakennusten ja rakennusmateriaalien pitkä taloudellinen käyttöikä. Siivoustoimeen ja pesulapalveluihin on varattu määräraha yhteensä kahden henkilön palkkaamiseen työllistämistuella, lisäksi tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Siivous- ja pesulapalvelut pyritään toteuttamaan nykyisellä henkilöstöllä. Henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Siivoustyönohjaaja 0,5 0,5 0,5 Laitosapulaisia ja siivoojia 9,5 9 9 Vaatehuoltaja 1 1 1

37 Talous TULOSLASKELMA Siivoustoimi Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Tuet ja avustukset 9 161 8 000 10 000 Sisäiset tuotot 397 323 422 730 400 330 Toimintatuotot yhteensä 406 484 430 730 410 330 402 402 Toimintamenot Henkilöstömenot -353 278-341 160-357 020 Palvelujen ostot -5 400-40 800-10 000 Aineet, tarvikkeet -40 596-35 200-35 500 Sisäiset menot -5 703-3 570-4 460 Toimintakulut yhteensä -404 977-420 730-406 980-402 -402 TOIMINTAKATE 1 507 10 000 3 350 0 0 Poistot -1507-10 000-3 350 Toimintakate, ulkoinen -390 517-409 160-392 520 TULOSLASKELMA Pesulapalvelut Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Tuet ja avustukset 623 10 000 Sisäiset tuotot 73 120 64 070 50 800 Toimintatuotot yhteensä 73 743 64 070 60 800 59 59 Toimintamenot Henkilöstömenot -38 820-33 090-57 780 Palvelujen ostot -32 153-30 150-2 100 Aineet, tarvikkeet -2 484-600 -600 Sisäiset menot -286-230 -320 Toimintakulut yhteensä -73 743-64 070-60 800-59 -59 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Toimintakate, ulkoinen -72 834-63 840-50 480 Tehtävä Tavoitteet Maaseututoimi ja elinkeinotoimi Maaseutuelinkeinot Tilivelvollinen: Toimistonhoitaja Seija Klemola Maaseutuyksikkö KaseKa vastaa maaseutupalvelujen järjestämisestä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnissa sekä Kannuksen kaupungissa. Yhteinen toimielin aloitti toimintansa 1.1.2013. Per-

38 hon kunta ostaa yhteistoimintasopimuksen mukaiset palvelut Lestijärven kunnalta. Palvelusuunnitelman kuvaus Kannuksenkaupunki ja Kaustisen seutukunnan kunnat, Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli ovat solmineet maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen. Maaseutuasiamiehet ja johtava viranhaltija hoitavat maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) säädetyn lain mukaiset maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädetyt viranomaistehtävät. Maaseutulautakunnan alaiset työntekijät tekevät sidosryhmien kanssa yhteistyötä maaseudunkehittämistehtävissä. Maaseutulautakunnan alaiset työntekijät voivat hoitaa myös muita kuin maataloushallintoon liittyviä kuntakohtaisia tehtäviä. Maaseututoimella on hajautettu toimintamalli: Jokaisessa kunnassa on toimipiste ja palvelu tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluna. Viranhaltijat siirtyvät tarvittaessa eri työpisteisiin tarkoituksenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden perusteella. Asiakkaat voivat asioida kaikissa sopimuskuntien toimipisteissä. Tavoitteet ja tunnusluvut Lakisääteisten tehtävien hoitaminen ajallaan ja virheettömästi. Viljelijäkoulutusten järjestäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Annetaan neuvontaa ja avustetaan investointien suunnittelussa ja hakemisessa. Toimenpiteet Hoidetaan maataloustukien käsittely säädösten ja ohjeiden mukaan. Järjestetään sidosryhmien kanssa yhteistyössä koulutusta viljelijöille. Tiedotetaan aktiivisesti kuntatiedotteiden, nettisivujen ja sähköpostien avulla ajankohtaisista tukiin liittyvistä asioista. Osallistutaan aktiivisesti kunnissa järjestettäviin maaseudun kehittämispalavereihin. Kannustetaan sopimuskuntia ja viljelijöitä osallistumaan maaseudun kehittämishankkeisiin. Henkilöstö osallistuu ja kuuluu pääasiallisen työpisteensä tyky-toimintaan. Laatutavoitteet Kunnan tavoitteena on, että maksatus saatetaan järjestelmässä hyväksytty tilaan yhden kuukauden kuluessa maksatuksen esteen poistumisesta. Tukihaun tallennukset tehdään 20.6. mennessä. Päätökset viljelijöille toimitetaan kahden kuukauden sisällä maksatuksesta. Takaisinperintöjen osalta tavoitteena on, että takaisinperintäpäätös tehdään kuuden kuukauden sisällä takaisinperinnän perusteen muodostumisesta. Tuotantotavoitteet Maaseututoimi pysyy annetussa raamissa. (Yllä oleva teksti on Maaseutulautakunnan talousarviosta vuodelle 2015.) Perhon kunnan talousarviossa on varattu maatilojen kehittämistä varten 10.500 :n määräraha. Lisäksi Perhon kunnan talousarviossa on 3.000 :n suuruinen määräraha, joka käytetään maatalouden kehittämistyöryhmän toimintaan, yrittäjien muistamiseen ja maatalousyrittäjien koulutuksiin. Tuloksi on budjetoitu 13.500 euron toiminta-avustus Perhon Kehitysyhtiöltä. Henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ostopalveluna x x x

39 Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Maaseutuelinkeinot ja lautakunta Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Tulot, avustus Kehitysyhtiöltä 13500 13500 13 13 Toimintamenot Henkilöstömenot -4 274-6 700-6 700 Palvelujen ostot -54 132-57 500-58 000 Avustukset -11 577-10 500-10 500 Muut kulut -2 905-3 230-3 320 Toimintakulut yhteensä -72 888-77 930-78 520-77 -76 TOIMINTAKATE -72 888-64 430-65 020-64 -63 Nettomenot /asukas -24,94-22,04-22,24 Tunnusluvut ja mittarit: Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Aktiivitiloja, lkm 128 128 122 Peltoa viljelyksessä, ha 5 856 5 900 5 900 Aktiivitiloilla peltoa keskim.ha 45,8 46,0 48,3 Aktiivitilojen maitokiintiö, keskimäärin ltr 244 264 230 000 - Maidontuottajien keskimääräinan lehmälkm 33 31 35 Maksetut tuet, milj. 5,4 5,5 5,0 Sopimukset: Eläinten hyvinvoinnin tukitiloja kpl 35 36 35 Lietelannan sijoittaminen peltoon 901 950 1 100 Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely, ha 186 190 - Tehtävä Tavoitteet Elinkeinotoimi ja projektit Elinkeinotoiminnan tukeminen Määrälliset: - uutta yritystoimintaa sekä uusia työpaikkoja, uusiutuvaa energiatuotantoa Laadulliset - yrittäjien osaamisen kohottaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen - yritysten toiminta-alueiden vahvistaminen - pienyritysten ja sivuelinkeinojen perustaminen maataloudesta ja työmarkkinoilta vapautuvan työvoiman ja osaamisen perustalle Toiminnalliset - teollisuustilojen hyötykäyttö elinkeinotoiminnassa Taloudelliset Kase Yrityspalvelu 38.000 Nuorten kesätyöllistäminen 10.000 (avustus Kehitysyhtiöltä) muut projektien kehittämisrahat 70.000, sisältäen Etsivän nuorisotyön pajatoiminnan hankkeen kuntarahaosuutena 12.500 joukkoliikenteen ostosopimukset 122.000 (avustus Kehitysyhtiöltä)

40 Voimavarat Ostopalveluna Kase Yrityspalvelulta TULOSLASKELMA Tehtävä Elinkeinotoimi ja projektit Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Tulot, avustus Kehitysyhtiöltä 10 000 37 000 37 37 Toimintamenot Henkilöstömenot -3 092-3 500-3 500 Joukkoliikenne -96 358-105 000-122 000 Seutukuntapalvelut -38 750-35 000-38 000 Projektit -101 963-102 500-75 000 Avustukset yhteisöille 0 0-5 000 Avustukset, nuorten työllistäminen-8 800-10 000-10 000 Muut kulut -19 0-110 Toimintakulut yhteensä -248 982-256 000-253 610-224 -221 TOIMINTAKATE -248 982-246 000-216 610-187 -184 Suunnitelmapoistot -164-150 -130 TILIKAUDEN TULOS -249 146-246 150-216 740 Nettomenot /asukas -85,24-84,21-74,15

41 Tehtävä YLEISHALLINTO YHTEENSÄ Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 317 025 107 000 128 500 Maksutuotot 17 959 15 000 20 000 Tuet ja avustukset 79 587 99 500 138 500 Muut tuotot 10 660 0 105 000 Sisäiset tuotot 1 876 929 1 912 240 1 886 170 Toimintatuotot yhteensä 2 302 160 2 133 740 2 278 170 2 105 2 104 Toimintamenot Henkilöstömenot -1 600 322-1 556 690-1 614 980 Palvelujen ostot -744 934-829 100-756 560 Aineet, tarvikkeet, tavarat -324 085-322 150-322 450 Avustukset -37 635-45 500-50 500 Muut kulut -26 112-33 770-43 570 Sisäiset menot -111 902-113 220-114 900 Toimintakulut yhteensä -2 844 990-2 900 430-2 902 960-2 825-2 793 TOIMINTAKATE -542 830-766 690-624 790-720 -689 Toimintakate, ulkoinen -2 307 870-2 565 710-2 365 950 0 0 Suunnitelmapoistot -20 717-32 480-16 190 TILIKAUDEN TULOS -563 547-799 170-640 980 Nettomenot /asukas -192,80-2 736,88-219,29

42 TALOUSARVIO 2015, talous- ja toimintasuunnitelma 2016 2017 PERUSTURVAN JOHTOKUNTA Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Nina Wikström Tehtävä Toiminta Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Johtokunta, hallintopalvelut, sosiaalimiestoiminta, potilasasiamiestoiminta ja yhteistoimintaosuudet Jyta-alueen toiminnoista. Toiminta- ajatus: Peruspalvelujen toimialan tehtävänä on turvata kuntalaisille yhdenvertaiset ja tasapuoliset lähi- ja erityispalvelut sekä mahdollistaa käytössä olevien voimavarojen tehokas käyttö. Asetetut tavoitteet Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ovat 1.1.2009 alkaen muodostaneet yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Samasta ajankohdasta alkaen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on vastannut peruspalveluiden järjestämisvastuusta yhteistoiminta-alueella. Kuntayhtymän liikelaitos Jyta tuottaa suurimman osan palveluista omana tuotantona alueen kunnille ja kuntalaisille sekä ostaa osan palveluista ostopalveluna oman tuotantonsa tueksi ja lisäksi. Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille siten kuin on yhteisesti sovittu vuosittain hyväksyttävässä palvelusopimuksessa järjestämisvastuun edellyttämän tason mukaisesti. Palvelutuotanto järjestetään elämänkaariajatteluun pohjautuen tulosalueittain: perheiden palvelut, kotihoito - ja palveluasuminen sekä terveyden- ja sairaanhoito. Eri tulosalueiden tulee kyetä moniammatilliseen ja rajapintoja ylittävään yhteistyöhön asiakkaan parhaaksi. Palvelutuotantoa ohjaa kuntalaisten palvelutarve, lainsäädäntö sekä tuleva soteuudistus. Perhon sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen sekä elämänhallintaan liittyviä tasavertaisia palveluja. Palveluprosesseja tarkastellaan ja muotoillaan uudelleen sekä henkilöstöresurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti palvelutarpeen mukaan. Toiminnan tulee olla vaikuttavaa. Palvelutuotannon mitoitus sekä vastuualueet tarkistetaan kaikissa yksiköissä säännöllisesti. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on osaavaa ja he kokevat työnsä mielekkääksi. Vuoden 2012 aikana on aloitettu Hyvinvointikeskuksen suunnittelu. Tärkeimpinä osa-alueina tässä ovat Jalmiinakodin ja Aamuruskon tilatarpeet, tukiasunnot ja työtoimintapalvelut, kotona asuvien hoidon tukeminen sekä ryhmä- ja kuntoutuspalvelujen tilat. Nykyisen lainsäädännön (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) mukaisesti pyritään lisäämään kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kunnassa pyritään toteuttamaan yhden muuton- periaatetta joka tarkoittaa sitä että asumispalveluihin muutettaessa ikääntynyt ihminen hoidetaan samassa yksikössä tuttujen ihmisten hoitamana elä-

43 mänsä loppuun asti. Jokainen ihminen on oikeutettu akuuttiin hoitoon iästään riippumatta. Perusturvajohtajalla on kokonaisvastuu Perhon sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannosta. Henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Viranhaltijoita ja työntekijöitä 1 1 1 1. PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1. Strateginen katsaus Peruspalveluliikelaitos Jyta vastaa Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon Toholammin ja Vetelin kuntien ja Kannuksen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisestä. Liikelaitos on perustettu 1.1.2009 ja sillä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu edellä mainittujen kuntien osalta. Liikelaitoksella on yhteinen hallinnollinen organisaatio Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän muun toiminnan kanssa (erikoissairaanhoito). Liikelaitos on osa kuntayhtymää ja kuntayhtymän valtuusto on myös Jytan valtuusto. Jyta tuottaa suurimman osan palveluista omana tuotantona alueen kunnille ja kuntalaisille sekä ostaa osan palveluista ostopalveluna oman tuotantonsa tueksi ja lisäksi. Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille yhteisesti sovitun järjestämisvastuun edellyttämän tason mukaisesti. Palvelutuotanto on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen tulosalueittain: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Kuntien kanssa yhteinen tärkeä strateginen valinta on korostaa kaikessa toiminnassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnat hyväksyvät vuosittain palvelusopimuksen, jossa määritellään kunnan saamat palvelukokonaisuudet sekä siihen varatut määrärahat sekä linjataan yhdessä sovittavat toiminnalliset painopisteet tai järjestämistapaa koskevat erityisehdot. Järjestämisvastuussa olevana tahona peruspalvelulautakunta hyväksyy palvelusopimuksen. Palvelusopimuksen tulee kaikissa kunnissa sisällöltään täyttää kuitenkin järjestämisvastuun edellyttämä vähintään lakisääteinen ja peruspalvelulautakunnassa hyväksytty palvelutaso. Liikelaitoksen palvelutuotannon strategiset linjaukset tehdään talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä. Vuoden 2014 aikana liikelaitoksen alueen kunnat ovat keskustelleet ja pitäneet yhteisen seminaarin uuden perustamisvaiheessa tehdyn palvelusuunnitelma uusimisesta. Valtakunnallinen sote-uudistus eri vaiheineen on vaikuttanut siihen, ettei uutta yhteistä strategisen tason palvelusuunnitelmaa ole tehty eikä hyväksytty. Keskustelua asioista on toki jatkettu. Erityisesti viimeisten vuosien aikana Kuntamaisema Oy:ltä ostetut ns. maisemaraportit ja niiden yhteinen käsittely ovat toimineen strategisten linjausten miettimisen kenttänä.

44 Peruspalveluliikelaitoksen talousarvio vuodelle 2015 on valmisteltu kuntayhtymän taloushallinnon antamien ohjeiden ja kuntien kanssa käytyjen palvelusopimusneuvottelujen pohjalta. Talousarvion laadinta on tehty olemassa olevan kulurakenteen pohjalta ja niin, että siinä on huomioitu suunnitellut ja toteutetut muutokset, jotka vaikuttavat kustannuksiin. Omistajakuntien viesti heikosta taloudellisesta tilanteesta on otettu huomioon niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista. Vaikea yleinen taloustilanne maassa vaikuttaa liikelaitokseen myös asiakasmäärissä eri palveluissa, pääsääntöisesti niitä lisäten sekä aiheuttaa paineita työhön. Toimintakentällä on odottava ja jonkin verran epävarma tunnelma sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintojen uudelleen organisointiin koko maassa liittyen. Liikelaitoksen toimipisteissä jatketaan strategisten linjausten mukaisesti painopisteen siirtämistä avohuoltoon ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimiin. Tavoitteissa on edetty ja saatu uusia toimintatapoja käyttöön ja jatketaan edelleen kehittämistä. Myöskään ennalta ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien toimintatapojen kehittämisessä ja palvelutuotannon tehostamisessa ei ole varaa vähentää toimenpiteitä ja kehittämistä, vaan olisi oltava entistäkin kekseliäämpi ja avoimempi myös uusille ja ennakkoluulottomille tavoille toimia ja järjestää palveluita. Sähköinen hyvinvointikertomus on otettu alueen kunnissa käyttöön ja se auttaa kuntapäättäjiä hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden ja päätösten suunnittelussa ja päätöksenteossa ja antaa myös kuntalaisille nykyistä tarkempaa ja helpommin käsiteltävää tietoa ihmisten ja eri ikäryhmien hyvinvoinnin tilasta. Liikelaitoksen toiminnassa jatketaan aikaisempina vuosina aloitettua palvelurakenteiden tarkastelua ja laadittujen toimintaohjelmien toteuttamista. Erityisesti ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelman toteuttamista jatketaan ja pyritään vahvistamaan ikäihmisten palveluiden toimivuutta ja oikea-aikaisuutta. Vuonna 2015 painopiste toiminnan kehittämisessä on kotihoidossa. Kotihoidon optimointiohjelman ja mobiilikirjauksen käytön vakiinnuttaminen tehokkaaksi työvälineeksi on tärkeää ja tehdystä investoinnista on otettava kaikki mahdolliset hyödyt irti. Ympärivuorokautisessa hoidossa jatketaan tehostetun palveluasumisen paikkamäärän tarkastelua erityisesti Lestijärvellä, Halsualla ja Toholammilla, joissa resurssia eli paikkoja on vielä käytössä yli yhteisten tavoitteiden. Halsua-Kaustinen-Veteli alueella toteutetaan kolmen kuntakeskuksissa sijaitsevien palvelukeskusten mallia. Mielenterveyskuntoutujien palvelurakenneohjelman toteuttamista on myös viety eteenpäin ja syvennetty tavoitteita ja tämä työ jatkuu. Mielenterveystyön avopalveluissa aloitetaan ns. yksiportaisen palvelujärjestelmän rakentaminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. 1.2. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä omistajakuntien huono taloudellinen tilanne heijastuu liikelaitoksen toimintaan ja edellyttää liikelaitoksen toimintojen sopeuttamista taloudelliseen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia pitäisi pystyä edelleen karsimaan. Tämä ei ole helppoa, koska asiakasmäärät eivät välttämättä pienenny samassa suhteessa, vaan jopa kasvavat esim. vanhuspalveluissa ja vammaispalveluissa. Myös lasten ja lapsiperheiden tuen tarve näyttää pysyvän vähintäänkin entisellä tasolla ja työttömyystilanteen heikkeneminen näkyy palveluiden tarpeessa lapsiperheissä ja aikuissosiaalityössä.

45 Epävarmuutta toimintaympäristössä aiheuttaa myös valtakunnallinen sote-uudistus. Soteuudistus aiheuttaa muutoksia sekä järjestämisvastuuseen että tuotanto-organisaatiolle. Nähtävissä on, että liikelaitoksessa alkaa vuoden 2015 aikana muutostyö Keski-Pohjanmaan sosiaalija terveyspalveluiden tuotantoalueen muodostamiseksi. Liikelaitoksen palvelutuotannon kehittäminen ei saa tästä muutoksesta häiriintyä, vaan nykyisen palvelutuotannon ja kehittämistyön pitäisi sote-uudistuksesta huolimatta jatkua häiriintymättä. 1.3. Strategiset linjaukset Jytan omistajakunnat eivät ole valmistelleet toiminnan ensimmäisen valtuustokauden tapaan yhteistä palvelusuunnitelmaa, koska toimintaympäristön muutokset ovat olleet jo keväästä 2012 alkaen selvästi nähtävissä ja silloin vaikutti siltä, että muutokset tulevat nopeasti. Uuden palvelusuunnitelman tekoa on käsitelty lautakunnan ja kuntien edustajien seminaarissa 2014. Valtakunnallisen sote-uudistuksen tulo vaikuttaa nyt niin nopealta, että lautakunnan on huomioitava kokonaiskehitys asiassa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa keväällä 2015. Keski-Pohjanmaalla on käyty valmistelevia keskusteluja alueellisen, vähintään Keski-Pohjanmaan maakunnan laajuisen tuotantoalueen muodostamisesta. Liikelaitos tulee osallistumaan ko. tuotantoalueen toiminnan ja strategisten linjausten valmisteluun. Tässä valmistelussa tullaan linjaamaan tavoitteet palveluiden järjestämiselle alueella. Jyta-alueella on käytössä Kuntamaisema Oy:n raportointiohjelma. Edellisen vuoden tilinpäätöksestä tehty raportti valmistuu toukokuussa ja tässä raportissa sekä siitä käytävässä keskustelussa kuntien yhteisessä seminaarissa linjataan raporttien ja vertailujen pohjalta esiin nostettuja kehittämiskohteita. Uuden tuotantoalueen valmistelun vuoksi erillisen Jyta-alueen palvelusuunnitelman työstäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle 2015-2017 pohjataan lautakunnan vuosien 2012-2013 aikana päättämiin kehittämisohjelmiin, isoimpina ja laajimpina näistä ovat Ympärivuorokautisen hoidon ohjelma 2020 ja Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämissuunnitelma. Lisäksi toiminnassa noudatetaan Jyta-kuntien ja liikelaitoksen hyväksymiä alueellisia kehittämisohjelmia. Näitä ovat Maakunnallinen turvallisuussuunnitelma, Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategia sekä Aikaa Lapselle! Kokkolan, Kruunupyyn ja Jytan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Aikaa Lapselle! -asiakirja päivitetään vuoden 2015 aikana yhdessä Kruunupyyn ja Kokkolan kanssa, tähän työhön osallistuvat myös kuntien päivähoidon, nuoriso- ja koulutoimen toimijat. Vuoden 2015 aikana aloitetaan Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (9080/2012) mukaisen suunnitelman tekeminen ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämän asiakirjan laadintatyössä linjataan ikäihmisten palveluiden kehittämistä Jyta-alueella. Suunnitelmassa arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, palveluiden riittävyyttä ja laatua sekä palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa on niin ikään määriteltävä tavoitteet ja toimenpiteet ikääntyneiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Suunnitelmaan pitää sisältyä myös kunnan eri toimialojen vastuut toteutuksessa ja on määriteltävä, miten yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kesken.

46 Liikelaitoksen strategisena linjauksena on edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tässä toiminnassa jatketaan yhteistyötä kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa ja työtä koordinoi tilaajajohtaja. Liikelaitoksen tulos- ja vastuuyksiköissä ennalta ehkäisevää, terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä ja toimintatapoja kehitetään edelleen. Sähköinen hyvinvointikertomus-työkalu otetaan kunnissa aktiiviseen käyttöön ja sitä hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Liikelaitoksessa jatketaan laatutyötä ja laaduntunnustus (SHQS) pidetään voimassa. Laatutyön kautta kehitetään toimintaa ja tuottavuutta. Laatutyö pyritään pitämään hyvin pitkälle käytännön toiminnan kehittämisessä unohtamatta strategisen tason linjauksia. Liikelaitoksessa jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. Erikoissairaanhoitoa ei nähdä irrallisena toimijana muusta sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta. Liikelaitoksessa tiivistetään edelleen yhteistyötä erityisesti palveluketjutyössä erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin kanssa. Pohjana yhteistyöllä on mm. Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja valtakunnallinen sote-uudistus. Vanhustenhuollon palveluasumispaikkojen vähentämisessä viedään eteenpäin lautakunnan päättämää Ympärivuorokautisen hoidon ohjelmaa. Halsua-Kaustinen-Veteli alueella vakiinnutetaan kolmen kuntakeskuksissa (Halsua, Kaustinen, Veteli) sijaitsevien palvelukeskusten mallia ja kehitetään yhteistä tilapäishoitoa erityisesti Iltaruskon palvelukeskuksessa. Halsualla, Toholammilla ja Lestijärvellä tarkastellaan vuoden aikana edelleen palveluasumisen paikkamääriä. Koko alueella kehitetään tilapäistä, kuntouttavaa palveluasumista ja pyritään keskittämään ko. toiminta pääosin kahteen yksikköön. Kotihoidossa päästään hyödyntämään täydellä teholla vuoden 2014 loppupuolella hankittuja optimointi- ja mobiilikirjausohjelmia. Käyttämällä optimointiohjelmaa työjaossa ja mobiilikirjausta raportoinnissa lisätään asiakkaiden luona vietettävää aikaa, vähennetään matkakuluja ja tasataan työpainetta kotihoidossa. Kotihoidossa kehitetään edelleen erityisesti kotihoidon ilta- ja viikonloppuhoitoa. Myös ennalta ehkäisevää työtä ja kotihoitoa eri tavoilla tukevaa toimintaa pyritään lisäämään. Tavoitteena on selkeästi saada suunnitelmakauden painopiste vanhuspalveluissa siirrettyä kotihoitoon. Ikäihmisten palveluissa ja erityisesti kotihoidon kehittämisessä tehdään kehittämistyötä SenioriKaste-hankkeessa, jossa painotetaan ikäihmisten omaa osallisuutta palveluiden kehittämisessä. SenioriKasteen keskeiset tavoitteet ovat kotona asumisen tukeminen, ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen ja kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen. Hankkeen toiminnassa ovat kiinteästi mukana eri työryhmissä ammattilaisten lisäksi vapaaehtoistoimijat ja ikäihmiset itse. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelmaa 2013-2016 toteutetaan ja jatketaan aloitettua työtä palveluketjujen selkeyttämiseksi, painopisteen siirtämiseksi avopalveluihin (kotihoito, kotikuntoutus, kuntien tavanomaiset palvelut) ja palveluasumisen vähentämiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Mielenterveyspalveluissa aloitetaan ns. yksiportaisen avohoitomallin luominen yhdessä erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin kanssa. Tavoitteena on päästä eroon avopalveluiden kaksiportaisesta järjestelmästä ja järjestää mahdollisimman pitkälle avohoitona mielenterveyspalvelut peruspalveluissa suhteellisen lähellä asiakasta.

47 1.3.1. Toimintaa ohjaavat arvot Yhteistoiminta-alueen arvot ovat: 1. Ihmisarvon kunnioitus: kohtelemme jokaista asiakasta, työtoveria ja yhteistyökumppania kunnioituksella huomioiden heidän itsemääräämisoikeutensa. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö ja oikeutettu yksilöllisesti hyvään palveluun. 2. Keskinäinen luottamus 3. Oikeudenmukaisuus: toiminta on oikeudenmukaista kuntien kesken, henkilöstöasioissa ja asiakastyössä. 1.3.2. Missio 1.3.3. Visio 4. Vaikuttavuus: palveluiden toteuttamisessa huomio kiinnitetään haluttuun lopputulokseen, asiakkaan asian hoitamiseen ja hänen palvelutarpeensa tyydyttämiseen. Tavoitteena on antaa vain sellaisia hoitoja ja palveluita, joilla on myönteistä vaikutusta asiakkaan/potilaan tilanteeseen. 5. Sisäinen yrittäjyys: hyvällä johtamisella ja henkilöstöpolitiikalla tavoitellaan työyhteisöihin tekemisen meininkiä, työ on tekijälleen merkityksellistä ja hän haluaa saavuttaa siinä tuloksia kuin olisi omassa yrityksessään työssä. 6. Omatoimisuus: kuntalaisia kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen ja vastuun ottamiseen sekä omasta että yhteisönsä hyvinvoinnista ja terveydestä. Hyvinvoinnin edistämiseksi toisistamme välittäen. Yhteistoiminta-alue on arvostettu ja läheiseksi koettu hyvinvoinnin luotsi. Yhteistoiminta-alueen Peruspalveluliikelaitos haluaa olla asiakkaidensa ja alueensa kuntien arvostaman ja omaksi koettu toimija, joka ajaa alueen asukkaiden hyvinvointia. Hyvinvoinnin luotsi on alueensa ihmisten käytettävissä silloin kun heitä kohtaa sellainen tilanne, haaste elämässä, että he tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluiden antamaa tukea. Peruspalvelut, käytännössä peruspalveluiden toimipiste tai työntekijä on ihmisten tukena sen ajan, mihin on tarve. Myös pitkäaikaisten, jopa koko elämänmittaisissa, palvelu- ja hoitosuhteissa korostetaan sitä, että tukea, hoitoa, huolenpitoa, ohjausta annetaan vain niissä asioissa, joissa ihminen sitä tarvitsee. Muuten luotetaan mahdollisimman pitkään ihmisten omatoimisuuteen ja edistetään omatoimisuutta kaikin tavoin.

48 1.3.4. Kriittiset menestystekijät Kuntayhtymälle on määritelty yhteiset kriittiset menestystekijät. Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi menestystekijöiksi arvioidaan seuraavat asiat. Näissä asioissa myös liikelaitoksen on onnistuttava: Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Sujuvat, asiakaslähtöiset ja korkealaatuiset palvelut Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Vaikuttava ennaltaehkäisy Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Vaikuttava ja kannustava johtaminen Taloudellinen, vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Liikelaitoksen toiminnassa tärkeä yhteinen kriittinen menestystekijä on tahto ja kyky viedä läpi suunnitellut rakenteelliset muutokset ja muuttaa toimintaa kaikissa peruspalveluissa avohuoltoa nykyistä enemmän painottavaksi. Sovittujen rakenteellisten muutosten läpiviennin lisäksi talousarviovuoden ja toimintasuunnitelmavuosien aikana on otettava selvittelyyn ja vietävä päätöksentekoon uusiakin toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. 1.3.5. Strategiset linjaukset tasapainotetun tuloskortin näkökulmasta kuntayhtymässä Kuntayhtymän strategiset linjaukset on laadittu niin, että niissä korostuvat toiminnan muutokset ja keskeiset menestystekijät, joihin pitää pystyä vastaamaan, jotta toiminta olisi tuloksellista. Tuloskortit myös sisältävät tulosalueiden yksityiskohtaisia tavoitteita, joita toteutumista arvioidaan talousarviovuoden ja toimintasuunnitelmakauden aikana. Tulosalue: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Tulos/vastuuyksikkö: Koko kuntayhtymä Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja, peruspalvelujohtaja (Jyta) Toiminta-ajatus: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti 1.3.5.1. Asiakas- ja potilasnäkökulma ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017

49 Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa Hyvä hoidon laatu ja vaikuttavuus Kehitetään keskussairaalaa alueen päivystyspalveluja tuottavana sairaalana Asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon Ajanvarausprosesseja uudistetaan ja niiden toimivuutta parannetaan. Potilaalle annetaan käynti-/toimenpideaika asettamatta potilasta jonoon. Noudatetaan käypähoitosuosituksia ja potilasturvallisuussuunnitel man ohjeita. Varmistetaan päivystysasetuksen kriteereiden täyttyminen. Potilaat ja asiakkaat osallistuvat hoidon ja palvelun laadun sekä vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen. Kehitetään sähköistä asiointia. Päivitetty suoritekäsikirja on implementoitu käytäntöön. Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsy lain edellyttämässä määräajassa. Korvattujen potilasvahinkojen määrä laskee 20:een vuodessa. Päivystysasetuksen mukaiset kriteerit täyttyvät. Potilaiden/asiakkaiden tekemien muistutusten määrä laskee 10 %. Systemaattinen asiakaspalautekysely Haipron kautta on otettu käyttöön. Sähköinen itseilmoittautuminen on otettu käyttöön suunnitelmakauden aikana. Tekstiviestien käyttöönotto potilaan kutsumisessa hoitoon on arvioitu. 1.3.5.2. Prosessien näkökulma PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Oikea potilas/asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa Hoitoketjujen ja prosessien johtamisessa on tarvittava tieto käytettävissä Hoitoketjujen ja - prosessien arviointia lisätään. Raportoinnin kehittäminen ja vakiointi, jolla tuetaan tiedolla johtamista. Hoitoketjujen ja prosessien kuvaaminen on vakioitu ja ovat laajassa käytössä. Hoitoketjuilla ja prosesseilla on nimetyt omistajat. Valmiit, ajantasaiset ja luotettavat raportit ovat esimiesten käytössä.

50 Hoitoketjujen ja -prosessien kehittämisessä on lisätty perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen yhteistyötä Kehitettävien hoitoketjujen valinta tapahtuu suunnitelmallisesti. Järjestämissuunnitelmassa ja järjestämissopimuksessa sovitaan kehitettävistä prosesseista. Kehitettävistä hoitoketjuista on sovittu yhteistyössä alueen kanssa. 1.3.5.3. Henkilöstön näkökulma HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Toteutetaan organisaatiomuutos Rekrytoidaan suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Uusi henkilöstö perehdytetään hyvin ja ammatillinen täydennyskoulutus toteutetaan suunnitelmallisesti ja kattavasti. Työkiertoa tuetaan. Työhyvinvointia tuetaan ja seurataan säännöllisin kyselyin. Ikääntyvien työkykyä tuetaan. Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Muutos valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vakanssien työpanos hoitohenkilöstö 94 % lääkärit 70 % muut Henkilöstöstä osallistuu ammatilliseen täydennyskoulutukseen (100 %). Sairauspoissaolot enintään 12 kpv/vuosi/työntekijä. Työyhteisökyselyn avainluku vähintään 14,2. Kaikkien kanssa käyty kehityskeskustelu vuoden aikana (100 %). 1.3.5.4. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017

51 Tuottavuuden lisääminen Hoidetaan taloutta vastuullisesti ja hyödynnetään raportointia Vähennetään suoritekohtaisia tuotantokustannuksia. Hyödynnetään Lean-ajattelun periaatteita. Lisätään kustannustietoisuutta: raportointia hyväksikäyttäen lisätään talouden ennustettavuutta ja kustannuslaskentaa kehitetään. Asema valtakunnallisissa vertailuissa paranee sekä sairaanhoitopiirien kesken että kuntakohtaisessa sote-kokonaiskustannusverta ilussa. Johdon järjestelmä X-report on esimiesten käytössä. Tuotteistus etenee. Jäsenkuntien sote-kustannusten kasvun hidastaminen Tilastoinnin ja raportoinnin oikeellisuus Talousarvion toteutuminen suunnitellusti Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana tuottavuutta Erikoissairaanhoidossa myyntiä ulkokunnille lisätään ja piirin ulkopuolisen hoidon ostoja vähennetään. Kehitetään drg:n mukaista kirjaamista ja kustannuslaskentaa vertailutietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja pyritään tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseen. Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan. Jytassa hyödynnetään Maisemamallia. Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto. ESH:ssa myynti ulkokunnille vähintään 20 % palvelutuotannosta. Maakunnan kuntien tarvevakioidut sote-kokonaiskustannukset ovat maan keskitason alapuolella. Diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaus potilastietojärjestelmään lisääntynyt. Tietojärjestelmien käytettävyys kokemusperäisesti parantunut. TA-poikkeama max 1 %. Maisema-malli on käytössä budjetoinnissa ja talousseurannassa sekä kuntalaskutuksessa. Vaikuttavuutta arvioidaan raportoinnissa. 1.4. Tuottavuuden kehittäminen Tuottavuus ja sujuvat palveluketjut ovat palvelutuotannossa tärkeitä asioita. Tuottavuuden kehittämisen eteen on työskenneltävä jatkuvasti. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä ja suurten toiminnallisten muutosten edessä on käytettävä kaikki keinot tuottavuuden parantamiseksi. Kuntayhtymän päätöksen mukaisesti jatketaan vuonna 2012 aloitetun tuottavuusohjelman laatimista ja läpiviemistä. Tuottavuusohjelma on laadittu vuoteen 2016 asti. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on jalkautettu työryhmiin. Työryhmät on muodostettu seuraaville osa-alueille:

52 Henkilöstöryhmä Palveluprosessiryhmä Logistiikkaryhmä Tietotekniikkaryhmä Organisaatio- ja johtamisryhmä Kuntayhtymässä on aloitettu tuottavuuden kehittämiseen liittyen myös Lean-menetelmään kouluttautuminen. Tarkoituksena on kartoittaa ja poistaa kaikki ns. hukkaa aiheuttavat toiminnat kuntayhtymän eri toimipisteiden työstä. Huono taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuuksia lisätä resursseja, vaan uusiin haasteisiin on vastattava joko nykyisiä resursseja uudelleen kohdistamalla tai ottamalla uusilla toimintatavoilla lisää tehoja nykyisistä resursseista, esim. sähköisten palveluiden kehittäminen. Liikelaitoksessa edetään sähköisten palveluiden käyttöönotossa ja tehdään yhteistyötä erityisesti Kokkolan peruspalveluiden kanssa. Talous / Perho TULOSLASKELMA Tehtävä Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 7 440 7 000 7 440 Toimintatuotot yhteensä 7 440 7 000 7 440 7 7 Toimintamenot Henkilöstömenot -76 449-94 300-91 050 Palvelujen ostot -199 166-190 250-202 850 Aineet, tarvikkeet, tavarat -4 854-4 600-3 450 Muut kulut -1 462-1 050-1 050 Sisäiset menot, toimistopalv. -8 480-13 930-13 550 Toimintakulut yhteensä -290 411-304 130-311 950-305 -302 TOIMINTAKATE -282 971-297 130-304 510-298 -295 Toimintakate, ulkoinen -274 272-283 210-290 960 Nettomenot /asukas -96,81-101,65-104,18 Suunnitelmapoistot -5 578-6 250-1 310

53 TULOSLASKELMA Tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Myyntituotot 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 0 0 0 0 0 Toimintamenot Henkilöstömenot -15 898 0 0 Palvelujen ostot -397-4 600-2 000 Toimintakulut yhteensä -16 295-4 600-2 000-2 -2 TOIMINTAKATE -16 295-4 600-2 000-2 -2 Nettomenot /asukas -5,57-1,57-0,68 PERHEIDEN TUKEMISEN PALVELUT Vastuualueen esimiehenä: Perusturvajohtaja Toiminta Neuvolatoiminta, sosiaalityö, psykososiaaliset palvelut ja vammaispalvelut. Perhossa painotetaan enneltaehkäisevään perhetyöhön sosiaali- ja terveyspuolella. Vuoden 2013 lokakuussa aloitti sosiaalipalveluohjaaja, vastuualueinaan asuntola Aamurusko ja toimintakeskus sekä muut vammaispalvelut. Lapsiperheiden kotipalvelussa toimii kaksi työntekijää, jotka tekevät ennaltaehkäisevää ja korjaavaa perhetyötä sekä antavat tilapäistä kotiapua. Toiminta-ajatus: Kuntalaisten hyvinvointi ja itsenäinen selviytyminen. Henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Viranhaltijoita ja työntekijöitä 23.3 23.5 23 Talous

54 Tehtävä TULOSLASKELMA Perheiden tukeminen Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 238 108 203 960 159 060 Maksutuotot 70 052 76 000 75 200 Tuet ja avustukset 105 086 118 600 104 700 Vuokratuotot 42 317 39 900 39 900 Muut tuotot 29 511 17 100 17 100 Toimintatuotot yhteensä 485 074 455 560 395 960 400 396 Toimintamenot Henkilöstömenot -1 311 391-1 411 490-1 269 900 Palvelujen ostot -706 562-633 580-672 120 Aineet, tarvikkeet, tavarat -29 103-44 820-33 100 Avustukset -557 965-535 600-596 200 Vuokrat -4 781-5 350-210 Muut toimintakulut -2 445-10 250-5 300 Sisäiset menot -192 920-186 140-175 980 Toimintakulut yhteensä -2 805 167-2 827 230-2 752 810-2 694-2 669 TOIMINTAKATE -2 320 093-2 371 670-2 356 850-2 294-2 273 Toimintakate, ulkoinen -2 127 355-2 177 650-2 180 870 Nettomenot /asukas -793,74-811,38-806,31 Suunnitelmapoistot -7 033-6 740-2 170 Toimintakatteet Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Neuvolatoiminta -233 791-234 900-232 150 Sosiaalityöntekijät -58 200-60 220-53 560 Lapsiperheiden sosiaalityö -362 487-413 500-356 760 Aikuissosiaalityö -201 557-194 180-243 220 Perheneuvolapalvelut -15 383-23 000-20 500 Mielenterveyspalvelut -197 592-164 330-157 620 Päihdehuolto -72 808-79 060-64 270 Vam.palvelulain muk.palvelut -293 177-237 000-271 200 Kehitysvamm. palv. Kehi -216 591-227 090-195 590 Asumis- laitospalv.aamurusko -699 309-725 460-743 500 Sotavammalinmuk. palv. 30 802-12 930-18 480 Yhteensä -2 320 093-2 371 670-2 356 850

55 2.1. Perheiden tukemisen palvelut Tulosalue: Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus: Perheiden palvelut Perheiden palvelujen palvelujohtaja Kuntalaisten hyvinvointi ja itsenäinen selviytyminen ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa. Turvataan palveluiden saanti yli kuntarajojen. Palveluesitteet pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja kehitetään niiden sisältöä. Aikuisiässä olevien kehitysvammaisten opiskelua lisätään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. Vammaispalvelun määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vammaisten opiskeluun ja työssäkäymiseen. Määräajat toteutuvat. Palveluesite tarkistetaan/päivitetään vuosittain. Tehdään vuosittainen tarvekartoitus ja pyritään aktivoimaan osallistumista. Ostopalveluina tuotettavien pitempiaikaisten asumispalveluiden piirissä on korkeintaan 39 mielenterveyskuntoutujaa. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Mielenterveyskuntoutujien asumisen ja avopalveluiden kehittämistä edelleen jatketaan, tarkoituksena kotouttaa kuntoutujia omien avopalveluiden piiriin.

56 Hyvät, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Noudatetaan annettuja hoidon/palvelujen laatusuosituksia. Otetaan käyttöön Qpro-asiakastyytyväisyyskys ely, josta asiakkaita tiedotetaan käynnin yhteydessä. Lisätään asiakkaiden omatoimisuutta ohjaamalla asiakkaita käyttämään Palvelut toteutuvat asetetuissa määräajoissa. Tavoitetasona, että puolet asiakkaista vastaa kyselyyn. Asiakaskyselyn tyytyväisyysprosentti > 80 %. Sähköisen verkkopalvelun käyttö lisää ennalta ehkäisevää työtä sekä varhaista avointa yhteistyötä. Väestöpohjaan suhteutettuna Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä itsehoitopalveluita esimerkiksi sähköisen asiakasmäärät pysyvät edellisvuosien tasolla. verkkopalvelun kautta, esim. Mielenterveystalo, ym. PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017

57 Asiakaspalvelu ja huolenpito toteutuvat asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Toimivat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit. Lisätään toimen- ja viranhaltijoiden tietoisuutta käytössä olevista palveluprosesseista. Perustetaan kolmas puheterapian vakanssi siirtämällä ostopalveluihin varatusta määrärahasta tarvittava määräraha palkkauskustannuksiin. Psykiatristen sairaanhoitajien resurssia tasataan vastaamaan kuntien väestöpohjaa. Kehitetään ja käynnistetään yhdessä erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin kanssa psykiatrisiin avopalveluihin ns. yksiportainen palvelumalli. Vahvistetaan vammaispalveluiden osaamista, laatua ja vakautta perustamalla tarvittavat lisävakanssit: -henkilökohtainen avustaja -sissi-henkilökohtainen avustaja -toimintakeskusavustaja/ ohjaaja Hoitoketjuilla ja prosesseilla on nimetyt vastuuhenkilöt. Kolmannen puheterapeutin vakanssi on perustettu ja työnjako vakanssien kesken suunniteltu ja päätetty. Lestijokilaaksosta on kohdennettu tarvittava määrä työpanosta Perhonjokilaaksoon. Yksiportainen palvelumalli on valmis. Vammaispalveluiden sijaistarpeet saadaan järjestettyä edullisemmin kuin 2014 vuonna. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Varhainen avoin yhteistoiminta ehkäisee korjaavien palveluiden tarvetta. Eri toimijoiden laatiman yhteistoimintamallin juurruttamista jatketaan koko tulosalueella. Lisätään resursseja / henkilöstöä: Päihdetyöntekijän toinen vakanssi perustetaan ja Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä perheohjaus / lapsiperheiden kotipalvelu päihdetyö lastenneuvola / kouluterveydenhuolto avohuollon ohjaaja jokilaaksoittain täytetään elokuusta 2016 alkaen. Avohuollon ohjaajan vakanssit perustetaan vuoden 2016 alusta ja muut varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan tarvittavat vakanssit vuoteen 2017 mennessä. HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA

58 Tavoite Toimenpiteet ja Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen aikataulu Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Ammattitaitoinen ja työhönsä positiivisesti suhtautuva henkilöstö. Täydennyskoulutuksella vastataan työelämän muuttuviin haasteisiin ja lainsäädännön uudistuksiin. Täydennyskoulutusvelvoittei den toteutuminen, vähintään 3/6 pv/työntekijä/vuosi. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Toimen/viranhaltijat perehdytetään työhön ja organisaation tavoitteisiin. Kaikille uusille toimen/viranhaltijoille nimetään perehdytyksen vastuuhenkilö(t) ja heille järjestetään vähintään viikon perehdytysaika. TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen aikataulu Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Tilastoinnin ja raportoinnin oikeellisuus. Kehitetään maisemamallin mukaista kirjaamista ja kustannuslaskentaa vertailutietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja pyritään tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseen. Maisemamalli on käytössä. Kuntayhtymän Neotide-tilastojärjestelmässä ovat myös sosiaalipalvelut kokonaisuudessaan mukana 2015. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Talousarvion toteutuminen suunnitellusti. Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan. TA-poikkeama max 0 %. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä KOTIHOITO JA PALVELUASUMINEN Toiminta Kotihoito: ikäneuvola, kotipalvelu, kotihoidon tukipalvelut, vanhusten omaishoidontuki ja kotisairaanhoito. Toiminta-ajatus: Palveluasuminen: Jalmiinakodin palveluasuminen ja intervallihoito.

59 Henkilöstö Talous Kuntalaisille mahdollistetaan hyvä elämä kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa. Heidän itsenäistä selviytymistä edistetään järjestämällä riittävät ja laadukkaat ikäneuvola-, omaishoito-, kotihoito- ja palveluasumispalvelut. Kiinnitetään erityishuomio ennaltaehkäisevään toimintaan ja kuntoutukseen. Resurssien oikea kohdentaminen ja painopiste siirretään kotihoitoon. Kunnalla on nimetty vanhuspalvelulain edellyttämä vastuutyöntekijä. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Viranhaltijoita ja työntekijöitä 41 41 38 Tehtävä TULOSLASKELMA Kotihoidon ja asumisen tukeminen Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 65 730 25 000 20 000 Maksutuotot 523 838 525 380 539 000 Tuet ja avustukset 7 963 10 000 5 500 Vuokatuotot 140 917 130 000 145 000 Muut tuotot 4 077 4 000 3 800 Toimintatuotot yhteensä 742 525 694 380 713 300 720 720 Toimintamenot Henkilöstömenot -2 112 536-1 957 110-1 877 970 Palvelujen ostot -101 378-140 800-112 290 Aineet, tarvikkeet, tavarat -72 719-73 650-76 950 Avustukset, omaish.tuki -196 350-226 000-220 000 Muut toimintakulut -3 265-17 800-4 400 Sisäiset menot -767 007-758 830-739 580 Toimintakulut yhteensä -3 253 255-3 174 190-3 031 190-2 916-2 894 TOIMINTAKATE -2 510 730-2 479 810-2 317 890-2 196-2 174 Toimintakate, ulkoinen -1 732 680-1 713 245-1 571 220 Nettomenot /asukas -858,96-848,38-792,98 Suunnitelmapoistot -12 632-14 500-6 950 Toimintakatteet Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Kotipalvelu -553 896-464 460-446 660 Kotipalvelun tukipalv. 9 784-2 720 11 660 Kotisairaanhoito -144 213-138 120-133 020 Vanhusten omaishoidont. -219 686-265 130-275 770 KOTIHOITO YHT. -908 011-870 430-843 790 Jalmiinakoti -1 602 720-1 609 380-1 474 100 YHTEENSÄ -2 510 731-2 479 810-2 317 890

60 Tunnusluvut ja mittarit Kotihoito: Käyntikertoja, kotipalvelu - kustannukset /käynti Käynnit, kotisairaanhoito - kustannukset /käynti Omaishoitotukiasiakkaita - Veteraanit, inv. - Kustannus/hlö - Vanhukset - Kustannus/hlö Jalmiinakoti Paikat yht. Tehostettuja palv.asuntoja Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 21.154 16.711 27,40 2.435 51,70 49 3 9780,08 /hlö 46 3750,07 /hlö 2.951 56 3 53 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 41 35 35 35 Hoitopäiviä yht. Toipilaskoti, hpv:t Palveluasunnot, hpv:t, Palv.vuokrataloasukkaat Keskivertosuoritteen nettohinta, /pv (Palv.asuminen/Jalmiinakoti) Keskivertosuoritteen nettohinta, /pv (Toipilaskoti/ Jalmiinakoti) 1.229 13.621 513 86,90 309,39 12.673 Viranhaltijoita/työntekijöitä Kotipalvelu 14 13 Viranhaltijoita/työntekijöitä Jalmiinakoti 26 26 26

61 2.2. Kotihoito ja palveluasuminen Tulosalue: Vastuuhenkilö: Toimintaajatus: Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue Sisältää ikäneuvolan, omaishoidon, kotihoidon ja palveluasumisen Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtaja Mahdollistetaan kuntalaiselle enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea omassa kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa järjestämällä riittävät ja laadukkaat ikäneuvola-, omaishoito-, kotihoito- ja palveluasumispalvelut ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen Hyvinvointia edistävät ja turvaavat kotikäynnit (HyKo) jatkuvat 80-vuotiaille, toiminnan kehittämisessä seurataan valtakunnallista suositusta HyKo:t toteutuvat 90 % Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Ikäneuvolatoiminnan kehittäminen jatkuu: 70-vuotiaille järjestetään hyvinvointitapaamiset ryhmätoimintana 75-vuotiaille tehdään terveystarkastukset Leskiksi jääneille järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa hyvinvointitapaamisia Ikäneuvola jalkautuu, osallistuu kotihoidon ja kolmannen sektorin 70-vuotiaat tavataan 70 % 75-vuotiaat käyvät 95 % Hyvinvointitapaamisten määrä Tempausten ja tapahtuminen toteutuminen, määrä

62 tempauksiin Laaja-alainen kuntoutus, ulkoilu, kultainen hetki kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä kotihoidossa että palveluasumisessa Opinnäytetyö aiheesta miten asia toteutuu palvelusuunnitelmissa ja käytännön työssä Kotikuntoutuksen toimintamallia kehitetään ja yhtenäistetään yhteistyössä SenioriKaste-hankkeen kanssa Yhtenäinen, uudistettu toimintamalli on käytössä 2015 Ikääntyvien arjen rikastaminen yhteistyössä SenioriKasteen, järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa Toimintaryhmien määrä Henkilöstöllä käytössä työkalupakki 2016 Asiakkaat ovat tyytyväisiä kotihoidon, omaishoidon ja palveluasumisen palveluihin. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään säännöllisesti jatkuvan palautteen kautta ja joka toinen vuosi erillisellä kyselyllä Otetaan käyttöön sähköinen jatkuvan palautteen järjestelmä kotisivuilla Asiakastyytyväisyyskyselyss ä erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten osuus säilyy ennallaan Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Asiakkaat ja omaiset tietävät omahoitajan ja erityisasiakkuuksissa tuntevat Vanhuspalvelulain tarkoittaman vastuuhoitajan Asiakaskyselyssä asiakkaat ja omaiset tietävät, kuka on omahoitaja ja vastuuhoitaja (2015) Omaishoitajat voivat paremmin ja saavat halutessaan lakisääteiset vapaansa ja virkistysvapaat. Uusien kuntoutumisyksikköjen intervallipaikkojen markkinointi Toimeksiantosopimusten käytön laajentaminen yksilöllisesti lakisääteisten vapaiden toteutumiseksi Omaishoidon intervallijaksojen kokonaismäärä on noussut edellisvuodesta 5 % Toimeksiantosopimusten määrä vuonna 2015 on 10 % suurempi kuin 2013 Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Perhehoitotoiminnan selvittäminen ja aloittaminen SenioriKaste-hankkeen tuella Palvelusetelin käytön markkinointi virkistysvapaiden toteuttamiseksi ja toiminta palveluseteliyrittäjien Perhehoito on yksi omaishoitajavapaan vaihtoehto 2016 Palveluseteleiden käyttö virkistysvapaisiin on noussut 5 % edellisvuodesta

63 määrän lisäämiseksi Ryhmätoiminnassa ollaan mukana yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Ryhmien toteuma Asiakas on osallinen oman hoitonsa ja palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnassa asiakas ja/tai omainen on osallinen. Asiakkaan mielipide kirjataan. Asiakkaan ja omaisen osuus hoidossa kirjataan Kaikissa palvelukeskuksissa toimii asiakasneuvosto (asiakasedustus, henkilökuntaedustus ja omaisedustus) ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään 3 kertaa/vuosi suunnittelemaan ja arvioimaan talon toimintaa Kotihoidon ja omaishoidon tulosyksiköissä käynnistetään asiakas ja omaisneuvostotoiminta vuonna 2015 SenioriKaste-hankkeessa selvitetään ja kokeillaan erilaisia tapoja asiakasosallisuuden lisäämiseksi Kuntien vanhusneuvostot ovat mukana suunnittelemassa ikäihmisten palveluita Arvioinnissa todetaan, että asiakkaan yksilöllisesti suunniteltu hoito- ja palvelusuunnitelma on toteutunut Ikälain tarkoittamalla tavalla Asiakasneuvostot toimivat säännöllisesti ja päätökset näkyvät toiminnassa Koti- ja omaishoidon tulosyksiköissä on käynnistynyt asiakasneuvostotoiminta Selvityksen ja kokeilujen tulokset ovat käytettävissä asiakasneuvostotoiminnan kehittämisessä 2016 Vanhusneuvostojen yhteistyöpalaverit, toteutuminen Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Alueellinen palvelurakenne täsmentyy ja asiakas asuu/saa hoidon hänelle optimaalisessa paikassa. Ympärivuorokautisen hoidon ohjelman läpiviemistä jatketaan Ikäihmisten tilapäishoitoa kehitetään SenioriKasteen tuella ja keskitetään Suunnitelmakauden lopussa 2017 Jyta-alueella: - on säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75-vuotiaista 11 % Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä.

64 jokilaaksoissa erityisesti Männistössä ja Iltaruskossa (Malvaosastolla) Kannelman ja Kotipirtin tehostetun palveluasumisen asukasmäärä selvitetään Kotihoidon miehitystä vahvistetaan Perhehoidon mahdollisuudet selvitetään Ensihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään Asukas saa lääketieteellistä hoitoa ja elämän loppuvaiheen hoidon lääkärin määräyksestä palveluasumisyksikössä tai intervalliyksiköissä ja kotihoidossa tulosalueen resurssien rajoissa Lääkäripalvelut vakiintuvat Lestijokilaaksossa aloittaa oma muistihoitaja 2015 Muistisairaiden hoitoa kehitetään, osallistutaan aktiivisesti maakunnallisen muistiasiakkaan palveluprosessimallin tekemiseen Muistisairaan tunnistamiseen ja hoitoon liittyvä koulutus yhteistyössä Seniori- Kaste-hankkeen kanssa Kolmannen sektorin kanssa tehdään yhteistyötä ulkoilutuksessa ja virkistyspalveluissa - omaishoidon tukea saa 7% yli 75-vuotiaista -kotona asuu 91 % yli 75-vuotiaista. - tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on yli 75- vuotiaista max 9 % Palveluasumisen yksiköissä tai perhehoidossa /toimeksiantosopimuksella järjestetyissä palveluissa toteutetaan yksilöllisesti suunniteltuja, kuntouttavia intervallijaksoja Käytössä on myös muita tapoja järjestää omaishoitajille vapaata; käytetään toimeksiantosopimuksia nykyistä enemmän ja perhehoitoa Siirtojen määrä ns. laitosyksikköjen välillä ei nouse, seurantaotanta 2 krt/vuosi Muistihoitajatoiminta on laadukasta ja palvelut saa tasapuolisesti koko alueella, kehittämistyötä tehdään yhdessä terveydenhuollon kanssa Henkilökunta tunnistaa muistisairaan eri palveluiden piirissä toimiessaan Palvelusetelin käyttöä lisätään asiointiin, pyykkipalveluun Toteutuneen yhteistyön määrä Omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi tehdään terveystarkastuksia Palvelusetelin käyttömäärät Terveystarkastusten määrä Kotihoito ja palveluasuminen on mukana alueellisissa hoitoketjuissa Työnjaon täsmentämistä eri prosesseissa ja hoitoketjuissa sekä Palveluprosessikuvaukset ovat ajantasaiset Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä,

65 toimenpiteitä asiakkaan jatkohoidon turvaamiseksi jatketaan terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon ja psykososiaalisten palveluiden kanssa tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Säännölliset prosessien väliset tapaamiset otetaan käyttöön Kokousten määrä ja sovittujen toimenpiteiden määrä Kotiuttamishoitajakokeilu aloitetaan Kiurun ja Kokkolan kanssa yhteistyössä 2015 Asiakasprosessit ovat turvalliset ja laadukkaat Tulosalueen yksiköissä laaditaan omavalvontasuunnitelmat Henkilöstöä koulutetaan lääkehoidossa, muistisairauksissa, turvallisessa rajoittamisessa, geriatriassa, sairauksien ja elämän loppuvaiheen hoidossa ja toimintakyvyn tukemisessa Suunnitelmien tarkastelua tehdään jatkuvasti Kaikilla lääketieteellistä hoitoa toteuttavilla työntekijöillä on voimassaoleva päivitetty lääkelupa ja ajankohtaiset tiedot hoidoista. Koulutusseuranta Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Haiproa (haitta/ poikkeamaohjelma) hyödynnetään toimintojen kehittämisessä Jokainen tietää, mitä Haiproon laitetaan, haittatapahtumia on 20 % vähemmän kuin vuonna 2014. Palvelutarpeen selvityksessä tuodaan esille asiakkaan toimintakyky, voimavarat, elinympäristön toimivuus, osallisuus, kuntoutumisen mahdollisuus Kotona asumista mahdollistavan palveluohjausmallin luominen yhteistyössä Seniori- Kasteen kanssa Kotihoidossa sähköinen tunnistautuminen kotiin mentäessä ja sähköinen avain otetaan käyttöön Henkilöstön ensiapu-, paloja pelastuskoulutus pidetään ajantasaisena On käytössä keväällä 2016 On käytössä 2015 vuoden lopussa Koulutusseuranta

66 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Käytettävissä on riittävästi koulutettuja ja vanhustyöhän suuntautuneita työntekijöitä Rekrytointi on monipuolista Ikäihmisten palvelujen monipuolista profiilia tuodaan esille eri tahoilla Koulutettujen, pätevien sijaisten määrä Hakijoiden määrä avoimiin vakansseihin on 3-5 kpl. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Osaaminen ja työssä jaksaminen vastaa strategisiin tavoitteisiin Uusi henkilöstö perehdytetään hyvin Ammatillinen täydennyskoulutus toteutetaan suunnitelmallisesti ja kattavasti strategiaa seuraten Perehdytyskortit käytössä ja täytettynä Henkilöstö osallistuu 100 %, 3 pv/tt Esimiestasolla koulutusta enemmän kuin 3 pv Koulutuspäivien määrä Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä SenioriKaste järjestää koulutusta mm. muistisairauksista, aivoterveyden edistämisestä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä SenioriKaste tukee työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja työhyvinvointia järjestämällä Hyvien käytäntöjen dialogeja Henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 tehostetussa palveluasumisessa Autonomisen työvuorosuunnittelun eteenpäin viemiseksi valmistellaan yhteiset periaatteet toiminnan pohjaksi Käytyjen dialogien määrä Mitoitus taloittain toteutuu Sairauspoissaolot ovat alhaisemmat kuin v. 2014, enintään 14 pv/työntekijä Työnojausta järjestetään kohdistetusti Kehittämispäivät 2kpl/vuosi/vastuuyksikkö Kehityskeskustelut käydään Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi Kehityskeskustelut 100 % Kyselyn avainluku parempi kuin edellisessä kyselyssä Optimoinnin avulla saadaan vähennettyä sijaistarvetta 15 %

67 Optimointiohjelman hyödyntäminen kotihoidossa henkilöstön sijoittelussa, ruuhkahuippujen hoitamisessa jne. Varaudutaan mahdollisiin organisaatiomuutoksiin Muutokset tapahtuvat yhteistyössä henkilöstön kanssa Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Hoidetaan taloutta vastuullisesti ja hyödynnetään raportointia Lisätään kustannustietoisuutta raportointia hyväksikäyttäen. Hyödynnetään Maisema-mallia Johdon järjestelmä Neotide ja Maisemamalli esimiesten käytössä Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Talousarvion toteutuu suunnitellusti Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan TA-poikkeama 0 % Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Palvelu on vaikuttavaa Prosessien kehittäminen Lean-menetelmää hyödynnetään Tehostetun palveluasumisen käyttö on vähentynyt tavoitteen mukaan ja kotona asuminen lisääntynyt. Palveluihin ollaan yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä kuin 2013-2014 Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä

68 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Vastuualueen esimies: Johtava lääkäri Toiminta Avoterveydenhuolto, vuodeosastohoito, suun terveydenhoito, kuntoutus, työterveyshuolto, tutkimus ja hoitopalvelut, keskitetyt kiinteistöpalvelut sekä hankkeet. Toiminta-ajatus: Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan laadukkaasti. Henkilöstö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Viranhaltijoita ja työntekijöitä 14,9 13,3 11,8 Talous TULOSLASKELMA Tehtävä Terveyden ja sairaanhoito Talous Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 241 437 282 600 251 300 Maksutuotot 126 885 134 600 129 200 Muut tuotot 7 727 8 000 8 100 Toimintatuotot yhteensä 376 049 425 200 388 600 392 389 Toimintamenot Henkilöstömenot -973 302-943 110-817 010 Palvelujen ostot *) -815 789-897 090-756 170 Aineet, tarvikkeet -125 803-112 580-95 000 Muut kulut -1 409-2 250-1 540 Sisäiset menot -139 762-134 720-145 590 Toimintakulut yhteensä -2 056 065-2 089 750-1 815 310-1 776-1 760 *) Sairaankuljetus erikoissairaanhoitoon v. 2014 alk., myös v. 2013 tiedot siirretty TOIMINTAKATE -1 680 016-1 664 550-1 426 710-1 384-1 371 Toimintakate, ulkoinen -1 544 874-1 529 830-1 281 120 Suunnitelmapoistot -4 838-4 750-7 290 Nettomenot /asukas -574,76-569,08-488,10 Perhon Terveyskeskus/Toimintakatteet kustannuspaikoittain Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Avoterveydenhuolto -486 320-450 390-434 380 Vuodeosasto -488 189-520 000-450 000 Suun terveydenhuolto -339 980-322 810-228 950 Kuntoutus -144 455-168 220-119 250 Tyoterveyshuolto 2 268 18 440 28 220 Tutkimus ja hoitopalv. -133 544-131 370-121 180 Sairaankuljetus ersh ersh ersh Tukipalvelut -89 796-90 200-101 170-1 680 016-1 664 550-1 426 710

69 Tunnusluvut ja mittarit OSTOPALVELUT Vuodeosasto, hpv:t (Jyta) Päivystyskäynnit Yöpäivystyskäynnit Yhteispäivystyskäynnit Lääk.vast.otto norm.aikana (Jyta) Skopiat (Jyta) Ekg:t (Jyta) Hammashuolto/oikomishoito Röntgen/uä käynnit (Jyta) Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 2.118 122 65 24 207 732 1.751 67 25 362 910 PERHON TERVEYSKES- KUS Vastaanotto josta lääkärikäynnit Päivystävä sairaanhoitaja Neuvolat Kouluterv.huolto Työterveyshuolto Kuntoutus (sis.ryhmät) Mielenterveysnla (sis.ryhmät) Hammashuolto 3.798 3.297 1.081 3.281 1.254 1.743 1.666 579 3.163 4.273 3.555 991 3.194 1.180 1.061 1.731 646 4.009 2.3. Terveyden- ja sairaanhoito Tulosalue: Vastuuhenkilöt Toiminta-ajatus: Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Peruspalvelujohtaja: vuodeosastohoito ja kuntoutus, tilaajajohtaja: vastaanottotoiminta, suun terveydenhoito ja työterveyshuolto Perusterveydenhuollon palvelut joustavasti ja ammattitaitoisesti

70 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Palveluja tuotetaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti, joustavasti ja määräaikojen puitteissa. Hoito järjestetään ensisijassa omana toimintana. Ostopalveluja käytetään suunnitellusti täydentämään omaa toimintaa. Puhelinpalvelua kehitetään edelleen. Lain määrittelemät määräajat ja hoitotakuu toteutuu. 85 % yhteydensaannista toteutuu omassa tk:ssa ilman ylivuotopuheluita ja takaisinsoittoa. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitoa ja edistymistä tuetaan. Ennalta ehkäisevä näkökulman mukana kaikissa vastaanottokäynneissä. Hoitosuunnitelmien/jatkosuu nnitelmien tekeminen. Dehkojen määrää lisätään. Jokainen asiakas on ohjeistettu tulosten pohjalta käytössä olevan DEHKO-hoitokaavion mukaisesti. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Ryhmätoimintaan osallistujien määrä kasvaa. Asiakas saa hyvää, laadukasta ja ammattitaitoista palvelua. Asiakaspalautteen kerääminen jatkuvaa toimintaa, tehostettu kysely kaikille palveluita käyttäville 1 krt/vuosi (viikoilla 39-40) Tasoa 4, asteikolla 1-5 Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Sujuvat ja toimivat hoitoketjut. Sujuva ja joustava hoidonporrastus. Kansansairauksien hoitoketjua kehitetään edelleen yhtenäiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä Jytan muiden Asiakkaat/potilaat hoidetaan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella oikeassa paikassa. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä

71 tulosalueiden välillä. Kaikki palvelutapahtumat hoidetaan yhdellä kertaa kuntoon periaatteella. Tehokas ja vaikuttava kansansairauksien hoito. Tehdään hoitosuunnitelma kaikille pitkäaikaispotilaille ja paljon vastaanottopalveluita käyttäville. Kiireettömässä vastaanottotoiminnassa korostetaan kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa. 50 %:lla on hoitosuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Hoitajien osaamista kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen vahvistetaan. Potilaat ja avosairaanhoidon resurssit jaetaan kahteen ryhmään, palveluiden satunaiskäyttäjiin sekä kansansairauksista kärsiviin palveluja säännöllisesti ja runsaasti käyttäviin vuoden 2015 loppuun mennessä. Ollaan mukana Hyvä-Potku-hankkeessa. Runsaasti ja säännönmukaisesti palveluita käyttävien ryhmässä yksilövastaanottokäyntien rinnalle kehitetään uusia palvelumuotoja kuten tavoitteellinen puhelu, ryhmäohjaus ja vertaistukiryhmät. 2016 vuoteen mennessä otetaan käyttöön kansanterveyshoitajatoiminta. Tavoitteellisten puhelujen, ryhmäkäyntien ja vertaistukiryhmien määrä. 60 % terveyskeskuksessa käyneistä yli 25-vuotiaista on seulottu diabeteksen osalta ja tarvittaessa ohjattu jatkohoitoon vuoteen 2015 mennessä. Ollaan hakemassa alueelle Kaste-hanketta Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät -kehittämishanke vuosille 2015 2017. Lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon kanssa. Perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan. Riittävät voimavarat ja osaaminen Tavoitteiden toteutumista seurataan

72 perusterveydenhuollon käyttöön. Tarkastellaan peruspalveluita ja erikoissairaanhoitoa palveluketjun ja kustannusten kannalta yhtenä kokonaisuutena tämän hetkisestä organisaatiorajapinnasta huolimatta. Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille. Tehdään rekrytointistrategia eri henkilöstöryhmät huomioiden. Laaditaan täydennyskoulutussuunnitel ma. Vakituisten vakanssien täyttöaste on 100 % hoitohenkilökunnan osalta. Lääkäreiden osalta 85 90 %. Sijaisuuksissa pätevät ja koulutetut sijaiset. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen laadittu jokaisessa yksikössä toimintaohjelma. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Hakijoiden määrä avoimiin vakansseihin on 3-5 kpl. Osaamiskartoitus tehdään. Henkilökunnan perehdytys. Turvajärjestelmien hankinta Huolehditaan asiantuntevasta ja osaavasta täydennyskoulutuksesta. Osaamisen kartoitus on tehty. Henkilöstö osallistuu 100 % täydennyskoulutukseen, 3 pv/tt/vuosi, esimiestasolla täydennyskoulutusta on enemmän ja osa siitä kohdistuu johtamiseen. Turvajärjestelmät toimipisteissä laitetaan kuntoon. Väkivaltatilanteissa turvajärjestelmät toimivat moitteettomasti. Sairauspoissaolot ovat (alhaisemmat kuin v. 2013), enintään 14 pv/työntekijä.

73 Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Työyhteisökysely kahden vuoden välein. Henkilökunnan poissaoloissa varhaisen tuen mallin käyttöönottamisen tehostaminen. Kehityskeskustelut 100 %. Työyhteisökyselyn avainluku >14,5 Riittävä henkilöstömitoitus Lakisääteisten määräaikojen seuranta. Lakisääteiset määräajat toteutuvat 100 %. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2017 Talousarvion mukainen toiminta Kustannusrakenteiden tarkastelua tehostetaan. Kustannustietoisuuden lisääminen organisaation kaikilla tasoilla. Poikkeama 0 %. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Toiminnan sisältöä ja kustannuksia seurataan aktiivisesti Maisemamalli otetaan täysimääräisesti käyttöön. Maisemamallin toimintaluvut ja kustannusraportit hyödynnetään työnjohtamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Toimintaa arvioidaan ja ratkaisuja tehdään kunnan kokonaiskustannusten näkökulmasta taloudellisesti. Asiakkaille tarjotaan vaikuttavia palveluja Vaikuttavuusmittareita kehitetään. Tavoitteiden toteutumista seurataan Jyta-johtoryhmässä, tulosalueen johtoryhmässä, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä Tehtävä Toiminta Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito käsittää Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä muut esh:n sairaalat ja -palvelut. Talousarviossa 2014 - > sairaankuljetus sisältyy erikoissairaanhoitoon.

74 Talous Tehtävä TULOSLASKELMA Talous Erikoissairaanhoito ja ensihoito (sairaankuljetus) Toimintamenot Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Henkilöstömenot -4 864-4 760-5 000 Palvelujen ostot, ersh -3 239 878-3 016 000-3 255 000 Palvelujen ostot, sair.kulj. -171 375-170 000-170 000 Aineet, tarvikkeet -10 000 0 Toimintakulut yhteensä -3 416 117-3 200 760-3 430 000-3 356-3 323 TOIMINTAKATE -3 416 117-3 200 760-3 430 000-3 356-3 323 Nettomenot /asukas -1 168,70-1 095,03-1 173,45 Tunnusluvut ja mittarit Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta. 2015 KOKKOLAN SAIRAALA Pkl-käynnit Psyk ja mtt käynnit Hoitopäivät Psyk hoitopäivät Kehitysplk 3.151 512 1.290 476 33 3.157 525 1404 387 48 MUUT SAIRAALAT/ESH Suomen Terveystalo Vimpelin Tohtorila Kokkolan Röntgen Klinikka 22 Oy Suomenselän palvelukoti Docrates Klinikka Kokkolan lääkärikeskus Pohjois-Savon shp KYS Juha Uusimäki Oy 13 0 27 0 22 2 1 15 2 Tehtävä Toiminta Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto käsittää eläinlääkinnän ja terveysvalvonnan. 1.1.2010 on muodostettu Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Kaustisen, Halsuan, Vetelin, Perhon, Toholammin, Kruunupyyn ja Lestijärven kunnat. Kokkolan kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluvat elintarvikevalvonta, terveydensuojelun valvonta (joka sisältää mm. talous- ja uimavesien laadun valvonnan ja asumisterveyden valvonnan), kuluttajaturvallisuusvalvonta, kemikaalilain mukainen valvonta, tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta sekä eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu. Lisäksi tehtäviin kuuluu neuvoa ja ohjata lainsäädännön piiriin kuuluvia toiminnanharjoittajia sekä kuntalaisia ja yhteistyöviranomaisia.

75 Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon alueella toimii tällä hetkellä yhdeksän terveystarkastajaa ja 12 eläinlääkäriä. Terveystarkastajien toimipisteet sijaitsevat Kokkolassa, Kruunupyyssä (toistaiseksi), Vetelissä, Toholammilla ja Kannuksessa. Talous Tehtävä Talous TULOSLASKELMA Ympäristöterveydenhuolto Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Henkilöstömenot Palvelujen ostot 0-660 -660 Toimintakulut yhteensä -135 660-133 100-134 620-135 660-133 760-135 280-132 -131 TOIMINTAKATE Nettomenot /asukas -135 660-133 760-135 280-132 -131-46,41-45,76-46,28 Perhon kunta Tehtävä Talous Sosiaalitoimi ja terveystoimi yhteensä Toimintatuotot Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Myyntituotot 552 716 518 560 437 800 Maksutuotot 720 775 735 980 743 400 Tuet ja avustukset 113 049 128 600 110 200 Vuokratuotot 183 234 169 900 184 900 Muut tuotot 41 315 29 100 29 000 Toimintatuotot yhteensä 1 611 089 1 582 140 1 505 300 1 520 1 506 Toimintamenot Henkilöstömenot -4 494 439-4 411 440-4 061 580 Palvelujen ostot -5 370 205-5 185 430-5 305 050 Aineet, tarvikkeet, tavarat -232 479-245 650-208 500 Avustukset -754 344-761 700-816 300 Muut kulut -13 331-36 600-12 400 Sisäiset kulut -1 108 172-1 093 620-1 074 710 Toimintakulut yhteensä -11 972 970-11 734 440-11 478 540-11 181-11 082 TOIMINTAKATE -10 361 881-10 152 300-9 973 240-9 661-9 576 Toimintakate, ulkoinen -9 247 253-9 043 055-8 891 450 Poistot -30 081-32 240-17 720 Nettomenot /asukas -3 542,52-3 473,25-3 411,99

76